Magneettikuvauksen ehdottomat vasta-aiheet ja menettelyohjeet potilailla, joilla on sydämentahdistin
Nykyisin osalla potilaista on ns. magneettiyhteensopiva tahdistinlaitteisto, jolloin MK:n suorittaminen on potilaalle turvallinen 1,5T-laitteella. Myös MK-yhteensopiva tahdistin on ehdottomasti ohjelmoitava ennen ja jälkeen MK-tutkimuksen, kuten alla olevassa ohjeessa on kuvattu.
Euroopan kardiologisen seuran (ESC) sydämentahdistinhoitoa koskevan suosituksen mukaan MK on mahdollista toteuttaa ≤ 1,5T-laitteella hyväksyttävin riskein, mikäli tutkimukseen valmistaudutaan ja potilasta seurataan erityisellä huolellisuudella sekä tahdistinlaite testataan ja säädetään ennen MK:ta ja välittömästi MK:n jälkeen (luokka IIb, taso 2 suositus, ks. viite ohjeen lopussa).
Edellä kuvattujen riskien vuoksi ei-magneettiturvallisen tahdistinpotilaan MK on aiheellista ainoastaan korkean riskin tilanteissa, kun kuvaamatta jättäminen aiheuttaa suuremman riskin kuin itse tutkimus eikä kuvantaminen muilla menetelmillä ole mahdollista.
Kirjallisuudessa ei ole erikseen ohjeistusta siitä, missä tilanteissa muistipotilaalla, jolla on tahdistin, on perusteltua tehdä MK. Muistipotilaiden ensisijainen kuvantamismenetelmä on muistiprotokollalla tehty pään tietokonetomografia, jossa voidaan todeta kortikaalinen ja temporomesiaalinen atrofia, vanhat infarktijäljet, valkean aineen kohtalainen tai vaikea-asteinen leukoaraioosi, hydrokefalia, subduraali- ja muut vuodot, sekä kasvaimet. Mikäli muistisairauden laatu jää epäselväksi, voidaan etenkin työikäisellä potilaalla jatkaa kuvantamisselvittelyjä PET-tutkimuksella. MK voi olla indisoitu tilanteissa, joissa TT-tutkimuksessa herää epäily operatiivisesti hoidettavasta kasvaimesta, tai kun epäillään vakavaa sairautta, joka ei näy TT-tutkimuksessa ja jonka hoitoon MK-löydös vaikuttaa (enkefaliitti, CJ, PML, jne).
Kardiologi säätää kaikki tahdistimet ennen ja jälkeen MK:n, mikä on huomioitava ajanvarauksessa. Yleensä sydäntoimenpideyksikön tahdistinhoitaja järjestää tahdistimen säätämisen. Ennen MK:ta tarkistetaan tahdistuskynnys, johdon impedanssi, tunnistus, generaattorin jännite ja käyttöikä. Mikäli potilaalla on MK-yhteensopiva tahdistinsysteemi, kuvaus tehdään tahdistinlaitevalmistajan ohjeistuksen mukaan. Jos potilaalla taas on MK-yhteensopimaton tahdistinjärjestelmä, kuvaus tehdään IEC:n (International Electrotechnical Commission) määrittämässä normaalikuvausmoodissa kuitenkin niin, ettei kuvanlaatu oleellisesti heikkene. Potilaat, joilla on MK-yhteensopimaton (tai tahdistinlaitevalmistajan rajoittama MK-yhteensopiva) tahdistinjärjestelmä, kuvataan käyttämällä kuvauksessa SAR-rajoitusta 2 W/kg. Kuvauksissa käytettävien sekvenssien lukumäärä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Potilaan tahdistinlaitteeseen liittyvistä asioista voi tarvittaessa konsultoida kardiologia. Tahdistinvalmistajat ovat saatujen kokemusten perusteella antamassa myös osalle aiemmin MK-yhteensopimattomista tahdistimista ja tahdistinjohdoista MK-yhteensopivan (= kuvaus mahdollinen tietyin ehdoin) turvallisuusmerkinnän. Tahdistinvalmistajat ovat viime aikoina kehittäneet ja tuoneet saataville myös tavanomaisten MK-yhteensopivien PM-tahdistimien lisäksi niin MK-yhteensopivia ICD- kuin CRT-tahdistimiakin. Tarjolla on myös 3 T:n MK:n sallivia MK-yhteensopivia sydämentahdistinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat jatkossa nykyistäkin korkeatasoisemmat neurologiset tutkimukset.