Takaisin Tulosta

Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta

Lisätietoa aiheesta
Ritva Vanninen
11.12.2023

Lausunnossa tulee lyhyesti ottaa kantaa seuraaviin mahdollisiin löydöksiin «Vanninen R, Mäntylä R, Salonen O ym. [Brain imagin...»1:

  1. Kuvan laatu: maininta, mikäli epädiagnostinen
  2. Maininta/poissuljenta mahdollisista ei-degeneratiivisista muutoksista, kuten kasvain, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia, muu tilaa ottava muutos tai muu fokaalipatologia, kuten posttraumaattiseksi sopiva atrofia.
  3. Luokitellaan visuaalisesti yleisen kortikaalisen aivoatrofian aste ja ilmenemismalli. Vaikeusasteen luokitteluun suositellaan käytettäväksi 4-portaista luokitteluasteikkoa (0–3), jossa 0 = ei atrofiaa, 1= lievä atrofia, sulcukset väljentyneet, 2 = keskivaikea atrofia, gyruksissa volyymikatoa ja 3 = vaikea-asteinen atrofia, gyrusten ääriviivassa kolmiomaista terävöitymistä «Pasquier F, Leys D, Weerts JG ym. Inter- and intra...»2. Kortikaalisen atrofian ilmenemismalli eli jakauma tulee mainita, erityisesti silloin, mikäli muutos painottuu frontotemporaalisesti tai posteroparietaalisesti «Remes AM, Vanninen R, Jokinen H ym. [Posterior var...»3. Posteriorisen atrofian visuaaliseen luokitteluun on julkaistu erillinen mallikuvasto «Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual ...»4.
  4. Luokitellaan visuaalisesti temporomesiaalialueen atrofian aste, erityisesti hippokampusatrofia, käyttäen Scheltensin 5-portaista luokittelua (0–4) «Scheltens P, Launer LJ, Barkhof F ym. Visual asses...»5. Luokitteluun käytetään ohuita viistokoronaalileikkeitä, jotka on kipattu kohtisuoraan hippokampuksen akselia vasten. Atrofialuokka mainitaan erikseen oikean ja vasemman hippokampuksen osalta, mikäli ne poikkeavat toisistaan.
  5. Maininta, mikäli havaitaan epätyypilliseen dementoivaan prosessiin viittaavia löydöksiä kuten pikkuaivo- tai aivorunkoatrofia tai poikkeava signaali esimerkiksi basaaliganglioissa.
  6. Maininta/poissuljenta kortikaalisista ja/tai lakunaarisista infarktijäljistä, niiden lukumäärästä, koosta ja lokalisaatiosta.
  7. Maininta, mikäli diffuusiokuvauksessa nähdään tuoreeseen infarktaatioon viittaava löydös, tai muu poikkeava löydös, kuten kuorikerroksen tai basaalitumakkeiden poikkeava löydös, joka viittaa CJD-tautiin.
  8. Luokitellaan visuaalisesti valkean aineen kroonisvaskulaariset kirkassignaalimuutokset käyttäen Fazekasin 4-portaista (0–3) luokitteluasteikkoa, jossa syvässä valkeassa aineessa 0 = ei muutoksia, 1 = pistemäisiä muutoksia, 2 = läiskäisiä muutoksia ja 3 = konfluoivia muutoksia. Erikseen luokitellaan periventrikulaarinen valkea aine, jossa 0 = ei muutoksia, 1 = 'caps' tai ohut reunus, 2 = paksu reunus ja 3 = epäsäännöllinen paksu reunus «Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A ym. MR signal abnor...»6.
  9. Maininta, mikäli nähdään amyloidiangiopatiaan viittaavia mikrohemorragiamuutoksia tai muita jälkiä verenvuodosta.
  10. Maininta, mikäli suositellaan jatkotutkimuksia, esim. varjoainetehostusta.

Ks. myös lisätietoa aiheesta kuvakoosteesta «Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa»1 Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa.

Esimerkkilausuntoja:

Esimerkki 1: Pään MK:

Ei tuumoria, subduraalivuotoa eikä likvorkierron häiriötä, ei muutakaan fokaalista poikkeavaa. Isoaivoissa on lieväasteista kortikaalista atrofiaa, joka on tasaisesti jakautunutta. Hippokampukset Gr 1/4 (oikea) ja Gr 2/4 (vasen). Ei kortikaalisia eikä lakunaarisia infarktijälkiä. Valkeassa aineessa on asteeltaan keskivaikeita kroonisvaskulaarisia muutoksia (Fazekas lk 2). Ei mikrohemorragioita.

Esimerkki 2: Pään MK:

Ei tuumoria, subduraalivuotoa eikä likvorkierron häiriötä. Isoaivoissa on asteeltaan keskivaikeaa kortikaalista atrofiaa, joka on painottunut parietaali- ja temporaalilohkojen alueelle. Hippokampusatrofia Gr 3/4. Vasemmalla frontaalilohkossa on pieni kortikaalinen infarktijälki, samoin oikealla pikkuaivoissa. Bilateraalisesti basaalitumakealueilla on yksittäiset lakunaariset infarktijäljet. Vasemmalla capsula externassa on pieni liuskamainen vanhan vuodon jälki, ja okkipitaalisesti nähdään yhteensä 5 kpl mikrohemorragioita. Valkeassa aineessa on yhteensulautuneita krooniseen vaskulaarietiologiaan sopivia kirkassignaalimuutoksia, Fazekas lk 3. Esitietoihin sopien MK-löydöksessä on sekä AT:lle että AVH:lle ominaisia piirteitä.

Kirjallisuutta

  1. Vanninen R, Mäntylä R, Salonen O ym. [Brain imaging of patients with memory disorders]. Duodecim 2011;127:2615-26 «PMID: 22320104»PubMed
  2. Pasquier F, Leys D, Weerts JG ym. Inter- and intraobserver reproducibility of cerebral atrophy assessment on MRI scans with hemispheric infarcts. Eur Neurol 1996;36:268-72 «PMID: 8864706»PubMed
  3. Remes AM, Vanninen R, Jokinen H ym. [Posterior variant of Alzheimer's disease and other atypical symptom pictures]. Duodecim 2013;129:244-50 «PMID: 23457775»PubMed
  4. Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual assessment of posterior atrophy development of a MRI rating scale. Eur Radiol 2011;21:2618-25 «PMID: 21805370»PubMed
  5. Scheltens P, Launer LJ, Barkhof F ym. Visual assessment of medial temporal lobe atrophy on magnetic resonance imaging: interobserver reliability. J Neurol 1995;242:557-60 «PMID: 8551316»PubMed
  6. Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A ym. MR signal abnormalities at 1.5 T in Alzheimer's dementia and normal aging. AJR Am J Roentgenol 1987;149:351-6 «PMID: 3496763»PubMed