Takaisin Tulosta

ADCS-ADL-haastattelu

Lisätietoa aiheesta
Ari Rosenvall
14.9.2016

Yleisiä ohjeita

  • Eri ihmiset toteuttavat päivittäiset toimintonsa eri tavoin. Erityisesti monimutkaisempien välineellisten toimintojen toteuttamisessa on eroja. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi lääkkeen tehoa arvioitaessa. ADCS-ADL-mittarissa jokainen päivittäinen toiminto kuvataan tarkasti ja haastateltavaa omaista pyydetään kuvamaan tutkittavan selviytyminen siinä.
  • ADCS-ADL-haastattelun tarkoituksena on selvittää tutkittavan todellista suoriutumista viimeksi kuluneen neljän viikon aikana (hyvin harvoin tapahtuville asioille 2 – 3 viimeisen kuukauden). Haastateltavan pitää olla henkilö, joka tuntee hyvin tutkittavan.
  • Tarkoituksena on arvioida keskimääräistä suoriutumista kyseisenä ajanjaksona. Jos on epävarmuutta siitä, kumpi vaihtoehto on valittava, valitse parempaa selviytymistä kuvaava. Mikäli tutkittava ei tee tai ei ole koskaan tehnyt joitakin asioita, esim. sukupuoliroolin tai fyysisen sairauden takia (esim. pessyt pyykkiä), kirjataan kyseisiin kohtiin aina "ei", vaikka todennäköisesti olisi kykenevä tekemään asian. Haastateltavan ei pidä arvioida, mitä tutkittava ehkä osaisi tehdä, vaan mitä hän todella tekee. Haastateltavan ei myöskään pidä arvailla tutkittavan ajatuksen kulkua tai pyrkimyksiä. Auttaakseen haastateltavaa pysymään neljän viimeisen viikon tapahtumissa, haastattelija voi kysyä esimerkkejä kustakin päivittäistoiminnosta.
  • Esitä nyt kaikki kysymykset. Laske sen jälkeen pisteet yhteen ja "En tiedä"-vastausten lukumäärä.

ADCS-ADL-mittarin täyttäminen

  • ADCS-ADL-mittari on tarkoitettu täytettäväksi joko henkilökohtaisella haastattelulla tai puhelinhaastattelussa. Sitä ei ole tarkoitettu annettavaksi omaisen täytettäväksi.

Kysymysten muoto

  • Jokaisessa päivittäisessä perustoiminnossa (kysymykset 1–5) valitaan paras mahdollinen vaihtoehto.
  • Muissa kysymyksissä on peruskysymys, jota tarkennetaan lisäkysymyksillä.
  • Lisäkysymykset on järjestetty hierarkkisesti, suurinta itsenäistä selviytymistä kuvaava vaihtoehto on ensimmäisenä ja matalinta kuvaava viimeisenä.
  • Kysymyksissä 6–23 perusvastaus pääkysymykseen on joko “kyllä”, “ei” tai “en tiedä”. Jos haastateltava vastaa neljään tai useampaan kysymyksen “en tiedä”, haastattelun tuloksen luotettavuus heikkenee.
  • Jos haastateltava vastaa “ei” tai “en tiedä”, pääkysymystä seuraavia lisäkysymyksiä ei ole tarpeen tehdä, ellei toisin mainita. “Ei” ja “en tiedä”-vastausten jälkeen siirry suoraan seuraavaan pääkysymykseen.
  • “Kyllä”-vastauksen jälkeen on kaksi vaihtoehtoa:
    1. haastateltava valitsee useammasta vastausvaihtoehdosta sen, joka parhaiten kuvaa tutkittavan selviytymistä (esim. kysymys 6A). Haastateltavalle annetaan riittävä määrä tutkittavaa toimintaa kuvaavia esimerkkejä aloittaen parasta itsenäistä selviytymistä kuvaavasta esimerkistä. Tai
    2. haastateltava vastaa “ei” tai “kyllä” jokaiseen lisäkysymykseen (esimerkiksi kysymys 8). Tällaisen kysymyksen kohdalle haastattelijaa muistutetaan erillisellä ohjeella.

Mitä käsitteet “itsenäinen”, “valvottuna/ohjattuna” ja “avustettuna” tarkoittavat?

  • Monissa päivittäistoiminnoissa vastaus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tutkittava tarvitsee ulkopuolisen apua selviytyäkseen toiminnoissa.
  • Itsenäinen = tutkittava suoriutuu päivittäistoiminnossa ilman konkreettista fyysistä apua tai korkeintaan pienten muistutusten ja toiminnon aikaisten kehotusten jälkeen.
  • Valvottuna/ohjattuna = tutkittava tarvitsee sanallista muistutusta ja ohjeita suoriutuakseen toiminnosta. Tämä vie läheiseltä/omaiselta aikaa.
  • Avustettuna = tutkittava tarvitsee konkreettista fyysistä apua selviytyäkseen toiminnossa, avun määrä voi vaihdella.

Mitä tarkoittaa “tavallinen” selviytyminen?

  • Tutkittavan selviytyminen päivittäistoiminnoissa voi vaihdella päivästä toiseen. Jos tutkittavan selviytyminen vaihtelee, pitää haastateltavaa pyytää valitsemaan selviytymistä tavallisimmin kuvaava vaihtoehto. Jos valinta jää epävarmaksi, haastattelijan tulee valita korkeampaa selviytymisen astetta kuvaava vaihtoehto.
    • Huomaa:
      1. Kysymyssarjassa arvioitavalla tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakykyä arvioidaan. Haastattelun kuluessa häntä kutsutaan nimellä tai esim. sukulaisuussuhteen mukaan.
      2. Mittari pitää täyttää joko haastattelemalla henkilökohtaisesti tai puhelimessa. Mittaria ei saa täyttää kyselynä, ts. lomaketta ei saa jättää tai antaa omaisen tai hoitajan täytettäväksi.
  • Lomake ADCS-ADL-haastettelu PDF-muodossa suomeksi «hoi50044j.pdf»1 ja ruotsiksi «hoi50044i.pdf»2.

Kirjallisuutta

  1. Galasko D, Bennett D, Sano M ym. An inventory to assess activities of daily living for clinical trials in Alzheimer's disease. The Alzheimer's Disease Cooperative Study. Alzheimer Dis Assoc Disord 1997;11 Suppl 2:S33-9 «PMID: 9236950»PubMed