Takaisin Tulosta

Muistisairaan ajokyvyn arviointi

Lisätietoa aiheesta
Minna Löppönen ja Mikael Ojala
9.1.2019

Autolla ajamisen kannalta keskeisimpiä kognition osa-alueita ovat visuaalinen tarkkaavaisuus, nähdyn hahmottaminen, toiminnanohjaus ja muistitoiminnot «Viitanen M, Ojala M. Muistisairaudet ja ajoterveys...»1. Impulsiivisuus, aggressiivisuus ja muut käytösoireet voivat myös vaikuttaa ajosuoritukseen. Etenevien muistisairauksien varhaisvaiheessa potilaiden kognitiiviset oireet eroavat toisistaan, mutta tavallista on puutteellinen oiretiedostus sekä epärealistinen näkemys omasta ajokyvystä. Ajokyvyn arviointi on tärkeä osa hoitosuunnitelmaa, ja jo muistisairauden diagnosointivaiheessa se on syytä ottaa puheeksi. Jos lääkärillä on tietoja (joita on voitu saada henkilöltä itseltään, läheisiltä, terveydenhuollon merkinnöistä tai poliisilta) käytännön ajosuoriutumisesta, näitä on syytä käyttää osana ajokykykannanottoa tehtäessä. Esimerkiksi toistuvat pienet peltikolarit voivat viitata ajokyvyn heikentymään.

Ajokorttilaissa (386/2011 ja sen muutos 70/2015) «http://www.finlex.fi/»1 ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin "Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille" -ohjeistuksessa 1.1.2016 (päivitetty 1.7.2018) «Liikenteen turvallisuusvirasto.https://www.trafico...»2, «https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoterveysarviointeja-tekeville-laakareille»2 säädetään ja ohjeistetaan ajoterveysvaatimuksista. Näiden ohjeiden mukaan muistisairauden diagnoosin tekee neurologian tai geriatrian erikoislääkäri. Dementian vaikeusasteen määrittäminen tulee tehdä käyttäen CDR-arviointiasteikkoa (Clinical dementia rating), jonka osuvuus muistisairaiden kuljettajien vaarallisuuden arvioimisessa on arvioitu hyväksi «Viitanen M, Ojala M. Muistisairaudet ja ajoterveys...»1 CDR koostuu 6 osa-alueesta: muisti, orientaatio, arvostelukyky, yhteisölliset toiminnot, koti ja harrastukset sekä itsestä huolehtiminen. Sen luotettava tekeminen vaatii läheisen näkemystä tutkittavasta.

Keskivaikea tai vaikea dementia (CDR 2–3) on aina este ajoluvalle. Myös ryhmän 2 (kuorma-autot, ammattiliikenne) ajoluvan estää kaiken asteinen diagnosoitu muistisairaus. Tällöin hoitava lääkäri on velvoitettu tekemään ilmoitus asiasta poliisille. Muistisairauden varhaisvaiheessa (CDR 0,5–1) voi kuitenkin ryhmän 1 ajolupa (henkilöautot) vielä säilyä. Ajokykyä suositellaan seurattavaksi lievän dementian (CDR 1) vaiheessa puolen vuoden välein. Ajoterveyttä tulee arvioida myös pitkäaikaissairauksien kontrollikäynneillä, ei ainoastaan haettaessa ajolupaa. Lievästi dementoituneen potilaan hakiessa ajolupaa se kannattaa kirjoittaa vain ½–1 vuoden mittaiseksi kerrallaan muistisairauksien etenevän luonteen vuoksi. Tavoitteena on, että lääkärinlausunto laaditaan pitkäaikaisen potilassuhteen perusteella.

Ajokyvyn arvioinnin apuna vastaanotolla voidaan käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä «Ajokyvyn arvioinnissa vastaanotolla käytettäviä tutkimusmenetelmiä ....»1.

Taulukko 1. Ajokyvyn arvioinnissa vastaanotolla käytettäviä tutkimusmenetelmiä «Viitanen M, Ojala M. Muistisairaudet ja ajoterveys...»1.
Tutkimusmenetelmä Tutkittava asia Heikentyneen ajokyvyn kriteeri Muistisairaus, johon menetelmä sopii
Potilaan ja omaisen haastattelu Ajotapa, vaaratilanteet,
ajokäyttäytyminen
Kaikki Kaikki
ADL Toimintakyky Heikkeneminen yli 3 alueella Kaikki
IADL Kodin ulkopuoliset toiminnat Heikkeneminen useilla alueilla Kaikki
MMSE Kognitiivinen seulontatesti < 25 pistettä Kaikki
MoCa Kognitiivinen seulontatesti < 25 pistettä Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä
CERAD Muistin heikkenemisen tutkiminen Sanojen oppiminen < 6 pistettä Varhainen Alzheimerin tauti
Kellotesti Hahmottaminen, toiminnanohjaus ≤ 3/6 pistettä Kaikki
Trail Making A Psykomotorinen nopeus > 110 sekuntia Parkinsonin tauti,
Lewyn kappale -tauti, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä
Trail Making B Psykomotorinen nopeus, toiminnanohjaus, toimintatavan vaihtaminen > 240 sekuntia
useita virheitä
Parkinsonin tauti,
Lewyn kappale -tauti, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä

Myös muistisairaan potilaan seurannassa tulee käyttää kognition ja toimintakyvyn strukturoituja menetelmiä, jotta muutoksen havaitseminen on luotettavaa. Jos seurannassa alkaa tulla avun tarvetta useammissa kodin ulkopuolisissa toiminnoissa, on käytännössä ajokykykin heikentynyt. Heikentyneestä ajokyvystä kielii myös vaikeiden ajotilanteiden välttäminen, vähäinen ajaminen, kolaroinnit, oikeustoimet ja sakot, omaisten huoli, päihteiden käyttö, unihäiriöt sekä näkö- ja motoriset ongelmat. Monisairastavuus ja lääkitys voivat heikentää muistipotilaan ajokykyä, ja kokonaisarvio potilaan tilanteesta on ratkaiseva.

Jos arviossa ei päästä selvään näkemykseen ajoterveysvaatimusten täyttymisestä, lääkäri voi oman päätöksentekonsa tueksi määrätä muistipotilaan joko Ajovarma Oy:ssä tehtävään "viralliseen" ajokokeeseen tai vapaamuotoiseen terveysperusteiseen ajokyvyn testaukseen siihen erikoistuneelle yksityiselle liikenneopettajalle.

Lääkäri voi ehdottaa Ajovarmassa tehtävää ajokoetta rastittamalla kyseisen kohdan ajokorttitodistuslomakkeessa. Tutkittava (muistisairaan kohdalla läheisten tuella) järjestää Ajovarman kautta ajokokeen toteutuksen. Ajokokeen tulos kirjautuu viranomaisten ajokorttijärjestelmään. Tutkittava itse saa tulosteen ajokokeen tuloksesta, ja hän toimittaa sen tarvittaessa lääkärin nähtäväksi. Oikeassa liikenneympäristössä tehtävässä ajokokeessa varmistetaan, että kuljettaja hallitsee liikennesäännöt ja kykenee niitä noudattaen kuljettamaan ajoneuvoa liikenteessä. Ajokokeen kesto on lyhyempi kuin terveysperusteisessa ajokyvyn testauksessa eikä tutkinnon vastaanottaja tiedä, minkä terveysongelman vuoksi henkilö on määrätty ajokokeeseen ja mihin tulee kiinnittää huomiota kokeen aikana.

Vapaamuotoinen terveysperusteinen ajokyvyn testauskin suoritetaan oikeassa liikenneympäristössä. Liikenneopettajan tulisi olla tietoinen tutkittavan sairaudesta (tämän luvalla), jotta hän osaisi kiinnittää huomiota olennaisiin liikennettä vaarantaviin tekijöihin. Ajon aikaiset havainnot kirjataan, ja liikenneopettaja antaa niistä lausunnon lähettävälle lääkärille. Myös terveydenhuollon ammattilainen voi olla autossa mukana tekemässä havaintoja suoriutumisesta. Tämän jälkeen lääkäri tekee lopullisen päätöksen ajokelpoisuudesta ja tekee tarvittavat merkinnät ajokorttitodistuslomakkeille.

Keskivaikean – vaikean (CDR 2–3) muistisairauden vaiheessa lääkärin tulee pyrkiä saamaan potilas ymmärtämään tilanne ja saada hänen hyväksyntänsä kielteisen ajokorttitodistuksen lähettämiseen poliisille. Vaikka suostumusta ei saataisi, todistus (Lomake F203 eli "Lääkärin ilmoitus ajoterveydentilan muutoksesta poliisille") lähetetään poliisille joka tapauksessa.

Kirjallisuutta

  1. Viitanen M, Ojala M. Muistisairaudet ja ajoterveys. Suom Lääkäril 2015;40:2609-2613
  2. Liikenteen turvallisuusvirasto.https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoterveysarviointeja-tekeville-laakareille