ADCS-ADL-haastattelu
Lisätietoa aiheesta
Ari Rosenvall
14.9.2016
Yleisiä ohjeita
- Eri ihmiset toteuttavat päivittäiset toimintonsa eri tavoin. Erityisesti monimutkaisempien
välineellisten toimintojen toteuttamisessa on eroja. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia
esimerkiksi lääkkeen tehoa arvioitaessa. ADCS-ADL-mittarissa jokainen päivittäinen
toiminto kuvataan tarkasti ja haastateltavaa omaista pyydetään kuvamaan tutkittavan
selviytyminen siinä.
- ADCS-ADL-haastattelun tarkoituksena on selvittää tutkittavan todellista suoriutumista viimeksi kuluneen neljän viikon aikana (hyvin harvoin tapahtuville asioille 2 –
3 viimeisen kuukauden). Haastateltavan pitää olla henkilö, joka tuntee hyvin tutkittavan.
- Tarkoituksena on arvioida keskimääräistä suoriutumista kyseisenä ajanjaksona. Jos
on epävarmuutta siitä, kumpi vaihtoehto on valittava, valitse parempaa selviytymistä
kuvaava. Mikäli tutkittava ei tee tai ei ole koskaan tehnyt joitakin asioita, esim.
sukupuoliroolin tai fyysisen sairauden takia (esim. pessyt pyykkiä), kirjataan kyseisiin
kohtiin aina "ei", vaikka todennäköisesti olisi kykenevä tekemään asian. Haastateltavan
ei pidä arvioida, mitä tutkittava ehkä osaisi tehdä, vaan mitä hän todella tekee.
Haastateltavan
ei myöskään pidä arvailla tutkittavan ajatuksen kulkua tai pyrkimyksiä. Auttaakseen
haastateltavaa pysymään neljän viimeisen viikon tapahtumissa, haastattelija voi kysyä
esimerkkejä kustakin päivittäistoiminnosta.
- Esitä nyt kaikki kysymykset. Laske sen jälkeen pisteet yhteen ja "En tiedä"-vastausten
lukumäärä.
ADCS-ADL-mittarin täyttäminen
- ADCS-ADL-mittari on tarkoitettu täytettäväksi joko henkilökohtaisella haastattelulla
tai puhelinhaastattelussa. Sitä ei ole tarkoitettu annettavaksi omaisen täytettäväksi.
Kysymysten muoto
- Jokaisessa päivittäisessä perustoiminnossa (kysymykset 1–5) valitaan paras
mahdollinen vaihtoehto.
- Muissa kysymyksissä on peruskysymys, jota tarkennetaan lisäkysymyksillä.
- Lisäkysymykset on järjestetty hierarkkisesti, suurinta itsenäistä selviytymistä kuvaava
vaihtoehto on ensimmäisenä ja matalinta kuvaava viimeisenä.
- Kysymyksissä 6–23 perusvastaus pääkysymykseen on joko “kyllä”,
“ei” tai “en tiedä”. Jos haastateltava vastaa neljään
tai useampaan kysymyksen “en tiedä”, haastattelun tuloksen luotettavuus
heikkenee.
- Jos haastateltava vastaa “ei” tai “en tiedä”, pääkysymystä
seuraavia lisäkysymyksiä ei ole tarpeen tehdä, ellei toisin mainita. “Ei”
ja “en tiedä”-vastausten jälkeen siirry suoraan seuraavaan pääkysymykseen.
- “Kyllä”-vastauksen jälkeen on kaksi vaihtoehtoa:
- haastateltava valitsee useammasta vastausvaihtoehdosta sen, joka parhaiten kuvaa tutkittavan
selviytymistä (esim. kysymys 6A). Haastateltavalle annetaan riittävä määrä tutkittavaa
toimintaa kuvaavia esimerkkejä aloittaen parasta itsenäistä selviytymistä kuvaavasta
esimerkistä. Tai
- haastateltava vastaa “ei” tai “kyllä” jokaiseen lisäkysymykseen
(esimerkiksi kysymys 8). Tällaisen kysymyksen kohdalle haastattelijaa muistutetaan
erillisellä ohjeella.
Mitä käsitteet “itsenäinen”, “valvottuna/ohjattuna” ja
“avustettuna” tarkoittavat?
- Monissa päivittäistoiminnoissa vastaus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tutkittava
tarvitsee ulkopuolisen apua selviytyäkseen toiminnoissa.
- Itsenäinen = tutkittava suoriutuu päivittäistoiminnossa ilman konkreettista fyysistä apua tai
korkeintaan pienten muistutusten ja toiminnon aikaisten kehotusten jälkeen.
- Valvottuna/ohjattuna = tutkittava tarvitsee sanallista muistutusta ja ohjeita suoriutuakseen toiminnosta.
Tämä vie läheiseltä/omaiselta aikaa.
- Avustettuna = tutkittava tarvitsee konkreettista fyysistä apua selviytyäkseen toiminnossa, avun
määrä voi vaihdella.
Mitä tarkoittaa “tavallinen” selviytyminen?
- Tutkittavan selviytyminen päivittäistoiminnoissa voi vaihdella päivästä toiseen. Jos
tutkittavan selviytyminen vaihtelee, pitää haastateltavaa pyytää valitsemaan selviytymistä
tavallisimmin kuvaava vaihtoehto. Jos valinta jää epävarmaksi, haastattelijan tulee
valita korkeampaa selviytymisen astetta kuvaava vaihtoehto.
- Huomaa:
- Kysymyssarjassa arvioitavalla tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakykyä arvioidaan.
Haastattelun kuluessa häntä kutsutaan nimellä tai esim. sukulaisuussuhteen mukaan.
- Mittari pitää täyttää joko haastattelemalla henkilökohtaisesti tai puhelimessa. Mittaria
ei saa täyttää kyselynä, ts. lomaketta ei saa jättää tai antaa omaisen tai hoitajan
täytettäväksi.
- Lomake ADCS-ADL-haastettelu PDF-muodossa suomeksi ja ruotsiksi .
Kirjallisuutta
- Galasko D, Bennett D, Sano M ym. An inventory to assess activities of daily living
for clinical trials in Alzheimer's disease. The Alzheimer's Disease Cooperative Study.
Alzheimer Dis Assoc Disord 1997;11 Suppl 2:S33-9 «PMID: 9236950»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00513 (050.044)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
