Takaisin Tulosta

Muistisairaan käytösoireiden arviointi

Lisätietoa aiheesta
Hannu Koponen
22.9.2016

Masennusasteikot

  • Depressiivisiä oireita on raportoitu 0–87 %:lla dementiapotilaita ja depressiotakin 1,5–28 %:lla.
    • Dementian varhaisvaiheessa potilaan kyky kuvata mielialaansa on säilynyt, ja tällöin voidaan käyttää yleispsykiatrian tarpeisiin kehiteltyjä depression arviointimittareita.
    • Vaikeasti dementoituneilla potilailla monet depressiomittarit ovat epäherkkiä eivätkä potilaat kykene kokemaan depression tunnetta. Näissä tilanteissa voidaan käyttää esimerkiksi Cornellin asteikkoa, jonka tuloksiin kognitiivinen heikkeneminen ei samalla tavalla vaikuta.
  • Hamiltonin depression arviointiasteikko (HAM-D) «HAMILTON M. A rating scale for depression. J Neuro...»1 on psykiatriassa yleisimmin käytetty depressioasteikko, joka suhteellisen luotettavasti tunnistaa DSM-IV-luokituksen mukaisen vakavan masennustilan.
    • HAM-D sopii myös hyvin hoitovasteen seurantaan, ja sitä voidaan käyttää myös lievästi dementoituneilla potilailla.
    • Vaikeasti dementoituneilla potilailla HAM-D on sen sijaan epäherkkä.
    • Sen käyttö edellyttää psykiatrista osaamista ja puolistrukturoidun haastattelun tekemistä potilaalle. Tutkimus vie aikaa noin 20–30 minuuttia.
    • HAM-D:n pistemääräyhteydet yleispsykiatriassa ovat: 0–7 ei depressiota, 8–15 lievä depressio, 16 tai yli vaikea depressio.
    • Vanhuksilla vastaavanlaisia tutkimuksiin perustuvia pisterajoja ei ole käytettävissä, mutta edellä mainittuja rajoja voitaneen soveltaa lievästi dementoituneisiin potilaisiin.
  • Montgomery-Åsbergin depressioasteikko (MADRS) «Montgomery SA, Asberg M. A new depression scale de...»2 on parhaiten evaluoitu depressioasteikko yleispsykiatriassa.
    • Se käsittää 10 kohtaa ja sen tekeminen kestää noin 20 minuuttia.
    • Arvioijien välinen yksimielisyys (interrater-reliabiliteetti) on hyvä, ja se soveltuu erityisesti lääkehoitovasteen seurantaan myös somaattisesti sairailla potilailla.
    • MADRS:n pisterajat ovat: 0–6 ei masennusta, 7–19 lievä masennus, 20–34 kohtalainen masennus, 35–60 vaikea masennus.
  • Geriatrinen depressioasteikko (GDS) «Yesavage JA, Brink TL, Rose TL ym. Development and...»3 on joko 15- tai 30-osioinen arvioasteikko, jonka täyttäminen kestää noin 5–10 minuuttia.
    • Sitä voi käyttää joko tutkijan täyttämänä tai itsearvioasteikkona, ja sen testi-uusintatestiluotettavuus on hyvä.
  • Cornell-mittari ym. 1988 «Alexopoulos GS, Abrams RC, Young RC ym. Cornell Sc...»4 on standardimittari dementiapotilaiden depression arvioinnissa.
    • Siinä on 19 kysymystä, jotka tutkija pisteyttää haastateltuaan ensin potilasta ja häntä hoitavaa henkilöä.
    • Asteikon pistemäärä vaihtelee alueella 0–38. 9 pistettä tai enemmän voi tarkoittaa depression esiintymistä.
    • Cornellin masennusasteikkoa on käytetty eri dementiamuodoista kärsivillä potilailla. Sen testaajien välinen luotettavuus on hyvä ja kokonaispistemäärä korreloi hyvin depression esiintymiseen dementiapotilailla.

Levottomuus

Monioiremittarit

  • Neuropsychiatric inventory (NPI) ( «HAMILTON M. A rating scale for depression. J Neuro...»1) on dementiapotilaiden käytösoireiden arviointiin ja mittaamiseen käytetty monioiremittari «Cummings JL, Mega M, Gray K ym. The Neuropsychiatr...»6.
    • NPI soveltuu hyvin dementoituneiden potilaiden käytösoireiden yleismittariksi oireiden esiintyvyyttä ja hoidon tehoa arvioitaessa ja oireiden etenemistä seurattaessa.
    • Se kattaa 12 dementoivien sairauksien yhteydessä usein tavattavaa käytösoiretta.
    • NPI:n suorittaminen kestää yleensä 15–20 minuuttia.
    • NPI:n reliabiliteetti, validiteetti ja interrater-reliabiliteetti ovat kaikki hyviä.

Kirjallisuutta

  1. HAMILTON M. A rating scale for depression. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1960;23():56-62. «PMID: 14399272»PubMed
  2. Montgomery SA, Asberg M. A new depression scale designed to be sensitive to change. Br J Psychiatry 1979;134():382-9. «PMID: 444788»PubMed
  3. Yesavage JA, Brink TL, Rose TL ym. Development and validation of a geriatric depression screening scale: a preliminary report. J Psychiatr Res 1982;17(1):37-49. «PMID: 7183759»PubMed
  4. Alexopoulos GS, Abrams RC, Young RC ym. Cornell Scale for Depression in Dementia. Biol Psychiatry 1988;23(3):271-84. «PMID: 3337862»PubMed
  5. Cohen-Mansfield J, Marx MS, Rosenthal AS. A description of agitation in a nursing home. J Gerontol 1989;44(3):M77-84. «PMID: 2715584»PubMed
  6. Cummings JL, Mega M, Gray K ym. The Neuropsychiatric Inventory: comprehensive assessment of psychopathology in dementia. Neurology 1994;44(12):2308-14. «PMID: 7991117»PubMed