Frisonin ym. julkaiseman katsausartikkelin «Frisoni GB, Fox NC, Jack CR Jr, ym. The clinical u...»1 mukaan aivojen rakenteellinen magneettikuvaus (MK) muodostaa olennaisen osan kliinistä arviointia epäiltäessä Alzheimerin tautia (AT). Etenevissä tutkimuksissa on osoitettu aivojen kuvantamismuutosten eteneminen samalla kun oirekuva etenee prekliinisestä vaiheesta AT:ksi. Temporomesiaalisen atrofian osoittaminen on nykyään validi diagnostinen löydös lievässä kognitiivisessa heikentymässä (MCI). Rakenteellisen kuvantamisen löydösten kliininen merkitys korostuu, kun kuvantamisprotokollat ja kuvien analysointi standardisoidaan ja kehitetään luotettavia automaattisia analysointityökaluja.
Korkeatasoisessa MK:ssa osoitettu aivoatrofia korreloi sekä tau-proteiinin kertymiin että neuropsykologisissa testeissä todettuihin muistioireisiin, ja se on pätevä kriteeri osoittamaan AT ja taudin eteneminen. Aivoatrofian aste temporomesiaalisissa rakenteissa kuten hippokampuksissa on diagnostinen löydös AT:lle MCI-potilaalla. Rakenteellisessa MK:ssa todettavia muutoksia sisältyy myös muiden dementioiden kuin AT:n diagnostisiin kriteereihin, esimerkiksi vaskulaariseen dementiaan, otsa-ohimolohkorappeumaan, Lewyn kappale -dementiaan ja Creutzfeldt–Jakobin tautiin, ja nämä löydökset ovat avuksi erotusdiagnostiikassa. Koko aivojen atrofian ja hippokampusatrofian vaikeusasteet ovat herkkiä osoittamaan neurodegeneraation etenemistä, ja niitä käytetään lisääntyvästi hoitotuloksia edustavina mittareina lääkeainetutkimuksissa.
Lähitulevaisuudessa diagnostiikkaa tultaneen täydentämään siten, että rakenteellisiin kuvantamislöydöksiin yhdistetään amyloidikertymän ja sokeriaineenvaihdunnan kuvantamisen ja aivo-selkäydinnestenäytteiden tuloksia.
The European Federation of the Neurological Societies (EFNS) -ohjeistuksessa vuodelta 2012 «Filippi M, Agosta F, Barkhof F, ym. EFNS task forc...»2 aivojen kuvantaminen muodostaa tärkeimmän täydentävän tutkimuksen muistipotilaan diagnostiikassa. EFNS-ohjeiden mukaan aivojen rakenteellinen kuvantaminen tulee tehdä kaikille muistipotilaille vähintään kerran. Kuvantamalla voidaan sulkea pois (kirurgisesti) hoidettavat taudit, todeta vaskulaariset muutokset ja tunnistaa spesifejä löydöksiä, jotka auttavat erottelemaan erilaiset dementiaa aiheuttavat neurodegeneratiiviset prosessit.
Magneettikuvaus (MK) on kuvantamismenetelmänä ensisijainen epäiltäessä muistisairautta. Mikäli magneettikuvausta ei ole saatavilla, tietokonetomografia (TT) voi sulkea pois (kirurgisesti) hoidettavat syyt (esim. kasvaimet, subduraalihematooma, hydrokefalia) ja osoittaa vaskulaarimuutoksia. TT:ssä tulisi käyttää monileikelaitetta. MK:n tulisi sisältää ainakin T1-3D-kuvaus ja aksiaalisuunnan T2-, FLAIR- ja T2*-painotteiset sekvenssit. Lisäksi diffuusiokuvausta voidaan käyttää tunnistamaan tuoreita infarkteja sekä striatumin ja neokorteksin muutoksia Creutzfeldt-Jakobin taudissa. Varjoainetehoste ei kuulu rutiiniin, mutta sitä voidaan käyttää epäiltäessä infektiota tai inflammaatiota.
Vaskulaarisia muutoksia voi näkyä TT:ssä ja MK:ssa myös ilman dementiaa. Vaskulaarisen dementian diagnoosi voidaan tehdä, mikäli vaskulaariset muutokset selittävät kognitiivisen defektin. T1-3D-kuvista tulee arvioida huolellisesti atrofian jakautumistapa, erityisesti mediaalisessa temporaalilohkossa, parietaalilohkoissa ja pihtipoimun takaosissa (kuten AT:ssa), temporaalilohkon kärjessä ja/tai frontaalilohkoissa (kuten otsalohkodementiassa (FTD)), parietaali- ja okkipitaalilohkoissa (kuten posteriorisessa atrofiassa) ja keskiaivoissa ja frontaalilohkoissa (kuten etenevässä supranukleaarisessa halvauksessa (PSP)). Temporomesiaalisen atrofian arviointi tulee tehdä standardoidusti. Etenkin nuoremmilla potilailla temporomesiaalisen atrofian lisäksi pihtipoimun takaosan ja precuneuksen alueen atrofian arviointi parantavat AT-diagnoosin osuvuutta. Lewyn kappale -dementialle ei ole vakiintuneita MK-löydöksiä. Temporomesiaalisen atrofian puuttuminen voi viitata Lewyn kappale -dementiaan AT:n sijasta. Vaikea-asteinen frontotemporaalinen atrofia ja anteriorisesti painottuva atrofiasuhde on viitteellinen FTD:lle. Toiminnalliset kuvantamismenetelmät voivat olla hyödyllisiä, jos diagnoosi jää epävarmaksi kliinisen oirekuvan ja rakenteellisen kuvantamisen jälkeen. Amyloidikuvantaminen lienee kliinisesti hyödyllistä useissa tilanteissa, esimerkiksi tunnistamaan MCI-potilaat, joiden oireiden taustalla on AT, ja epätyypillisessä AT:ssa.
Artikkelin mukaan MK on TT:tä parempi osoittamaan spesifien neurodegeneratiivisten sairauksien ilmentymiä, kuten atrofian jakautumistyyppejä, ja MK on siksi ensisijainen menetelmä muistipotilaan diagnostiikassa.
Kommentit
MK on ensisijainen kuvantamismenetelmä muistihäiriöpotilaalla. Temporomesiaalisen ja kortikaalisen atrofian sekä vaskulaarimuutosten arviointi tulee tehdä standardoidusti. Aina ei ole mahdollista tehdä MK-tutkimusta muun muassa vasta-aiheista tai tutkimusten saatavuudesta johtuen. Monirivisillä muistiprotokollan mukaan tehdyillä TT-kuvauksilla päästään myös hyvään spatiaaliseen erotuskykyyn ja vapaasti valittavissa olevan leikesuunnan mukaisiin rekonstruktioihin. Toiminnalliset kuvantamismenetelmät voivat olla hyödyllisiä, jos diagnoosi jää epävarmaksi kliinisen oirekuvan ja rakenteellisen kuvantamisen jälkeen.