Takaisin Tulosta

Muistisairaan tahdistinpotilaan MRI

Lisätietoa aiheesta
Ritva Vanninen ja Marja Hedman
22.9.2016

Magneettikuvaukset (MK) muistipotilailla:

Magneettikuvauksen ehdottomat vasta-aiheet ja menettelyohjeet potilailla, joilla on sydämentahdistin

Tahdistinsysteemit voivat olla nykyisin kahdenlaisia:

  1. MK-yhteensopiva (Magneettikuvaus-yhteensopiva) tahdistin: tahdistin on suunniteltu mahdollistamaan MK tietyin rajoituksin
  2. MK-yhteensopimaton tahdistin, ns. perinteinen tahdistin: MK-tutkimus on vasta-aiheinen, mutta voidaan tarkkaan harkituissa tapauksissa tehdä, jos tutkimusta pyytävä lääkäri arvioi tutkimuksen hyödyn tutkimukseen liittyviä riskejä suuremmaksi.

1. MK-yhteensopivat sydämentahdistimet

Nykyisin osalla potilaista on ns. magneettiyhteensopiva tahdistinlaitteisto, jolloin MK:n suorittaminen on potilaalle turvallinen 1,5T-laitteella. Myös MK-yhteensopiva tahdistin on ehdottomasti ohjelmoitava ennen ja jälkeen MK-tutkimuksen, kuten alla olevassa ohjeessa on kuvattu.

2. MK-yhteensopimattomat sydämentahdistimet

MK-tutkimuksen ehdottomat vasta-aiheet:

  • tahdistimen asennuksesta kulunut < 6 viikkoa tai tahdistin asennettu ennen vuotta 2004
  • tahdistinriippuvainen ICD-potilas
  • epikardiaaliset, rikkinäiset tai vapaat/tulpatut tahdistinjohdot, johtojen adapterit

MK-tutkimukseen liittyvät riskit:

  • tahdistinlaitteen toimintahäiriö tai rikkoutuminen
  • tahdistinjohdon perforaatio
  • kuvauksen aikainen rytmihäiriö, joka pahimmillaan voi olla henkeä uhkaava

Euroopan kardiologisen seuran (ESC) sydämentahdistinhoitoa koskevan suosituksen mukaan MK on mahdollista toteuttaa ≤ 1,5T-laitteella hyväksyttävin riskein, mikäli tutkimukseen valmistaudutaan ja potilasta seurataan erityisellä huolellisuudella sekä tahdistinlaite testataan ja säädetään ennen MK:ta ja välittömästi MK:n jälkeen (luokka IIb, taso 2 suositus, ks. viite ohjeen lopussa).

Edellä kuvattujen riskien vuoksi ei-magneettiturvallisen tahdistinpotilaan MK on aiheellista ainoastaan korkean riskin tilanteissa, kun kuvaamatta jättäminen aiheuttaa suuremman riskin kuin itse tutkimus eikä kuvantaminen muilla menetelmillä ole mahdollista.

Kirjallisuudessa ei ole erikseen ohjeistusta siitä, missä tilanteissa muistipotilaalla, jolla on tahdistin, on perusteltua tehdä MK. Muistipotilaiden ensisijainen kuvantamismenetelmä on muistiprotokollalla tehty pään tietokonetomografia, jossa voidaan todeta kortikaalinen ja temporomesiaalinen atrofia, vanhat infarktijäljet, valkean aineen kohtalainen tai vaikea-asteinen leukoaraioosi, hydrokefalia, subduraali- ja muut vuodot, sekä kasvaimet. Mikäli muistisairauden laatu jää epäselväksi, voidaan etenkin työikäisellä potilaalla jatkaa kuvantamisselvittelyjä PET-tutkimuksella. MK voi olla indisoitu tilanteissa, joissa TT-tutkimuksessa herää epäily operatiivisesti hoidettavasta kasvaimesta, tai kun epäillään vakavaa sairautta, joka ei näy TT-tutkimuksessa ja jonka hoitoon MK-löydös vaikuttaa (enkefaliitti, CJ, PML, jne).

Magneettikuvausta toivova kliinikko:

  • arvioi tutkimuksen aiheen ja kuvaamatta jättämisen riskit
  • keskustelee potilaan kanssa tahdistinpotilaan MK:een liittyvistä riskeistä
  • konsultoi tarvittaessa (mieluiten kirjallisesti) kardiologia kuvauksen edellytyksistä
  • konsultoi tarvittaessa radiologia (voidaanko tutkimus tehdä muulla menetelmällä)
  • laatii konsultaatio(ide)n jälkeen kuvantamislähetteen

3. Toiminta tahdistinpotilaan MK:n yhteydessä

Kardiologi säätää kaikki tahdistimet ennen ja jälkeen MK:n, mikä on huomioitava ajanvarauksessa. Yleensä sydäntoimenpideyksikön tahdistinhoitaja järjestää tahdistimen säätämisen. Ennen MK:ta tarkistetaan tahdistuskynnys, johdon impedanssi, tunnistus, generaattorin jännite ja käyttöikä. Mikäli potilaalla on MK-yhteensopiva tahdistinsysteemi, kuvaus tehdään tahdistinlaitevalmistajan ohjeistuksen mukaan. Jos potilaalla taas on MK-yhteensopimaton tahdistinjärjestelmä, kuvaus tehdään IEC:n (International Electrotechnical Commission) määrittämässä normaalikuvausmoodissa kuitenkin niin, ettei kuvanlaatu oleellisesti heikkene. Potilaat, joilla on MK-yhteensopimaton (tai tahdistinlaitevalmistajan rajoittama MK-yhteensopiva) tahdistinjärjestelmä, kuvataan käyttämällä kuvauksessa SAR-rajoitusta 2 W/kg. Kuvauksissa käytettävien sekvenssien lukumäärä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

Potilaan tahdistinlaitteeseen liittyvistä asioista voi tarvittaessa konsultoida kardiologia. Tahdistinvalmistajat ovat saatujen kokemusten perusteella antamassa myös osalle aiemmin MK-yhteensopimattomista tahdistimista ja tahdistinjohdoista MK-yhteensopivan (= kuvaus mahdollinen tietyin ehdoin) turvallisuusmerkinnän. Tahdistinvalmistajat ovat viime aikoina kehittäneet ja tuoneet saataville myös tavanomaisten MK-yhteensopivien PM-tahdistimien lisäksi niin MK-yhteensopivia ICD- kuin CRT-tahdistimiakin. Tarjolla on myös 3 T:n MK:n sallivia MK-yhteensopivia sydämentahdistinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat jatkossa nykyistäkin korkeatasoisemmat neurologiset tutkimukset.

Kirjallisuutta

  1. Brignole M, Auricchio A, Baron-Esquivias G ym. 2013 ESC Guidelines on cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy: the Task Force on cardiac pacing and resynchronization therapy of the European Society of Cardiology (ESC). Developed in collaboration with the European Heart Rhythm Association (EHRA). Eur Heart J 2013;34:2281-329 «PMID: 23801822»PubMed
  2. Kaasalainen T, Pakarinen S, Kivistö S ja Hänninen H. Näin tutkin: Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus - turvallinen toimintamalli. Duodecim 2015;131:737-43
  3. Lowe MD, Plummer CJ, Manisty CH ym. Safe use of MRI in people with cardiac implantable electronic devices. Heart 2015;101:1950-3 «PMID: 26420818»PubMed
  4. Nordbeck P, Ertl G, Ritter O. Magnetic resonance imaging safety in pacemaker and implantable cardioverter defibrillator patients: how far have we come? Eur Heart J 2015;36:1505-11 «PMID: 25796053»PubMed