Muistisairauksiin liittyviä määritelmiä
Lisätietoa aiheesta
Ari Rosenvall
22.9.2016
- Kognitiivisilla (tiedonkäsittelyn) oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymisenä
tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, abstraktissa ajattelussa, orientaatiossa, kielellisissä
toiminnoissa, muistitoiminnoissa taikka visuospatiaalisissa tai visuokonstruktiivisissa
toiminnoissa.
- Muistioire viittaa episodisen muistin (tapahtumamuistin) ja semanttisen muistin (asiamuistin)
toiminnassa esiintyviin vaikeuksiin. Nämä voivat johtua otsa- tai ohimolohkon toiminnan
muutoksista, jotka aiheuttavat mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen
palauttamisen hankaluutta. Muistioiretta arvioitaessa huomioidaan myös tarkkaavuus,
työmuisti ja toiminnanohjaus.
- Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on oiretermi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa
henkilöllä on subjektiivinen muistioire tai oire muulla tiedonkäsittelyn osa-alueella
ja objektiivisesti on todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä
heikkeneminen aikaisemmasta suoritustasosta, mutta jokapäiväisistä toimista selviytyminen
ei ole vaikeutunut merkittävästi eivätkä minkään muistisairauden diagnostiset kriteerit
täyty. MCI ei ole varsinainen diagnoosi, vaan oirekokonaisuus, jolla on useita erillisiä
syitä.
- Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita,
kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät
muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen
heikentymiseen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaudet
AVH (isojen suonten tauti, pienten suonten tauti, kognitiivisesti kriittiset infarktit),
Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT) ja
Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) ja otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen
dementia = FTD, etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia).
- Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (vascular cognitive impairment, VCI) aiheuttaa muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymää.
Se kattaa oireiden kirjon, joka ulottuu rajautuneista oireista vähintään yhdellä tiedonkäsittelyn
osa-alueella aina laaja-alaiseen, etenevään ns. dementia-asteiseen sairauteen. VCI-ryhmään
on usein liitetty myös AT-potilaat, joilla on kliinisesti merkittävä aivoverenkiertosairaus
(AT + AVH). VCI on oireyhtymä, joka liittyy monen tyyppisiin verisuoniperäisiin tekijöihin
ja aivomuutoksiin ja jolla on toisistaan poikkeavia syitä ja kliinisiä taudinkuvia.
VCI:n keskeisiä lajeja ovat pienten suonten tauti (subkortikaalinen tauti), suurten
suonten tauti (kortikaalinen tauti, kutsuttu myös moni-infarktitaudiksi) ja tiedonkäsittelyn
kannalta kriittisellä alueella olevan infarktin (kognitiivisesti kriittinen infarkti)
aiheuttamat tilat.
- Omatoimisuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista (activities in daily living,
ADL). Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen (esimerkiksi henkilökohtainen hygienia,
ruokailu, liikkuminen = basic activities in daily living, bADL) sekä monimutkaisten
tai instrumentaalisten toimintojen (esimerkiksi talouden suunnittelu ja rahan käyttö,
kodinkoneiden käyttö, työkyky, harrastukset = instrumental activities in daily living,
IADL) sujumista vaikeuksitta ja kommunikaatiokykyä.
- Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan
suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä
toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen
sairaus. Dementiassa kognition heikentyminen johtuu elimellisestä syystä. Dementia
on kliinisen oireyhtymän diagnoosi, jonka potilaan tunteva lääkäri tekee riittävien
tutkimusten perusteella. Dementian syy voi olla etenevä sairaus (esim. AT), pysyvä
jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidolla parannettava sairaus (esim. kilpirauhasen
vajaatoiminta). Dementiaan johtavia muistisairauksia (esim. AT) kutsutaan nykyään
eteneviksi muistisairauksiksi.
- Käytösoireilla tarkoitetaan muistisairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai
tunne-elämässä (behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD). Näitä oireita
ovat muun muassa aggressio, ahdistuneisuus, apatia, depressio, harha-aistimukset,
harhaluulot, itsensä vahingoittaminen, kuljeskelu, poikkeava motorinen käytös ja karkailu,
tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, tavaroiden keräily ja kätkeminen ja
ärtyneisyys.
- Yleisvaikutelma tarkoittaa ammattihenkilön tekemään haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen perustuvaa
kokonaisvaltaista arviota henkilön oireista ja niissä tapahtuneista muutoksista ja
viittaa Alzheimer-lääketutkimuksissa käytettyyn vastemuuttujaan (clinician's interview-based
impression of change, CIBIC) tai vastaavaan.
- Muistipoliklinikalla tarkoitetaan muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä moniammatillista
terveydenhuollon työryhmää.
- Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä.
Muistihoitaja toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä,
hoidossa, ohjannassa ja seurannassa.
- Muistikoordinaattorilla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon tai
sosiaalialan ammattihenkilöä, jonka vastuulla on muistipotilaan hoidon koordinointi
sekä ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen
eri vaiheissa. Koordinaattorin työparina on lääkäri.
Artikkelin tunnus: nix02415 (050.044)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
