Takaisin Tulosta

Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta

Lisätietoa aiheesta
Ritva Vanninen ja Ari Rosenvall
20.9.2016

Muistipotilaan rakenteellinen pään magneettikuvaus (MK): malli muistipotilaan hyvästä neuroradiologisesta lausunnosta

Lausunnossa tulee lyhyesti ottaa kantaa seuraaviin mahdollisiin löydöksiin:

  1. Kuvan laatu: maininta mikäli epädiagnostinen
  2. Maininta/poissuljenta mahdollisista ei-degeneratiivisista muutoksista, kuten kasvain, subduraalihematooma, hydrocephalus, muu tilaa ottava muutos tai muu fokaalipatologia kuten posttraumaattiseksi sopiva atrofia.
  3. Maininta, mikäli havaitaan epätyypilliseen dementoivaan prosessiin viittaavia löydöksiä kuten pikkuaivo- tai aivorunkoatrofia tai poikkeava signaali esim. basaaliganglioissa.
  4. Luokitellaan visuaalisesti yleisen kortikaalisen aivoatrofian aste ja ilmenemismalli. Vaikeusasteen luokitteluun suositellaan käytettäväksi neliportaista luokitteluasteikkoa (0–3) jossa 0 = ei atrofiaa, 1= lievä atrofia, sulcukset väljentyneet, 2 = kohtalainen atrofia, gyruksissa volyymikatoa ja 3 = vaikea-asteinen atrofia, gyrusten ääriviivassa kolmiomaista terävöitymistä «Pasquier F, Leys D, Weerts JG ym. Inter- and intra...»1. Kortikaalisen atrofian jakauma tulee mainita, erityisesti mikäli muutos painottuu frontotemporaalisesti tai posteroparietaalisesti. Ks. kuva «Posteriorisen atrofian luokittelu»1. Posteriorisen atrofian visuaaliseen luokitteluun on julkaistu erillinen mallikuvasto «Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual ...»2.
  5. Luokitellaan visuaalisesti temporomesiaalialueen atrofian aste, erityisesti hippokampusatrofia, käyttäen Scheltensin viisiportaista luokittelua (0–4) «Scheltens P, Launer LJ, Barkhof F ym. Visual asses...»3. Luokitteluun käytetään ohuita viistokoronaalileikkeitä, jotka on kipattu kohtisuoraan hippokampuksen akselia vasten. Atrofialuokka mainitaan erikseen oikean ja vasemman hippokampuksen osalta, mikäli ne poikkeavat toisistaan.
  6. Maininta/poissuljenta kortikaalisista tai lakunaarisista infarktijäljistä, niiden lukumäärästä, koosta ja lokalisaatiosta. Maininta, mikäli nähdään amyloidiangiopatiaan viittaavia muutoksia tai jälkiä hemorragiasta.
  7. Luokitellaan visuaalisesti valkean aineen kirkassignaalimuutokset (leukoaraioosi) käyttäen Fazekasin neliportaista (0–3) luokitteluasteikkoa, jossa syvässä valkeassa aineessa 0 = ei muutoksia, 1= pistemäisiä muutoksia, 2 = läiskäisiä muutoksia ja 3 = konfluoivia muutoksia. Erikseen luokitellaan periventrikulaarinen valkea aine, jossa 0 = ei muutoksia, 1 = 'caps' tai ohut reunus, 2 = paksu reunus ja 3 = epäsäännöllinen paksu reunus «Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A ym. MR signal abnor...»4.
  8. Maininta, mikäli suositellaan jatkotutkimuksia, esim. varjoainetehostusta, diffuusiokuvausta.

Esimerkkilausuntoja:

Esimerkki 1:

Pään MK:

Ei tuumoria, subduraalivuotoa eikä likvorkierron häiriötä, ei muutakaan fokaalista poikkeavaa. Isoaivoissa asteeltaan lievää kortikaalista atrofiaa, joka on diffuusisti jakautunutta. Hippokampusatrofia Gr 1 (oikea) ja Gr 2 (vasen). Ei kortikaalisia eikä lakunaarisia infarktijälkiä. Valkeassa aineessa asteeltaan kohtalaista läiskäistä leukoaraioosia.

Esimerkki 2:

Pään MK:

Ei tuumoria, subduraalivuotoa eikä likvorkierron häiriötä. Isoaivoissa asteeltaan kohtalaista kortikaalista atrofiaa, joka on painottunut parietaalilohkojen alueelle ja vasenvoittoisesti temporaalilohkoihin. Hippokampusatrofia Gr 3. Vasemmalla frontaalilohkossa on pieni kortikaalinen infarktijälki, samoin oikealla pikkuaivoissa. Bilateraalisesti basaalitumakealueilla on yksittäiset lakunaariset infarktijäljet ja vasemmalla capsula externassa on liuskamainen vanhan vuodon jälki. Valkeassa aineessa asteeltaan vaikea-asteisia konfluoivia krooniseen vaskulaarietiologiaan sopivia kirkassignaalimuutoksia. Fazekas-luokka 3. Esitietoihin sopien MK-löydöksessä sekä AT:lle että AVH:lle ominaisia piirteitä.

Ks. myös lisätietoa aiheesta «Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa»1 Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa.

Kuva 1.

Posteriorisen kortikaalisen atrofian arvioimisessa hyödynnetään kolmea eri leikesuuntaa kolmiulotteisessa T1-painotteisessa magneettikuvauksessa. Sagittaalisuunnan paramediaanisesta kuvasta (vasemmalla) nähdään posteriorisen sulcus cingulin, parieto-oksipitaalisen sulcuksen ja praecuneuksen atrofia. Koronaalisuunnan kuvassa (keskellä) kiinnitetään huomio posteriorisen sulcus cingulin levenemiseen ja parietaalilohkojen atrofian asteeseen. Aksiaalisuunnan kuvasta (oikealla) arvioidaan sulcusten levenemistä parietaalilohkoissa ja posteriorisessa sulcus cingulissa. Luokittelu tehdään Koedamin ym. mukaisesti.

Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual assessment of posterior atrophy development of a MRI rating scale. Eur Radiol 2011;12:2618–25

Kuvan lähde: Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim. 2015

Kirjallisuutta

  1. Pasquier F, Leys D, Weerts JG ym. Inter- and intraobserver reproducibility of cerebral atrophy assessment on MRI scans with hemispheric infarcts. Eur Neurol 1996;36(5):268-72. «PMID: 8864706»PubMed
  2. Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual assessment of posterior atrophy development of a MRI rating scale. Eur Radiol 2011;21(12):2618-25. «PMID: 21805370»PubMed
  3. Scheltens P, Launer LJ, Barkhof F ym. Visual assessment of medial temporal lobe atrophy on magnetic resonance imaging: interobserver reliability. J Neurol 1995;242(9):557-60. «PMID: 8551316»PubMed
  4. Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A ym. MR signal abnormalities at 1.5 T in Alzheimer's dementia and normal aging. AJR Am J Roentgenol 1987;149(2):351-6. «PMID: 3496763»PubMed