Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 19.06.2018 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Hammaslääketiede, Keuhkosairaudet, Päihdelääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
19.6.2018

Opi ja ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, jonka hoito on vaativaa. Tupakoinnin ehkäisy on siten erittäin tärkeää. Ehkäisy tulee kohdistaa erityisesti 10–16-vuotiaisiin.
  • Nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen liittyvät voimakkaasti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Tupakointi johtaa suureen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.
  • Potilaan tupakoinnista ja nikotiinituotteiden käytöstä tulee tietää, ja tiedon tulee olla helposti löydettävissä potilastiedoista.
  • Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa häntä lopettamaan tupakointi sekä auttaa ja kannustaa häntä vieroituksessa. Lääkärin kannustavat viestit ovat erityisen tärkeitä.
  • Potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Vieroituksen aloittavalle tulee järjestää seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
  • Tupakoinnin uudelleen aloittaminen ei osoita vieroituksen lopullista epäonnistumista. Lopettaminen vaatii keskimäärin 3–4 yritystä.
  • Varenikliini, bupropioni, nortriptyliini ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita, ja niitä tulee aktiivisesti käyttää vieroituksessa.
  • Elintapamuutosta tukevien ohjausmenetelmien hallitseminen auttaa vieroituksen toteuttamisessa.
  • Tupakoivan potilaan hoitosuunnitelmaan tulee yhdessä hänen kanssaan kirjata vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
  • Tupakoinnin lopettaminen voi vaikuttaa muiden potilaan käytössä olevien lääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä.

Aiheen rajaus

  • Suositus käsittelee tupakasta ja nikotiinituotteista vieroitusta ja vieroituksen vaikutuksia vähintään 6–12 kuukauden seurannassa sekä uutena asiana tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyä. Lyhytaikaisemmat tutkimukset on rajattu pois suosituksesta.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyssä ja hoidossa ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen käyttöä.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, ja se korostaa lääkärin aktiivisen toiminnan merkitystä.

Määritelmät

Epidemiologia

Ehkäisy

Tupakoinnin aloittamista ja jatkamista selittävät tekijät

Kuva 1.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena.

Alkuperäinen kuvio lähteestä: Lerman C, Niaura R. Applying genetic approaches to the treatment of nicotine dependence. Oncogene 2002;21:7412-20, suomentaneet ja muokanneet Tellervo Korhonen, Ulla Broms ja Jaakko Kaprio «PMID: 12379882»PubMed

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus

Tupakkariippuvuus

  • Suositus: Tupakoinnista tulee kysyä, ja tupakka- ja nikotiiniriippuvuus tulee arvioida. Myös psyykkisen riippuvuuden arviointi kuuluu osaksi hoidonsuunnittelua.
  • Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymää, joka luokitellaan krooniseksi sairaudeksi «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»4.
  • Tupakoinnin koetut vaikutukset, kuten mielihyvän tunne, keskittymiskyvyn paraneminen ja tupakoinnin liittyminen sosiaalisiin tilanteisiin, ovat palkitsevia ja vahvistavat siten tupakoivaksi oppimista.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden arviointi on osa hyvää hoitokäytäntöä
  • Tupakkariippuvuuden arviointi edellyttää tupakoinnista kysymistä. Kaikilta potilailta tulee siten kysyä tupakoinnista, jos potilastiedoissa ei ole asiasta tietoa. Erityisen tärkeää kysyminen on silloin, kun potilaan kliiniset oireet voivat johtua tupakoinnista.
  • Tupakoivalta tulee kysyä tupakoinnista vähintään kerran vuodessa, ja samalla tulee keskustella tupakoinnin lopettamisesta
  • Tupakointi, tupakoinnin määrä ja kesto sekä riippuvuus kirjataan.
  • Tupakointitiedon tulee kulkea eri terveydenhuollon toimipaikkojen välillä (esim. lähetteessä ja epikriisissä).

Nikotiiniriippuvuus ja sen mittaaminen

Taulukko 1. Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti (HSI) ja riippuvuusasteen luokittelu «Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measur...»14.
Kysymys Määrä Pisteet
Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?
alle 6 3
6–30 2
31–60 1
yli 60 0
Kuinka monta savuketta poltat päivittäin?
10 tai vähemmän 0
11–20 1
21–30 2
yli 30 3
Tulkinta: yhteispisteet
0–1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus,
2 = kohtalainen riippuvuus,
3 = vahva riippuvuus,
4–6 = hyvin vahva riippuvuus

Psyykkinen riippuvuus

  • Psyykkisellä tupakkariippuvuudella tarkoitetaan sitä yksilön ehdollistunutta käytöstä, joka liitetään toistuvaan tupakointiin «Jarvis MJ. Why people smoke. BMJ 2004;328:277-9 ...»15, «Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addikti...»16.
  • Tupakointikäyttäytymiseen liittyy vakiintuneita kontekstisidonnaisia tapoja. Konteksti voi olla fyysinen tai sosiaalinen tilanne, psyykkinen tila, tai tekojen sarja, jossa esiintyvä ärsyke laukaisee tottumuksen automaattisesti tai ilman suurempaa pohdintaa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi autolla ajo, ruokailun päättäminen, sisältä ulkoilmaan siirtyminen, tehtävän loppuun saattaminen, tiettyjen ihmisten seura ja voimakas tunnetila.
  • Tupakoijat kokevat usein tupakoinnissa jonkin palkitsevan elementin, kuten mielihyvä tai rauhoittuminen, joka kannustaa toistoon ja tukee samalla automatisoitumisen kehittymistä (ks. «Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen»2). Kun automatisoitumiseen liittyy psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia, riippuvuuden syntymisen riski suurenee «Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addikti...»16.
  • Psyykkisessä riippuvuudessa psyykkisillä tekijöillä on keskeinen merkitys joko ärsykkeinä, palkkioina tai molempina. Esimerkkinä psyykkisestä riippuvuudesta on kyvyttömyys lievittää ahdistusta muilla keinoin kuin tupakoimalla.
  • Voimakkaalle psyykkiselle riippuvuudelle tyypillisiä ovat pakonomainen halu saada tupakkatuotteita ja kykenemättömyys pidättäytyä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä «Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim....»17.
  • Sosiaalisella tupakkariippuvuudella tarkoitetaan psyykkistä riippuvuutta, jossa tupakointikäyttäytyminen yhdistyy vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin, sekä näiden tilanteiden synnyttämää yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta tupakoijien välillä. Sosiaalinen tupakkariippuvuus vahvistaa osaltaan muuta tupakkariippuvuutta.
  • Lopettamisen tukemisessa tulisi aina selvittää myös potilaan psyykkinen riippuvuus: Mitkä ovat ne tärkeimmät kontekstit ja niissä toistuvat ärsykkeet, jotka pitävät potilaan tupakointia yllä. Mitä lopettaja eniten tarvitsee: tupakointiin altistavan kontekstin ja siinä olevien ärsykkeiden muokkausta tai eliminointia, omien reaktioidensa hallintaa vai palkitsemisjärjestelmän muutosta?
  • Psyykkisen riippuvuuden voimakkuutta voidaan arvioida oireiden perusteella (taulukko «Psyykkisen tupakkariippuvuuden oireita (lähteenä taulukko s. 117 / ) ...»2, «Patja K, Ollila H. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuud...»18).
Kuva 2.

Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Taulukko 2. Psyykkisen tupakkariippuvuuden oireita (lähteenä taulukko s. 117 / «Patja K, Ollila H. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuud...»18)
Oireita tupakoinnin jatkuessa Voimakas tupakanhimo, vaikkei fyysistä nikotiiniriippuvuutta
Levottomuus, jos tupakkatuotteita ei ole
Ahdistuneisuus tupakkatuotteiden loppuessa
Pakonomainen tupakointi
Hallitsemattomuuden tunne tupakan käytössä
Ongelmien kieltäminen
Tupakoinnin idealisointi
Mielialan vaihtelut
Ruokahaluttomuus
Unettomuus
Oireita tupakointia lopetettaessa Ahdistuneisuus lopettamista ajatellessa tai suunnitellessa

Moniriippuvuus

Tupakkasairaudet

Tupakoinnin lopettaminen

  • Suositus: Terveydenhuollon ammattilaisten pitää ottaa tavoitteekseen kaikkien potilaiden tupakasta vieroittuminen.

Lopettamishalukkuuden selvittäminen

Lopettamisen myönteiset vaikutukset

Vieroitusoireet

Painon nousu

Vieroitussuunnitelma

Vieroitusohjaus

Ryhmäohjaus

Yksilöohjaus

Lääkehoito vieroituksessa

Taulukko 3. Vieroitushoidossa käytettävät lääkkeet
Valmiste Vasta-aiheet ja varoitukset Tavallisimmat haittavaikutukset Annostus Hoidon kesto
1Tupakasta vieroitus ei ole nortriptyliinin virallinen käyttöaihe.
Reseptilääkkeet
Varenikliini Annoksen pienennys munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa Pahoinvointi
Värikkäät unet 		Aloitus viikko ennen tupakoinnin lopettamista: aloitusannos 0,5 mg x 1 kolme vrk, minkä jälkeen 0,5 mg x 2 neljä vrk, minkä jälkeen nosto hoitoannokseen 1 mg x 2 12–24 viikkoa
Bupropioni Vasta-aiheet/varovaisuutta noudatettava:
Kouristusalttius
Anoreksia ja bulimia
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Huomioitavaa: Annoksen pienennys munuaisten tai maksan vajaatoiminnassa
Yhteisvaikutukset katsottava Pharmaca Fennicasta / Inxbasesta 		Unettomuus
Suun kuivuminen 		Aloitus 1–2 viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista: 150 mg aamuisin 6 vrk, minkä jälkeen 150 mg x 2 7–9 viikkoa
Nortriptyliini1 Vasta-aiheet: sydänsairaudet, rytmihäiriöt Väsymys ja suun kuivuminen 75–100 mg/vrk 8–12 viikkoa
Pitkävaikutteinen nikotiinikorvaushoitotuote
Nikotiinilaastari
päivälaastarit (16 h): 25 mg, 15 mg, 10 mg/16 h
vuorokausilaastarit (24 h): 21 mg, 14 mg, 7 mg/24 h 		Ei suositella raskauden aikana Ihoärsytys
Unettomuus 		Aloitusvahvuus tupakointimäärän mukaan:
enintään 20 savuketta/vrk: 15 mg/16 h tai 14 mg/24 h
yli 20 savuketta/vrk: 25 mg/16 h tai 21 mg/24 h. 		2–3 kk laastari-vahvuutta
asteittain vähentäen
Lyhytvaikutteiset nikotiinikorvaushoitotuotteet
Nikotiinipurukumi
2 mg ja 4 mg 		Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun arkuus Vatsavaivat Aloitusvahvuus ja käyttömäärä tupakointimäärän tai nikotiiniriippuvuuden voimakkuuden mukaan:
normaaliannos 8–12 purukumia/vrk
enimmäisannos valmisteen ja vahvuuden mukaan 12–25 purukumia/vrk. 		2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-imeskelytabletti
1, 2 ja 4 mg 		Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja ruokatorven ärsytys Aloitusvahvuus ja käyttömäärä tupakointimäärän tai nikotiiniriippuvuuden voimakkuuden mukaan:
normaaliannos 8–12 imeskelytablettia/vrk
enimmäisannos valmisteen ja vahvuuden mukaan 15–30 imeskelytablettia/vrk 		2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiiniresoribletti
2 mg 		Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun ärsytys Aloitusannos yleensä 1 resoribletti 1–2 tunnin välein, normaaliannos 8–12 resoriblettia/vrk ja enimmäisannos 30 resoriblettia/vrk. 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-inhalaattori
10 mg nikotiinipatruunat 		Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun ärsytys Tarvittavien imaisujen määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. 1 patruuna korvaa noin 3–4 savuketta. Annos yleensä 4–12 patruunaa/vrk ja enimmäisannos 12 patruunaa/vrk 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-suusumute
1 mg/dos 		Ei varsinaisia vasta-aiheita
2 valmistetta, toinen annostellaan suihkeena kielen päälle, toinen suihkauksena posken limakalvolle 		Suun ja nielun ärsytys, hikka Yleensä 1–2 suihketta kerrallaan 30–60 min välein, enintään 4 suihketta/tunti. Vuorokausiannos valmisteen mukaan enintään 30–64 suihketta 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiinijauhe suuonteloon
4 mg:n annospussit 		Ei varsinaisia vasta-aiheita. Annostelumuodolla ei ole tehty teho- ja turvallisuustutkimuksia. Suun ja nielu ärsytys, hikka, vatsavaivat 1 pussi ylähuulen alle 30 minuutin ajaksi. Tavanomainen annos 8–12 pussia/vrk ja enimmäisannos 24 pussia/vrk 2–3 kk annosta asteittain vähentäen

Vieroituslääkkeet

Varenikliini

Bupropioni

Nortriptyliini

  • Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke «Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla, joilla ei ole merkittäviä sairauksia.»A.
    • Nortriptyliini on edullinen lääke, jos varenikliinia tai bupropionia ei voi käyttää. Hoidon kesto on yleensä 8 viikkoa, mutta myös 12 viikon hoito on mahdollista.
    • Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat antikolinergiset haitat, kuten suun kuivuminen ja ummetus sekä akkomodaatiohäiriö ja näön hämärtyminen. Ortostaattinen hypotensio on myös yleinen. Hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat lisäksi sydämen tykytys, epäsäännölliset sydämenlyönnit ja takykardia. Lääke voi myös väsyttää, joten iltapainotteinen annostelu on järkevää.

Yleistä

Nikotiinikorvaushoito

Lääkehoitojen yhdistäminen vieroituksessa

Sähkösavukkeet ja nuuska vieroituksessa

Tupakoinnin vähentäminen vieroituskeinona

Haittojen vähentäminen

Retkahdus on tavallista tupakasta vieroituksessa

Uudelleen aloittamisen esto

  • Uudelleen aloittamisen estolla tarkoitetaan normaalihoitoa pidempään jatkuvaa hoitoa, joka tähtää tupakoimattomana pysymiseen. Sillä tarkoitetaan myös hoitoja, joilla tuetaan lyhytaikaisesti retkahtaneita tai niitä, joilla on yksittäisiä lipsahduksia.
  • Varenikliinihoidon jatkaminen 24 viikkoon asti saattaa ainoana hoitona auttaa relapsin estossa «Varenikliinihoidon jatkaminen 24 viikkoon asti saattaa ainoana hoitona auttaa relapsin estossa.»C.
  • Vieroitushoidossa tupakointia lopettava on hyvä kutsua seurantakäynnille 1–2 viikkoa hoidon alusta, jolloin voidaan yksilöllisesti arvioida relapsin eston tarve.
  • Sairaalahoidossa olevan potilaan tupakoimattomuutta tuetaan päivittäisillä vieroituskeskusteluilla.
  • Retkahdusta edeltää tupakoinnin lopettajan uskon horjuminen kykyynsä lopettaa tupakointi «Kirchner TR, Shiffman S, Wileyto EP. Relapse dynam...»98, «Shiffman S. Reflections on smoking relapse researc...»99. Tupakoijaa tulisi rohkaista etsimään keinoja, jotka tukisivat hänen luottamustaan omiin kykyihinsä.
  • Tupakoijalle tulee kertoa, että retkahduksetkin ovat osa tupakoinnin lopettamisprosessia, eikä niitä tule hävetä eikä pelätä epäonnistumista.
  • Tupakoijaa tulee kannustaa laatimaan ennakoivia toimintamalleja niihin tilanteisiin, joissa kiusaus tupakoinnin uudelleen aloittamiseen on suuri.
  • Tupakoijaa tulee informoida nikotiinin vieroitusoireista, luonteesta ja kestosta sekä vieroitusoireiden mahdollisesta lääkehoidosta, retkahdusten riskitilanteiden tunnistamisesta ja toiminnasta yksittäisen lipsahduksen jälkeen. Hänelle tulee kertoa myös psyykkisestä riippuvuudesta ja tupakanhimon pitkäaikaisuudesta.

Vieroituksessa käytetyt muut keinot

Vieroitushoidon valinta

Eri ikäryhmien ja potilasryhmien tupakasta vieroitus

Nuoret

  • Osa nuorista voi osoittaa merkkejä riippuvuudesta tai kokea vaikeuksia lopettamisessa jo vähäisen tai lyhytkestoisen nikotiinialtistuksen jälkeen «Nuorten tupakkariippuvuus ja sen arviointi»11.
  • Nuoret tarvitsevat ikäryhmänsä erityispiirteet ja tupakointitottumukset huomioivaa tukea tupakoinnin lopettamiseen matalan kynnyksen palveluina «Nuorten tupakoinnin lopettamistuki»20.
  • Ryhmäohjaus ilmeisesti lisää nuorten tupakoinnin lopettamisessa onnistumista «Ryhmäohjaus ilmeisesti lisää nuorten tupakoinnin lopettamisessa onnistumista.»B.
    • Eniten näyttöä on koulu- tai oppilaitoskontekstiin sijoittuvasta ohjauksesta.
    • Vieroitusohjaus, joka hyödyntää ja yhdistää motivoivaa keskustelua tai muita motivointitekniikoita sekä kognitiivis-behavioraalista ohjausta ja huomioi muutosvaiheen ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksen, on nuorilla tehokasta «Ryhmäohjaus ilmeisesti lisää nuorten tupakoinnin lopettamisessa onnistumista.»B.
    • Tutkimuksissa ohjauskertoja on ollut tyypillisesti viikoittain, usein yhteensä vähintään 5 kertaa. Kliinisessä työssä merkittävää on, että seuranta ja tarvittava lisätuki järjestetään.
  • Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa «Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa.»C.
    • Säännöllisesti tupakoiville alaikäisille nuorille voidaan riippuvuuden arvioinnin perusteella tarvittaessa määrätä nikotiinikorvaushoitoa. Nikotiinikorvaushoidoilla ja vieroituslääkkeillä ei ole Suomessa virallista käyttöaihetta tupakasta vieroitukseen alle 18-vuotiailla.
    • Valmisteiden hyödyt ja riskit on käytävä huolellisesti läpi nuoren kanssa, ja käytön tukena tulee olla säännöllistä vieroitusohjausta ja seurantaa. Nikotiinikorvaushoitojen ja vieroituslääkkeiden turvallisuutta nuorilla on tutkittu vähän, mutta raportoiduissa tutkimuksissa niihin on liittynyt samoja haittavaikutuksia kuin aikuisilla.
    • Nuorilla nopea relapsi on tyypillistä ja aktiivista seurantaa tarvitaan erityisesti nikotiinikorvaushoidon aloitusvaiheessa.

Keski-ikäiset ja ikääntyvät

Hedelmättömyyshoitopotilaat, raskaana olevat naiset ja pienten lasten vanhemmat

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat

Diabeetikot

  • Suositus: Diabetes on jo itsessään niin suuri valtimosairauksien riski, että diabeetikoiden tupakasta vieroitukseen tulee erityisesti panostaa.
  • Tupakointi suurentaa tyypin 2 diabeteksen riskiä: se on tupakoijalla 30–40 % suurempi kuin tupakoimattomalla «U.S. Department of Health and Human Services. The ...»116. Vähintään 20 savuketta päivässä tupakoivilla tyypin 2 diabeteksen riski on miehillä noin 60 % ja naisilla noin 90 % suurempi kuin tupakoimattomilla «Patja K, Jousilahti P, Hu G ym. Effects of smoking...»126. Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskin tupakoimattomien tasolle 5–10 vuodessa «Sliwinska-Mosson M, Milnerowicz H. The impact of s...»127.
  • Tupakoivan diabeetikon sydän- ja verisuonitautien ja niihin liittyvän kuolleisuuden riski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimattoman diabeetikon. Sepelvaltimotaudin riskin on todettu tupakoinnin myötä suurenevan 54 %, aivohalvauksen riskin 44 % ja sydäninfarktin riskin 52 % «Sliwinska-Mosson M, Milnerowicz H. The impact of s...»127. Tupakoinnin lopettaminen pienentää näitä riskejä ja ylipäätään diabeetikon verisuonitautien kehittymisen riskiä. Myös diabeettisen nefropatian kehittymisen riski on suurempi tupakoivilla diabeetikoilla.

Keuhkoahtaumatauti ja astma

Syöpäpotilaat

Psykiatriset potilaat

Suun sairaudet

Leikkaus- ja sairaalapotilaat

Savuttomien tupakkatuotteiden käyttäjät

  • Savuttomissa tupakkatuotteissa tupakkaa imeskellään, pureskellaan tai saatetaan nenän limakalvoille. On myös savukkeita, joissa tupakkaa kuumennetaan muttei polteta.
  • Tuotteista Suomessa tunnetuin on ruotsalaistyyppinen nuuska. Nuuskan käyttö aikuisilla on selvästi vähäisempää kuin tupakan poltto. Nuorten osalta nuuskan kokeilut ja käyttö ovat viime vuosina lisääntyneet pojilla. Myös savuttomat tupakkatuotteet aiheuttavat riippuvuutta.
  • Varenikliinista ei liene hyötyä nuuskasta vieroitettaessa «Varenikliinista ei liene hyötyä nuuskasta vieroitettaessa.»C.

Tupakoinnin ehkäisyn ja vieroituksen organisointi

  • Suositus: Kaikkialla terveydenhuollossa on tunnettava tupakoinnin merkitys sairauksien vaaratekijänä ja potilaiden tupakointitavat. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on ehkäistävä, ja potilaita on kehotettava luopumaan niistä. Lisäksi heille on suositeltava vieroitushoitoa ja heidät on tarvittaessa ohjattava jatkohoitoon.
  • Neuvolassa tulee kiinnittää tupakoivien vanhempien huomio tupakoinnin lopettamisen hyötyihin ja tupakka- ja nikotiinituotteiden aiheuttamiin vaaroihin lapselle, suurentunut tupakoinnin aloittamisen riski mukaan luettuna.
  • Tupakoinnin ja tupakkakokeilujen ehkäisyssä ja varhaisen tupakoinnin lopettamisen lisäämisessä erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvolan ja suunterveydenhuollon aktiivisuus on tärkeää.
  • Vieroitusta tulee tarjota kaikille tupakoijille. Erityisesti tulee panostaa tupakasta johtuvia sairauksia poteviin ja sellaisiin potilaisiin, joiden taudin kulkuun, hoitoon tai paranemiseen tupakointi vaikuttaa oleellisesti.
  • Tupakoijien hoitosuunnitelmassa tulee potilaan kanssa yhteistyössä todeta vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
  • Vieroituksen käynnistyessä potilaalle järjestetään hoitokontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän.
  • Hoitoyksiköiden tulisi uusia tupakasta vieroituksen hoitoprosessinsa suosituksessa annettujen suuntaviivojen mukaisesti.
  • Toiminnallisilla muutoksilla terveydenhuollon yksiköissä saatetaan lisätä tupakoinnin selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista «Toiminnallisilla muutoksilla terveydenhuollon yksiköissä saatetaan lisätä tupakoinnin tilan selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista.»C.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Hoitohenkilökunnan on otettava tupakointi puheeksi ja tarjottava vieroitushoitoa jokaiselle sitä haluavalle potilaan muun hoidon yhteydessä
  • Vieroitusklinikoiden hoitotulokset ovat parempia kuin perusterveydenhuollon palveluiden «Brose LS, West R, McDermott MS ym. What makes for ...»165. Suomen jokaisessa keskussairaalassa pitäisikin olla tupakasta vieroituksen yksikkö.
  • Vieroitusyksikön on hallittava kaikki tunnetut tehokkaat vieroitusmenetelmät, organisoitava alueellaan niiden käyttö ja toimittava konsultaatioyksikkönä muulle terveydenhuollolle.
  • Kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla tulee kannustaa tupakoimattomuuteen, aloittaa vieroitushoito ja ohjata potilaat tarvittaessa jatkohoitoon.
  • Tupakasta vieroitus pitää liittää kaikkien niiden sairausryhmien valtakunnallisiin ja alueellisiin hoito-ohjelmiin, joissa tupakoinnin vähentäminen on tärkeää.
  • Työryhmä ehdottaa, että hoidot järjestettäisiin Suomessa taulukon «Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä ...»4 mukaisesti.
  • Apteekkien henkilökunnan tulee ohjata vieroituksessa ja seurata lääkehoitojen oikeaa toteutumista «Tupakasta vieroitus apteekissa - toteuttamismuodot ja savuttomuusneuvontaa edistävät tekijät»23.
  • Tupakasta vieroituksen järjestämisessä pitää kiinnittää erityishuomiota riittävään osaamiseen.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten tulee kouluttautua vieroitusmenetelmien hallintaan «Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health p...»166.
  • Erityistä huomiota tulee kiinnittää tupakka ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja vieroitushoidon alueelliseen organisointiin yhteistyössä sosiaali- ja opetusalan sekä kansalais- (nuoriso- ja liikunta-) ja potilasjärjestöjen kanssa.
Taulukko 4. Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä
Tehtävät Osaaminen
  • Avohoidon lääkäri
  • Hammaslääkäri ja suuhygienisti
  • Neuvola-, koulu- ja opiskeluhuollon terveydenhoitaja
  • Astma-, verenpaine- ja diabeteshoitaja
  • Kannustaa tupakoimattomuuteen
  • Arvioi ja kirjaa vähintään kerran vuodessa potilaiden tupakoinnin tilan
  • Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan tupakoinnin
  • Toteuttaa vieroitushoitoja
  • Ymmärtää nikotiiniriippuvuuden nopean kehittymisen
  • Osaa käyttää tupakoinnin lopettamisen "5A:ta"
  • Tietää oman alueensa vieroituspalvelut
  • Osaa vieroituslääkehoitojen ja nikotiinikorvaushoidon periaatteet
  • Tuntee tupakoinnin merkityksen sairauksien vaaratekijänä
  • Erikoislääkäri
  • Avohoidon ja laitoshoidon muut ammattilaiset
  • Arvioi ja kirjaa potilaiden tupakoinnin tilan
  • Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan tupakoinnin
  • Toteuttaa vieroitushoitoja tai ohjaa vieroituspalveluihin
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen "5A:ta"
  • Tuntee tupakoinnin merkityksen oman alansa sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa
  • Osaa vieroituslääkehoitojen ja nikotiinikorvaushoidon periaatteet
  • Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista
  • Tupakasta vieroituksen yksikkö
  • Antaa vieroitushoitoja eri menetelmillä
  • Konsultoi vieroitushoidon toteuttamisessa
  • Toimii alueellisena kouluttajana
  • Tuntee syvällisesti tupakoinnin patofysiologian ja tupakointiin liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset
  • Hallitsee kaikki tehokkaat vieroitusmenetelmät
  • Edustaa monipuolista lääketieteellistä ja käyttäytymistieteellistä osaamista
  • Terveydenhuollon ylin ja keskijohto
  • Vastaa tupakoinnin ehkäisyn ja tupakasta vieroituksen resursoinnista ja palveluiden toimivuudesta
  • Huolehtii hoitoketjujen toiminnasta ja niistä tiedottamisesta
  • Huolehtii henkilöstön kouluttamisesta
  • Informoi kunnallisia päätöksentekijöitä
  • Organisoi vieroitusryhmät
  • Vastaa vieroittamistyöstä yksiköissä
  • Tuntee tupakoinnin yleisyyden alueensa väestössä
  • Tuntee tupakoinnin kansanterveydellisen merkityksen
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen merkityksen kansantaloudelle
  • Tuntee ryhmähoidossa toimivat menetelmät
  • Apteekkihenkilökunta
  • Huolehtii lääkehoidon oikeasta toteutumisesta
  • Ohjaa myös muihin vieroitushoitoihin
  • Tuntee lääkehoitojen periaatteet ja toteutustavat
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen "5A:ta"
  • Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista

Tupakasta vieroitusyksikkö

  • Suositus: Kaikkiin keskussairaaloihin perustetaan tupakasta vieroitusyksiköt tukemaan alueen tupakasta vieroitusta.
  • Alueelliset vieroitusyksiköt voisivat toimia tupakasta vieroituksen koordinaatiokeskuksina, jotka pitäisivät yllä tietoa alueellisista tupakasta vieroituspalveluista ja henkilökunnan (alueellisista) koulutuksista, auttaisivat suunnittelemaan ja kehittämään näitä toimia ja tarjoaisivat moniammatillisia vieroituspalveluita perustason (perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon) vieroituspalveluiden tueksi.

Vieroitusosaamisen kehittäminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito -suosituksen historiatiedot «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»31

Puheenjohtaja:

Klas Winell, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatukouluttaja; Conmedic Oy, Espoo

Jäsenet:

Marja Pöllänen HLT, parodontologian erikoishammaslääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Pilvikki Absetz, PsT, terveyden edistämisen dosentti, tutkimusjohtaja, johtaja; Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Collaborative Care Systems Finland

Heikki Ekroos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Porvoon sairaala

Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja; Taysin sisätautien vastuualue, Tampere

Terhi Kurko, FaT, erikoistutkija; Kelan tutkimus

Hanna Ollila, VTM, asiantuntijatutkija; THL, Helsinki

Matti Rautalahti, LT, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Annamari Rouhos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Asiantuntijat:

Tellervo Korhonen, FT, THM, dosentti, vanhempi tutkija; Helsingin yliopisto

Jaakko Kaprio, professori; Helsingin yliopisto

Sidonnaisuudet

Pilvikki Absetz: Asiantuntijapalkkio (AbbVie Oy), Luentopalkkio (Useita lääkeyrityksiä, järjestöjä ja terveydenhuollon organisaatioita)

Heikki Ekroos: Asiantuntijapalkkio (AZ, AZ, Boehringer, Boehringer, Roche), Johtokunnan tms jäsenyys (STVY), Luentopalkkio (AZ, Boehringer, GSK, Lilly, Mundipharma, Novartis, Pfizer)

Tiina Kortteisto: Ei sidonnaisuuksia

Terhi Kurko: Asiantuntijapalkkio (Pfizer Oy), Luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus), Osakeomistus (Orion Oy)

Hanna Ollila: Ei sidonnaisuuksia

Marja Pöllänen: Luentopalkkio (Denstal, Hammaslääkäriseura Apollonia, Lääkäriliitto, MSD, Novo Nordisk, Turun hammaslääkäriseura, YTHS)

Matti Rautalahti: Savuton Suomi 2030 ohjausryhmä ja tieteellinen neuvottelukunta, Suomen ASH ry hallitus, Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä (STM) 2017-18, Suomen DAT työvaliokunta

Annamari Rouhos: Luentopalkkio (Astra, Boehringer Ingelheim, MSD, Pfizer, Roche), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Boehringer Ingelheim, Roche)

Klas Winell: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), Luentopalkkio (AstraZeneca, Bayer, HY, Pfizer, Boehringer-Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Novo Nordisk), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Kirjallisuusviite

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. GBD 2015 Risk Factors Collaborators.. Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks, 1990-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016;388:1659-1724 «PMID: 27733284»PubMed
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tautiluokitus ICD-10. 2011, Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10 «https://thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2»13
  3. Kvist M, Savolainen T (toim.). ICPC-2 Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus. Kuntaliiton verkkojulkaisu 2010 «http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=343»14
  4. Vähänen M. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Raportti 15/2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126796/URN_ISBN_978-952-302-503-5.pdf»15
  5. Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O ym. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2016, Verkkojulkaisu: «http:// www.thl.fi/ath»16
  6. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016. Suomen virallinen tilasto.Tilastoraportti 37/2017, 31.10.2017 «https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet»17
  7. Helldán A, Helakorpi S. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Raportti 6/2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence»18
  8. Kinnunen J, Pere L, Raisamo S, Katainen A, Ollila H, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2017: Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:28, Helsinki «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80160/V2_kirjanmerkit_20170824_Suomi%20100_NTTT2017_korjaukset_mukana%20%282%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y»19
  9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely 2017. «http://www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset»20
  10. Soneji S, Barrington-Trimis JL, Wills TA ym. Association Between Initial Use of e-Cigarettes and Subsequent Cigarette Smoking Among Adolescents and Young Adults: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr 2017;171:788-797 «PMID: 28654986»PubMed
  11. Watkins SL, Glantz SA, Chaffee BW. Association of Noncigarette Tobacco Product Use With Future Cigarette Smoking Among Youth in the Population Assessment of Tobacco and Health (PATH) Study, 2013-2015. JAMA Pediatr 2018;172:181-187 «PMID: 29297010»PubMed
  12. Lasser K, Boyd JW, Woolhandler S ym. Smoking and mental illness: A population-based prevalence study. JAMA 2000;284:2606-10 «PMID: 11086367»PubMed
  13. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86:1119-27 «PMID: 1932883»PubMed
  14. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84:791-9 «PMID: 2758152»PubMed
  15. Jarvis MJ. Why people smoke. BMJ 2004;328:277-9 «PMID: 14751901»PubMed
  16. Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addiktio, itsesäätely ja toistaminen. Psykoterapia 2017;36:169-81
  17. Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos 2017, sivuja 229
  18. Patja K, Ollila H. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ja tunnistamisen keinot ja riippuvuuden arviointi. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, 2017;111-9
  19. Krall EA, Garvey AJ, Garcia RI. Smoking relapse after 2 years of abstinence: findings from the VA Normative Aging Study. Nicotine Tob Res 2002;4:95-100 «PMID: 11906685»PubMed
  20. Goodwin RD, Sheffer CE, Chartrand H ym. Drug use, abuse, and dependence and the persistence of nicotine dependence. Nicotine Tob Res 2014;16:1606-12 «PMID: 25063773»PubMed
  21. Sullivan MA, Covey LS. Current perspectives on smoking cessation among substance abusers. Curr Psychiatry Rep 2002;4:388-96 «PMID: 12230968»PubMed
  22. National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health. The Health Consequences of Smoking—50 Years of Progress: A Report of the Surgeon General. 2014 «PMID: 24455788»PubMed
  23. WHO monograph on tobacco cessation and oral health integration. Geneva: World Health Organization; 2017. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. «http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/255692/9789241512671-eng.pdf;jsessionid=963FB0AC71C76A7C6DD826BA4D2548B7?sequence=1»21
  24. IARC Working Group on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Personal habits and indoor combustions. Volume 100 E. A review of human carcinogens. IARC Monogr Eval Carcinog Risks Hum 2012;100:1-538 «PMID: 23193840»PubMed
  25. Centers for Disease Control and Prevention (US), National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US), Office on Smoking and Health (US). How Tobacco Smoke Causes Disease: The Biology and Behavioral Basis for Smoking-Attributable Disease. A Report of the Surgeon General 2010 «PMID: 21452462»PubMed
  26. Acuff L, Fristoe K, Hamblen J ym. Third-Hand Smoke: Old Smoke, New Concerns. J Community Health 2016;41:680-7 «PMID: 26512014»PubMed
  27. Prochaska JO, DiClemente CC. Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative model of change. J Consult Clin Psychol 1983;51:390-5 «PMID: 6863699»PubMed
  28. West R. Time for a change: putting the Transtheoretical (Stages of Change) Model to rest. Addiction 2005;100:1036-9 «PMID: 16042624»PubMed
  29. Miller W, Rollnick S. Motivational interviewing preparing people for change, 2nd ed. J Healthc Qual 2003;25;46
  30. Benowitz NL, Hukkanen J, Jacob P 3rd. Nicotine chemistry, metabolism, kinetics and biomarkers. Handb Exp Pharmacol 2009;:29-60 «PMID: 19184645»PubMed
  31. Abrams D, Niaura R, Brown RA, Emmons KM, Goldstein MG, Monti PM. The Tobacco Dependence Treatment Handbook: A Guide to Best Practices. The Guilford Press, New York; 2003
  32. Willemse BW, Postma DS, Timens W ym. The impact of smoking cessation on respiratory symptoms, lung function, airway hyperresponsiveness and inflammation. Eur Respir J 2004;23:464-76 «PMID: 15065840»PubMed
  33. Willemse BW, ten Hacken NH, Rutgers B ym. Effect of 1-year smoking cessation on airway inflammation in COPD and asymptomatic smokers. Eur Respir J 2005;26:835-45 «PMID: 16264044»PubMed
  34. Berlin I. Endocrine and metabolic effects of smoking cessation. Curr Med Res Opin 2009;25:527-534 «PMID: 28925757»PubMed
  35. Pourmand G, Alidaee MR, Rasuli S ym. Do cigarette smokers with erectile dysfunction benefit from stopping?: a prospective study. BJU Int 2004;94:1310-3 «PMID: 15610111»PubMed
  36. Gunnell AS, Tran TN, Torrång A ym. Synergy between cigarette smoking and human papillomavirus type 16 in cervical cancer in situ development. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2006;15:2141-7 «PMID: 17057029»PubMed
  37. Louvanto K. Outcames of cervical human papillomavirus (HPV) infection among mothers in the Finnish Family HPV Study. Väitöskirja, Turun Yliopisto 2011 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4534-4»22
  38. Health Benefits of Stopping Smoking. Julkaisussa: Reversal of Risk After Quitting Smoking. IARC Handbooks of Cancer Prevention, Tobacco Control. IARC 2007, vol. 11. Lyon, France «http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/prev/handbook11/HB11_Reversal_of_Risk.pdf»23
  39. Fagerström K. The epidemiology of smoking: health consequences and benefits of cessation. Drugs 2002;62 Suppl 2:1-9 «PMID: 12109931»PubMed
  40. Doll R, Peto R, Boreham J ym. Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors. BMJ 2004;328:1519 «PMID: 15213107»PubMed
  41. Cigarette smoking and health. American Thoracic Society. Am J Respir Crit Care Med 1996;153:861-5 «PMID: 8564146»PubMed
  42. Warnakulasuriya S, Dietrich T, Bornstein MM ym. Oral health risks of tobacco use and effects of cessation. Int Dent J 2010;60:7-30 «PMID: 20361572»PubMed
  43. Heikkinen AM, Meurman JH, Sorsa T. Tupakka, nuuska ja suun terveys. Duodecim 2015;131:1975-80 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo12513»24
  44. Clinical Practice Guideline Treating Tobacco Use and Dependence 2008 Update Panel, Liaisons, and Staff.. A clinical practice guideline for treating tobacco use and dependence: 2008 update. A U.S. Public Health Service report. Am J Prev Med 2008;35:158-76 «PMID: 18617085»PubMed
  45. Hughes JR, Higgins ST, Bickel WK. Nicotine withdrawal versus other drug withdrawal syndromes: similarities and dissimilarities. Addiction 1994;89:1461-70 «PMID: 7841857»PubMed
  46. Mineur YS, Abizaid A, Rao Y ym. Nicotine decreases food intake through activation of POMC neurons. Science 2011;332:1330-2 «PMID: 21659607»PubMed
  47. de Vries H, Eggers SM, Bolman C. The role of action planning and plan enactment for smoking cessation. BMC Public Health 2013;13:393 «PMID: 23622256»PubMed
  48. Kilpeläinen M, Sandström P, Vasankari T. Ryhmähoito tupakasta vieroituksessa. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, 2017
  49. Kottke TE, Battista RN, DeFriese GH ym. Attributes of successful smoking cessation interventions in medical practice. A meta-analysis of 39 controlled trials. JAMA 1988;259:2883-9 «PMID: 3367456»PubMed
  50. Stead LF, Koilpillai P, Fanshawe TR ym. Combined pharmacotherapy and behavioural interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;3:CD008286 «PMID: 27009521»PubMed
  51. Anthenelli RM, Benowitz NL, West R ym. Neuropsychiatric safety and efficacy of varenicline, bupropion, and nicotine patch in smokers with and without psychiatric disorders (EAGLES): a double-blind, randomised, placebo-controlled clinical trial. Lancet 2016;387:2507-20 «PMID: 27116918»PubMed
  52. Kotz D, Viechtbauer W, Simpson C ym. Cardiovascular and neuropsychiatric risks of varenicline: a retrospective cohort study. Lancet Respir Med 2015;3:761-8 «PMID: 26355008»PubMed
  53. Monárrez-Espino J, Galanti MR, Hansson J ym. Treatment With Bupropion and Varenicline for Smoking Cessation and the Risk of Acute Cardiovascular Events and Injuries: a Swedish Case-Crossover Study. Nicotine Tob Res 2018;20:606-613 «PMID: 28595356»PubMed
  54. Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD000031 «PMID: 17253443»PubMed
  55. Krupski L, Cummings KM, Hyland A ym. Nicotine replacement therapy distribution to light daily smokers calling a quitline. Nicotine Tob Res 2013;15:1572-7 «PMID: 23482718»PubMed
  56. Stead LF, Perera R, Bullen C ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD000146 «PMID: 23152200»PubMed
  57. Herrera N, Franco R, Herrera L ym. Nicotine gum, 2 and 4 mg, for nicotine dependence. A double-blind placebo-controlled trial within a behavior modification support program. Chest 1995;108:447-51 «PMID: 7634882»PubMed
  58. Kornitzer M, Kittel F, Dramaix M ym. A double blind study of 2 mg versus 4 mg nicotine-gum in an industrial setting. J Psychosom Res 1987;31:171-6 «PMID: 3295212»PubMed
  59. Rökning och ohälsa i munnen. En evidensbaserad kunskapssammanställning. Stockholm; 2002
  60. Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57-71 «PMID: 18834313»PubMed
  61. Henningfield JE, Radzius A, Cooper TM ym. Drinking coffee and carbonated beverages blocks absorption of nicotine from nicotine polacrilex gum. JAMA 1990;264:1560-4 «PMID: 2395197»PubMed
  62. Sims TH, Fiore MC. Pharmacotherapy for treating tobacco dependence: what is the ideal duration of therapy? CNS Drugs 2002;16:653-62 «PMID: 12269859»PubMed
  63. Lee PN, Fariss MW. A systematic review of possible serious adverse health effects of nicotine replacement therapy. Arch Toxicol 2017;91:1565-1594 «PMID: 27699443»PubMed
  64. Smoking: harm reduction. NICE. Public health guideline Published: 5 June 2013 «https://www.nice.org.uk/guidance/ph45/resources/smoking-harm-reduction-pdf-1996359619525»25
  65. Carpenter MJ, Jardin BF, Burris JL ym. Clinical strategies to enhance the efficacy of nicotine replacement therapy for smoking cessation: a review of the literature. Drugs 2013;73:407-26 «PMID: 23572407»PubMed
  66. Pietilä K, Puska P. Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus. Suom Lääkäril 2000;55:45-50
  67. Hsia SL, Myers MG, Chen TC. Combination nicotine replacement therapy: strategies for initiation and tapering. Prev Med 2017;97:45-49 «PMID: 28257667»PubMed
  68. Hughes JR, Stead LF, Hartmann-Boyce J ym. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;1:CD000031 «PMID: 24402784»PubMed
  69. Jensen RP, Luo W, Pankow JF ym. Hidden formaldehyde in e-cigarette aerosols. N Engl J Med 2015;372:392-4 «PMID: 25607446»PubMed
  70. Hartmann-Boyce J, McRobbie H, Bullen C ym. Electronic cigarettes for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;9:CD010216 «PMID: 27622384»PubMed
  71. Kalkhoran S, Glantz SA. E-cigarettes and smoking cessation in real-world and clinical settings: a systematic review and meta-analysis. Lancet Respir Med 2016;4:116-28 «PMID: 26776875»PubMed
  72. Glantz SA, Bareham DW. E-Cigarettes: Use, Effects on Smoking, Risks, and Policy Implications. Annu Rev Public Health 2018;39:215-235 «PMID: 29323609»PubMed
  73. Norwegian Institute of Public Health. Health risks of Scandinavian snus consumption - English summary (pdf). 2014 «https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2014/health-risks-of-scandinavian-snus-consumption-english-summary-pdf.pdf»26
  74. Lindson-Hawley N, Hartmann-Boyce J, Fanshawe TR ym. Interventions to reduce harm from continued tobacco use. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD005231 «PMID: 27734465»PubMed
  75. Fagerstrom K, Rutqvist LE, Hughes JR. Snus as a smoking cessation aid: a randomized placebo-controlled trial. Nicotine Tob Res 2012;14:306-12 «PMID: 21994343»PubMed
  76. Carpenter MJ, Wahlquist AE, Burris JL ym. Snus undermines quit attempts but not abstinence: a randomised clinical trial among US smokers. Tob Control 2017;26:202-209 «PMID: 27071730»PubMed
  77. Hart C, Gruer L, Bauld L. Does smoking reduction in midlife reduce mortality risk? Results of 2 long-term prospective cohort studies of men and women in Scotland. Am J Epidemiol 2013;178:770-9 «PMID: 23825165»PubMed
  78. Harm reduction in nicotine addiction: helping people who can’t quit. A report by the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Physicians. London; 2007 «https://shop.rcplondon.ac.uk/products/harm-reduction-in-nicotine-addiction-helping-people-who-cant-quit?variant=6509405637»27
  79. Beard E, West R, Michie S ym. Association between electronic cigarette use and changes in quit attempts, success of quit attempts, use of smoking cessation pharmacotherapy, and use of stop smoking services in England: time series analysis of population trends. BMJ 2016;354:i4645 «PMID: 27624188»PubMed
  80. Pisinger C, Godtfredsen NS. Is there a health benefit of reduced tobacco consumption? A systematic review. Nicotine Tob Res 2007;9:631-46 «PMID: 17558820»PubMed
  81. Tverdal A, Bjartveit K. Health consequences of reduced daily cigarette consumption. Tob Control 2006;15:472-80 «PMID: 17130377»PubMed
  82. Godtfredsen NS, Holst C, Prescott E ym. Smoking reduction, smoking cessation, and mortality: a 16-year follow-up of 19,732 men and women from The Copenhagen Centre for Prospective Population Studies. Am J Epidemiol 2002;156:994-1001 «PMID: 12446255»PubMed
  83. Godtfredsen NS, Osler M, Vestbo J ym. Smoking reduction, smoking cessation, and incidence of fatal and non-fatal myocardial infarction in Denmark 1976-1998: a pooled cohort study. J Epidemiol Community Health 2003;57:412-6 «PMID: 12775785»PubMed
  84. Gerber Y, Myers V, Goldbourt U. Smoking reduction at midlife and lifetime mortality risk in men: a prospective cohort study. Am J Epidemiol 2012;175:1006-12 «PMID: 22306566»PubMed
  85. Curry SJ, McBride CM. Relapse prevention for smoking cessation: review and evaluation of concepts and interventions. Annu Rev Public Health 1994;15:345-66 «PMID: 8054089»PubMed
  86. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Helsinki 2001
  87. Hughes JR, Keely J, Naud S. Shape of the relapse curve and long-term abstinence among untreated smokers. Addiction 2004;99:29-38 «PMID: 14678060»PubMed
  88. Borland R, Partos TR, Yong HH ym. How much unsuccessful quitting activity is going on among adult smokers? Data from the International Tobacco Control Four Country cohort survey. Addiction 2012;107:673-82 «PMID: 21992709»PubMed
  89. Fiore MC, Jaén CR, Baker TB, et al. Treating Tobacco Use and Dependence: 2008 Update. Quick Reference Guide for Clinicians. Rockville, MD: U.S. Department of Health and Human Services. Public Health Service. April 2009. «https://www.healthquality.va.gov/tuc/phs_2008_quickguide.pdf»28
  90. Ockene JK, Emmons KM, Mermelstein RJ ym. Relapse and maintenance issues for smoking cessation. Health Psychol 2000;19:17-31 «PMID: 10709945»PubMed
  91. Hunt WA, Barnett LW, Branch LG. Relapse rates in addiction programs. J Clin Psychol 1971;27:455-6 «PMID: 5115648»PubMed
  92. Gulliver SB, Hughes JR, Solomon LJ ym. An investigation of self-efficacy, partner support and daily stresses as predictors of relapse to smoking in self-quitters. Addiction 1995;90:767-72 «PMID: 7633293»PubMed
  93. Garvey AJ, Bliss RE, Hitchcock JL ym. Predictors of smoking relapse among self-quitters: a report from the Normative Aging Study. Addict Behav 1992;17:367-77 «PMID: 1502970»PubMed
  94. al'Absi M, Carr SB, Bongard S. Anger and psychobiological changes during smoking abstinence and in response to acute stress: prediction of smoking relapse. Int J Psychophysiol 2007;66:109-15 «PMID: 17544533»PubMed
  95. Piasecki TM, Niaura R, Shadel WG ym. Smoking withdrawal dynamics in unaided quitters. J Abnorm Psychol 2000;109:74-86 «PMID: 10740938»PubMed
  96. Swan GE, Ward MM, Jack LM. Abstinence effects as predictors of 28-day relapse in smokers. Addict Behav 1996;21:481-90 «PMID: 8830906»PubMed
  97. Brandon TH, Vidrine JI, Litvin EB. Relapse and relapse prevention. Annu Rev Clin Psychol 2007;3:257-84 «PMID: 17716056»PubMed
  98. Kirchner TR, Shiffman S, Wileyto EP. Relapse dynamics during smoking cessation: recurrent abstinence violation effects and lapse-relapse progression. J Abnorm Psychol 2012;121:187-97 «PMID: 21787035»PubMed
  99. Shiffman S. Reflections on smoking relapse research. Drug Alcohol Rev 2006;25:15-20 «PMID: 16492573»PubMed
  100. Buczkowski K, Marcinowicz L, Czachowski S ym. Motivations toward smoking cessation, reasons for relapse, and modes of quitting: results from a qualitative study among former and current smokers. Patient Prefer Adherence 2014;8:1353-63 «PMID: 25336926»PubMed
  101. Bize R, Burnand B, Mueller Y ym. Biomedical risk assessment as an aid for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD004705 «PMID: 23235615»PubMed
  102. Roberts V, Maddison R, Simpson C ym. The acute effects of exercise on cigarette cravings, withdrawal symptoms, affect, and smoking behaviour: systematic review update and meta-analysis. Psychopharmacology (Berl) 2012;222:1-15 «PMID: 22585034»PubMed
  103. Absetz P, Hankonen N. Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Duodecim 2017;13:1015-21 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo13734»29
  104. Zbikowski SM, Magnusson B, Pockey JR ym. A review of smoking cessation interventions for smokers aged 50 and older. Maturitas 2012;71:131-41 «PMID: 22209349»PubMed
  105. Barnett PG, Wong W, Jeffers A ym. Cost-effectiveness of extended cessation treatment for older smokers. Addiction 2014;109:314-22 «PMID: 24329972»PubMed
  106. Vine MF. Smoking and male reproduction: a review. Int J Androl 1996;19:323-37 «PMID: 9051418»PubMed
  107. Higgins S. Smoking in pregnancy. Curr Opin Obstet Gynecol 2002;14:145-51 PMID: 11914691
  108. Shiverick KT, Salafia C. Cigarette smoking and pregnancy I: ovarian, uterine and placental effects. Placenta 1999;20:265-72 «PMID: 10329346»PubMed
  109. Siu AL, U.S. Preventive Services Task Force. Behavioral and Pharmacotherapy Interventions for Tobacco Smoking Cessation in Adults, Including Pregnant Women: U.S. Preventive Services Task Force Recommendation Statement. Ann Intern Med 2015;163:622-34 «PMID: 26389730»PubMed
  110. Chamberlain C, O'Mara-Eves A, Porter J ym. Psychosocial interventions for supporting women to stop smoking in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD001055 «PMID: 28196405»PubMed
  111. Cahill K, Hartmann-Boyce J, Perera R. Incentives for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;5:CD004307 «PMID: 25983287»PubMed
  112. Dempsey DA, Benowitz NL. Risks and benefits of nicotine to aid smoking cessation in pregnancy. Drug Saf 2001;24:277-322 «PMID: 11330657»PubMed
  113. Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ, et al. Treating Tobacco Use and Dependence. Clinical Practice Guideline. Rockville, MD: U.S. Department of Health and Human Services. Public Health Service. June 2000 «http://whyquit.com/pharmacology/June2000Guideline.pdf»30
  114. Coleman T, Britton J, Thornton J. Nicotine replacement therapy in pregnancy. BMJ 2004;328:965-6 «PMID: 15105300»PubMed
  115. Ilett KF, Hale TW, Page-Sharp M ym. Use of nicotine patches in breast-feeding mothers: transfer of nicotine and cotinine into human milk. Clin Pharmacol Ther 2003;74:516-24 «PMID: 14663454»PubMed
  116. U.S. Department of Health and Human Services. The Health Consequences of Smoking: 50 Years of Progress. A Report of the Surgeon General. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Office on Smoking and Health, 2014. Printed with corrections, January 2014 «https://www.surgeongeneral.gov/library/reports/50-years-of-progress/full-report.pdf»31
  117. Pbert L, Farber H, Horn K ym. State-of-the-art office-based interventions to eliminate youth tobacco use: the past decade. Pediatrics 2015;135:734-47 «PMID: 25780075»PubMed
  118. Baxi R, Sharma M, Roseby R ym. Family and carer smoking control programmes for reducing children's exposure to environmental tobacco smoke. Cochrane Database Syst Rev 2014;3:CD001746 «PMID: 24671922»PubMed
  119. von Mutius E. Environmental factors influencing the development and progression of pediatric asthma. J Allergy Clin Immunol 2002;109:S525-32 «PMID: 12063508»PubMed
  120. De Backer G, Ambrosioni E, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Third Joint Task Force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. Eur Heart J 2003;24:1601-10 «PMID: 12964575»PubMed
  121. Syvänne M, Kesäniemi A, Kiilavuori K ym. Valtimosairauksien ehkäisy 2010-luvulla: eurooppalainen hoitosuositus. Duodecim 2014;130:451-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo11529»32
  122. Aboyans V, Thomas D, Lacroix P. The cardiologist and smoking cessation. Curr Opin Cardiol 2010;25:469-77 «PMID: 20671551»PubMed
  123. Benowitz NL, Gourlay SG. Cardiovascular toxicity of nicotine: implications for nicotine replacement therapy. J Am Coll Cardiol 1997;29:1422-31 «PMID: 9180099»PubMed
  124. Nicotine replacement therapy for patients with coronary artery disease. Working Group for the Study of Transdermal Nicotine in Patients with Coronary artery disease. Arch Intern Med 1994;154:989-95 «PMID: 8179456»PubMed
  125. Meine TJ, Patel MR, Washam JB ym. Safety and effectiveness of transdermal nicotine patch in smokers admitted with acute coronary syndromes. Am J Cardiol 2005;95:976-8 «PMID: 15820167»PubMed
  126. Patja K, Jousilahti P, Hu G ym. Effects of smoking, obesity and physical activity on the risk of type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. J Intern Med 2005;258:356-62 «PMID: 16164575»PubMed
  127. Sliwinska-Mosson M, Milnerowicz H. The impact of smoking on the development of diabetes and its complications. Diab Vasc Dis Res 2017;14:265-276 «PMID: 28393534»PubMed
  128. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272:1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  129. Godtfredsen NS, Lam TH, Hansel TT ym. COPD-related morbidity and mortality after smoking cessation: status of the evidence. Eur Respir J 2008;32:844-53 «PMID: 18827152»PubMed
  130. Josephs L, Culliford D, Johnson M ym. Improved outcomes in ex-smokers with COPD: a UK primary care observational cohort study. Eur Respir J 2017;49: «PMID: 28536250»PubMed
  131. Scanlon PD, Connett JE, Waller LA ym. Smoking cessation and lung function in mild-to-moderate chronic obstructive pulmonary disease. The Lung Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2000;161:381-90 «PMID: 10673175»PubMed
  132. Tashkin D, Kanner R, Bailey W ym. Smoking cessation in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a double-blind, placebo-controlled, randomised trial. Lancet 2001;357:1571-5 «PMID: 11377644»PubMed
  133. Tashkin DP, Rennard S, Hays JT ym. Effects of varenicline on smoking cessation in patients with mild to moderate COPD: a randomized controlled trial. Chest 2011;139:591-599 «PMID: 20864613»PubMed
  134. Thomson NC, Chaudhuri R, Livingston E. Asthma and cigarette smoking. Eur Respir J 2004;24:822-33 «PMID: 15516679»PubMed
  135. Polosa R, Russo C, Caponnetto P ym. Greater severity of new onset asthma in allergic subjects who smoke: a 10-year longitudinal study. Respir Res 2011;12:16 «PMID: 21261960»PubMed
  136. Shavit O, Swern A, Dong Q ym. Impact of smoking on asthma symptoms, healthcare resource use, and quality of life outcomes in adults with persistent asthma. Qual Life Res 2007;16:1555-65 «PMID: 17917792»PubMed
  137. Thomson NC. Asthma and smoking-induced airway disease without spirometric COPD. Eur Respir J 2017;49: «PMID: 28461294»PubMed
  138. Jang AS, Park SW, Kim DJ ym. Effects of smoking cessation on airflow obstruction and quality of life in asthmatic smokers. Allergy Asthma Immunol Res 2010;2:254-9 «PMID: 20885910»PubMed
  139. Jyrkkiö S, Boström P, Minn, H. Tupakointi ja syöpä – mitä hyötyä lopettamisesta? Duodecim 2012;128:1081-7 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10283»33
  140. Eifel PJ, Jhingran A, Bodurka DC ym. Correlation of smoking history and other patient characteristics with major complications of pelvic radiation therapy for cervical cancer. J Clin Oncol 2002;20:3651-7 «PMID: 12202666»PubMed
  141. Chen AM, Chen LM, Vaughan A ym. Tobacco smoking during radiation therapy for head-and-neck cancer is associated with unfavorable outcome. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;79:414-9 «PMID: 20399030»PubMed
  142. Rouhos A. Tupakoinnin ja lääkeaineiden yhteisvaikutusten mekanismit ja merkitys. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, 2017
  143. Hickman NJ 3rd, Delucchi KL, Prochaska JJ. A population-based examination of cigarette smoking and mental illness in Black Americans. Nicotine Tob Res 2010;12:1125-32 «PMID: 20855413»PubMed
  144. Smith PH, Mazure CM, McKee SA. Smoking and mental illness in the U.S. population. Tob Control 2014;23:e147-53 «PMID: 24727731»PubMed
  145. Lawrence D, Mitrou F, Zubrick SR. Smoking and mental illness: results from population surveys in Australia and the United States. BMC Public Health 2009;9:285 «PMID: 19664203»PubMed
  146. Lohr JB, Flynn K. Smoking and schizophrenia. Schizophr Res 1992;8:93-102 «PMID: 1360812»PubMed
  147. Li Y, Cao XL, Zhong BL ym. Smoking in male patients with schizophrenia in China: A meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2016;162:146-53 «PMID: 26996743»PubMed
  148. Cao XL, Li Y, Zhong BL ym. Current cigarette smoking in Chinese female patients with schizophrenia: A meta-analysis. Psychiatry Res 2016;235:203-5 «PMID: 26688158»PubMed
  149. Keltner NL, Grant JS. Smoke, smoke, smoke that cigarette. Perspect Psychiatr Care 2006;42:256-61 «PMID: 17107571»PubMed
  150. Heffner JL, Strawn JR, DelBello MP ym. The co-occurrence of cigarette smoking and bipolar disorder: phenomenology and treatment considerations. Bipolar Disord 2011;13:439-53 «PMID: 22017214»PubMed
  151. Cook BL, Wayne GF, Kafali EN ym. Trends in smoking among adults with mental illness and association between mental health treatment and smoking cessation. JAMA 2014;311:172-82 «PMID: 24399556»PubMed
  152. Westman J, Eriksson SV, Gissler M ym. Increased cardiovascular mortality in people with schizophrenia: a 24-year national register study. Epidemiol Psychiatr Sci 2017;:1-9 «PMID: 28580898»PubMed
  153. Parks J, Svendsen D, Singer P, Foti M. Morbidity and Mortality in People with Serious Mental Illness. Alexandria VA: National Association of State Mental Health Program Directors (NASMHPD) Medical Directors Council. 2006 «https://www.nasmhpd.org/sites/default/files/Mortality%20and%20Morbidity%20Final%20Report%208.18.08.pdf»34
  154. Evins AE, Cather C. Effective Cessation Strategies for Smokers with Schizophrenia. Int Rev Neurobiol 2015;124:133-47 «PMID: 26472528»PubMed
  155. Cather C, Pachas GN, Cieslak KM ym. Achieving Smoking Cessation in Individuals with Schizophrenia: Special Considerations. CNS Drugs 2017;31:471-481 «PMID: 28550660»PubMed
  156. Rüther T, Bobes J, De Hert M ym. EPA guidance on tobacco dependence and strategies for smoking cessation in people with mental illness. Eur Psychiatry 2014;29:65-82 «PMID: 24485753»PubMed
  157. Taylor G, McNeill A, Girling A ym. Change in mental health after smoking cessation: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;348:g1151 «PMID: 24524926»PubMed
  158. Siddiqi K, Shah S, Abbas SM ym. Global burden of disease due to smokeless tobacco consumption in adults: analysis of data from 113 countries. BMC Med 2015;13:194 «PMID: 26278072»PubMed
  159. Atieh MA, Alsabeeha NH, Faggion CM Jr ym. The frequency of peri-implant diseases: a systematic review and meta-analysis. J Periodontol 2013;84:1586-98 «PMID: 23237585»PubMed
  160. Klemp I, Steffenssen M, Bakholdt V ym. Counseling Is Effective for Smoking Cessation in Head and Neck Cancer Patients-A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Maxillofac Surg 2016;74:1687-94 «PMID: 26973223»PubMed
  161. Kyrö A. Tupakasta vieroituksen vaikutukset leikkaushoidon tuloksiin. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, 2017
  162. Mills E, Eyawo O, Lockhart I ym. Smoking cessation reduces postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Med 2011;124:144-154.e8 «PMID: 21295194»PubMed
  163. Wong J, Lam DP, Abrishami A ym. Short-term preoperative smoking cessation and postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Can J Anaesth 2012;59:268-79 «PMID: 22187226»PubMed
  164. Grönholm A, Karhunen-Enckell U, Liira H. Tupakasta vieroitus ennen leikkausta. Suom Lääkäril 2017;5
  165. Brose LS, West R, McDermott MS ym. What makes for an effective stop-smoking service? Thorax 2011;66:924-6 «PMID: 21709164»PubMed
  166. Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health professionals in smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2000;3:CD000214 «PMID: 10908465»PubMed
  167. Keto J, Jokelainen J, Timonen M ym. Physicians discuss the risks of smoking with their patients, but seldom offer practical cessation support. Subst Abuse Treat Prev Policy 2015;10:43 «PMID: 26525302»PubMed
  168. Grönholm A, Litkey D, Jokelainen J ym. Finnish Dentists Find Smoking Cessation Important but Seldom Offer Practical Support for Their Patients. Community Dent Health 2017;34:241-247 «PMID: 29112340»PubMed
  169. Gordon JS, Mahabee-Gittens EM, Andrews JA ym. A randomized clinical trial of a web-based tobacco cessation education program. Pediatrics 2013;131:e455-62 «PMID: 23319529»PubMed
  170. Flemming K, Graham H, McCaughan D ym. Health professionals' perceptions of the barriers and facilitators to providing smoking cessation advice to women in pregnancy and during the post-partum period: a systematic review of qualitative research. BMC Public Health 2016;16:290 «PMID: 27030251»PubMed
  171. Duaso MJ, Bakhshi S, Mujika A ym. Nurses' smoking habits and their professional smoking cessation practices. A systematic review and meta-analysis. Int J Nurs Stud 2017;67:3-11 «PMID: 27880873»PubMed
  172. Maciosek MV, LaFrance AB, Dehmer SP ym. Health Benefits and Cost-Effectiveness of Brief Clinician Tobacco Counseling for Youth and Adults. Ann Fam Med 2017;15:37-47 «PMID: 28376459»PubMed
  173. Katz DA, Holman J, Johnson S ym. Implementing smoking cessation guidelines for hospitalized veterans: effects on nurse attitudes and performance. J Gen Intern Med 2013;28:1420-9 «PMID: 23649783»PubMed
  174. Ahluwalia JS, Harris KJ, Catley D ym. Sustained-release bupropion for smoking cessation in African Americans: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:468-74 «PMID: 12132977»PubMed
  175. Allen SS, Hatsukami D, Brintnell DM ym. Effect of nicotine replacement therapy on post-cessation weight gain and nutrient intake: a randomized controlled trial of postmenopausal female smokers. Addict Behav 2005;30:1273-80 «PMID: 16022925»PubMed
  176. Anthenelli RM, Morris C, Ramey TS ym. Effects of varenicline on smoking cessation in adults with stably treated current or past major depression: a randomized trial. Ann Intern Med 2013;159:390-400 «PMID: 24042367»PubMed
  177. Apollonio D, Philipps R, Bero L. Interventions for tobacco use cessation in people in treatment for or recovery from substance use disorders. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD010274 «PMID: 27878808»PubMed
  178. Assali AR, Beigel Y, Schreibman R ym. Weight gain and insulin resistance during nicotine replacement therapy. Clin Cardiol 1999;22:357-60 «PMID: 10326169»PubMed
  179. Baker TB, Piper ME, Stein JH ym. Effects of Nicotine Patch vs Varenicline vs Combination Nicotine Replacement Therapy on Smoking Cessation at 26 Weeks: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;315:371-9 «PMID: 26813210»PubMed
  180. Banham L, Gilbody S. Smoking cessation in severe mental illness: what works? Addiction 2010;105:1176-89 «PMID: 20491721»PubMed
  181. Barnes J, Dong CY, McRobbie H ym. Hypnotherapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;10:CD001008 «PMID: 20927723»PubMed
  182. Bergström J. Periodontitis and smoking: an evidence-based appraisal. J Evid Based Dent Pract 2006;6:33-41 «PMID: 17138394»PubMed
  183. Berlin I, Oncken C. Maternal Smoking During Pregnancy and Negative Health Outcomes in the Offspring. Nicotine Tob Res 2018;20:663-664 «PMID: 29471548»PubMed
  184. Berndt N, de Vries H, Lechner L ym. High intensity smoking cessation interventions: Cardiac patients of low socioeconomic status and low intention to quit profit most. Neth Heart J 2017;25:24-32 «PMID: 27752966»PubMed
  185. Broms U, Korhonen T, Kaprio J. Smoking reduction predicts cessation: longitudinal evidence from the Finnish adult twin cohort. Nicotine Tob Res 2008;10:423-7 «PMID: 18324560»PubMed
  186. Brown TJ, Todd A, O'Malley C ym. Community pharmacy-delivered interventions for public health priorities: a systematic review of interventions for alcohol reduction, smoking cessation and weight management, including meta-analysis for smoking cessation. BMJ Open 2016;6:e009828 «PMID: 26928025»PubMed
  187. Cahill K, Lancaster T. Workplace interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;2:CD003440 «PMID: 24570145»PubMed
  188. Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH ym. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;5:CD006103 «PMID: 27158893»PubMed
  189. Cahill K, Stevens S, Perera R ym. Pharmacological interventions for smoking cessation: an overview and network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD009329 «PMID: 23728690»PubMed
  190. Caldwell BO, Adamson SJ, Crane J. Combination rapid-acting nicotine mouth spray and nicotine patch therapy in smoking cessation. Nicotine Tob Res 2014;16:1356-64 «PMID: 24872027»PubMed
  191. Canga N, De Irala J, Vara E ym. Intervention study for smoking cessation in diabetic patients: a randomized controlled trial in both clinical and primary care settings. Diabetes Care 2000;23:1455-60 «PMID: 11023136»PubMed
  192. Carr AB, Ebbert J. Interventions for tobacco cessation in the dental setting. Cochrane Database Syst Rev 2012;6:CD005084 «PMID: 22696348»PubMed
  193. Carson K, Brinn M, Peters M ym. Superiority of a course of varenicline tartrate plus counselling over counselling alone for smoking cessation: A 24-month randomised controlled trial for inpatients. Respirology 2016;21:45
  194. Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
  195. Chambrone L, Preshaw PM, Rosa EF ym. Effects of smoking cessation on the outcomes of non-surgical periodontal therapy: a systematic review and individual patient data meta-analysis. J Clin Periodontol 2013;40:607-15 «PMID: 23590649»PubMed
  196. Chang PH, Chiang CH, Ho WC ym. Combination therapy of varenicline with nicotine replacement therapy is better than varenicline alone: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Public Health 2015;15:689 «PMID: 26198192»PubMed
  197. Chen D, Wu LT. Smoking cessation interventions for adults aged 50 or older: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2015;154:14-24 «PMID: 26094185»PubMed
  198. Coleman T, Chamberlain C, Davey MA ym. Pharmacological interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;12:CD010078 «PMID: 26690977»PubMed
  199. Cook JW, Collins LM, Fiore MC ym. Comparative effectiveness of motivation phase intervention components for use with smokers unwilling to quit: a factorial screening experiment. Addiction 2016;111:117-28 «PMID: 26582140»PubMed
  200. Costa FO, Lages EJ, Cota LO ym. Tooth loss in individuals under periodontal maintenance therapy: 5-year prospective study. J Periodontal Res 2014;49:121-8 «PMID: 23647520»PubMed
  201. Dickson-Spillmann M, Haug S, Schaub MP. Group hypnosis vs. relaxation for smoking cessation in adults: a cluster-randomised controlled trial. BMC Public Health 2013;13:1227 «PMID: 24365274»PubMed
  202. Dobbie F, Hiscock R, Leonardi-Bee J ym. Evaluating Long-term Outcomes of NHS Stop Smoking Services (ELONS): a prospective cohort study. Health Technol Assess 2015;19:1-156 «PMID: 26565129»PubMed
  203. Doyle F, Rohde D, Rutkowska A ym. Systematic review and meta-analysis of the impact of depression on subsequent smoking cessation in patients with coronary heart disease: 1990 to 2013. Psychosom Med 2014;76:44-57 «PMID: 24367125»PubMed
  204. Etter JF. Comparing the efficacy of two Internet-based, computer-tailored smoking cessation programs: a randomized trial. J Med Internet Res 2005;7:e2 «PMID: 15829474»PubMed
  205. Fanshawe TR, Halliwell W, Lindson N ym. Tobacco cessation interventions for young people. Cochrane Database Syst Rev 2017;11:CD003289 «PMID: 29148565»PubMed
  206. Farley AC, Hajek P, Lycett D ym. Interventions for preventing weight gain after smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD006219 «PMID: 22258966»PubMed
  207. Fiorini T, Musskopf ML, Oppermann RV ym. Is there a positive effect of smoking cessation on periodontal health? A systematic review. J Periodontol 2014;85:83-91 «PMID: 23600995»PubMed
  208. Gennuso KP, Thraen-Borowski KM, Schlam TR ym. Smokers' physical activity and weight gain one year after a successful versus unsuccessful quit attempt. Prev Med 2014;67:189-92 «PMID: 25091879»PubMed
  209. Hajek P, Stead LF, West R ym. Relapse prevention interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD003999 «PMID: 23963584»PubMed
  210. Hanioka T, Ojima M, Tanaka K ym. Causal assessment of smoking and tooth loss: a systematic review of observational studies. BMC Public Health 2011;11:221 «PMID: 21477320»PubMed
  211. Hartmann-Boyce J, Lancaster T, Stead LF. Print-based self-help interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD001118 «PMID: 24888233»PubMed
  212. Heikkinen AM, Pajukanta R, Pitkäniemi J ym. The effect of smoking on periodontal health of 15- to 16-year-old adolescents. J Periodontol 2008;79:2042-7 «PMID: 18980511»PubMed
  213. Hill AL, Roe DJ, Taren DL ym. Efficacy of transdermal nicotine in reducing post-cessation weight gain in a Hispanic sample. Nicotine Tob Res 2000;2:247-53 «PMID: 11082825»PubMed
  214. Ho SY, Alnashri N, Rohde D ym. Systematic review and meta-analysis of the impact of depression on subsequent smoking cessation in patients with chronic respiratory conditions. Gen Hosp Psychiatry 2015;37:399-407 «PMID: 26022383»PubMed
  215. Hughes JR, Carpenter MJ. Does smoking reduction increase future cessation and decrease disease risk? A qualitative review. Nicotine Tob Res 2006;8:739-49 «PMID: 17132521»PubMed
  216. Hughes JR, Solomon LJ, Livingston AE ym. A randomized, controlled trial of NRT-aided gradual vs. abrupt cessation in smokers actively trying to quit. Drug Alcohol Depend 2010;111:105-13 «PMID: 20537810»PubMed
  217. Hurt RD, Sachs DP, Glover ED ym. A comparison of sustained-release bupropion and placebo for smoking cessation. N Engl J Med 1997;337:1195-202 «PMID: 9337378»PubMed
  218. Jorenby D. Clinical efficacy of bupropion in the management of smoking cessation. Drugs 2002;62 Suppl 2:25-35 «PMID: 12109933»PubMed
  219. Kim Y, Myung SK, Jeon YJ ym. Effectiveness of pharmacologic therapy for smoking cessation in adolescent smokers: Meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Health Syst Pharm 2011;68:219-26 «PMID: 21258027»PubMed
  220. Klemperer EM, Fagerstrom KO, Hughes JR. Abrupt versus gradual smoking cessation with pre-cessation nicotine replacement therapy for cigarette smokers motivated to quit. Ann Transl Med 2016;4:384 «PMID: 27826586»PubMed
  221. Klemperer EM, Hughes JR, Solomon LJ ym. Motivational, reduction and usual care interventions for smokers who are not ready to quit: a randomized controlled trial. Addiction 2017;112:146-155 «PMID: 27566993»PubMed
  222. Lancaster T, Stead LF. Individual behavioural counselling for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2017;3:CD001292 «PMID: 28361496»PubMed
  223. Lee CT, Huang HY, Sun TC ym. Impact of Patient Compliance on Tooth Loss during Supportive Periodontal Therapy: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2015;94:777-86 «PMID: 25818586»PubMed
  224. Lee YC, Marron M, Benhamou S ym. Active and involuntary tobacco smoking and upper aerodigestive tract cancer risks in a multicenter case-control study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:3353-61 «PMID: 19959682»PubMed
  225. Lewin F, Norell SE, Johansson H ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1998;82:1367-75 «PMID: 9529030»PubMed
  226. Lindson N, Aveyard P. An updated meta-analysis of nicotine preloading for smoking cessation: investigating mediators of the effect. Psychopharmacology (Berl) 2011;214:579-92 «PMID: 21060996»PubMed
  227. Lindson-Hawley N, Aveyard P, Hughes JR. Reduction versus abrupt cessation in smokers who want to quit. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD008033 «PMID: 23152252»PubMed
  228. Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivational interviewing for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;3:CD006936 «PMID: 25726920»PubMed
  229. Lubin JH, Purdue M, Kelsey K ym. Total exposure and exposure rate effects for alcohol and smoking and risk of head and neck cancer: a pooled analysis of case-control studies. Am J Epidemiol 2009;170:937-47 «PMID: 19745021»PubMed
  230. Macfarlane TV, Macfarlane GJ, Oliver RJ ym. The aetiology of upper aerodigestive tract cancers among young adults in Europe: the ARCAGE study. Cancer Causes Control 2010;21:2213-21 «PMID: 20835759»PubMed
  231. Mai X, Wactawski-Wende J, Hovey KM ym. Associations between smoking and tooth loss according to the reason for tooth loss: the Buffalo OsteoPerio Study. J Am Dent Assoc 2013;144:252-65 «PMID: 23449901»PubMed
  232. Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 «PMID: 18549447»PubMed
  233. Mills EJ, Wu P, Lockhart I ym. Comparisons of high-dose and combination nicotine replacement therapy, varenicline, and bupropion for smoking cessation: a systematic review and multiple treatment meta-analysis. Ann Med 2012;44:588-97 «PMID: 22860882»PubMed
  234. Mohiuddin SM, Mooss AN, Hunter CB ym. Intensive smoking cessation intervention reduces mortality in high-risk smokers with cardiovascular disease. Chest 2007;131:446-52 «PMID: 17296646»PubMed
  235. Moore D, Aveyard P, Connock M ym. Effectiveness and safety of nicotine replacement therapy assisted reduction to stop smoking: systematic review and meta-analysis. BMJ 2009;338:b1024 «PMID: 19342408»PubMed
  236. Moreno-López LA, Esparza-Gómez GC, González-Navarro A ym. Risk of oral cancer associated with tobacco smoking, alcohol consumption and oral hygiene: a case-control study in Madrid, Spain. Oral Oncol 2000;36:170-4 «PMID: 10745168»PubMed
  237. Morozumi T, Kubota T, Sato T ym. Smoking cessation increases gingival blood flow and gingival crevicular fluid. J Clin Periodontol 2004;31:267-72 «PMID: 15016254»PubMed
  238. Nides M, Rand C, Dolce J ym. Weight gain as a function of smoking cessation and 2-mg nicotine gum use among middle-aged smokers with mild lung impairment in the first 2 years of the Lung Health Study. Health Psychol 1994;13:354-61 «PMID: 7957014»PubMed
  239. Park EW, Tudiver FG, Campbell T. Enhancing partner support to improve smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD002928 «PMID: 22786483»PubMed
  240. Paulander J, Wennström JL, Axelsson P ym. Some risk factors for periodontal bone loss in 50-year-old individuals. A 10-year cohort study. J Clin Periodontol 2004;31:489-96 «PMID: 15191581»PubMed
  241. Peirson L, Ali MU, Kenny M ym. Interventions for prevention and treatment of tobacco smoking in school-aged children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Prev Med 2016;85:20-31 «PMID: 26743631»PubMed
  242. Radoï L, Menvielle G, Cyr D ym. Population attributable risks of oral cavity cancer to behavioral and medical risk factors in France: results of a large population-based case-control study, the ICARE study. BMC Cancer 2015;15:827 «PMID: 26520570»PubMed
  243. Rice VH, Hartmann-Boyce J, Stead LF. Nursing interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD001188 «PMID: 23939719»PubMed
  244. Rigotti NA, Clair C, Munafò MR ym. Interventions for smoking cessation in hospitalised patients. Cochrane Database Syst Rev 2012;5:CD001837 «PMID: 22592676»PubMed
  245. Rigotti NA, Regan S, Levy DE ym. Sustained care intervention and postdischarge smoking cessation among hospitalized adults: a randomized clinical trial. JAMA 2014;312:719-28 «PMID: 25138333»PubMed
  246. Roberts E, Eden Evins A, McNeill A ym. Efficacy and tolerability of pharmacotherapy for smoking cessation in adults with serious mental illness: a systematic review and network meta-analysis. Addiction 2016;111:599-612 «PMID: 26594837»PubMed
  247. Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. A long-term follow-up study on the natural course of snus-induced lesions among Swedish snus users. Int J Cancer 2006;119:392-7 «PMID: 16470839»PubMed
  248. Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. Cancer and mortality among users and nonusers of snus. Int J Cancer 2008;123:168-73 «PMID: 18412245»PubMed
  249. Rosa EF, Corraini P, Inoue G ym. Effect of smoking cessation on non-surgical periodontal therapy: results after 24 months. J Clin Periodontol 2014;41:1145-53 «PMID: 25265872»PubMed
  250. Rosa GM, Lucas GQ, Lucas ON. Cigarette smoking and alveolar bone in young adults: a study using digitized radiographs. J Periodontol 2008;79:232-44 «PMID: 18251656»PubMed
  251. Saba M, Diep J, Saini B ym. Meta-analysis of the effectiveness of smoking cessation interventions in community pharmacy. J Clin Pharm Ther 2014;39:240-7 «PMID: 24749899»PubMed
  252. Schwartz J, Fadahunsi O, Hingorani R ym. Use of Varenicline in Smokeless Tobacco Cessation: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nicotine Tob Res 2016;18:10-6 «PMID: 25646351»PubMed
  253. Shiloah J, Patters MR, Waring MB. The prevalence of pathogenic periodontal microflora in healthy young adult smokers. J Periodontol 2000;71:562-7 «PMID: 10807119»PubMed
  254. Simon P, Kong G, Cavallo DA ym. Update of Adolescent Smoking Cessation Interventions: 2009-2014. Curr Addict Rep 2015;2:15-23 «PMID: 26295017»PubMed
  255. Spring B, Howe D, Berendsen M ym. Behavioral intervention to promote smoking cessation and prevent weight gain: a systematic review and meta-analysis. Addiction 2009;104:1472-86 «PMID: 19549058»PubMed
  256. Stead LF, Buitrago D, Preciado N ym. Physician advice for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD000165 «PMID: 23728631»PubMed
  257. Stead LF, Carroll AJ, Lancaster T. Group behaviour therapy programmes for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2017;3:CD001007 «PMID: 28361497»PubMed
  258. Stead LF, Hartmann-Boyce J, Perera R ym. Telephone counselling for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD002850 «PMID: 23934971»PubMed
  259. Stead LF, Koilpillai P, Lancaster T. Additional behavioural support as an adjunct to pharmacotherapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;10:CD009670 «PMID: 26457723»PubMed «PMID: 26457723»PubMed
  260. Taylor GMJ, Dalili MN, Semwal M ym. Internet-based interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2017;9:CD007078 «PMID: 28869775»PubMed
  261. Thomas D, Abramson MJ, Bonevski B ym. System change interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD010742 «PMID: 28185257»PubMed
  262. Thomas RE, Baker PR, Thomas BC ym. Family-based programmes for preventing smoking by children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;2:CD004493 «PMID: 25720328»PubMed
  263. Thomsen T, Villebro N, Møller AM. Interventions for preoperative smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;3:CD002294 «PMID: 24671929»PubMed
  264. Tonstad S, Tønnesen P, Hajek P ym. Effect of maintenance therapy with varenicline on smoking cessation: a randomized controlled trial. JAMA 2006;296:64-71 «PMID: 16820548»PubMed
  265. Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;2:CD007253 «PMID: 23450574»PubMed
  266. Tulloch HE, Pipe AL, Els C ym. Flexible, dual-form nicotine replacement therapy or varenicline in comparison with nicotine patch for smoking cessation: a randomized controlled trial. BMC Med 2016;14:80 «PMID: 27233840»PubMed
  267. Turati F, Garavello W, Tramacere I ym. A meta-analysis of alcohol drinking and oral and pharyngeal cancers: results from subgroup analyses. Alcohol Alcohol 2013;48:107-18 «PMID: 22949102»PubMed
  268. Ussher MH, Taylor AH, Faulkner GE. Exercise interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;8:CD002295 «PMID: 25170798»PubMed
  269. Walters ST, Wright JA, Shegog R. A review of computer and Internet-based interventions for smoking behavior. Addict Behav 2006;31:264-77 «PMID: 15950392»PubMed
  270. Wan CP, Leung WK, Wong MC ym. Effects of smoking on healing response to non-surgical periodontal therapy: a multilevel modelling analysis. J Clin Periodontol 2009;36:229-39 «PMID: 19236535»PubMed
  271. van den Brand FA, Nagelhout GE, Reda AA ym. Healthcare financing systems for increasing the use of tobacco dependence treatment. Cochrane Database Syst Rev 2017;9:CD004305 «PMID: 28898403»PubMed
  272. van der Meer RM, Willemsen MC, Smit F ym. Smoking cessation interventions for smokers with current or past depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD006102 «PMID: 23963776»PubMed
  273. van Eerd EA, van der Meer RM, van Schayck OC ym. Smoking cessation for people with chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2016;8:CD010744 «PMID: 27545342»PubMed
  274. Wang D, Connock M, Barton P ym. 'Cut down to quit' with nicotine replacement therapies in smoking cessation: a systematic review of effectiveness and economic analysis. Health Technol Assess 2008;12:iii-iv, ix-xi, 1-135 «PMID: 18093448»PubMed
  275. White AR, Rampes H, Liu JP ym. Acupuncture and related interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;1:CD000009 «PMID: 24459016»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi40020 (040.020)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jatka lukemista

A

Akupunktuuri tupakasta vieroituksessa

Akupunktuurista tai sen kaltaisista hoidoista ei ole apua tupakoinnin lopettamisessa.

A

Bupropioni vieroituslääkkeenä tupakoinnin lopettamisessa

Bupropioni on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa.

A

COPD-potilaiden vieroitus, intensiivinen tuki ja vieroituslääkkeet

COPD-potilaiden vieroituksessa lääkehoidon merkitys korostuu ja intensiivistä tukea on syytä tarjota.

A

Ennen leikkaushoitoa toteutettu tupakoinnin vieroitushoito

Intensiivinen preoperatiivinen tupakasta vieroitus vähentää leikkauskomplikaatioita ja auttaa pysyvään tupakoimattomuuteen.

A

Hoitajien toteuttama tupakasta vieroitusohjaus

Hoitajien toteuttama tupakasta vieroitusohjaus on tehokasta.

A

Koulutettu vieroitusohjaaja tupakoinnin lopettamisessa

Vieroitukseen erikoistuneen ohjaajan antama yksilöohjaus on tehokkaampaa kuin pelkkä lopettamiskehotus, tavanomainen hoito tai itsehoito – sekä ilman lääkehoitoa että lääkehoidon kanssa.

A

Lääkehoidot painon nousun vähentämiseksi tupakasta vieroituksessa

Tupakkavieroituksessa käytettävät lääkkeet hidastavat painon nousua, mutta niiden myönteinen vaikutus häviää vuoden seurannassa.

A

Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisessa

Lyhyillä (alle 20 minuutin) motivoivan keskustelun tapaamisilla voidaan lisätä tupakkatuotteiden käytön lopettamisen todennäköisyyttä potilaan ennakkomotivaatiosta riippumatta.

A

Nikotiinikorvaushoito tupakasta vieroituksessa

Kaikki nikotiinikorvaushoitovalmisteet tehoavat tupakasta vieroituksessa ja lisäävät onnistumismahdollisuutta noin 1,5–2,5-kertaiseksi riippumatta muusta vieroitustuesta.

A

Nikotiinikorvaushoito tupakoinnin vähentämisessä

Tupakoijille, jotka eivät pysty tai halua lopettaa tupakointia, nikotiinikorvaushoidosta (paitsi laastarista) ja neuvonnasta on apua tupakoinnin vähentämisessä. Hoito saattaa johtaa myös lopettamiseen.

A

Nikotiiniyhdistelmähoidon vaikutus tupakoinnin vieroituksessa

Nikotiinilaastarin yhdistäminen lyhytvaikutteiseen nikotiinikorvaushoitovalmisteeseen on tehokkaampaa kuin vain 1 nikotiinikorvaushoitotuotteen käyttö.

A

Nortriptyliini vieroituslääkkeenä tupakoinnin lopettamisessa

Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla, joilla ei ole merkittäviä sairauksia.

A

Parodontiitin etenemisen ja hampaiden menetyksen riskitekijät ylläpitohoidossa

Parodontiitin etenemistä ja hampaiden menetystä ylläpitohoidon aikana ennustavat potilaan tupakointi, epäsäännöllinen ylläpitohoidossa käynti, parodontiitin vaikeusaste alkutilanteessa ja jäännöstaskujen määrä ylläpitohoidon aikana.

A

Puhelinneuvonta tupakoinnista vieroittamisen tukena

Puhelimitse annettava vieroitusohjaus on tehokasta, kun ohjauskertoja on useita (3–7).

A

Riskin mittaamisen hyöty tupakoinnin lopettamisessa

Häkämittaus ja spirometria eivät lisää tupakoijien vieroittautumista.

A

Ryhmäohjaus tupakasta vieroituksessa

Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokas kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampi kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus.

A

Sairaalassa toteutettu tupakoinnin vieroitushoito

Intensiiviset sairaalahoidon aikaiset vieroitukset, jotka jatkuvat vähintään kuukauden kotiuttamisen jälkeen, ovat tehokkaita.

A

Tupakan käytön lopettaminen raskauden aikana

Raskaudenaikainen vieroitusohjaus lisää tupakoinnin lopettamista ja vähentää pienipainoisina syntyneiden ja tehohoitoon joutuneiden vastasyntyneiden lasten määrää.

A

Tupakasta vieroitus ja mielenterveys

Tupakasta vieroitus parantaa mielenterveyttä.

A

Tupakasta vieroitus lääkärin vastaanotolla

Lääkärin toteuttama lyhytkin interventio lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Intensiteetin lisääntyessä tupakoinnin lopettaneiden määrä lisääntyy jonkin verran.

A

Tupakasta vieroitus masennuslääkkeillä

Bupropioni ja nortriptyliini ovat tehokkaita vieroituslääkkeitä masennuspotilaiden vieroituksessa tupakasta.

A

Tupakasta vieroitus masentuneilla potilailla

Masennusta sairastavat ja aikaisemmin masennuksen sairastaneet hyötyvät masennuslääkkeistä tai psyykkisestä hoidosta vieroitushoidon aikana.

A

Tupakasta vieroitus suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama tupakasta vieroitus on tehokasta.

A

Tupakasta vieroitus työpaikoilla

Työpaikoilla toteutetut yksilöihin kohdistetut tupakasta vieroituksen interventiot ovat tehokkaita.

A

Tupakasta vieroitus vaikeissa mielenterveyden häiriöissä

Varenikliini ja bupropioni ovat tehokkaita ja turvallisia psykiatristen potilaiden tupakasta vieroituksessa.

A

Tupakka ja alkoholi yhdessä suusyövän vaaratekijöinä

Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.

A

Tupakka leukoplakioiden ja suusyövän vaaratekijänä

Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.

A

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset parodontiittiin

Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.

A

Tupakoinnin vaikutus parodontiumin terveydentilaan, parodontiumin kudosten paranemiseen ja hampaiden menetykseen

Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa, lisää alveoliluukatoa, heikentää parodontiumin paranemista ja suurentaa hampaiden menettäminen riskiä.

A

Varenikliinin teho verrattuna muihin vieroituslääkkeisiin tupakasta vieroituksessa

Varenikliini on tehokkain vieroituslääke; se on 2,2 kertaa tehokkaampi kuin lumelääke, 1,3 kertaa tehokkaampi kuin nikotiinikorvaushoito ja 1,4 kertaa tehokkaampi kuin bupropioni.

A

Vieroitukseen tähtäävän opasmateriaalin merkitys tupakoinnin lopettamisessa

Vieroitukseen tähtäävästä opasmateriaalista on hyötyä omaehtoisen lopettajan apuna, mutta ainoastaan silloin, kun se on vastaanottajan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella räätälöityä.

A

Vieroitusohjaus lääkehoidon tukena tupakoinnista vierotuksessa

Vieroitusohjaus (kasvokkain tai puhelimitse) lisää vieroituslääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa käyttävien onnistumista tupakasta vieroituksessa.

A

Vieroitusohjaus yhdistettynä tupakoinnin vieroituslääkehoitoon

Lopettamisen tukeminen vieroitusohjauksen ja lääkehoidon yhdistelmällä lisää lopettamisen todennäköisyyttä lyhyeen ohjaukseen tai kirjallisten ohjeiden antamiseen verrattuna.

B

Alkoholistien tai huumeiden käyttäjien tupakasta vieroitus

Samanaikainen tupakasta ja päihteistä vieroitus ilmeisesti lisää tupakasta vieroittumista eikä se haittaa päihdevieroituksessa onnistumista.

B

Apteekkihenkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus

Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista.

B

Asteittainen tupakoinnin vähentäminen tupakasta vieroittamisessa tupakoijilla, jotka eivät halua lopettaa

Kehotus vähentää tupakointia ja ohjaus vähentämisen toteuttamiseen ilmeisesti saattavat auttaa tupakoinnin lopettamisessa myös niitä tupakoijia, jotka eivät ole halukkaita lopettamaan tupakointia.

B

Depressio haittaa pitkäaikaisesti sairaiden tupakasta vieroitusta

Pitkäaikaissairaiden masennusoireet voivat huonontaa tupakasta vieroituksen onnistumista.

B

Hypnoterapia tupakoinnin lopettamisessa

Hypnoosista ei todennäköisesti ole apua tupakasta vieroituksessa.

B

Liikuntainterventio painon nousun vähentämiseksi tupakasta vieroituksessa

Liikuntainterventio ei näytä vähentävän painon nousua vieroituksen aikana, mutta se ilmeisesti vähentää sitä pitkällä aikavälillä.

B

Muut antidepressantit ja anksiolyytit tupakasta vieroituslääkkeinä

Muilla antidepressanteilla tai anksiolyyteillä ei ilmeisesti ole merkittävää tehoa tupakasta vieroituksessa.

B

Nikotiinikorvaushoito lopetettaessa tupakointia asteittain

Nikotiinikorvaushoidosta on ilmeisesti hyötyä myös tupakoinnin asteittaisessa lopettamisessa, mutta lopettamaan motivoituneilla kerralla lopettaminen on ilmeisesti tehokkaampaa.

B

Nikotiinikorvaushoito yhdistettynä varenikliiniin

Nikotiinilaastarihoito liitettynä varenikliiniin ilmeisesti parantaa tupakasta vieroituksen tulosta, kun nikotiinilaastarihoito aloitetaan 2 viikkoa ennen lopetuspäivää.

B

Nuorten lääkkeettömät tupakasta vieroituksen interventiot

Ryhmäohjaus ilmeisesti lisää nuorten tupakoinnin lopettamisessa onnistumista.

B

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy terveydenhuollossa

Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.

B

Nuorten tupakointi ja parodontiitti

Tupakoivilla nuorilla (15–25-vuotiailla) tupakointi ilmeisesti heikentää leukojen alueen luun tiheyttä, heillä löytyy enemmän parodontopatogeeneja ja todetaan enemmän parodontiittia kuin ei-tupakoivilla samanikäisillä nuorilla.

B

Ohjaus painonhallintaan tupakasta vieroituksessa

Yksilöllinen painonhallinnan ohjaus on ilmeisesti tehokasta painon nousun ehkäisemiseksi tupakasta vieroitushoidon aikana.

B

Reseptilääkkeet, tupakointia korvaavat valmisteet tai nuuska tupakoinnin vähentämisessä

Varenikliinista, bupropionista, tupakointia korvaavista valmisteista tai nuuskasta ei ilmeisesti ole hyötyä tupakoinnin vähentämisen apukeinona.

B

Ryhmäohjauksen onnistumistekijöitä tupakoinnin lopettamisessa

Eri ryhmänohjausmenetelmien välillä ei ilmeisesti ole eroa tupakoinnin lopettamisen onnistumisessa.

B

Snuff use, oral cancer and mortality

Snuff use increases the risk for oral cancer globally, especially among females.

B

Taloudelliset kannustimet tupakasta vieroituksessa

Taloudelliset kannustimet, kuten etusetelit, ilmeisesti lisäävät pitkäaikaista tupakoinnin lopettamista erityisesti raskaana olevilla, mutta muissa ryhmissä teho heikkenee kannustinohjelman loputtua.

B

Terveydenhuollon rahoitusmuutokset tupakasta vieroituksen lisääjänä

-Rahoitus terveydenhuollon yksiköille ilmeisesti lisää vieroitusohjausta muttei tupakoinnin lopettamista

B

Tupakasta vieroituksen lääkehoitoon sitoutumisen tukeminen

Lääkehoitoon sitoutumista edistävä neuvonta ilmeisesti lisää sitoutumista vieroituslääkkeen käyttöön.

B

Tupakasta vieroitus yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä

Tupakasta vieroituksen interventiot ovat ilmeisesti tehokkaita 50–65-vuotiailla.

B

Vieroitushoidon korvaaminen potilaille

Vieroitushoidon korvaaminen potilaille ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista ja vieroituslääkkeiden käyttöä lopettamisen apuna.

C

Internet-pohjaiset vieroituspalvelut tupakoinnin lopettamisessa

Internetissä annettava interaktiivinen ja räätälöity tuki voi auttaa vieroituksessa tai tehostaa henkilökohtaista vieroitusta kokonaan ilman interventiota jääviin verrattuna.

C

Liikunta tupakoinnin lopettamisen apuna

Liikunnasta saattaa olla apua tupakasta vieroituksen yhteydessä.

C

Lääke- ja nikotiinikorvaushoidot nuorten tupakasta vieroituksessa

Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa.

C

Nikotiinikorvaushoito jo ennen tupakoinnin lopettamista

Nikotiinilaastarihoidon (mutta ei nikotiinipurukumin tai suussa hajoavan tabletin) aloittaminen 2 viikkoa ennen suunniteltua lopettamispäivää saattaa parantaa onnistumistuloksia.

C

Relapsin eli tupakoinnin uudelleen aloittamisen ehkäisy

Varenikliinihoidon jatkaminen 24 viikkoon asti saattaa ainoana hoitona auttaa relapsin estossa.

C

Sähkösavuke tupakoinnin lopettamisessa

Sähköisten nikotiinin annostelulaitteiden (”sähkösavukkeet”) vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisen apuna ei ole riittävästi näyttöä.

C

Terveydenhuollon toiminnalliset muutokset tupakasta vieroituksen lisääjänä

Toiminnallisilla muutoksilla terveydenhuollon yksiköissä saatetaan lisätä tupakoinnin tilan selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista.

C

Tukihenkilöt tupakasta vieroituksessa

Tukihenkilön nimeäminen ja osallistaminen tupakasta vieroitukseen ei näytä lisäävän lopettamisessa onnistumista.

C

Tupakan käytön lopettamisen lääkkeellinen tuki raskauden aikana

Nikotiinikorvaushoito saattaa lisätä tupakoinnin lopettamista raskauden aikana.

C

Varenikliini vai yhdistelmänikotiinikorvaushoito tupakoinnin lopettamisessa

Varenikliini on tupakoinnin lopettamisessa ilmeisesti yhtä tehokas tai lievästi tehokkaampi kuin yhdistelmänikotiinikorvaushoito.

C

Varenikliini vieroituslääkkeenä nuuskan käytön lopettamisessa

Varenikliinista ei liene hyötyä nuuskasta vieroitettaessa.

Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta