Takaisin

Tupakka leukoplakioiden ja suusyövän vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
Marja Pöllänen
26.5.2026

Näytön aste: A

Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.

Näyttö tupakoinnin ja suusyövän välisestä yhteydestä perustuu havainnoiviin tutkimuksiin ja niistä tehtyihin systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. Vaikutus on suuri ja annosvastesuhteinen.

Näytön luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Näytön luotettavuutta on nostettu suuren vaikutuksen ja annosvasteen vuoksi. Vaikka altisteen mittaamiseen saattaa liittyä harhaa, ei näytön astetta ole laskettu sen vuoksi. Leukoplakian ja suusyövän käsittely meta-analyysissa yhdessä todennäköisesti selittää katsaukseen «WHO monograph on tobacco cessation and oral health...»1 liittyvän merkittävän heterogeenisyyden.

Myös pitkäaikainen altistuminen tupakansavulle näyttää lisäävän suusyövän vaaraa.

WHO:n systemaattinen katsaus «WHO monograph on tobacco cessation and oral health...»1 vuosina 2005–2015 julkaistuista tutkimuksista selvitti tupakoinnin yhteyttä suusyöpään ja suun leukoplakioihin (yhteensä 26 tutkimusta) sekä parodontiittiin (6 tutkimusta). Lisäksi 9 artikkelia tutki tupakoinnin yhteyttä hampaiden menetykseen. Suusyöpää ja leukoplakioita koskevissa tutkimuksissa oli potilaita 12 Euroopan maasta, USA:sta, Sri Lankasta ja Intiasta. Tupakka-altistuksen kestoa ei ollut mainittu katsauksessa.

Meta-analyysissä (n = 369799) todettiin, että suusyövän ja leukoplakioiden vetosuhde (OR) oli tupakoitsijoilla 5,64 (95 % luottamusväli 4,24–7,51).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimukseen «Lewin F, Norell SE, Johansson H, ym. Smoking tobac...»2 otettiin mukaan vuosina 1988–1990 Etelä-Ruotsin ja Tukholman alueella asuvat 40–79-vuotiaat henkilöt. Alueen väestöpohja oli 2 miljoonaa. Valittuna ajankohtana todettiin 605 pään ja kaulan alueen syöpää. Suusyöpäpotilaita oli kaikkiaan 128, ja heille lähetettiin kyselylomakkeet. Verrokit (756) valittiin vakioituna satunnaisotoksena henkilörekistereistä.

Tupakoitsijoiden vaara sairastua suusyöpään oli 4,9 (95 % luottamusväli 2,6–9,2). Jos tupakointi oli jatkunut yli 45 vuotta, vaara oli 6,3 (95 % luottamusväli 3,2–12,4).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Monikeskus-tapaus-verrokkitutkimus «Lee YC, Marron M, Benhamou S, ym. Active and invol...»3 käsitti 2 103 ylempien hengitysteiden levyepiteelisyöpää sairastavaa potilasta ja 2 221 verrokkia kymmenestä Euroopan maasta. Verrattaessa tupakoimattomiin tupakointi lisäsi suusyövän vaaraa 5,83-kertaiseksi (95 % luottamusväli 4,50–7,54). Myös passiiviselle tupakoinnille altistuminen lisäsi tupakoimattomien vaaraa tälle syövälle 1,6-kertaisesti (95 % luottamusväli 1,04–2,46).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Mariano LC, Warnakulasuriya S, Straif K, ym. Secon...»4 tupakansavulle altistumisen (passiivinen tupakointi) vaikutuksista suusyövän ilmaantuvuuteen sisälsi yhteensä 5 tapaus-verrokkitutkimusta, joissa oli 1 179 tapausta ja 5 798 verrokkia. Tutkimuksista 3 oli aasialaisia, yksi eurooppalainen ja yksi monikeskustutkimus Pohjois-Amerikasta, Latinalaisesta-Amerikasta ja Euroopasta. Tupakansavulle altistuneita oli 3 452 ja altistumattomia 3 525. Vetosuhde (OR) suusyövälle oli kaikilla tupakansavulle altistuneilla 1,51 (95 % luottamusväli 1,2–1,91, p = 0,0004, I2 = 0 %, heterogeenisyydelle p = 0,41), alle 10-15 vuotta altistuneilla 1,56 (95 % luottamusväli 1–2,43, p=0,05, I2 = 0 %, heterogeenisyydelle p=0,43). Pitkäaikainen altistuminen (kauemmin kuin 10 tai 15 vuotta) lisäsi suusyövän riskiä (OR 2,07; 95 % luottamusväli 1,54–2,79, p < 0,00001, I2 = 0 %, heterogeenisyydelle p = 0,76) verrattuna altistumattomiin. Tulokseen ei merkittävästi vaikuttanut se, jos jätettiin pois suunielun syöpätapaukset, joita oli muutamia mukana yhdessä tutkimuksessa. Pitkäaikaisen altistumisen vetosuhde tässä alaryhmäanalyysissä oli 2,05 (95 % luottamusväli 1,45–2,89).

  • Tutkimuksen tyyppi: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
  • Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten laatu oli kohtalainen, mutta niihin saattoi sisältyä muun muassa altisteen mittaamiseen liittyvää harhaa sekä verrokkien valikoitumisharhaa (osassa tutkimuksista verrokit olivat sairaalapotilaita).
  • Sovellettavuus: Tulokset ovat sovellettavissa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja myös tupakkatuotteiden käyttöpaikkoihin liittyvässä päätöksenteossa.

Kirjallisuutta

  1. WHO monograph on tobacco cessation and oral health integration. Geneva: World Health Organization; 2017. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. ISBN 978-92-4-151267-1
  2. Lewin F, Norell SE, Johansson H, ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1998;82(7):1367-75 «PMID: 9529030»PubMed
  3. Lee YC, Marron M, Benhamou S, ym. Active and involuntary tobacco smoking and upper aerodigestive tract cancer risks in a multicenter case-control study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18(12):3353-61 «PMID: 19959682»PubMed
  4. Mariano LC, Warnakulasuriya S, Straif K, ym. Secondhand smoke exposure and oral cancer risk: a systematic review and meta-analysis. Tob Control 2022;31(5):597-607 «PMID: 33903278»PubMed