C-lausunnon laatiminen ja muistisairaudet
   
      Lisätietoa aiheesta
      Ari Rosenvall
      11.12.2023
    
   
   
      Taustaa
      
         - Monet muistisairaan ja hänen perheensä tarvitsemat etuudet ja palvelut perustuvat
            sairauden aiheuttamaan toimintakyvyn alenemiseen.
         
 
         - Tämä alentunut toimintakyky kuvataan usein Kelan C-lausuntolomakkeella tai siten,
            että vastaavat tiedot ovat B-lausunnolla tai vapaamuotoisen lausunnon muodossa.
         
 
         - C-lausunto on tarkoitettu erityisesti eläkettä saavan hoitotuen (tai vammaistukien)
            hakemista varten.
         
 
         - Alla käydään läpi C-lausunnon täyttäminen muistisairaan kohdalla, koska se on ainoa
            lausunto, mikä on nimenomaan sairauden aiheuttaman toimintakyvyn alenemisen kuvaamista
            varten suunniteltu.
         
 
      
      C-lausunto
      
         - Henkilötietojen jälkeen mainitaan diagnoosit ja tämä tarkoittaa VAIN toimintakykyä
            heikentävää/heikentäviä sairauksia. EI siis merkitä hoidettua hypotyreoosia, kohonnutta
            verenpainetta tms. Tällä on merkitystä, kun Kelassa arvioidaan toimintakykyä heikentävän
            sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia (nämä saattavat joissakin tilanteissa olla
            perusteluna eläkettä saavan hoitotuen korottamiselle).
         
 
         - Eläkettä saavan hoitotuen saamisen edellytyksenä on PITKÄAIKAINEN toimintakyvyn alenema.
            Käytännössä se tarkoittaa, että sairaus on vaikuttanut toimintakykyä alentavasti jo
            1 vuoden ajan taikka sairauden luonteen (esim. etenevä muistisairaus) perusteella
            voidaan päätellä, että toimintakyky alennuttuaan on pysyvästi alentunut. Alkamispäiväksi
            voidaan merkitä tämän toimintakyvyn aleneman TOTEAMISEN päivä. Eläkettä saavan hoitotukea
            voidaan maksaa enintään 6 kuukauden ajalta takautuvasti.
         
 
         - Esitiedot, aikaisemmat tutkimukset ja hoidot kuvataan tiiviisti ja keskittyen toimintakykyyn
            vaikuttaviin sairauksiin.
         
 
         - Nykyoireet kuvataan nimenomaan toimintakyvyn kannalta.
 
         - Kliinisen tutkimuksen osalta tutkimuspäivä, pituus ja paino ovat tärkeitä, ja siksi
            niitä varten on omat kohtansa. Tutkimuksessa kuvataan lyhyesti yleisstatus erityisesti
            toimintakykyyn vaikuttavin osin.
         
 
         - Erityisesti psyykkinen tila ja muisti kannattaa kuvata vapaamuotoisesti ja kliinisen
            kokemuksen mukaan, mutta toimintakykyä kuvaavien tutkimusten kohdalla MMSE (tai CERAD),
            CDR, GDS/FAST, ADCS-ADL tai muut arkitoimia kuvaavat arvioinnit kannattaa selkeästi
            kirjata näkyviin. Johdonmukaisuus ja selkeys tässä kohdassa tuottavat tasapuolisia
            ja oikeudenmukaisia päätöksiä etuuksia myönnettäessä!
         
 
         - Keskeisen tärkeä etuusharkintojen kannalta on kohta 6, toimintakyvyn kuvaus. Tässä
            eri alakohdissa käydään läpi selviytyminen käytännön arkielämässä. Koska lääkärillä
            ei aina ole selkeää käsitystä arkielämän selviytymisestä esimerkiksi sairauskertomusmerkintöjen
            perusteella, kannattaa tietojen hankinnassa käyttää apuna esimerkiksi kotihoidon henkilökuntaa
            ja lähiomaisia. Keskeistä on AVUN, OHJAUKSEN TAI VALVONNAN tarve. Muistisairaan kohdalla
            näistä ohjaus ja valvonta ovat hyvin tärkeitä kirjata, ja ne jäävät helposti myös
            läheiseltä spontaanisti kertomatta.
         
 
         - Eläkettä saavan hoitotuen edellytyksenä on vähintään viikoittainen avun, ohjauksen
            tai valvonnan tarve HENKILÖKOHTAISISSA toimissa, joiksi luetaan muun muassa peseytyminen,
            pukeutuminen, syöminen ja lääkityksestä huolehtiminen. Jos avun tarvetta on useita
            tunteja päivittäin, syntyy oikeus korotettuun hoitotukeen, ja jos avun tarve on yhtämittainen
            eli käytännössä myös yöaikaan tarvitaan apua, ohjausta tai valvontaa.
         
 
         - Lyhyt kuvaus tarvittavasta hoidosta ja seurannasta lääkärikäynteineen, laboratoriokokeineen
            ja esimerkiksi muistiammattilaisen arviointeineen kannattaa kirjata hoito, kuntoutus- palvelusuunnitelmaa käsittelevään kohtaan, koska sillä on vaikutusta kustannusharkinnassa
            (ks. edellä). Sama koskee lääkehoitoa, sillä toimintakykyä heikentävän sairauden hoitoon
            määrätyn lääkehoidon kustannukset luetaan välttämättömiksi kustannuksiksi, jos lääkehoito
            on lääkärin määräämää ja hoitosuunnitelmaan perustuvaa, vaikka kyseessä ei olisi reseptilääke
            tai Kela-korvattava valmiste. Apuvälineitä sen sijaan ei lueta välttämättömiksi ja
            jatkuviksi kustannuksiksi.
         
 
         - Johtopäätökset-osan tulee olla johdonmukaisesti perusteltavissa aiempien lausunnon
            kohtien perusteella. Lisätietoihin kannattaa mainita lyhyesti, onko sairaus etenevä
            vai paraneva, ja onko oletettavissa toimintakyvyn muuttuvan nopeasti – tämä
            vaikuttaa siihen, kuinka pitkäksi aikaa (vai toistaiseksi) hoitotuki myönnetään.
         
 
         - Vaikka C-lausunto voidaan toimittaa suoraan Kelaan, on suositeltavaa, että potilaalle
            (tai omaisille) jää oma kappale dokumentiksi ja muita kuin Kelan etuuksia varten.
         
 
      
      Viitteet   «Terveysportti/lääkärin käsikirja/Lääkärinlausunto ...»1,   «Kelan ohjeet, www.kela.fi ...»2.
      
      
    
   
   
      Artikkelin tunnus: nix02417 (050.044)
      © 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim