Suusyöpä

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

26.5.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Suusyövän (suositus käsittelee suuontelon levyepiteelikarsinoomaa) ilmaantuvuus Suomessa on lisääntynyt «Suusyöpien ilmaantuvuus»1.
Suomessa suusyövän 5 vuoden eloonjäämisennuste on miehillä 64 % ja naisilla 74 %. Varhainen diagnoosi ja riskikäyttäytymisestä (tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö) luopuminen parantavat ennustetta.
Suusyövän tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi ja alkoholin käyttö «Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.»A, «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A, «Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A, ja ne selittävät valtaosan tapauksista.
Suusyöpävaaraa ilmeisesti lisääviä limakalvomuutoksia ja -sairauksia ovat esimerkiksi leukoplakia ja erytroplakia, lichen eli punajäkälä tai sen kaltaiset eli likenoidit muutokset «Oral lichen planus (OLP) is probably associated with malignant transformation in a small proportion (0.2 -1.»B.
Suusyöpävaaraa ilmeisesti lisäävät huono suuhygienia sekä vaikea ja pitkälle edennyt parodontiitti «The prevalence of oral squamous cell carcinoma (OSCC) is probably higher in patients with severe periodontitis than in periodontally healthy.»B.
Tärkein ehkäisykeino on kannustaa väestöä tupakoinnin ja alkoholin käytön välttämiseen, «Smoking cessation decreases the risk for oral cancer, the magnitude of the effect depends on the cessation years.»A, «The effect of alcohol cessation on oral cancer risk appears to be demonstrated in heavy drinkers.»C sekä terveyttä edistävään ravitsemukseen «Higher intake of vegetables, fruits, fish, coffee and tea (including non-smokers) may decrease oral cancer risk.»C.
Säännöllinen, suun terveyttä ylläpitävä hammashoito sekä hyvä hampaiston omahoito ovat merkittäviä tekijöitä suusyövän ehkäisyssä.
Alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi ottaminen ja päihteettömyyteen kannustaminen on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus.
Suun limakalvot tutkitaan aina suun tutkimuksen tai tarkastuksen yhteydessä. Ks. video «Suun limakalvojen tutkiminen (video)»1. Limakalvojen tutkimuksella suusyöpä voidaan löytää jo varhaisessa vaiheessa. Tavallisimmin suuontelon syöpä esiintyy kielen reunassa, suunpohjassa ja ikenellä. Vuosittaiset kliiniset tutkimukset tai tarkastukset ovat tärkeitä erityisesti yli 40-vuotiaille tupakoiville ja runsaasti alkoholia käyttäville sekä henkilöille, joilla on suusyöpävaaraa lisääviä limakalvomuutoksia tai sairauksia.
Suusyöpä on alkuvaiheessa usein vähäoireinen, ja se lähettää jo varhain etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin. Suusyövän leviäminen kehon kaukaisempiin osiin on selvästi harvinaisempaa.
Hammaslääkärin tai lääkärin tulisi tutkia vastaanotolla kaikki suun limakalvomuutokset, jotka eivät ole pienentyneet tai hävinneet 2–3 viikon kuluessa. Kudosnäytteen ottaminen (ks. video «Kudosnäytteen otto suun limakalvolta (video)»2) on tarpeen, jos diagnoosia ei muuten pystytä varmistamaan.
Epäily suusyövästä herää oireiden, kliinisten löydösten tai radiologisten löydösten perusteella, mutta diagnoosi perustuu aina kudosnäytteessä nähtäviin histopatologisiin muutoksiin. Varhainen tunnistus ja hoito parantavat suusyövän ennustetta ja potilaan kuntoutumista.
Suusyövän tärkeimmät hoitomuodot ovat leikkaus tai leikkauksen ja (kemo)sädehoidon yhdistelmä. Ennen leikkaus- ja sädehoitoa saneerataan suun, hampaiden ja leukojen alueen infektiot. Huonokuntoiset tai -ennusteiset hampaat poistetaan.
Erikoissairaanhoidossa laaditaan tarkempi suunnitelma suun ja hampaiston hoitoon ja purennan kuntoutukseen. Suun omahoidon ohjaus ja seuranta hoidon aikana ja sen jälkeen ovat tärkeitä suun toiminnan ja potilaan toipumisen ja elämänlaadun kannalta.
Potilaan psyykkisten voimavarojen tukeminen, tieto hoidon kulusta ja ennusteesta sekä tuki riskikäyttäytymisestä vieroittumisessa vaikuttavat oleellisesti hoidon ja kuntoutuksen onnistumiseen ja potilaan elämänlaatuun.

Kuva 1.

Suusyöpien ilmaantuvuus vuonna 2023: naisilla 5 uutta tapausta 100 000:ta naista kohden, miehillä 8 uutta tapausta 100 000:ta miestä kohden.

Kielisyövän ilmaantuvuus vuonna 2023: naisilla 2 uutta tapausta 100 000:ta naista kohden, miehillä 4 uutta tapausta 100 000:ta miestä kohden.

Lähde: https://syoparekisteri.fi «https://syoparekisteri.fi»1

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Suusyöpä»1
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi (päivityksessä) ja ruotsiksi (päivityksessä)

Tavoitteet ja kohderyhmät

Suosituksen tavoitteena on
- ehkäistä suusyöpää
- tarjota näyttöön perustuvaa, ajankohtaista tietoa suun terveydenhuollon ammattihenkilöille ja kansalaisille
- lisätä varhaisten diagnoosien osuutta
- yhtenäistää tutkimus- ja hoitokäytäntöjä
- parantaa suusyöpäpotilaiden eloonjäämisennustetta ja elämänlaatua.
Suositus on tarkoitettu
- kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille, kuten hammaslääkäreille, lääkäreille, suuhygienisteille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, työterveyshuollolle ja alan opiskelijoille
- ehkäisevästä päihdetyöstä vastaaville järjestöille ja eri alojen ammattilaisille.

Potilasnäkökulma

Epäily suusyövästä, suusyövän toteaminen ja hoito kuormittavat potilasta monin tavoin. Lisämateriaaliin on koottu tietoa potilaille merkityksellisistä asioista «Potilasnäkökulma»3 ja omahoito-ohjeita erilaisiin tilanteisiin. Ks. suunhoito-ohjeet pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavalle potilaalle «Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet»4 ja kuivan suun hoito-ohjeet «Kuivan suun ongelma eli kserostomia ja suun alueen syöpähoidot»5.

Rajaukset

Suusyövällä tarkoitetaan tässä suosituksessa suuontelon levyepiteelisyöpää (noin 90 % suusyövistä).
Suosituksessa ei käsitellä muita suun pahanlaatuisia kasvaimia, joita ovat muun muassa pienten sylkirauhasten syövät, melanoomat, pehmyt- ja kovakudossarkoomat, lymfoomat, leukemiat ja muualla sijaitsevien kasvainten etäpesäkkeet.
Suosituksessa ei käsitellä huulen puna-alueen, kielen tyven tai muun nielun alueen syöpiä.

Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja ennuste

Suusyövän esiintyvyys ja ilmaantuvuus vaihtelevat huomattavasti eri maissa «Bray F, Laversanne M, Sung H, ym. Global cancer st...»1.
Suomessa suusyöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt «Suusyöpien ilmaantuvuus»1, «Suomen Syöpärekisteri. 2025. https://syoparekister...»2, «https://syoparekisteri.fi»1. Vuonna 2023 miesten suusyövän ikävakioitu ilmaantuvuus sataatuhatta henkilövuotta kohden oli 8 ja naisten 5 «Suomen Syöpärekisteri. 2025. https://syoparekister...»2, «https://syoparekisteri.fi»1.
Suusyövän ilmaantumisen keski-ikä Suomessa on 69 vuotta, miehillä 66 vuotta ja naisilla 71 vuotta «Henkilökohtainen tiedonanto Karri Seppä, tutkimusp...»3.
Vuosina 2021–2024 suusyöpädiagnoosin saaneiden ikävakioitu suhteellinen 5 vuoden eloonjäämisennuste oli naisilla 74 % ja miehillä 64 % «Suusyöpäpotilaiden ennuste»2. Kansallisessa yliopistosairaaloiden kielisyöpäpotilaat vuosilta 2005–2009 käsittäneessä tutkimuksessa tautispesifinen 5 vuoden eloonjäämisennuste oli 76 % «Mroueh R, Haapaniemi A, Grénman R, ym. Improved ou...»4.
Tavallisimmin suusyöpä esiintyy kielen reunassa (51 %), ikenellä (21 %) ja suunpohjassa (15 %) «Eloranta R, Vilén ST, Keinänen A, ym. Oral squamou...»5.

Kuva 2.

Suusyöpäpotilaiden 5-vuotiselossaololuku vuosina 2019–2024: naisilla 74 %, miehillä 64 % viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.

Kielisyöpäpotilaiden 5-vuotiselossaololuku vuosina 2019–2024: naisilla 72 %, miehillä 64 % viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.

Lähde: https://syoparekisteri.fi «https://syoparekisteri.fi»1

Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät, muutokset ja sairaudet

Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät, muutokset ja sairaudet on koottu taulukkoon «Suusyöpävaaraa lisääviä tekijöitä, muutoksia ja sairauksia...»1.
Tupakka «Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.»A ja alkoholi «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A ovat suusyövän tärkeimmät yksittäiset vaaratekijät, ja niiden yhteiskäyttö suurentaa vaaran moninkertaiseksi «Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A. Ks. kuva «Tupakan ja alkoholin yhteiskäytön vaikutus suusyöpävaaraan»3.
- Suomalaisessa aineistossa yli puolella (57 %) suusyöpään sairastuneista potilaista oli taustalla tupakointia tai runsasta alkoholinkäyttöä.
- Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö liittyivät suomalaisaineistossa erityisesti suunpohjan syöpädiagnooseihin «Eloranta R, Vilén ST, Keinänen A, ym. Oral squamou...»5.
- Myös tupakansavulle altistuminen eli niin sanottu passiivinen tupakointi näyttää lisäävän suusyövän vaaraa «Mariano LC, Warnakulasuriya S, Straif K, ym. Secon...»6.
- Kohtalainen tai runsas alkoholinkäyttö lisää suusyövän vaaraa «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A. Vaara on annoksesta riippuvainen, mutta turvallista rajaa alkoholinkäytölle ei voida määritellä.
- Alkoholin aineenvaihduntatuote asetaldehydi on karsinogeeninen aine.
Tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat vähenemässä, mutta erityisesti nuorissa ikäryhmissä (alle 30-vuotiaat) uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt ja on jopa yleisempää kuin tupakointi «THL. Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina,...»7, «THL. Tupakkatilasto 2023. Saatavissa: https://www....»8. Nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden vaikutuksesta suusyöpävaaraan ei vielä ole tietoa «THL. Nikotiinipussit. 2024. Saatavissa: https://th...»9, «THL. Sähkösavuke. 2024. Saatavissa: https://thl.fi...»10, «Gallagher KP, Vargas PA, Santos-Silva AR. The use ...»11, «Scherer G, Pluym N, Scherer M. Oral health risks i...»12, «Zou H, Lyu Q, Hu S. Pathology of oral nicotine pou...»13.
Nuuskaamisen suusyöpävaaraa lisäävästä vaikutuksesta on ristiriitaista tietoa «Use of traditional Swedish snuff may increase the risk of death, but may not increase the risk of oral cancer.»C. Ks. myös kappale Nuuskan aiheuttamat muutokset «A1»2. Betelmällin käyttö saattaa aiheuttaa submukoottista fibroosia, joka on suusyöpävaaraa lisäävä muutos «Warnakulasuriya S, Chen THH. Areca Nut and Oral Ca...»14, «Rumgay H, Nethan ST, Shah R, ym. Global burden of ...»15, «Kazemi K, Fadl A, Sperandio FF, ym. The Areca Nut ...»16.
Leukoplakia ja erytroplakia, lichen eli punajäkälä tai sen kaltaiset eli likenoidit muutokset «Oral lichen planus (OLP) is probably associated with malignant transformation in a small proportion (0.2 -1.»B ilmeisesti lisäävät suusyöpävaaraa. Ks. laajemmin suosituksen kohta Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät muutokset ja sairaudet «A2»3, jossa käsitelty myös näiden tilojen hoitoa.
Huono suuhygienia ja parodontiitti «The prevalence of oral squamous cell carcinoma (OSCC) is probably higher in patients with severe periodontitis than in periodontally healthy.»B ilmeisesti suurentavat suusyövän riskiä «Wu H, Zhang J, Zhou B. Toothbrushing frequency and...»17, «Bai X, Cui C, Yin J, ym. The association between o...»18.
- Suusyövän esiintyvyys on todennäköisesti suurempi potilailla, joilla on vaikea, pitkälle edennyt parodontiitti, verrattuna potilaisiin, joiden hampaiden kiinnityskudos on terve.
- Huono suuhygienia yhdessä tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön kanssa lisää suun mikrobien asetaldehydituotantoa «Bai X, Cui C, Yin J, ym. The association between o...»18, «Sahni V. Is there an association between oral hygi...»19.
- Suuvesien pitkäaikaiskäyttöä ei suositella «M Madawana A, Awang Nawi MA, Tang L, ym. Does Mout...»20, «de Araújo J, Magalhães E, Lima H ym. Mouthwash use...»21. Ks. myös Käypä hoito -suositus Parodontiitti «Parodontiitti»2.
Ravinnolla saattaa olla merkitystä suusyövän synnyssä.
- Ruokavalion suurempi tulehdusindeksi (Dietary Inflammatory Index, DII) saattaa lisätä suusyövän riskiä «Pro-inflammatory diet, reflected by a high Dietary Inflammatory Index (DII), and Vitamin D deficiency (<20 ng/mL) may increase the risk of oral cancer.»C.
  - Suuren tulehdusriskin ravintoaineita ovat esimerkiksi tyydyttyneet rasvat ja ruoka-aineista muun muassa vähäkuituiset viljavalmisteet.
- Sokeripitoisten juomien (lisätty sokeri, glukoosi) päivittäinen käyttö saattaa lisätä suusyövän riskiä «Gomez-Castillo L, Cushing-Haugen KL, Useche M, ym....»22.
- D-vitamiinin puutos (< 20 ng/ml) saattaa lisätä suusyövän riskiä «Pro-inflammatory diet, reflected by a high Dietary Inflammatory Index (DII), and Vitamin D deficiency (<20 ng/mL) may increase the risk of oral cancer.»C.
Alle 45-vuotiaiden suusyöpäriskiin saattaa liittyä periytyvyyttä «Fantozzi PJ, Bavarian R, Tamayo I, ym. The role of...»23, «Tarle M, Raguž M, Lukšić I. Head and Neck Malignan...»24, «Garelli S, Dalla Costa M, Sabbadin C, ym. Autoimmu...»25, ks. taulukko «Suusyöpävaaraa lisääviä tekijöitä, muutoksia ja sairauksia...»1.
- Suomalaisessa kielisyöpäpotilaiden aineistossa periytyvyyden merkitys oli pieni (2,3 %) «Mroueh R, Tanskanen T, Haapaniemi A, ym. Familial ...»26.
Ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektio ei ole merkittävä suusyövän synnyn riskitekijä, eikä se ilmeisesti vaikuta suusyövän ennusteeseen «Human papilloma virus (HPV) is probably found in only a small proportion of oral squamous cell carcinomas, and HPV positivity does probably not affect the prognosis of oral cancer.»B, «Kava CM, Chaturvedi AK, Senkomago V, ym. The role ...»27.
Näyttö on puutteellista huonokuntoisten proteesien aiheuttaman trauman tai muun jatkuvan mekaanisen ärsytyksen sekä kroonisen hyperplastisen kandidiaasin vaikutuksesta suusyövän riskiin «Lorenzo-Pouso AI, Pérez-Jardón A, Caponio VCA, ym....»28, «Alnuaimi AD, Wiesenfeld D, O'Brien-Simpson NM, ym....»29, «Pentenero M, Azzi L, Lodi G, ym. Chronic mechanica...»30, «Bernardes VF, Diniz MG, Silva JC, ym. Lack of asso...»31, «Chiesa-Estomba CM, Mayo-Yanez M, Vaira LA, ym. Ora...»32, «Zhang W, Wu S, Wang X, ym. Malignant Transformatio...»33.
Osa suusyövistä tulee potilaille, joilla ei todeta tunnettua riskitekijää.

`Taulukko 1.` Suusyöpävaaraa lisääviä tekijöitä, muutoksia ja sairauksia
Ravintoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät	Paikalliset limakalvomuutokset (etiologia toisinaan tuntematon)	Sairaudet ja hoidot
* Submukoottisen fibroosin yleisin aiheuttaja on betelmällin pureskelu. APECED = autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia
Tupakointi «Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.»`A` Alkoholin käyttö «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»`A` Parodontiitti «The prevalence of oral squamous cell carcinoma (OSCC) is probably higher in patients with severe periodontitis than in periodontally healthy.»`B` ja huono suuhygienia Käänteinen tupakointi (savukkeen palava pää suussa) «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Ruokavalio, jonka tulehdusindeksi on suuri «Pro-inflammatory diet, reflected by a high Dietary Inflammatory Index (DII), and Vitamin D deficiency (<20 ng/mL) may increase the risk of oral cancer.»`C`	Likenoidi muutos «Oral lichen planus (OLP) is probably associated with malignant transformation in a small proportion (0.2 -1.»`B` Leukoplakia «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Erytroleukoplakia «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Erytroplakia «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia (PVL) «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44`	Suun punajäkälä «Oral lichen planus (OLP) is probably associated with malignant transformation in a small proportion (0.2 -1.»`B` Submukoottinen fibroosi* «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Suun käänteishyljintäreaktio «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Lupus erytematosus «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»`44` Immuunipuutostilat (hyljinnänestolääkitys, edeltävät syöpähoidot, hematologiset kantosolusiirrot) «Raber-Durlacher JE, Treister NS, Zadik Y, ym. MASC...»`35`, «Dos Santos ES, Pérez-de-Oliveira ME, Normando AGC,...»`36`, «Gervazio TC, Silva JK, Evangelista K, ym. Risk of ...»`37` Perinnölliset oireyhtymät, esim. Fanconin anemia, dyskeratosis congenita, APECED «Tarle M, Raguž M, Lukšić I. Head and Neck Malignan...»`24`, «Garelli S, Dalla Costa M, Sabbadin C, ym. Autoimmu...»`25`

Kuva 3.

Lähde: Jun S, Park H, Kim UJ ym. The Combined Effects of Alcohol Consumption and Smoking on Cancer Risk by Exposure Level: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Korean Med Sci 2024 Jun 10;39(22):e185. PMID: 38859742

Ehkäisy

Länsimaissa suuri osa suusyövistä voitaisiin estää. Tärkein ehkäisykeino on kannustaa väestöä hyviin elintapoihin, kuten tupakoinnin «Smoking cessation decreases the risk for oral cancer, the magnitude of the effect depends on the cessation years.»A (ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»3) ja alkoholinkäytön «The effect of alcohol cessation on oral cancer risk appears to be demonstrated in heavy drinkers.»C (ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»4) välttämiseen, terveyttä edistävään ravitsemukseen «Higher intake of vegetables, fruits, fish, coffee and tea (including non-smokers) may decrease oral cancer risk.»C, hyvään suuhygieniaan ja säännölliseen hammashoitoon «Wu H, Zhang J, Zhou B. Toothbrushing frequency and...»17, «Bai X, Cui C, Yin J, ym. The association between o...»18.
Runsas kasvisten, hedelmien, kalan, kahvin ja teen käyttö saattaa vähentää (myös tupakoimattomien) suusyövän riskiä «Higher intake of vegetables, fruits, fish, coffee and tea (including non-smokers) may decrease oral cancer risk.»C.
Syöpävaaraa lisäävien tekijöiden, limakalvomuutosten ja sairauksien tunnistaminen kuuluu hammaslääkäreille, suuhygienisteille ja lääkäreille ja jatkotutkimuksiin lähettäminen kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.
Syöpävaaraa lisäävät histopatologiset solumuutokset (epiteelidysplasia) voidaan todeta varhain kudosnäytteen avulla. Ks. video Kudosnäytteen otto «Kudosnäytteen otto suun limakalvolta (video)»2.
Koko väestöön kohdistuvan suusyöpäseulonnan vaikutuksesta suusyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen on vähän näyttöä. Jos yli 40-vuotiaalla potilaalla todetaan suusyövän vaaratekijöitä, limakalvojen tutkiminen vuosittain on suositeltavaa, vaikkei limakalvomuutoksia olisi aiemmin todettu «Suusyövän riskiryhmiin kohdennettu seulonta saattaa olla hyödyllistä.»C.

Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät muutokset ja sairaudet

Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät, muutokset ja sairaudet on koottu taulukkoon «Suusyöpävaaraa lisääviä tekijöitä, muutoksia ja sairauksia...»1. Ks. myös kuva «Suusyöpävaaraa lisäävien limakalvomuutosten pahanlaatuistumisriski»4.
Osa suusyövistä syntyy ilman edeltävää kliinistä muutosta tai syövälle mahdollisesti altistavaa tekijää «Chaturvedi AK, Udaltsova N, Engels EA, ym. Oral Le...»38, «Cirillo N. Precursor Lesions, Overdiagnosis, and O...»39.

Leukoplakia ja erytroplakia

Leukoplakia ja erytroplakia ovat kliinisiä termejä. Leukoplakioiden histologinen kuva vaihtelee. Dysplasiaa esiintyy 17–24 %:ssa leukoplakioista «Bánóczy J. Follow-up studies in oral leukoplakia. ...»40, «Waldron CA, Shafer WG. Leukoplakia revisited. A cl...»41 ja 87 %:ssa erytroplakioista «Lorenzo-Pouso AI, Lafuente-Ibáñez de Mendoza I, Pé...»42.
Leukoplakia «Leukoplakia»5 on valkea limakalvon laikku tai läiskä. Muutos voidaan määrittää leukoplakiaksi, kun muut tunnetut taudit on suljettu pois «WHO Classification of Tumours Editorial Board. Hea...»43. Se voi olla homogeeninen (tasaisen valkea, tarkkarajainen) tai ei-homogeeninen (nodulaarinen, verrukoottinen tai erytroleukoplakinen). Leukoplakia on useimmiten oireeton «Leukoplakia»5, «Erytroleukoplakia»6, «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»44. Tupakointi «Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.»A, savuton tupakka tai betelmälli voivat aiheuttaa leukoplakian «Zhu Y, Zhang S, Sun J, ym. Cigarette smoke promote...»45.
Proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia (PVL) on harvinainen, alkuvaiheessa usein litteä yksittäinen leukoplakia tai likenoidi muutos. Vuosien kuluessa muutos laajenee multifokaaliseksi ja leesiot muuttuvat ei-homogeenisiksi, usein eksofyyttisiksi, uurteisiksi, verrukoottisiksi tai erytroleukoplakisiksi «Thompson LDR, Fitzpatrick SG, Müller S, ym. Prolif...»46, «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»44.
- Tupakoinnin, alkoholinkäytön tai HPV:n ei ole todettu aiheuttavan PVL:ää «Abadie WM, Partington EJ, Fowler CB, ym. Optimal M...»47, «Upadhyaya JD, Fitzpatrick SG, Islam MN, ym. A Retr...»48, «Rintala M, Vahlberg T, Salo T, ym. Proliferative v...»49.
Erytroplakia «Erytroplakia»7 on suun limakalvon pääosin kirkkaanpunainen laikku, jota ei voida määrittää kliinisesti tai patologisesti muuksi sairaudeksi «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»44, «WHO Classification of Tumours Editorial Board. Hea...»43.
- Erytroplakia on tyypillisesti tarkkarajainen, tasainen tai ympäröivää limakalvoa alemmaksi painautunut, pinnaltaan sileä tai granulaarinen. Erytroplakia voi oireilla. Jos erytroplakiaan liittyy vaaleita alueita, muutosta kutsutaan yleensä erytroleukoplakiaksi «Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym....»44, «WHO Classification of Tumours Editorial Board. Hea...»43.
- Tupakointia ja alkoholinkäyttöä pidetään erytroplakialle altistavina tekijöinä.
- Joskus erytroplakia voi esiintyä suun punajäkälää tai punajäkälän kaltaista muutosta sairastavalla potilaalla «Öhman J, Zlotogorski-Hurvitz A, Dobriyan A, ym. Or...»50.
- Levyepiteelisyöpä voi muistuttaa kliinisesti erytroplakiaa «Öhman J, Zlotogorski-Hurvitz A, Dobriyan A, ym. Or...»50.
Maailmanlaajuisesti leukoplakioita esiintyy 4 %:lla väestöstä. Erytroplakia on huomattavasti harvinaisempi kuin leukoplakia. Sitä esiintyy 0,2 %:lla väestöstä «Petti S. Pooled estimate of world leukoplakia prev...»51, «Mello FW, Miguel AFP, Dutra KL, ym. Prevalence of ...»52, «Muller S ym. Chapter 5: Oral cavity and mobile ton...»53.

Kuva 5.

Leukoplakia

Kuva 6.

Erytroleukoplakia

Kuva 7.

Erytroplakia

Diagnostiikka

Leuko- ja erytroplakiat todetaan suun limakalvojen kliinisessä tutkimuksessa. Muut kliinisesti samankaltaiset muutokset suljetaan pois erotusdiagnostisesti.
Kun leuko- tai erytroplakia on todettu, kaikki mahdolliset aiheuttavat tekijät on pyrittävä eliminoimaan. Tupakoinnin aiheuttamat leukoplakiat voivat aikaa myöten hävitä tupakoinnin lopettamisen jälkeen «Roosaar A, Yin L, Johansson AL, ym. A long-term fo...»54.
Jos ärsyttäviä tekijöitä ei ole tai muutos ei häviä 2–3 viikossa mahdollisten ärsyttävien tekijöiden poistamisen jälkeen, siitä otetaan aina kudosnäyte. Lopullisessa diagnostiikassa otetaan huomioon PAD-vastaus ja kliiniset seikat «van der Waal I. Oral leukoplakia: A diagnostic cha...»55, «Villa A, Woo SB. Leukoplakia-A Diagnostic and Mana...»56.

Kehittyminen suusyöväksi

Keskimäärin alle 10 % (6,6–9,5 %) leukoplakiapotilaista sairastuu suusyöpään «Leukoplakia»5, «Pimenta-Barros LA, Ramos-García P, González-Moles ...»57, «Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially ma...»58.
- Leukoplakioiden syöväksi kehittymisen vaara liittyy erityisesti «Pimenta-Barros LA, Ramos-García P, González-Moles ...»57
  - tupakointiin
  - naissukupuoleen
  - ei-homogeeniseen kliiniseen kuvaan
  - muutoksen laajuuteen (> 200 mm²)
  - sijaintiin kielen reunalla ja suunpohjassa
  - dysplasiaan ja sen vaikeusasteeseen.
Tutkimuskäytössä kudosnäytteen DNA-määrän arvioinnista on apua syöpäriskiä määritettäessä «Thakkar N, Mane DR, Angadi PV. DNA ploidy status a...»59.
PVL:istä noin 50 % kehittyy syöviksi, ja usein potilaille tulee useita perättäisiä syöpiä tavallisimmin ienalueelle, poskeen tai kieleen «Speight PM, Khurram SA, Kujan O. Oral potentially ...»60, «Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially ma...»58, «Fatih MT, Mahmood MK, Garib BT, ym. Malignant Tran...»61, «Mohideen K, Ghosh S, Krithika C, ym. Malignant tra...»62.
Erytroplakioista 20–50 % kehittyy syöviksi «Lorenzo-Pouso AI, Lafuente-Ibáñez de Mendoza I, Pé...»42, «Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially ma...»58, «Villa A, Lodolo M, Ha P. Oncological Outcomes of P...»63. Noin 90–100 %:ssa kliinisesti erytroplakiaksi diagnosoiduista muutoksista todetaan dysplasiaa tai invasiivista karsinoomaa jo diagnosointihetkellä «Shafer WG, Waldron CA. Erythroplakia of the oral c...»64, «Öhman J, Zlotogorski-Hurvitz A, Dobriyan A, ym. Or...»50, «Erytroplakia»7.

Hoito

Leukoplakian histopatologisella diagnoosilla ja kliinisillä piirteillä on tärkeä merkitys hoitopäätöksessä (taulukko «Suun limakalvomuutosten PAD-vastauksen tulkinta ja toimenpiteet perusterveydenhuollossa. Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävien muutosten PAD-vastauksen tulkinnassa ja hoitopäätösten teossa on huomioitava aina myös muutoksen/muutosten kliiniset piirteet ja potilaan riskitekijät. PAD ei aina korreloi muutoksen todelliseen vaaraan ....»2). Leukoplakioille ei ole yhtenäistä hyväksyttyä hoitokäytäntöä «Treatment options for oral leukoplakia probably cannot permanently remove leukoplakia or prevent its malignant transformation.»B. Jos kudosnäytteessä todetaan dysplasiaa tai potilaalla on muita leukoplakian pahanlaatuistumisriskiä lisääviä tekijöitä, on potilaan hoito ja seuranta suunniteltava yksilöllisesti huomioiden nämä tekijät «Gates JC, Abouyared M, Shnayder Y, ym. Clinical Ma...»65. Tarvittaessa tehdään lähete erikoissairaanhoitoon.
Syöpäriskiä lisäävien tekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettamiseen ohjaaminen, on ensiarvoisen tärkeää «Gates JC, Abouyared M, Shnayder Y, ym. Clinical Ma...»65.
Osa leukoplakioista (9–45 %) häviää itsestään ilman hoitoa «Holmstrup P, Dabelsteen E. Oral leukoplakia-to tre...»66, «Tradati N, Grigolat R, Calabrese L, ym. Oral leuko...»67, «Pimenta-Barros LA, Ramos-García P, González-Moles ...»57, «Kuribayashi Y, Tsushima F, Morita KI, ym. Long-ter...»68. Laaja vaihteluväli selittynee osittain muutosten luokittelun eroista «Villa A, Woo SB. Leukoplakia-A Diagnostic and Mana...»56, «Zhou S, Zhang X, Liu W, ym. Evaluating surgical ex...»69, «de Pauli Paglioni M, Migliorati CA, Schausltz Pere...»70, «Arduino PG, Lodi G, Cabras M, ym. A Randomized Con...»71.
Leukoplakian eri hoitomuodot (lääkehoito, kirurgia, laser, fotodynaaminen hoito) eivät merkittävästi estä muutoksen uusiutumista tai pahanlaatuiseksi muuttumista «Treatment options for oral leukoplakia probably cannot permanently remove leukoplakia or prevent its malignant transformation.»B.
Noin viidennes (22–30 %) leukoplakioista uusiutuu kirurgisen poiston jälkeen.
Uusiutuminen liittyy mahdolliseen pahanlaatuistumisriskiin «Sundberg J, Korytowska M, Holmberg E, ym. Recurren...»72.
Ei-homogeenisten leukoplakioiden (nodulaarinen, verrukoottinen tai erytroleukoplakinen) uusiutumisriski on suurentunut.
Pahanlaatuistumisriskin vuoksi kaikkia leukoplakiapotilaita tulee seurata yksilöllisesti ja tarvittaessa otetaan uusi kudosnäyte «Villa A, Woo SB. Leukoplakia-A Diagnostic and Mana...»56, «Kumar A, Cascarini L, McCaul JA, ym. How should we...»73, «Gates JC, Abouyared M, Shnayder Y, ym. Clinical Ma...»65.
PVL-potilaiden seuranta on hyvä keskittää erikoissairaanhoitoon, koska tauti voi edetä nopeasti ja kehittyy usein suusyöväksi.
Erytroplakiat poistetaan aina kokonaan ja tutkitaan histopatologisesti «van der Waal I. Potentially malignant disorders of...»74, «Öhman J, Zlotogorski-Hurvitz A, Dobriyan A, ym. Or...»50, «Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially ma...»58, «Kerr AR, Lodi G. Management of oral potentially ma...»75. Tämä ei kuitenkaan poista suusyövän riskiä «Yang SW, Lee YS, Chang LC, ym. Outcome of excision...»76, «Holmstrup P, Vedtofte P, Reibel J, ym. Long-term t...»77.

Nuuskan aiheuttamat muutokset

Nuuska aiheuttaa käyttökohtaan limakalvomuutoksen «Nuuskan aiheuttama leesio»8, «Bray T, Rose C, Meehan L, ym. What are the oral he...»78, «Kopperud SE, Ansteinsson V, Mdala I, ym. Oral lesi...»79.
Lisäksi nuuska aiheuttaa hampaiden värjäytymistä, juurten pintojen kulumista ja ikenien vetäytymistä «Montén U, Wennström JL, Ramberg P. Periodontal con...»80, «Kopperud SE, Ansteinsson V, Mdala I, ym. Oral lesi...»79.
Nuuskan aiheuttama muutos riippuu nuuskan laadusta, käyttöajasta ja -tiheydestä. Limakalvomuutokset paranevat usein, kun nuuskan käyttö lopetetaan, mutta ikenien vetäytymät jäävät pysyviksi, ellei niitä korjata kirurgisesti.
Ruotsalaisella nuuskalla, jonka nikotiinin ja tupakkaspesifien nitrosamiinien pitoisuudet ovat pienet (vastaavasti alle 10 mg/g ja alle 1 µg/g), ei liene vaikutusta suusyövän riskiin «Use of traditional Swedish snuff may increase the risk of death, but may not increase the risk of oral cancer.»C, «Lawler TS, Stanfill SB, Tran HT, ym. Chemical anal...»81.
- Tällaisia nuuskatuotteita on aiemmin käytetty Suomessa.
- Markkinoille on viime aikoina tullut uusia tuotteita, joiden nikotiini- ja tupakkaspesifisten nitrosamiinien pitoisuudet ovat suurempia kuin aiemmin, eikä niiden yhteydestä suusyövän riskiin ole tietoa.
- Maailmanlaajuisesti nuuska lisää erityisesti naisten suusyövän vaaraa «Wyss AB, Hashibe M, Lee YA, ym. Smokeless Tobacco ...»82, «Asthana S, Labani S, Kailash U, ym. Association of...»83.
Kaikki nuuskat ja nikotiinipussit aiheuttavat nikotiiniriippuvuutta. Nuuska suurentaa ennenaikaisen synnytyksen «Dahlin S, Gunnerbeck A, Wikström AK, ym. Maternal ...»84 ja kohdunsisäisen kuoleman vaaraa «Baba S, Wikström AK, Stephansson O, ym. Influence ...»85 sekä lisää kuolleisuutta «Use of traditional Swedish snuff may increase the risk of death, but may not increase the risk of oral cancer.»C, eikä sen käyttöä voida pitää turvallisena.
Kudosnäytteen otto on suositeltavaa, mikäli nuuskamuutoksessa on ei-homogeenisiä alueita ja muutos persistoi käytön lopettamisen jälkeen.
Suomessa nuuskan maahantuonti, myynti tai luovuttaminen elinkeinotoiminnassa on lailla kielletty.

Kuva 8.

Nuuskan aiheuttama leesio

Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos

Punajäkälä eli lichen planus «Lichen planus, retikulaarinen»9, «Lichen planus, plakkimainen»10, «Lichen planus atrofinen»11, «Lichen planus ulseratiivinen»12 on ihon ja limakalvojen krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka etiologia on tuntematon.
Joillakin potilailla suun punajäkälä voi assosioitua kilpirauhasen vajaatoimintaan «De Porras-Carrique T, Ramos-García P, Aguilar-Dios...»86.
Suun punajäkälää esiintyy 1,32 %:lla (0,74–2,05 %) eurooppalaisesta väestöstä «González-Moles MÁ, Warnakulasuriya S, González-Rui...»87. Suun punajäkälä on yleisin 30–60-vuotiailla naisilla, ja se esiintyy tavallisimmin poskien limakalvoilla molemminpuolisena. Kieli ja ikenet ovat myös tyypillisiä punajäkälän esiintymispaikkoja «Alrashdan MS, Cirillo N, McCullough M. Oral lichen...»88.
Punajäkälän kliinisiä esiintymismuotoja ovat papulaarinen, verkkomainen eli retikulaarinen «Lichen planus, retikulaarinen»9, plakkimainen «Lichen planus, plakkimainen»10, punoittava eli atrofinen «Lichen planus atrofinen»11, haavainen eli erosiivinen «Lichen planus ulseratiivinen»12 ja rakkulamainen. Usein eri muotoja tavataan suussa samanaikaisesti «Alrashdan MS, Cirillo N, McCullough M. Oral lichen...»88, «Warnakulasuriya S. Clinical features and presentat...»34.

Kuva 9.

Lichen planus, retikulaarinen

Kuva 10.

Lichen planus, plakkimainen

Kuva 11.

Lichen planus atrofinen

Kuva 12.

Lichen planus ulseratiivinen

Diagnostiikka

Kliinisesti tyypillinen (esim. vaalea retikulaarinen) punajäkälä voidaan diagnosoida kliinisen kuvan perusteella «Lichen planus, retikulaarinen»9, «Al-Hashimi I, Schifter M, Lockhart PB, ym. Oral li...»89.
Kudosnäyte otetaan, jos kliininen diagnoosi on epäselvä «Alrashdan MS, Cirillo N, McCullough M. Oral lichen...»88. Punajäkälädiagnoosin varmentamiseksi näyte on suositeltavaa ottaa vaalealta tai punavaalealta muutosalueelta (ei haavasta). Haavauma, sekundaarinen hiivasieni-infektio, plakkiperäinen tulehdus ikenellä ja taudin aktiivisuus biopsianottohetkellä vaikuttavat punajäkälän histopatologiseen kuvaan ja saattavat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Suun punajäkälän lopullinen diagnoosi on aina kliinikon tehtävä.
Jos kliininen kuva herättää epäilyn dysplastisesta muutoksesta tai suusyövästä, otetaan kudosnäyte epäilyttävimmästä kohdasta (yleensä plakkimainen, punoittava, erosiivinen, eksofyyttinen tai verrukoottinen muutosalue). Monimuotoisesta muutoksesta voi ottaa useita kudosnäytteitä.
Punajäkälän kaltaisen eli likenoidin muutoksen ja punajäkälän erotusdiagnostiikka on toisinaan vaikeaa, eikä näitä muutoksia voida aina luotettavasti erottaa toisistaan kliinisesti tai histologisesti «Cheng YS, Gould A, Kurago Z, ym. Diagnosis of oral...»90. Punajäkälän kaltainen likenoidimuutos esiintyy useimmiten toispuoleisena suun limakalvolla «Carrozzo M, Porter S, Mercadante V, ym. Oral liche...»91.
Allergisuus hampaiden paikkausmateriaaleille voi aiheuttaa likenoidin muutoksen kontaktialueelle «Feller L, Wood NH, Khammissa RA, ym. Review: aller...»92.
Likenoideja muutoksia voivat aiheuttaa paikallisten ärsykkeiden lisäksi useat lääkeaineet (mm. verenpaine- ja diabeteslääkkeet, diureetit, kultasuolat, tulehduskipulääkkeet ja malarialääkkeet) «Carrozzo M, Porter S, Mercadante V, ym. Oral liche...»91. Diagnostiikan keinoihin kuuluu mahdollisten aiheuttavien tekijöiden selvittely ja eliminointi. Materiaaliallergiaa voidaan tarvittaessa tutkia epikutaanitesteillä «McParland H, Warnakulasuriya S. Oral lichenoid con...»93.
Myös muun muassa elinsiirtojen jälkeisiin hylkimisreaktioihin, lupus erythematosukseen, lichen planus pemphigoidekseen ja proliferatiiviseen verrukoottiseen leukoplakiaan voi liittyä punajäkälää muistuttavia suun limakalvomuutoksia «Cheng YS, Gould A, Kurago Z, ym. Diagnosis of oral...»90, «Carrozzo M, Porter S, Mercadante V, ym. Oral liche...»91.

Kehittyminen suusyöväksi

Suun punajäkälä muuttuu suusyöväksi noin 1,4 %:lla potilaista keskimäärin 5 vuoden kuluttua diagnoosista. Tavallisimmin syöpä kehittyy atrofis-erosiiviseen punajäkälämuutokseen. Suomalaisen aineiston perusteella punajäkäläpotilailla syöpä kehittyy yleisimmin kielen reunaan tai ikenelle «Reeve MP, Vehviläinen M, Luo S, ym. Oral and non-o...»94.
Likenoideissa muutoksissa suusyöpä saattaa kehittyä jopa 3,8 %:lle potilaista «Oral lichen planus (OLP) is probably associated with malignant transformation in a small proportion (0.2 -1.»B, «Reeve MP, Vehviläinen M, Luo S, ym. Oral and non-o...»94 «Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially ma...»58.
Ihon punajäkälää sairastavien suusyövän vaara saattaa olla lisääntynyt «Sigurgeirsson B, Lindelöf B. Lichen planus and mal...»95, «Halonen P, Jakobsson M, Heikinheimo O, ym. Cancer ...»96.

Suun punajäkälän hoito

Suun punajäkälään ei ole parantavaa hoitoa «Lodi G, Manfredi M, Mercadante V, ym. Intervention...»97.
Kaikkien suun punajäkäläpotilaiden hoitoon kuuluu oleellisesti mahdollisten ärsyttävien tekijöiden (hiivasieni-infektio, hoitamaton hampaisto, huono suuhygienia, ärsyttävät suunhoitotuotteet tai ruoka-aineet) hoito tai eliminointi «Campana F, Lan R, Girard C, ym. French guidelines ...»98. Ks. punajäkälän hoitokaavio «Suun punajäkälän hoitopolku»13.
Potilaille annetaan suulliset ja kirjalliset omahoito-ohjeet. Ks. lisätietoa aiheesta «Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää (tai sen kaltaista muutosta) sairastaville potilaille»6. Ks. myös tietoa punajäkälästä Hammaslääkäriliiton sivuilta: «https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/lichen-planus-punajakala»2.
Oireetonta, verkkomaista punajäkälää «Lichen planus, retikulaarinen»9 ei ole tarpeen hoitaa lääkkeellisesti, mutta potilaat on pidettävä seurannassa.
Paikalliset kortikosteroidit ovat suun punajäkälän ensisijainen lääkkeellinen oireita lievittävä hoitomuoto «Topical corticosteroids probably alleviate oral lichen planus associated pain, pain resolution is seen significantly more often with corticosteroids (RR 1.91, 95% CI; 1.»B. Toissijaiseksi paikalliseksi hoidoksi suositellaan kalsineuriinin estäjiä «Topical calcineurin inhibitors (tacrolimus and pimecrolimus) probably alleviate oral lichen planus associated pain as effectively as topical corticosteroids.»B.
Sekä kortikosteroideilla että kalsineuriinin estäjillä voi olla haittavaikutuksia.
- Kortikosteroidihoito altistaa suun hiivasieni-infektiolle.
- Noin 17–29 %:lla suun punajäkäläpotilaista voidaan todeta suun hiivasieni-infektio.
- Suun hiivasieni-infektio tulee diagnosoida ja hoitaa «Marable DR, Bowers LM, Stout TL, ym. Oral candidia...»99.
- Toistuvia suun hiivasieni-infektioita saavien punajäkäläpotilaiden lääkehoidossa kalsineuriinin estäjät saattavat altistaa vähemmän hiivasieni-infektioille kuin kortikosteroidit «Alqahtani SS, Alabeedi FM. Association of oral can...»100, «Siponen M, Huuskonen L, Kallio-Pulkkinen S, ym. To...»101, «Sonthalia S, Singal A. Comparative efficacy of tac...»102, «Serafini G, De Biase A, Lamazza L, ym. Efficacy of...»103, «Chancellor MB. Rationale for the Use of Topical Ca...»104.
- Kalsineuriinin estäjät saattavat aiheuttaa polttelua, pistelyä tai kuumanarkuutta annostelukohdassa, varsinkin hoidon alkuvaiheessa.
Mikäli paikallisilla kortikosteroideilla tai kalsineuriinin estäjillä ei saada riittävää vastetta, voidaan käyttää intralesionaalisia kortikosteroidi-injektioita, lyhytkestoista systeemistä kortikosteroidihoitoa tai mahdollisesti muita systeemisiä lääkkeitä «Ioannides D, Vakirlis E, Kemeny L, ym. European S1...»105. Systeemistä hoitoa varten potilas tulee lähettää ihotautilääkärille «Lodi G, Manfredi M, Mercadante V, ym. Intervention...»97.
Kalsineuriinin estäjien paikallisen käytön ei ole voitu osoittaa lisäävän syöpäriskiä iholla «Cury Martins J, Martins C, Aoki V, ym. Topical tac...»106, «Devasenapathy N, Chu A, Wong M, ym. Cancer risk wi...»107 eikä suun limakalvolla, mutta pitkäaikaiseen seurantaan perustuvaa tutkimustietoa riskistä ei ole «Sun SL, Liu JJ, Zhong B, ym. Topical calcineurin i...»108. Näitä valmisteita tulee käyttää vain harkitusti ja mahdollisimman lyhytkestoisesti. Jos pidempiaikainen käyttö on tarpeen, käyttöä on hyvä välillä tauottaa.
Jos kliininen kuva tai oireet muuttuvat punajäkälälle epätyypillisiksi tai eivät vastaa hoitoon, diagnoosi ja kudosnäytteen oton tarve tulee arvioida uudelleen.

Kuva 13.

Suun punajäkälän hoitopolku.

Suusyöpään liittyvät oireet ja löydökset

Suusyöpä etenee usein nopeasti, ja sillä on taipumus lähettää jo varhaisvaiheessa etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin. Kaukoetäpesäkkeet ovat selvästi harvinaisempia, ja ne ilmaantuvat tyypillisesti vasta taudin myöhäisvaiheessa esimerkiksi keuhkoihin, maksaan ja luustoon «Daloiso A, Franz L, Mondello T, ym. Head and Neck ...»109, «Yu YF, Cao LM, Li ZZ, ym. Frequency of lymph node ...»110, «Ding Z, Xiao T, Huang J, ym. Elective Neck Dissect...»111, «Abu-Ghanem S, Yehuda M, Carmel NN, ym. Elective Ne...»112, «Jerjes W, Upile T, Petrie A, ym. Clinicopathologic...»113.
Suusyöpä on varhaisvaiheessa usein vähäoireinen, minkä vuoksi hoitoon hakeutuminen voi viivästyä useilla kuukausilla «Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K, ym. Detection...»114, «Rogers SN, Vedpathak SV, Lowe D. Reasons for delay...»115, «Lima AM, Meira IA, Soares MS, ym. Delay in diagnos...»116, «Keinänen A, Uittamo J, Snäll J. Do we recognize or...»117, «González-Moles MÁ, Aguilar-Ruiz M, Ramos-García P....»118, «Seoane J, Alvarez-Novoa P, Gomez I, ym. Early oral...»119.
Suusyöpä todetaan suun kliinisellä tutkimuksella. Sen kuva vaihtelee «Suusyöpä, kyhmy»14, «Suusyöpä, haavainen 1»15, «Suusyöpä, haavainen 2»16, «Suusyöpä, punavalkea»17, «Suusyöpä, pinnallinen»18, «Suusyöpä, verrukoottinen»19.
Potilasta jo epäily suusyövästä voi kuormittaa monin tavoin (ks. lisätietoa aiheesta «Potilasnäkökulma»3).
Lähes 90 %:ssa tapauksista suusyöpä on kielen reunassa, suunpohjassa tai ikenellä «Sloan P, Gale B, Hunter K ym. Malignant surface ep...»120, «Eloranta R, Vilén ST, Keinänen A, ym. Oral squamou...»5.
Suusyövän yleisimpiä oireita ja löydöksiä ovat
- haavauma, joka ei parane tai ole selvästi paranemassa 2–3 viikossa «Suusyöpä, haavainen 1»15, «Suusyöpä, haavainen 2»16 (mahdollisten ärsytystekijöiden poiston jälkeen)
- eksofyyttinen kohouma «Suusyöpä, kyhmy»14
- punoittava, valkoinen tai punavalkoinen limakalvomuutos «Suusyöpä, punavalkea»17
- muutos, jonka seurauksena proteesi muuttuu sopimattomaksi
- syömisen ja puheen häiriöt
- hampaan liikkuvuus, joka ei selity hampaan kiinnityskudossairaudesta
- kyhmy kaulalla, joka voi olla myös ensimmäinen oire suusyövän etäpesäkkeestä
- kipu «Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K, ym. Detection...»114, «Rogers SN, Vedpathak SV, Lowe D. Reasons for delay...»115, «Ilmarinen T., Nieminen M., Mäkitie A., Atula T. Pä...»121.
Noin 3 %:lla potilaista on diagnoosin aikaan toinen syöpä ruoansulatuskanavan yläosassa tai hengitysteissä «Stöckli SJ, Zimmermann R. [Value of panendoscopy i...»122.

Kuva 14.

Suusyöpä, kyhmy

Kuva 15.

Suusyöpä, haavainen 1

Kuva 16.

Suusyöpä, haavainen 2

Kuva 17.

Suusyöpä, punavalkea

Kuva 18.

Suusyöpä, pinnallinen

Kuva 19.

Suusyöpä, verrukoottinen

Diagnostiikka

Kudosnäytteet

Suusyöpä havaitaan usein suun kliinisessä tutkimuksessa tai terveystarkastuksessa, jossa alue tutkitaan näönvaraisesti ja palpoidaan. Diagnoosi perustuu kuitenkin aina kudosnäytteeseen. Ks. video Kudosnäytteen otto «Kudosnäytteen otto suun limakalvolta (video)»2.
Kudosnäyte otetaan paikallispuudutuksessa. Tätä ennen tulee rekisteröidä muutoksen koko (valokuvaaminen), sijainti ja palpaatiolöydös. Kudosnäyte kannattaa ottaa viipymättä, sillä näytteenotto ei merkittävästi häiritse syövän levinneisyysarviota kuvantamistutkimuksissa.
- Potilas tulee ohjata kiireellisellä lähetteellä erikoissairaanhoidon yksikköön (ESH) koepalan ottoon, jos koepalan otto ei onnistu lähettävässä yksikössä.
Suun limakalvomuutoksesta otetaan kudosnäyte epäilyttävimmästä kohdasta siten, että vältetään kuitenkin nekroottisia tai haavan keskialueita. Tarvittaessa limakalvomuutoksesta otetaan useampi näyte. Muutoksen normaalin näköistä reuna-aluetta ei tarvitse ottaa näytteeksi, jos se vaarantaa pahimman muutosalueen esille tulemisen. Jos epäillään verrukoottista karsinoomaa, näytteeseen tulee ottaa myös reuna-aluetta.
Kudosnäytteen tulee diagnoosin varmistamiseksi olla riittävän suuri (halkaisijaltaan noin 5–8 mm ja mikäli mahdollista syvyydeltään vähintään 5 mm) «Liukkonen L, Salo T, Snäll J. Challenges in primar...»123.
Kudosnäytteen ottokohta rekisteröidään esimerkiksi valokuvin, jotka voidaan lähettää myös patologille.
Kudosnäytteen mukana olevassa lähetteessä tulee mainita muutoksen kliininen kuva sekä tiedot suun alueen sairauksista ja kaikista aikaisemmista pahanlaatuisuuksista.
Jos näytteessä todetaan suusyöpä ja näytteen laatu ja syvyys sen mahdollistavat, patologin tulisi määrittää näytteestä ennusteeseen vaikuttavat kasvutavan piirteet: 1. invaasiosyvyys, 2. suoni-invaasio, 3. perineuraalinen invaasio, 4. silmuilu (tumour budding), 5. invaasiorintaman aggressiivisin kasvutapa (worst pattern of invasion) sekä 6. kasvain-stroomasuhde «Muller S ym. Chapter 5: Oral cavity and mobile ton...»53, «ICCR. 2025. Carcinomas of the Oral Cavity. Histopa...»124.
Erikoissairaanhoidossa voidaan käyttää diagnostisia apuvälineitä. Ks. lisätietoa aiheesta «Suusyöpävaaraa lisäävien ja suusyöpämuutosten arviointiin kehitettyjä diagnostiikan apumenetelmiä»7.

PAD-vastauksen tulkinta ja tarvittavat toimenpiteet

Mahdolliset tarvittavat jatkotoimenpiteet päätetään PAD-vastauksen ja kliinisen kuvan perusteella. Ks. taulukko PAD-vastauksen tulkinnasta «Suun limakalvomuutosten PAD-vastauksen tulkinta ja toimenpiteet perusterveydenhuollossa. Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävien muutosten PAD-vastauksen tulkinnassa ja hoitopäätösten teossa on huomioitava aina myös muutoksen/muutosten kliiniset piirteet ja potilaan riskitekijät. PAD ei aina korreloi muutoksen todelliseen vaaraan ....»2. Kliinikon tulee ymmärtää, mitä toimenpiteitä PAD-vastaus edellyttää ja informoida potilasta näistä.
Negatiivinen PAD-vastaus ei varmuudella sulje pois syövän mahdollisuutta, ja mikäli kliinisen kuvan perusteella epäillään syöpää, potilas tulee kiireellisesti lähettää erikoissairaanhoitoon «Liukkonen L, Salo T, Snäll J. Challenges in primar...»123.

`Taulukko 2.` Suun limakalvomuutosten PAD-vastauksen tulkinta ja toimenpiteet perusterveydenhuollossa. Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävien muutosten PAD-vastauksen tulkinnassa ja hoitopäätösten teossa on huomioitava aina myös muutoksen/muutosten kliiniset piirteet ja potilaan riskitekijät. PAD ei aina korreloi muutoksen todelliseen vaaraan «Muller S ym. Chapter 5: Oral cavity and mobile ton...»`53`.
Normaali epiteelikudos, epiteelin atypia, hyperkeratoosi tai hyperplasia	Lievä dysplasia Low grade dysplasia	Kohtalainen dysplasia High grade dysplasia	Vakava dysplasia (carcinoma in situ) High grade dysplasia	Levyepiteelikarsinooma
* Ks. suositustekstin kohta leukoplakioiden kehittyminen suusyöväksi «A3»`4`. WHO:n luokituksessa mainitaan myös HPV-infektioon liittyvä dysplasia, mutta sen hoito ei poikkea tavanomaisen dysplasian hoidosta.
Valokuvaus Huolellinen kliininen seuranta esim. 6–12 kuukauden välein Tarvittaessa uusi koepala	Valokuvaus Huolellinen kliininen seuranta esim. 3–6 kuukauden välein Tarvittaessa uusi koepala Harkitaan muutoksen poistoa, jos riskiä suurentavia kliinisiä piirteitä*	Lähete erikoissairaanhoitoon Valokuvaus Muutoksen poisto Kliininen seuranta esim. 2–5 kuukauden välein Tarvittaessa uusi koepala	Lähete erikoissairaanhoitoon Valokuvaus Muutoksen poisto Kliininen seuranta esim. 1–4 kuukauden välein Tarvittaessa uusi koepala	Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon

Suusyövän hoitoa edeltävät tutkimukset ja valmistelut

Levinneisyystutkimukset

Onnistuneen hoidon edellytyksiä ovat huolellinen levinneisyystutkimus ja mahdollisen toisen uuden syövän sulkeminen pois.
Suun, nielun, nenän, kurkunpään ja kaulan kliinisen tutkimuksen, kuten palpaation, inspektion ja polikliinisten tähystysten, lisäksi levinneisyystutkimuksiin kuuluvat kuvantamistutkimukset ja tarvittaessa yleisanestesiassa tehtävät tutkimukset «Mosier KM, Graner BD, Gray BR. Trends in Head and ...»125, «Pfister DG, Spencer S, Adelstein D, ym. Head and N...»126, «Machiels JP, René Leemans C, Golusinski W, ym. Squ...»127, «Ilmarinen T., Nieminen M., Mäkitie A., Atula T. Pä...»121.
Kaulan alue tutkitaan aina kliinisesti ja kuvantamistutkimuksilla.
Levinneisyystutkimukset tehdään syöpää hoitavassa erikoissairaanhoidon yksikössä.

Kuvantamistutkimukset levinneisyyden selvittelyssä

Suusyövän laajuuden ja levinneisyyden arviointi suun ja kaulan alueella tehdään tavanomaisesti kontrastiainetehosteisella magneettikuvauksella (MK), tietokonetomografialla (TT) tai molemmilla «Mahajan A, Ahuja A, Sable N, ym. Corrigendum to "I...»128, «Mosier KM, Graner BD, Gray BR. Trends in Head and ...»125.
- Kuvista arvioidaan kasvaimen koko, sijainti ja invaasiosyvyys. Lisäksi arvioidaan paikallisen levinneisyyden laajuus (esim. mahdollinen luuinvaasio, invaasio mastikaattoritilaan, pterygoideussiivekkeisiin ja kallonpohjaan ja yhteys sisempään kaulavaltimoon) sekä kaulan imusolmukestatus.
MK on ilmeisesti herkempi kuin TT suusyövän paikallisen pehmytkudoslevinneisyyden arvioinnissa «Magneettikuvaus (MK) on ilmeisesti herkempi kuin tietokonetomografia (TT) suusyövän paikallisen pehmytkudoslevinneisyyden arvioinnissa.»B. MK on erityisen suositeltava pehmytkudoksiin rajautuvien kasvainten, kuten kielisyövän, arvioimiseen.
MK antaa tarkan arvion kasvaimen invaasiosyvyydestä, joka vaikuttaa TNM-luokitukseen (T = kasvaimen koko, N = etäpesäkkeet paikallisissa imusolmukkeissa, M = kauempana sijaitsevat etäpesäkkeet) ja potilaan ennusteeseen «Lee MK, Choi Y. Correlation between radiologic dep...»129, «Voizard B, Khoury M, Saydy N, ym. Preoperative eva...»130. Luustoinvaasion osoittamisessa MK ja TT ovat keskimäärin yhtä tarkkoja «Cao C, Gan X, He Y, ym. Diagnostic efficacy of PET...»131. TT näyttää luurakenteen tarkemmin, joskin metalliset hammaspaikat ja proteettiset rekonstruktiot aiheuttavat usein artefaktaa. MK taas on herkempi luuydininvaasion osoittamisessa. Näitä menetelmiä voidaan pitää toisiaan täydentävänä luuinvaasion arvioinnissa. Perineuraalisen kasvaimen kasvun osoittamiseen MK on suositeltava.
Kaulan imusolmukkeiden koko, muoto, mahdollinen nekroosi, ryhmittyminen ja kapselin ulkopuolinen kasvu tarkistetaan. Imusolmukemetastasoinnin osoittamisessa MK:n ja TT:n herkkyys on vain kohtalainen eikä menetelmien välillä ole olennaisesta eroa «Kaulan imusolmukemetastasoinnin osoittamisessa mangneettikuvaus (MK) ja tietokonetomografia (TT) ovat herkkyydeltään vain kohtalaisia eikä menetelmien välillä ole olennaista eroa.»A.
Kaulan alueen ultraäänitutkimus ja tarvittaessa siihen yhdistettävä ohutneulabiopsia ovat edellä mainittujen ohella mahdollisia tutkimuksia, ja niillä voidaan täydentävänä tutkimuksena parantaa diagnostista tarkkuutta «Sproll KC, Hermes I, Felder G, ym. Comparative ana...»132.
Positroniemissiotomografia (PET) ¹⁸F-FDG-merkkiaineella mittaa kudosten sokeriaineenvaihduntaa ja näyttää pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden imusolmukemetastasoinnin keskimäärin paremmin kuin MK tai TT «Guedj D, Neveü S, Becker M, ym. FDG PET-CT for the...»133, «Zwittag P, Asel C, Gabriel M, ym. MRI and PET/CT i...»134, «Alsibani A, Alqahtani A, Almohammadi R, ym. Compar...»135.
Kaulassa, jossa ei kliinisesti palpoiden tunnu metastaaseja, MK:n, TT:n ja PET:n herkkyys kuitenkin on yhtä vaatimaton «Alsibani A, Alqahtani A, Almohammadi R, ym. Compar...»135, eikä millään leikkausta edeltävällä kuvantamismenetelmällä pystytä toteamaan luotettavasti pieniä, muutaman millimetrin kokoisia kaulan etäpesäkkeitä.
Vartijaimusolmuketutkimus on osoittautunut hyödylliseksi levinneisyystutkimukseksi. Sen käyttöaiheena on varhainen syöpä (T1–T2), jonka ei tiedetä levinneen imusolmuketasolle. Vartijaimusolmuketutkimuksessa kasvaimen ympäristöön ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta.
- Radioaktiivisuuden perusteella määritetään imusolmuke tai -solmukkeet, joihin merkkiaine kerääntyy imunesteen mukana.
- Kyseiset imusolmukkeet poistetaan ja tutkitaan histologisesti.
- Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu T1-2N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan «Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu valikoiduissa tapauksissa T1–2N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan.»A. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella määritetään TNM-luokan «Suusyövän levinneisyyden TNM-luokitus»8 mukainen levinneisyysaste, johon hoitosuunnitelma perustuu.
Muut leikkausta edeltävät tutkimukset, kuten thoraxin tai vartalon alueen leiketutkimukset kaukometastasoinnin selvittämiseksi, tehdään hoitopaikan asiantuntijaryhmän harkinnan perusteella.

Suusyövän hoidon suunnittelu

Hoidon suunnittelu ja toteuttaminen on keskitetty yliopistosairaaloiden moniammatillisille työryhmille «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen syöpäs...»136.
Potilaan elintavat, yleisterveys ja psykososiaalinen tilanne vaikuttavat hoitopäätöksiin ja hoidon ja kuntoutuksen tuloksiin, joten ne tulee ottaa huomioon hoitoa suunniteltaessa.
- Hoidon valinnan tukena voidaan käyttää esimerkiksi Clinical Frailty Scale (CFS)- tai ACE-27-luokittelua «Wuorela M & Viikari L. Vanhuksen toimintakyvyn arv...»137, «Nieminen T, Tolvi M, Ylä-Kotola T, ym. Risk factor...»138, «Medical Algorithms. Adult Comorbidity Evaluation-2...»139.
Potilaiden ravitsemustila selvitetään ja korjataan ennen hoitojen aloitusta.
- Kliiniset täydennysravintovalmisteet esitellään potilaalle, niiden hyödyt perustellaan ja potilasta motivoidaan niiden käyttöön.
- Tarvittaessa ravinnonsaanti varmistetaan nenämahaletkulla tai väliaikaisella gastrostomialetkulla (perkutaaninen endoskooppinen gastrostomialetku, PEG).
Suusyöpäpotilaan suun ja hampaiston hoitoa koordinoi yliopistosairaala. Hampaiston hoito toteutetaan joko erikoissairaanhoidossa tai yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ennen leikkausta ja sädehoitoa «Beacher NG, Sweeney MP. The dental management of a...»140.
- Kariespesäkkeet ja tulehdusfokukset saneerataan ja huonokuntoiset tai huonoennusteiset hampaat poistetaan.
- Poistojen suunnittelussa kariologian, parodontologian ja hammasprotetiikan asiantuntemus on välttämätön.
- Laajamittaisia varmuuden vuoksi tehtäviä saneerauksia tulee välttää.
- Asianmukaisella hammaslääketieteellisellä hoidolla edistetään purentaelimistön toimintakelpoisuuden säilymistä ja ehkäistään komplikaatioita.
Potilaan perusteellinen informointi taudista, tutkimuksista, hoidoista ja kuntoutuksesta tukee hoidon ja kuntoutuksen onnistumista.
- Potilaille annetaan suulliset ja kirjalliset ohjeet tutkimuksista, hoidoista ja toipilasajan kuntoutuksesta, ja heillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus keskustella hoitotiimin kanssa.
Leukojen panoraamakuvaus kuuluu suusyöpäpotilaan rutiinitutkimukseen infektiofokusten arvioinnissa. Siitä arvioidaan mahdolliset röntgenologisesti havaittavat infektiofokukset ja leukojen alueen muut patologiset muutokset, kuten luuinvaasio «Straub A, Linz C, Lapa C, ym. Performance of cone-...»141, «Mohd Nizar MA, Nabil S. Cone Beam Computed Tomogra...»142. Suunsisäisiä röntgenkuvauksia (periapikaalikuvat ja purusiivekekuvat), muita kohdekuvauksia ja kartiokeila-TT-tutkimusta «https://sedentexct.eu/content/guidelines-cbct-dental-and-maxillofacial-radiology.htm»3 käytetään tarpeen mukaan täydentävinä tutkimuksina. Virtuaalinen 3D-malli leikkaushoidon suunnitteluun on laajalti käytössä «Mäkitie A, Paloheimo K, Björkstrand R ym. Teollise...»143, «Lainiala O., Mehtonen H, ym. Kolmiulotteinen malli...»144.
Hoidon suunnitteluun kuuluvat myös ehkäisevän hoidon ja ylläpitohoidon suunnitelmat. Sairaalayksikössä hammaslääkäri ja suuhygienisti toteuttavat työnjakosuunnitelman mukaisen hoidon yhteistyössä potilaan kanssa. Suuhygienisti tarkistaa suun tilanteen myös 2–3 kuukauden kuluttua sädehoidon loputtua. Sädehoidon jälkeen hampaiston perushoito toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa. Sairaalayksikkö huolehtii siitä, että perusterveydenhuollon hammashoitolassa on riittävät tiedot syöpähoidoista ja niiden vaikutuksista.

Suusyövän hoito

Yleistä

Suusyövän ensisijainen hoitomuoto on kirurgia, johon voidaan tarvittaessa liittää leikkauksenjälkeinen sädehoito tai sädehoidon ja samanaikaisen solunsalpaajahoidon yhdistelmä (kemosädehoito). Ks. myös vuosittain päivitettävä pään ja kaulan alueen syövän hoitosuositus «https://www.fshno.fi/Hoitosuositus/»4, «Suomen pään ja kaulan onkologia ry. Pään ja kaulan...»145.
Kun leikkaukseen yhdistetään leikkauksenjälkeinen (kemo)sädehoito, kokonaishoitoaika tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyenä «Cooper JS, Zhang Q, Pajak TF, ym. Long-term follow...»146, «Bernier J, Cooper JS, Pajak TF, ym. Defining risk ...»147. Optimaalista olisi päästä aloittamaan sädehoito 3–5 viikon sisällä leikkauksesta «Evans M, Bonomo P, Chan PC, ym. Post-operative rad...»148.
Riittävästä kipulääkityksestä sekä ravinnonsaannista ja hengitystien pysymisestä vapaana tulee huolehtia koko hoitoprosessin ajan.
Ravinnonsaannin apuna voidaan käyttää kliinisiä täydennysravintovalmisteita, joiden hyödyt perustellaan potilaalle, ja potilasta motivoidaan niiden käyttöön. Myös sopivan rakennemuutetun ruokavalion tarve kartoitetaan.
Hoidon alettua potilaalle annetaan ohjeet suun hoidosta ja tarvittaessa potilas ohjataan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Ks. lisätietoa aiheesta «Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet»4.

Suusyövän leikkaushoito

Pienet suusyövät (T1) hoidetaan usein pelkällä paikallisella leikkauksella «Ellis MA, Graboyes EM, Wahlquist AE, ym. Primary S...»149.
- Suusyöpä pyritään poistamaan kliinisin 10 mm:n tervekudosmarginaalein.
- Kansallisen hoitosuosituksen mukaan 3 mm on riittävä patologinen marginaali, jos muita riskitekijöitä ei ole «Suomen pään ja kaulan onkologia ry. Pään ja kaulan...»145.
- Kasvainresekaatista tulee marginaalien lisäksi määrittää edellä mainitut kasvutavan piirteet (ks. Diagnostiikka, Kudosnäytteet «A4»5). Lisäksi tulee arvioida mahdollinen luu- tai rustoinvaasio sekä imusolmuke-etäpesäkkeet ja niiden ekstrakapsulaarinen leviäminen. Kaikkien näiden piirteiden systemaattinen raportointi on suositeltavaa, sillä ne vaikuttavat potilaan ennusteeseen ja hoitopäätöksiin «Muller S ym. Chapter 5: Oral cavity and mobile ton...»53.
Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu T1-T2- ja N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan «Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu valikoiduissa tapauksissa T1–2N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan.»A.
Kaulan imusolmukkeiden poistoleikkausta suositellaan tehtäväksi, kun etäpesäkkeiden riski arvioidaan suurentuneeksi tai leikkausta edeltävästi on todettu kaulaetäpesäkkeitä «Mehanna H, Wong WL, McConkey CC, ym. PET-CT Survei...»150, «Eskander A, Dziegielewski PT, Patel MR, ym. Oral C...»151, «Genden EM, Ferlito A, Silver CE, ym. Contemporary ...»152.
Pienen suusyöpäkasvaimen poiston jälkeen kudospuutos voidaan jättää avoimeksi paranemaan granulaatiokudoksen ja epitelisaation kautta, sulkea suoraan tai korjata paikallisella kielekkeellä.
Laajan syöpäkasvaimen poiston jälkeen kudospuutos pyritään korvaamaan mikrovaskulaarisella vapaalla kudossiirteellä, jos vasta-aihetta ei ole «Galviz Tabares B, Ruiz Geithner CM, Pierpoline J, ...»153.
Puutosalueen korvaamisella laajassa kasvaimenpoistossa on merkittävä vaikutus toiminnalliseen ja esteettiseen lopputulokseen ja potilaan elämänlaatuun «Calabrese L, Fazio E, Bassani S, ym. Systematic re...»154.
Palliatiivisessa hoitovaiheessa voidaan valikoiduissa tapauksissa harkita laajojakin kirurgisia toimenpiteitä oireiden lievittämiseksi.

Purentaelimistön kuntoutus

Suusyöpäpotilaan purentaelimistön toiminnan säilyttäminen mahdollisimman normaalina on tärkeää syömisen, nielemisen ja puhumisen kannalta.
Hoitoon tarvitaan eri erikoisalojen yhteistyötä, ja hyvä lopputulos edellyttää tarkkaa suunnittelua.
- Kuntoutus tapahtuu pääosin erikoissairaanhoidossa.
- Perusterveydenhuollon hammaslääkäri toteuttaa hoidon niiltä osin kuin toimenpiteet eivät edellytä erityisosaamista tai sairaalaolosuhteita.
Puuttuvia hampaita korvaava proteesi suunnitellaan pääpiirteittäin jo ennen leikkausta, jotta luu- ja pehmytosarekonstruktiolla voidaan luoda parhaat edellytykset purennan uudelleen rakentamiselle ja purentaelimistön toiminnalle.
Myöhemmät kirurgiset toimenpiteet sädehoitoalueella ja proteettinen kuntoutus toteutetaan erikoissairaanhoidon yksikössä.
Yleensä proteettinen hoito voidaan aloittaa 6–12 kuukauden kuluttua syöpähoidon päättymisestä. Purennan kuntouttamisen tarkan ajankohdan arvioi moniammatillinen työryhmä.
Implanttiproteettiset rakenteet saattavat helpottaa erityisesti hampaattomien potilaiden purennan kuntoutusta «Tang JA, Rieger JM, Wolfaardt JF. A review of func...»155, «Said MM, Otomaru T, Sumita Y, ym. Systematic revie...»156, «Korfage A, Raghoebar GM, Slater JJ, ym. Overdentur...»157, «Chambrone L, Mandia J Jr, Shibli JA, ym. Dental im...»158, «Esposito M, Worthington HV. Interventions for repl...»159.Sädehoito ei ole este implanttihoidolle, mutta implanttihoidon ennuste on sädetetyssä luussa huonompi kuin terveessä «Toneatti DJ, Graf RR, Burkhard JP, ym. Survival of...»160. Sädetetyn luun implanttihoito toteutetaan erikoissairaanhoidossa.
Ylipainehappihoidon ei ole voitu osoittaa vähentävän implanttihoidon komplikaatioita sädehoidetussa leuassa «Toneatti DJ, Graf RR, Burkhard JP, ym. Survival of...»160.

Sädehoito

Suusyövän hoidossa sädehoitoa käytetään yleensä leikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona silloin, kun kasvaimen uusiutumisriski on suuri.
- Uusiutumisen riskitekijöitä ovat muun muassa kookas primaarikasvain (T3–4), epäsuotuisa kasvutapa (lymfovaskulaarinen tai perineuraalinen invaasio, silmikoiva kasvutapa) sekä laaja kaulaimusolmukemetastasointi.
- Definitiivinen sädehoito (sädehoito yksinomaisena hoitomuotona) on tämän kasvainryhmän hoidossa harvoin ensisijainen hoitomuoto.
Jos leikkausmarginaalit ovat positiiviset tai imusolmukemetastaaseissa todetaan kapselin läpikasvua, leikkauksenjälkeisen sädehoidon rinnalle pyritään liittämään samanaikainen sytostaattihoito (kemosädehoito). Kemosädehoitoa voidaan harkita myös, jos muita riskitekijöitä on useita, vaikka marginaalit olisivat puhtaat eikä kapselin läpikasvua todettaisi.
Kemosädehoitoon liittyy enemmän akuutteja haittavaikutuksia kuin pelkkään sädehoitoon, minkä vuoksi sitä ei suositella huonokuntoisille eikä kovin iäkkäille potilaille «Yoshida EJ, Luu M, David JM, ym. Postoperative che...»161.
Sädehoidon kokonaiskesto on tyypillisesti noin 6–7 viikkoa.
- Suusyövän leikkauksenjälkeisessä liitännäishoidossa pyritään noin 60–66 Gy:n kokonaisannoksiin, kun käytetään tavanomaista 2 Gy:n fraktiointia.
- Hoito annetaan yleensä kerran päivässä 5 kertaa viikossa «Langendijk JA, Ferlito A, Takes RP, ym. Postoperat...»162.
Sädehoidon laajuus riippuu taudin paikallisesta levinneisyydestä ja leikkauksen laajuudesta.
- Hoito kohdistetaan tapauskohtaisesti primaarikasvaimen leikkausalueelle, kaulan imusolmukealueille tai molempiin «Cooper JS, Zhang Q, Pajak TF, ym. Long-term follow...»146, «Bernier J, Cooper JS, Pajak TF, ym. Defining risk ...»147.

Leikkaukseen ja sädehoitoon liittyvä välitön jälkihoito

Suusyövän sädehoito aiheuttaa välittömiä ja myöhäisiä haittavaikutuksia, joista osa voi jäädä pysyviksi (taulukko «Mahdolliset sädehoitoon liittyvät haittavaikutukset suussa...»3). Ks. lisätietoa aiheesta «Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet»4.
Riittävästä kipulääkityksestä ja ravitsemuksesta on huolehdittava (ks. Ravitsemushoitosuositus (2023): «https://www.julkari.fi/items/c0f24f55-f9f6-4c98-bf0a-8a127a8d07ff»5)
- Ravinnonsaannin apuna voidaan käyttää kliinisiä täydennysravintovalmisteita, joiden hyödyt perustellaan potilaalle, ja potilasta motivoidaan niiden käyttöön.
- Myös sopivan rakennemuutetun ruokavalion tarve kartoitetaan.
- Ravitsemusterapeuttia voidaan konsultoida ravitsemuksen toteuttamisesta.
- Tarvittaessa voidaan asentaa PEG- tai nenämahaletku, mikäli suun kautta ravitsemus ei ole riittävää.
Huolellinen suuhygieniasta huolehtiminen on erittäin tärkeää limakalvovaurioiden paranemisen edistämiseksi ja tulehdusten estämiseksi «Carvalho CG, Medeiros-Filho JB, Ferreira MC. Guide...»163.
Hammasproteesien väliaikaista korjaamista syömisen, puheen ja elämänlaadun parantamiseksi arvioidaan tapauskohtaisesti.
Fysikaalinen hoito (alaleuan ja yläraajan liikeharjoitukset, puhe- ja syömisharjoittelu) aloitetaan heti, kun haavojen paraneminen sen sallii.
Suun avausharjoittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain, ja sitä tulee jatkaa koko kuntoutuksen ajan.
Puheterapeuttia voidaan tarvittaessa konsultoida suun motoriikan (esim. puheen ja nielemisen) häiriöistä.
Potilaan henkisestä tuesta on huolehdittava.
Sosiaalityöntekijä, syöpäsairaanhoitaja tai sairaanhoitaja järjestää yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa tarvittavat kotiuttamisen jälkeiset tukipalvelut, antaa tietoja ja auttaa sosiaaliturvakysymyksissä.
Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa työkykyyn liittyvät asiat.
Kelalta voi tarvittaessa hakea korvausoikeuksia syöpälääkkeille ja kliinisille ravitsemusvalmisteille. Lisäksi voi hakea hoitotukea (16 vuotta täyttäneen vammaistuki tai eläkettä saavan hoitotuki).

`Taulukko 3.` Mahdolliset sädehoitoon liittyvät haittavaikutukset suussa
Haittavaikutus	Tyypillinen alkamisajankohta suhteessa sädehoitoon	Ehkäisy ja hoito
1. Makuaistin muutokset	Heti	Ravitsemusohjaus
2. Suun kuivuus	Ensimmäinen viikko	Sädehoidon tarkka kohdistaminen Sylkirauhasten jättäminen mahdollisuuksien mukaan sädekenttien ulkopuolelle Kuivan suun oireenmukainen hoito «Kuivan suun ongelma eli kserostomia ja suun alueen syöpähoidot»`5`
3. Mukosiitti	Hoidon toinen viikko	Sädehoidon huolellinen suunnittelu Tiheä seuranta Hyvä suuhygienia Suun limakalvojen huuhtelu tiheillä suolaliuospurskutteluilla Tarvittava kipulääkitys Riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen Infektioiden, mm. hiivasieni-infektio, tarkkailu ja hoito Pienienergiaisen laserin käyttö «Low-level laser therapy probably reduces incidence and severity of radiation induced mucositis. It may also alleviate mucositis related pain.»`B`
4. Syömisvaikeudet	Voivat alkaa 2–3 viikon kuluttua sädehoidon aloituksesta	Painon seuraaminen Ravitsemusohjaus, myös kirjallinen Ravitsemusterapeutin konsultaatio Mikäli ruokailu suun kautta ei onnistu, harkinnan mukaan nenä-mahaletku tai gastrostomialetku (ns. PEG-letku)
5. Hampaiden reikiintyminen	Sädehoidon jälkeen	Huolellinen tuettu omatoiminen suuhygienia Jatkuva kannustaminen omahoitoon Ammattimainen tiheä seuranta ja hoito Hammaskaulojen ja kulumispintojen tarkkailu Kariesvaurioiden yksilöllinen ehkäisy Säännölliset fluorihoidot
6. Leukalukko	Kuukausia sädehoidon jälkeen	Puremalihasten liikeharjoitukset 6–10 kertaa vuorokaudessa Ohjattu fysioterapia
7. Osteoradionekroosi	Kuukausia–vuosia sädehoidon päättymisestä	Suun terveydenhuollon ammattihenkilön tutkimus tai tarkastus, tiheä seuranta ja hoito Hammasproteesien arviointi, tarvittaessa uusien valmistus, ylläpitohoito Annosmaksimien välttäminen luun sädehoidossa

Sädemukosiitti (suun limakalvon tulehdus)

Mukosiitti kehittyy jonkinasteisena valtaosalle sädehoitoa saavista.
Se ilmaantuu tyypillisesti 2.–3. sädehoitoviikon aikana ja kestää 2–4 viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen.
Mukosiittiin liittyviä tyypillisiä oireita ovat kipu, nielemisvaikeudet ja suun kuivuus.
- Kliinisesti mukosiitti ilmenee aluksi punoittavina alueina, joille ilmaantuu myöhemmin fibriinin peittämiä haavaumia.
Pahimmillaan mukosiitti voi johtaa hankaliinkin syömisongelmiin.
Mukosiitin vaikeusaste riippuu
- kokonaissädeannoksesta
- sädetettävästä kudostilavuudesta
- fraktioinnista (kuinka monta kertaa viikossa sädetystä annetaan)
- mahdollisesta solunsalpaajien samanaikaisesta käytöstä
- potilaaseen liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä.
Mukosiitin ehkäisyssä keskeistä on hyvä annossuunnittelu ja sädehoitotekniikka, joiden avulla vältetään terveiden limakalvoalueiden tarpeeton sädetys.
Mukosiittiin liittyvien oireiden lievittämisessä on keskeistä huolehtia hyvästä suuhygieniasta, riittävästä ravitsemuksesta ja kipulääkityksestä.
Hiivasieni- ja mikrobitulehdukset hoidetaan tarvittaessa.
Klooriheksidiiniä sisältäviä tuotteita tulee välttää pään ja kaulan alueen syöpien sädehoidon aikana, koska ne saattavat pahentaa hoidon haittavaikutuksia «McGuire DB, Fulton JS, Park J, ym. Systematic revi...»164.
Mukosiitin kotihoitona voi käyttää suolaliuosta (sekoitetaan 1 tl suolaa ja mahdollisesti 1 tl ruokasoodaa 1 litraan lämmintä vettä): suuta purskutellaan haalealla liuoksella 1–2 minuutin ajan useita kertoja päivässä «McGuire DB, Fulton JS, Park J, ym. Systematic revi...»164.
Suun limakalvojen pienannoslaserkäsittely (LLLT) todennäköisesti vähentää sädehoidon aiheuttaman mukosiitin ilmaantuvuutta ja saattaa lieventää mukosiittiin liittyvää kipua. «Low-level laser therapy probably reduces incidence and severity of radiation induced mucositis. It may also alleviate mucositis related pain.»B. Paras teho saadaan, kun hoito aloitetaan heti sädehoidon alkaessa ja sitä jatketaan sädehoidon ajan.
Vuoden 2020 kansainvälisen ohjeen (MASCC/ISOO guidelines) mukaan LLLT-hoitoa suositellaan mukosiitin ehkäisemiseksi potilaille, jotka saavat (kemo)sädehoitoa pään ja kaulan syöpiin «Elad S, Cheng KKF, Lalla RV, ym. MASCC/ISOO clinic...»165.
LLLT-hoidosta voi olla hyötyä myös muita syöpähoitoja saaville potilaille «Cruz AR, Minicucci EM, Betini M, ym. Efficacy of p...»166.

Suun kuivuus (kserostomia)

Sekä leikkaus- että sädehoito voivat altistaa suun kuivuudelle.
Hyposalivaatio tarkoittaa syljen vähentynyttä eritystä ja kserostomia suun kuivuuden tunnetta.
Syljenerityksen vähyys aiheuttaa kipua, syömis- ja puheongelmia sekä makuaistin muutoksia ja altistaa hampaiden reikiintymiselle «Gomez DR, Estilo CL, Wolden SL, ym. Correlation of...»167, «Kielbassa AM, Hinkelbein W, Hellwig E, ym. Radiati...»168. Lisäksi suun limakalvot ja hampaat altistuvat infektioille. Myös irrotettavien proteesien käyttö vaikeutuu «Sroussi HY, Epstein JB, Bensadoun RJ, ym. Common o...»169. Ks. lisätietoa aiheesta «Kuivan suun ongelma eli kserostomia ja suun alueen syöpähoidot»5.
Hoito on oireenmukaista.
Syljeneritystä lisäävistä lääkkeistä on harvoin hyötyä, mutta suuta kostuttavista valmisteista on apua «Riley P, Glenny AM, Hua F, ym. Pharmacological int...»170.
Ksylitolituotteiden säännöllistä käyttöä suositellaan, sillä ne lisäävät syljeneritystä, ehkäisevät hampaiden reikiintymistä «Pienihäkkinen K, Hietala-Lenkkeri A, Arpalahti I, ...»171 ja suurentavat syljen pH:ta ja puskurikapasiteettia «Gueimonde L, Vesterlund S, García-Pola MJ, ym. Sup...»172.

Suun hiivasieni-infektio

Hiivasieni-infektion eli kandidiaasin aiheuttaa tavallisimmin Candida albicans -hiivasieni. Hiivasienitulehdus ilmenee punoituksena, kirvelynä, arkuutena, kipuna tai irtikuoriutuvina valkoisina limakalvopeitteinä.
Sädehoito voi altistaa suun kandidiaasille «Blitzer GC, Paz C, McCoy SS, ym. Radiation-Therapy...»173, «Mercadante V, Smith DK, Abdalla-Aslan R, ym. A sys...»174. Hiivasieni-infektiota voidaan ehkäistä kuivan suun asianmukaisella hoidolla ja tehokkaalla hampaiden ja hammasproteesien omahoidolla «Lu SY. Oral Candidosis: Pathophysiology and Best P...»175.
Myös suusyöpämuutoksessa voi olla hiivasieni-infektio «Yang Z, Zhang S, Ji N, ym. The evil companion of O...»176, «Di Cosola M, Cazzolla AP, Charitos IA, ym. Candida...»177.
Todetun hiivasieni-infektion hoitoon kuuluu mahdollisten altistavien tekijöiden hoitaminen ja tarvittaessa paikallinen hiivalääkitys. Suun ja hampaiston terveys ja puhtaus ovat oleellinen osa hoitoa, samoin mahdollisen proteesin istuvuus ja puhtaus.
Hiivasieni-infektion lääkehoito suunnitellaan potilaan yleiskunnon, immuunipuolustuksen, jatkuvien lääkkeiden ja saatavilla olevien lääkkeiden mukaan. Paikallishoito on ensisijainen.
Systeemilääkkeen ja paikallislääkkeen yhdistäminen kliinisen näkymän nopeassa rauhoittelussa on tarpeellista esimerkiksi silloin, jos kyseessä on laaja muutosalue, johon sisältyy esimerkiksi mikroinvasiivinen alue, ja kliinistä arviointia sekoittaa hiivasienitulehdus.
Tarvittaessa tehdään herkkyysmääritys, jonka perusteella jatketaan hoitoa «Millsop JW, Fazel N. Oral candidiasis. Clin Dermat...»178.

Osteoradionekroosi

Sädehoito voi vaurioittaa luukudoksen verisuonitusta, mikä heikentää luun aineenvaihduntaa sekä sen uudistumis- ja paranemiskykyä ja altistaa osteoradionekroosin kehittymiselle.
Osteoradionekroosipesäkkeellä tarkoitetaan sädetetyllä alueella olevaa paljastunutta luualuetta, joka ei konservatiivisella hoidolla parane 3 kuukauden kuluessa «Peterson DE, Doerr W, Hovan A, ym. Osteoradionecro...»179.
- Osteoradionekroosi on hankalasti hoidettava sädehoidon komplikaatio «de Almeida-Silva LA, Lupp JDS, Sobral-Silva LA, ym...»180, «Treechairusame T, Singh A, Dee EC, ym. Osteoradion...»181.
- Vaikeusasteen määrittelyssä käytetään Notanin luokitusta «Notani K, Yamazaki Y, Kitada H, ym. Management of ...»182.
Osteoradionekroosin riskiä lisää suuri sädeannos luuhun (Dmax > 72 Gy, Dmean > 30 Gy) ja annostilavuus (V 35 Gy > 30 %) «Eisbruch A, Harris J, Garden AS, ym. Multi-institu...»183, «Aarup-Kristensen S, Hansen CR, Forner L, ym. Osteo...»184, «van Dijk LV, Abusaif AA, Rigert J, ym. Normal Tiss...»185.
Muita mahdollisia riskitekijöitä ovat muun muassa
- paikallinen trauma
- edeltävä hampaanpoisto tai muu suukirurginen toimenpide
- infektio
- immuunipuutos tai vajaaravitsemus
- tupakointi.
Osteoradionekroosin ehkäisyssä keskeistä on suun ja hampaiston hyvä hoito ennen syöpähoitoja ja niiden jälkeen sekä huolellinen sädehoidon annossuunnittelu, jolla pyritään minimoimaan leukaluun sädeannos.
Mikäli perusterveydenhuollossa havaitaan osteoradionekroosille tyypillisiä löydöksiä (turvotus, fistelöinti, hampaiden liikkuvuus, nekroottiset paljastuneet luualueet), konsultoidaan aina erikoissairaanhoitoa.
Jos hampaita joudutaan poistamaan sädehoidon jälkeen, on leukaluun saama sädeannos selvitettävä ja suunniteltava hoito sen perusteella. Hampaan poistotekniikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mikäli toimenpide tehdään suuren sädeannoksen (> 50 Gy) alueella.
Koska osteoradionekroosin toteaminen perustuu usein kliiniseen diagnoosiin, kuvantamista käytetään tyypillisesti löydöksen vahvistamiseen, laajuuden arviointiin ja seurantaan.
- Tietokonetomografia on natiivikuvauksia (panoraama- ja intraoraalikuvausta) parempi osoittamaan luustomuutoksia, joten se sopii niitä paremmin kirurgisen hoidon suunnitteluun «Kawasaki M, Shimamoto H, Nishimura DA, ym. The use...»186.
- Osteoradionekroosin kuvantamiseen soveltuu hyvin myös kartiokeilatietokonetomografia (KKTT).
- Magneettikuvauksella voidaan arvioida jo varhain luuytimen muutokset ja muutosten laajuus. Sen pehmytkudoskontrastista voi olla hyötyä myös tilanteissa, joissa epäillään syövän uusiutumista.
Osteoradionekroosin hoitomuodoksi valitaan vaurion laajuuden mukaan «Peterson DE, Koyfman SA, Yarom N, ym. Prevention a...»187
- affisioituneen, nekroottisen ja tulehtuneen luun paikallinen poisto tai blokkiosteotomia
- radikaalileikkaus vapaine periosti- tai mikrovaskulaarisiirteineen.
Pentoksiifylliinin ja tokoferolin käytöstä on myös lupaavia alustavia tuloksia, vaikka farmakologisen terapeuttisen annoksen suhteen vaaditaan lisätutkimuksia «Quah B, Yong CW, Lai CWM, ym. Efficacy of adjuncti...»188, «Arqueros-Lemus M, Mariño-Recabarren D, Niklander S...»189.

Elämänlaatu

Elämänlaadulla tarkoitetaan yksilön käsitystä omasta elämäntilanteestaan suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja arvoihinsa «WHO. 2025. WHOQOL: Measuring Quality of Life. Saat...»190.
- Suusyövän hoito voi heikentää elämänlaatua, koska se saattaa häiritä merkittävästi päivittäisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen kannalta keskeisiä perustoimintoja «Barrios R, Bravo M, Gil-Montoya JA, ym. Oral and g...»191, «Tonsbeek AM, van der Lely JN, Bulstra L, ym. Long-...»192
Hoidon vaikutusta elämänlaatuun voidaan vähentää varhaisella diagnostiikalla sekä hyvin suunnitellulla hoidolla ja kuntoutuksella «Piyarathne N, Sinclair S, Elsayed KS, ym. Oral hea...»193, «Fromm L, Gotfredsen K, Wessel I, ym. Oral health-r...»194.
Elämänlaadun arviointiin on kehitetty erilaisia mittareita, joista osa on suunniteltu erityisesti suusyöpäpotilaille «Ranta P, Kinnunen I, Irjala H. Validation of the F...»195, «Deana NF, Ulloa C, Ceballos F, ym. Systematic revi...»196 (ks. myös eurooppalaisen järjestön suositus «https://www.eortc.org»6).

Kuntoutus

Kuntoutusta koordinoivat erikoissairaanhoidon yksiköt.
Kuntoutuksella pyritään parantamaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua ja vähentämään taudista ja sen hoidosta aiheutuvia haittoja «van der Molen L, van Rossum MA, Burkhead LM, ym. F...»197.
Kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja kuntoutuksesta huolehtii potilasta hoitanut moniammatillinen työryhmä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Kuntoutuksessa pyritään huomioimaan elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi
- ravitsemus
- nieleminen
- kommunikaatio
- suun avaus ja muu motoriikka
- ilmatiet
- hampaiston terveyden ja toiminnan ylläpito.
Tarvittavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi
- korjaavat kirurgiset toimenpiteet
- hampaiston ja suun terveyden hoitoon liittyvät toimenpiteet
- purennan kuntoutus hammasproteettisin ja -implantologisin menetelmin
- ravitsemusohjaus, fysioterapia ja puheterapia
- kipuklinikan tai psykologin palvelut.
Potilaan palatessa työelämään tarvitaan yhteistyötä työterveyshuollon kanssa työn järjestelyjä ja työkyvyn seurantaa sekä mahdollisen osa-aikaisen työn järjestelyä varten.
- Ammatillinen kuntoutus voi myös tulla kyseeseen.
Syöpäjärjestöt «http://www.cancer.fi»7 järjestävät suusyöpäpotilaille vuosittain sopeutumisvalmennuskursseja «https://kaikkisyovasta.fi/palvelut/kurssit/»8.
Myös KELA järjestää syöpäpotilaille sopeutumisvalmennuskursseja «https://www.kela.fi/syopasairaudet-sopeutumisvalmennuskurssit»9.

Seuranta ja sen porrastus

Suusyöpäpotilaan seurannan päätavoitteena on syövän uusiutumisen tai toisen syövän mahdollisimman varhainen toteaminen. Toisena tavoitteena on hoidon aiheuttamien haittojen ja mahdollisten komplikaatioiden seuranta ja hoito. Seurannan aikana on myös mahdollista ja suositeltavaa järjestää potilaalle tarvittavaa kuntoutusta ja tukea «Pagh A, Vedtofte T, Lynggaard CD, ym. The value of...»198, «Merkx MA, van Gulick JJ, Marres HA, ym. Effectiven...»199, «Kytö E, Haapio E, Minn H, ym. Critical review of t...»200.
Uusiutuman riski on selkeästi suurin ensimmäisen vuoden aikana hoitojen päättymisestä, ja noin 70–90 % uusiutumista ilmaantuu ensimmäisten kahden vuoden aikana «Brands MT, Smeekens EAJ, Takes RP, ym. Time patter...»201.
Hoidetuista suusyöpäpotilaista noin 10 %:lle voi kehittyä toinen syöpä, joka useimmiten todetaan pään ja kaulan, keuhkojen tai ruoansulatuskanavan alueella «Mroueh R, Nevala A, Haapaniemi A, ym. Risk of seco...»202. Toisen syövän kehittymisen riski säilyy jopa 20 vuotta «Mroueh R, Nevala A, Haapaniemi A, ym. Risk of seco...»202.
Vahvaa tutkimusnäyttöä seurannan hyödystä elinajanodotteeseen ei ole. Erilaisten seurantaprotokollien mahdollista paremmuutta toisiinsa verrattuna ei ole myöskään tutkittu.
Suusyöpäpotilaita seurataan säännöllisin välein erikoissairaanhoidossa 2–3 vuoden ajan. Suomessa noudatetaan kansallista pään ja kaulan alueen onkologityöryhmän seurantasuositusta, jonka mukaan seuranta pääsääntöisesti järjestetään
- 2–3 kuukauden välein ensimmäisenä vuonna
- 3–4 kuukauden välein toisena vuonna
- noin 6 kuukauden välein kolmantena vuonna.
Seuranta-aikaa sekä seurantakäyntien tiheyttä voi ja pitää tarvittaessa muuttaa yksilöllisesti muun muassa oireiden, aikaisempien syövän uusiutumisten ja riskitekijöiden perusteella.
- Lisääntynyt suusyövän uusiutumien riski on muun muassa potilailla, joilla on
  - lichen-taustainen suusyöpä
  - proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia
  - anamneesissa jo uusiutunut suusyöpä
  - biopsioissa toistuva vähintään keskivaikea dysplasia.
Kuvantamistutkimuksia tehdään seurannan aikana seurantaa järjestävän keskuksen protokollan mukaan sekä aina tarvittaessa oireiden tai löydösten perusteella.
Erikoissairaanhoidossa järjestetyn seurannan päättyessä potilasta on opastettava uusiutumaan viittaavista oireista ja hänelle on tarjottava suora yhteydenottomahdollisuus erikoissairaanhoidon yksikköön.
Suusyövän uusiutumiseen tai uuteen syöpään viittaavia oireita ovat muun muassa
- kipu
- parantumaton haavauma
- persistoiva punoittava, vaalea, punavaalea tai koholla oleva limakalvoalue
- palpoiden kiinteä (induroitunut) alue
- hampaan liikkuvuus ilman selvää syytä
- parestesia tai dysestesia
- äänen käheys
- pitkittynyt yskä
- nielemisvaikeus
- kaulakyhmy.
Suusyövän uusiutumiseen viittaavat oireet täytyy tunnistaa perusterveydenhuollossa.
Myöhäisvaiheen sekundaarisyövät todetaan lähes aina oireiden perusteella «van de Weerd C, van Tol-Geerdink JJ, van den Broek...»203.
Kaulan alueen sädehoidon jälkeen sekä erikoissairaanhoidossa että myöhemmin perusterveydenhoidossa tulee muistaa hypotyreoosin riski. Kilpirauhasarvoja suositellaan tarvittaessa seuraamaan oireiden perusteella.

Uusiutumien hoito

Valtaosa suusyövän uusiutumista ilmaantuu ensimmäisen tai toisen seurantavuoden aikana.
Hoito suunnitellaan yksilöllisesti.
- Hoidon valintaan vaikuttavat muun muassa uusiutuman sijainti ja laajuus, primaarikasvaimen aikaisempi hoito ja potilaan yleistila.
Jos tauti on paikallisesti uusiutunut, voidaan pyrkiä kuratiiviseen hoitoon.
- Hoitona saattaa tulla kyseeseen leikkaushoito, sädehoito tai näiden yhdistelmä.
Boorineutronisädehoito (BNCT) on tutkimuskäytössä oleva mahdollinen paikallisesti uusiutuneen pään ja kaulan alueen syövän hoitovaihtoehto «Kankaanranta L, Seppälä T, Koivunoro H, ym. Boron ...»204, «Hirose K, Konno A, Hiratsuka J, ym. Boron neutron ...»205.
Kuratiivistavoitteisen hoidon ulottumattomiin edenneessä taudissa voidaan harkita jarruttavia lääkehoitoja, kuten solusalpaajahoitoa tai joissakin tapauksissa immuno-onkologista hoitoa «Vermorken JB, Mesia R, Rivera F, ym. Platinum-base...»206.
Jos taudin luonne tai potilaan kunto eivät salli muita hoitomuotoja, hoitolinja on oireenmukainen.

Palliatiivinen hoito

Jokaisella syöpäpotilaalla on oikeus hyvään palliatiiviseen hoitoon, johon kuuluvat riittävän ravitsemuksen ja hengitysteiden turvaaminen, kivun hallinta sekä kokonaisvaltainen huolenpito «Muscaritoli M, Arends J, Bachmann P, ym. ESPEN pra...»207. Pään ja kaulan alueen syöpien palliatiivisen hoidon hoitolinjat on kuvattu Duodecimin julkaisemassa Palliatiivinen hoito -kirjassa «Mäkitie A & Loimu V. 2025. Pään ja kaulan alueen s...»208.
Suusyöpäpotilaan palliatiivinen hoito on vaativaa ja edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä pään ja kaulan alueen syöpiä hoitavien tahojen kanssa.
Palliatiivisessa vaiheessa tyypillisiä paikallisoireita voivat olla esimerkiksi
- verenvuoto
- infektiot, krooniset pahanlaatuiset haavaumat, fistelit
- hengitysteiden tukkeutuminen, limaisuus
- kipu
- hajuhaitat
- puhe- ja nielemisvaikeudet.
Paikallisoireita voi joissakin tapauksissa hoitaa palliatiivisella sädehoidolla tai kirurgialla.
Ilmatiet voi tarvittaessa turvata trakeostomialla.
Verenvuotoa voi monesti hillitä sädehoidolla.
Kivun hoitoon tarvitaan usein vahvoja opioideja. Tarvittaessa on pidettävä mielessä myös neuropaattisen kivun hoito.
Ravitsemus voidaan turvata ottamalla käyttöön kliiniset täydennysravintovalmisteet ja tarvittaessa PEG- tai nenä-mahaletku.
Niin potilaiden kuin omaistenkin psykososiaalisen tuen tarve on suuri.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

Suusyöpä-suosituksen historiatiedot «https://www.kaypahoito.fi/nix00672»10

Puheenjohtaja:

Tuula Salo, professori, EHL (suupatologia), ylihammaslääkäri; Helsingin yliopisto, suu- ja leukasairaudet ja HUS, patologia sekä Oulun yliopisto, väestöterveyden tutkimusyksikkö ja OYS, hammas- ja suusairaudet

Jäsenet:

Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta, HLT, HLL; Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, Helsinki

Jussi Hirvonen, dosentti, EL (radiologia), radiologian professori; Tampereen yliopisto ja Tyks, kuvantamisen toimialue, radiologian vastuualue

Venla Loimu, LT, EL (syöpätaudit), apulaisylilääkäri; HUS Syöpäkeskus, sädehoito-osasto

Marja Pöllänen, dosentti, EHL (parodontologia), Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jaana Rautava, apulaisprofessori, EHL (suupatologia), ylilääkäri; Helsingin yliopisto, suu- ja leukasairaudet ja HUS, patologia

Maria Siponen, dosentti, EHL (suupatologia), kliininen opettaja; Hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto, erikoishammaslääkäri; Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö ja KYS Suu- ja leukasairaudet, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Tero Soukka, dosentti, EHL (suu- ja leukakirurgia), palvelualuejohtaja; Tyks Syöpäklinikan ja Pääkeskuksen palvelualue

Sami Ventelä, dosentti, EL (korva-, nenä- ja kurkkutaudit); Tyks Syöpäklinikka ja Pääkeskus, korvaklinikka, erikoistutkija; Turun biotiedekeskus, Turun yliopisto

Asiantuntijat:

Tarja Kaipainen, TTM (kliininen ravitsemustiede, liikuntalääketiede), laillistettu ravitsemusterapeutti; Pohjois-Savon hyvinvointialue, Ylä-Savon sote ky, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemustiede); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Petri Koivunen, dosentti, ylilääkäri; OYS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Ilpo Kinnunen, professori, EL (korva-, nenä- ja kurkkutaudit), vastuualuejohtaja; Turun yliopisto, Tyks Syöpäklinikka ja Pääkeskus, korvaklinikka

Matti Mauramo, dosentti, EL, HLT, osastonylilääkäri; HUSLAB

Ritva Näpänkangas, dosentti, EHL (protetiikka); Oulun yliopisto, protetiikka ja purentafysiologia

Hanna Tiittanen, sh (YAMK), asiantuntijasairaanhoitaja; Tyks Syöpäklinikka ja Pääkeskuksen palvelualue, korvaklinikan vastuualue

Tommy Wilkman, LT, HLL, dosentti EL (suu- ja leukakirurgia ja plastiikkakirurgia), ylilääkäri; HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu ja leukakirurgia

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 26.5.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Jussi Hirvonen: Sivutoimet: osastonylilääkäri; Tyks Kuvantaminen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Radiologiyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja, Acta Radiologica Foundation, board member, Nordic Society of Medical Radiology, board member.

Venla Loimu: Sivutoimet: erikoislääkäri; Kymenlaakson keskussairaala, sädehoito-osasto. Koulutustoiminta: Merck, MSD. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valtakunnallinen pään ja kaulan alueen onkologiatyöryhmä.

Marja Pöllänen: Luentopalkkiot: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Turun hammaslääkäriseura, Denstal, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM, Palveluvalikoimaneuvoston jäsen 30.6.2023 asti, Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Jaana Rautava: Sivutoimet: erikoishammaslääkäri; Oral Hammaslääkärit, Turku, Lounais-Suomen patologian laboratorio ja Synlab sekä Terveystalo, Helsinki. Tutkimus- ja kehitystyö: tutkimus Helsingin yliopisto & HUSLAB. HUSLAB/patologiarahoitusta sekä apuraha Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia. Koulutustoiminta: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, täydennyskouluttaja. Useat hyvinvointialueet/hammaslääkärivastaanotot (Terveystalo, HOHDE), useita täydennysluentoja. Konsultoija, Suomen kotilääkäripalvelu Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: koulutustoimikunta, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, asiantuntijalautakunta, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia (liiton edustaja). Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, hallituksen jäsen, Scandinavian association of oral pathology and oral medicine, SFOPOM, general secretary, MEDigi, johtoryhmän jäsen, TKKI-koordinoivan neuvottelukunnan koulutuksen työryhmän puheenjohtaja. Helsingin yliopiston alaiset toimet: hammaslääketieteen lisensiaattikoulutusohjelman johtaja, lääketieteen ja hammaslääketieteen kandikoulutusohjelman varajohtaja, molempien johtoryhmien puheenjohtaja.

Tuula Salo: Sivutoimet: ylihammaslääkäri; HUS ja OYS. Kongressit ja seminaarit: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suupatologian ja Suulääketieteen jaoston jäsen. Muut sidonnaisuudet: HumGel Oy, omistaja ja hallituksen jäsen.

Maria Siponen: Sivutoimet: erikoishammaslääkäri; Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö ja KYS Suu- ja leukasairauksien poliklinikka, Pohjois-Savon hyvinvointialue. Erikoishammaslääkäri, Hammas Mehiläinen Kuopio. Muut sidonnaisuudet: Orion Oyj.

Tero Soukka: Sivutoimet: suu- ja leukakirurgi; Oral hammaslääkärit, Terveystalo. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: PALKO kuvantamisjaosto, Suun terveydenhuollon kehittämisverkoston (SUTKE) ohjausryhmä, KELA sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, Valtakunnallinen uniapnean kirurgisen ja kiskohoidon työryhmä (TYKS uni- ja hengityskeskus), Suomen Hammaslääkäriliitto terveyspoliittinen valiokunta 31.12.2024 asti.

Sami Ventelä: Sivutoimet: erikoislääkäri; Mehiläinen Turku. Koulutustoiminta: luentopalkkio ALK-Abelló Nordic A/S.

Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta: Koulutustoiminta: Teva. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kivuntutkimusyhdistys, kasvokiputoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys, hallituksen jäsen ja erityispätevyystoimikunnan jäsen.

Kirjallisuusviite

Suusyöpä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»11

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Bray F, Laversanne M, Sung H, ym. Global cancer statistics 2022: GLOBOCAN estimates of incidence and mortality worldwide for 36 cancers in 185 countries. CA Cancer J Clin 2024;74(3):229-263 «PMID: 38572751»PubMed
Suomen Syöpärekisteri. 2025. https://syoparekisteri.fi/
Henkilökohtainen tiedonanto Karri Seppä, tutkimuspäällikkö, Suomen Syöpärekisteri.
Mroueh R, Haapaniemi A, Grénman R, ym. Improved outcomes with oral tongue squamous cell carcinoma in Finland. Head Neck 2017;39(7):1306-1312 «PMID: 28481417»PubMed
Eloranta R, Vilén ST, Keinänen A, ym. Oral squamous cell carcinoma: Effect of tobacco and alcohol on cancer location. Tob Induc Dis 2024;22(): «PMID: 38895166»PubMed
Mariano LC, Warnakulasuriya S, Straif K, ym. Secondhand smoke exposure and oral cancer risk: a systematic review and meta-analysis. Tob Control 2022;31(5):597-607 «PMID: 33903278»PubMed
THL. Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina, litraa / 15 vuotta täyttäneet. 2025 Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s45ysdY1CbfW9SoDAA==&region=s07MtDZxjzcEAA==&year=sy5ztTbV0zUEAA==&gender=m;f;t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.5&buildTimestamp=202505220800
THL. Tupakkatilasto 2023. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149995/Tilastoraportti_55_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. Nikotiinipussit. 2024. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkatuotteet-ja-sahkosavuke/nikotiinipussit
THL. Sähkösavuke. 2024. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkatuotteet-ja-sahkosavuke/sahkosavuke
Gallagher KP, Vargas PA, Santos-Silva AR. The use of E-cigarettes as a risk factor for oral potentially malignant disorders and oral cancer: a rapid review of clinical evidence. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2024;29(1):e18-e26 «PMID: 37992145»PubMed
Scherer G, Pluym N, Scherer M. Oral health risks in adults who use electronic nicotine delivery systems and oral nicotine pouches: a critical review of the literature and qualitative synthesis of the available evidence. Harm Reduct J 2024;21(1):229 «PMID: 39736680»PubMed
Zou H, Lyu Q, Hu S. Pathology of oral nicotine pouches and their addiction mechanisms. J Dent 2026;166():106272 «PMID: 41319801»PubMed
Warnakulasuriya S, Chen THH. Areca Nut and Oral Cancer: Evidence from Studies Conducted in Humans. J Dent Res 2022;101(10):1139-1146 «PMID: 35459408»PubMed
Rumgay H, Nethan ST, Shah R, ym. Global burden of oral cancer in 2022 attributable to smokeless tobacco and areca nut consumption: a population attributable fraction analysis. Lancet Oncol 2024;25(11):1413-1423 «PMID: 39393386»PubMed
Kazemi K, Fadl A, Sperandio FF, ym. The Areca Nut and Oral Submucosal Fibrosis: A Narrative Review. Dent J (Basel) 2025;13(8): «PMID: 40863067»PubMed
Wu H, Zhang J, Zhou B. Toothbrushing frequency and gastric and upper aerodigestive tract cancer risk: A meta-analysis. Eur J Clin Invest 2021;51(5):e13478 «PMID: 33349957»PubMed
Bai X, Cui C, Yin J, ym. The association between oral hygiene and head and neck cancer: a meta-analysis. Acta Odontol Scand 2023;81(5):374-395 «PMID: 36538375»PubMed
Sahni V. Is there an association between oral hygiene and head and neck cancer? Evid Based Dent 2023;24(2):57-58 «PMID: 37142769»PubMed
M Madawana A, Awang Nawi MA, Tang L, ym. Does Mouthwash Use Affect Oral Cancer Risk? A Comprehensive Systematic Review and Meta-Analysis. Cureus 2025;17(1):e77123 «PMID: 39925579»PubMed
de Araújo J, Magalhães E, Lima H ym. Mouthwash use and oral cancer: a systematic review and meta-analysis. Rev Saude Publica. 2023 Nov 8;57:90. doi: 10.11606/s1518-8787.2023057004752.
Gomez-Castillo L, Cushing-Haugen KL, Useche M, ym. High Sugar-Sweetened Beverage Intake and Oral Cavity Cancer in Smoking and Nonsmoking Women. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg 2025;151(5):450-457 «PMID: 40079983»PubMed
Fantozzi PJ, Bavarian R, Tamayo I, ym. The role of family history of Cancer in Oral Cavity Cancer. Head Face Med 2021;17(1):48 «PMID: 34809651»PubMed
Tarle M, Raguž M, Lukšić I. Head and Neck Malignancies in Autoimmune Polyendocrine Syndrome Type 1 (APS-1/APECED): A Scoping Review of Molecular Pathogenesis, Clinical Features, and Outcomes. Int J Mol Sci 2025;26(18): «PMID: 41009535»PubMed
Garelli S, Dalla Costa M, Sabbadin C, ym. Autoimmune polyendocrine syndrome type 1: an Italian survey on 158 patients. J Endocrinol Invest 2021;44(11):2493-2510 «PMID: 34003463»PubMed
Mroueh R, Tanskanen T, Haapaniemi A, ym. Familial cancer risk in family members and spouses of patients with early-onset head and neck cancer. Head Neck 2020;42(9):2524-2532 «PMID: 32472619»PubMed
Kava CM, Chaturvedi AK, Senkomago V, ym. The role of human papillomavirus 16 in oral cavity and laryngeal cancers in the United States. J Natl Cancer Inst 2025;117(7):1492-1497 «PMID: 39657945»PubMed
Lorenzo-Pouso AI, Pérez-Jardón A, Caponio VCA, ym. Oral Chronic Hyperplastic Candidiasis and Its Potential Risk of Malignant Transformation: A Systematic Review and Prevalence Meta-Analysis. J Fungi (Basel) 2022;8(10): «PMID: 36294658»PubMed
Alnuaimi AD, Wiesenfeld D, O'Brien-Simpson NM, ym. Oral Candida colonization in oral cancer patients and its relationship with traditional risk factors of oral cancer: a matched case-control study. Oral Oncol 2015;51(2):139-45 «PMID: 25498921»PubMed
Pentenero M, Azzi L, Lodi G, ym. Chronic mechanical trauma/irritation and oral carcinoma: A systematic review showing low evidence to support an association. Oral Dis 2022;28(8):2110-2118 «PMID: 34637589»PubMed
Bernardes VF, Diniz MG, Silva JC, ym. Lack of association between denture trauma and loss of heterozygosity confronts the proposed pathologic role of chronic mucosal trauma in oral carcinogenesis. J Oral Pathol Med 2019;48(5):421-423 «PMID: 30849196»PubMed
Chiesa-Estomba CM, Mayo-Yanez M, Vaira LA, ym. Oral Cavity Cancer Secondary to Dental Trauma: A Scoping Review. Biomedicines 2024;12(9): «PMID: 39335539»PubMed
Zhang W, Wu S, Wang X, ym. Malignant Transformation and Treatment Recommendations of Chronic Hyperplastic Candidiasis-A Six-year Retrospective Cohort Study. Mycoses 2021;64(11):1422-1428 «PMID: 34553417»PubMed
Warnakulasuriya S. Clinical features and presentation of oral potentially malignant disorders. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2018;125(6):582-590 «PMID: 29673799»PubMed
Raber-Durlacher JE, Treister NS, Zadik Y, ym. MASCC/ISOO Clinical Practice Statement: The risk of secondary oral cancer following hematopoietic cell transplantation. Support Care Cancer 2024;32(8):545 «PMID: 39048762»PubMed
Dos Santos ES, Pérez-de-Oliveira ME, Normando AGC, ym. Systemic conditions associated with increased risk to develop oral squamous cell carcinoma: Systematic review and meta-analysis. Head Neck 2022;44(12):2925-2937 «PMID: 36114663»PubMed
Gervazio TC, Silva JK, Evangelista K, ym. Risk of oral cancer in patients with graft-vs-host disease: A systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2022;133(6):650-662 «PMID: 35396197»PubMed
Chaturvedi AK, Udaltsova N, Engels EA, ym. Oral Leukoplakia and Risk of Progression to Oral Cancer: A Population-Based Cohort Study. J Natl Cancer Inst 2020;112(10):1047-1054 «PMID: 31860085»PubMed
Cirillo N. Precursor Lesions, Overdiagnosis, and Oral Cancer: A Critical Review. Cancers (Basel) 2024;16(8): «PMID: 38672632»PubMed
Bánóczy J. Follow-up studies in oral leukoplakia. J Maxillofac Surg 1977;5(1):69-75 «PMID: 265354»PubMed
Waldron CA, Shafer WG. Leukoplakia revisited. A clinicopathologic study 3256 oral leukoplakias. Cancer 1975;36(4):1386-92 «PMID: 1175136»PubMed
Lorenzo-Pouso AI, Lafuente-Ibáñez de Mendoza I, Pérez-Sayáns M, ym. Critical update, systematic review, and meta-analysis of oral erythroplakia as an oral potentially malignant disorder. J Oral Pathol Med 2022;51(7):585-593 «PMID: 35488780»PubMed
WHO Classification of Tumours Editorial Board. Head and Neck tumours. 5th. ed. Vol. 9. Lyon: International Agency for Research on Cancer; 2024.
Warnakulasuriya S, Kujan O, Aguirre-Urizar JM, ym. Oral potentially malignant disorders: A consensus report from an international seminar on nomenclature and classification, convened by the WHO Collaborating Centre for Oral Cancer. Oral Dis 2021;27(8):1862-1880 «PMID: 33128420»PubMed
Zhu Y, Zhang S, Sun J, ym. Cigarette smoke promotes oral leukoplakia via regulating glutamine metabolism and M2 polarization of macrophage. Int J Oral Sci 2021;13(1):25 «PMID: 34373444»PubMed
Thompson LDR, Fitzpatrick SG, Müller S, ym. Proliferative Verrucous Leukoplakia: An Expert Consensus Guideline for Standardized Assessment and Reporting. Head Neck Pathol 2021;15(2):572-587 «PMID: 33415517»PubMed
Abadie WM, Partington EJ, Fowler CB, ym. Optimal Management of Proliferative Verrucous Leukoplakia: A Systematic Review of the Literature. Otolaryngol Head Neck Surg 2015;153(4):504-11 «PMID: 26044786»PubMed
Upadhyaya JD, Fitzpatrick SG, Islam MN, ym. A Retrospective 20-Year Analysis of Proliferative Verrucous Leukoplakia and Its Progression to Malignancy and Association with High-risk Human Papillomavirus. Head Neck Pathol 2018;12(4):500-510 «PMID: 29427033»PubMed
Rintala M, Vahlberg T, Salo T, ym. Proliferative verrucous leukoplakia and its tumor markers: Systematic review and meta-analysis. Head Neck 2019;41(5):1499-1507 «PMID: 30536498»PubMed
Öhman J, Zlotogorski-Hurvitz A, Dobriyan A, ym. Oral erythroplakia and oral erythroplakia-like oral squamous cell carcinoma - what's the difference? BMC Oral Health 2023;23(1):859 «PMID: 37957684»PubMed
Petti S. Pooled estimate of world leukoplakia prevalence: a systematic review. Oral Oncol 2003;39(8):770-80 «PMID: 13679200»PubMed
Mello FW, Miguel AFP, Dutra KL, ym. Prevalence of oral potentially malignant disorders: A systematic review and meta-analysis. J Oral Pathol Med 2018;47(7):633-640 «PMID: 29738071»PubMed
Muller S ym. Chapter 5: Oral cavity and mobile tongue tumors, Oral squamous cell carcinoma. In: WHO Classification of Tumours Editorial Board. Head and neck tumours. Lyon (France): International Agency for Research on Cancer; 2023. . (WHO classification of tumours series, 5th ed.; vol. 9). https://publications.iarc.who.int/629.
Roosaar A, Yin L, Johansson AL, ym. A long-term follow-up study on the natural course of oral leukoplakia in a Swedish population-based sample. J Oral Pathol Med 2007;36(2):78-82 «PMID: 17238968»PubMed
van der Waal I. Oral leukoplakia: A diagnostic challenge for clinicians and pathologists. Oral Dis 2019;25(1):348-349 «PMID: 30203899»PubMed
Villa A, Woo SB. Leukoplakia-A Diagnostic and Management Algorithm. J Oral Maxillofac Surg 2017;75(4):723-734 «PMID: 27865803»PubMed
Pimenta-Barros LA, Ramos-García P, González-Moles MÁ, ym. Malignant transformation of oral leukoplakia: Systematic review and comprehensive meta-analysis. Oral Dis 2025;31(1):69-80 «PMID: 39314164»PubMed
Iocca O, Sollecito TP, Alawi F, ym. Potentially malignant disorders of the oral cavity and oral dysplasia: A systematic review and meta-analysis of malignant transformation rate by subtype. Head Neck 2020;42(3):539-555 «PMID: 31803979»PubMed
Thakkar N, Mane DR, Angadi PV. DNA ploidy status as a predictor for malignant transformation in oral leukoplakia: a systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2025;139(6):700-708 «PMID: 39837746»PubMed
Speight PM, Khurram SA, Kujan O. Oral potentially malignant disorders: risk of progression to malignancy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2018;125(6):612-627 «PMID: 29396319»PubMed
Fatih MT, Mahmood MK, Garib BT, ym. Malignant Transformation of Oral Leukoplakia and Proliferative Verrucous Leukoplakia and Its Biomarker Predictors: A Systematic Umbrella Review. Head Neck 2026;48(1):246-260 «PMID: 41078152»PubMed
Mohideen K, Ghosh S, Krithika C, ym. Malignant transformation of proliferative Verrucous Leukoplakia-systematic review & meta-analysis. BMC Oral Health 2025;25(1):175 «PMID: 39893387»PubMed
Villa A, Lodolo M, Ha P. Oncological Outcomes of Patients With Oral Potentially Malignant Disorders. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg 2025;151(1):65-71 «PMID: 39570632»PubMed
Shafer WG, Waldron CA. Erythroplakia of the oral cavity. Cancer 1975;36(3):1021-8 «PMID: 1182656»PubMed
Gates JC, Abouyared M, Shnayder Y, ym. Clinical Management Update of Oral Leukoplakia: A Review From the American Head and Neck Society Cancer Prevention Service. Head Neck 2025;47(2):733-741 «PMID: 39584361»PubMed
Holmstrup P, Dabelsteen E. Oral leukoplakia-to treat or not to treat. Oral Dis 2016;22(6):494-7 «PMID: 26785709»PubMed
Tradati N, Grigolat R, Calabrese L, ym. Oral leukoplakias: to treat or not? Oral Oncol 1997;33(5):317-21 «PMID: 9415329»PubMed
Kuribayashi Y, Tsushima F, Morita KI, ym. Long-term outcome of non-surgical treatment in patients with oral leukoplakia. Oral Oncol 2015;51(11):1020-1025 «PMID: 26410021»PubMed
Zhou S, Zhang X, Liu W, ym. Evaluating surgical excision to prevent progression of oral precancerous lesions: Highlighting randomized controlled trials and cohort studies. J Dent Sci 2023;18(4):1876-1882 «PMID: 37799862»PubMed
de Pauli Paglioni M, Migliorati CA, Schausltz Pereira Faustino I, ym. Laser excision of oral leukoplakia: Does it affect recurrence and malignant transformation? A systematic review and meta-analysis. Oral Oncol 2020;109():104850 «PMID: 32540612»PubMed
Arduino PG, Lodi G, Cabras M, ym. A Randomized Controlled Trial on Efficacy of Surgical Excision of Nondysplastic Leukoplakia to Prevent Oral Cancer. Cancer Prev Res (Phila) 2021;14(2):275-284 «PMID: 32958584»PubMed
Sundberg J, Korytowska M, Holmberg E, ym. Recurrence rates after surgical removal of oral leukoplakia-A prospective longitudinal multi-centre study. PLoS One 2019;14(12):e0225682 «PMID: 31810078»PubMed
Kumar A, Cascarini L, McCaul JA, ym. How should we manage oral leukoplakia? Br J Oral Maxillofac Surg 2013;51(5):377-83 «PMID: 23159193»PubMed
van der Waal I. Potentially malignant disorders of the oral and oropharyngeal mucosa; present concepts of management. Oral Oncol 2010;46(6):423-5 «PMID: 20308005»PubMed
Kerr AR, Lodi G. Management of oral potentially malignant disorders. Oral Dis 2021;27(8):2008-2025 «PMID: 34324758»PubMed
Yang SW, Lee YS, Chang LC, ym. Outcome of excision of oral erythroplakia. Br J Oral Maxillofac Surg 2015;53(2):142-7 «PMID: 25467247»PubMed
Holmstrup P, Vedtofte P, Reibel J, ym. Long-term treatment outcome of oral premalignant lesions. Oral Oncol 2006;42(5):461-74 «PMID: 16316774»PubMed
Bray T, Rose C, Meehan L, ym. What are the oral health implications of using snus? A systematic review. Br J Oral Maxillofac Surg 2025;63(6):423-428 «PMID: 40514264»PubMed
Kopperud SE, Ansteinsson V, Mdala I, ym. Oral lesions associated with daily use of snus, a moist smokeless tobacco product. A cross-sectional study among Norwegian adolescents. Acta Odontol Scand 2023;81(6):473-478 «PMID: 36799465»PubMed
Montén U, Wennström JL, Ramberg P. Periodontal conditions in male adolescents using smokeless tobacco (moist snuff). J Clin Periodontol 2006;33(12):863-8 «PMID: 17092238»PubMed
Lawler TS, Stanfill SB, Tran HT, ym. Chemical analysis of snus products from the United States and northern Europe. PLoS One 2020;15(1):e0227837 «PMID: 31940415»PubMed
Wyss AB, Hashibe M, Lee YA, ym. Smokeless Tobacco Use and the Risk of Head and Neck Cancer: Pooled Analysis of US Studies in the INHANCE Consortium. Am J Epidemiol 2016;184(10):703-716 «PMID: 27744388»PubMed
Asthana S, Labani S, Kailash U, ym. Association of Smokeless Tobacco Use and Oral Cancer: A Systematic Global Review and Meta-Analysis. Nicotine Tob Res 2019;21(9):1162-1171 «PMID: 29790998»PubMed
Dahlin S, Gunnerbeck A, Wikström AK, ym. Maternal tobacco use and extremely premature birth - a population-based cohort study. BJOG 2016;123(12):1938-1946 «PMID: 27411948»PubMed
Baba S, Wikström AK, Stephansson O, ym. Influence of snuff and smoking habits in early pregnancy on risks for stillbirth and early neonatal mortality. Nicotine Tob Res 2014;16(1):78-83 «PMID: 23943841»PubMed
De Porras-Carrique T, Ramos-García P, Aguilar-Diosdado M, ym. Autoimmune disorders in oral lichen planus: A systematic review and meta-analysis. Oral Dis 2023;29(4):1382-1394 «PMID: 35000260»PubMed
González-Moles MÁ, Warnakulasuriya S, González-Ruiz I, ym. Worldwide prevalence of oral lichen planus: A systematic review and meta-analysis. Oral Dis 2021;27(4):813-828 «PMID: 32144836»PubMed
Alrashdan MS, Cirillo N, McCullough M. Oral lichen planus: a literature review and update. Arch Dermatol Res 2016;308(8):539-51 «PMID: 27349424»PubMed
Al-Hashimi I, Schifter M, Lockhart PB, ym. Oral lichen planus and oral lichenoid lesions: diagnostic and therapeutic considerations. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103 Suppl():S25.e1-12 «PMID: 17261375»PubMed
Cheng YS, Gould A, Kurago Z, ym. Diagnosis of oral lichen planus: a position paper of the American Academy of Oral and Maxillofacial Pathology. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2016;122(3):332-54 «PMID: 27401683»PubMed
Carrozzo M, Porter S, Mercadante V, ym. Oral lichen planus: A disease or a spectrum of tissue reactions? Types, causes, diagnostic algorhythms, prognosis, management strategies. Periodontol 2000 2019;80(1):105-125 «PMID: 31090143»PubMed
Feller L, Wood NH, Khammissa RA, ym. Review: allergic contact stomatitis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2017;123(5):559-565 «PMID: 28407984»PubMed
McParland H, Warnakulasuriya S. Oral lichenoid contact lesions to mercury and dental amalgam--a review. J Biomed Biotechnol 2012;2012():589569 «PMID: 22888200»PubMed
Reeve MP, Vehviläinen M, Luo S, ym. Oral and non-oral lichen planus show genetic heterogeneity and differential risk for autoimmune disease and oral cancer. Am J Hum Genet 2024;111(6):1047-1060 «PMID: 38776927»PubMed
Sigurgeirsson B, Lindelöf B. Lichen planus and malignancy. An epidemiologic study of 2071 patients and a review of the literature. Arch Dermatol 1991;127(11):1684-8 «PMID: 1952973»PubMed
Halonen P, Jakobsson M, Heikinheimo O, ym. Cancer risk of Lichen planus: A cohort study of 13,100 women in Finland. Int J Cancer 2018;142(1):18-22 «PMID: 28857160»PubMed
Lodi G, Manfredi M, Mercadante V, ym. Interventions for treating oral lichen planus: corticosteroid therapies. Cochrane Database Syst Rev 2020;2(2):CD001168 «PMID: 32108333»PubMed
Campana F, Lan R, Girard C, ym. French guidelines for the management of oral lichen planus (excluding pharmacological therapy). Ann Dermatol Venereol 2022;149(1):14-27 «PMID: 34238586»PubMed
Marable DR, Bowers LM, Stout TL, ym. Oral candidiasis following steroid therapy for oral lichen planus. Oral Dis 2016;22(2):140-7 «PMID: 26599999»PubMed
Alqahtani SS, Alabeedi FM. Association of oral candidiasis with oral lichen planus in patients using corticosteroid therapy - Meta-analysis. J Popul Ther Clin Pharmacol 2023;30(1):e1-e13 «PMID: 36631413»PubMed
Siponen M, Huuskonen L, Kallio-Pulkkinen S, ym. Topical tacrolimus, triamcinolone acetonide, and placebo in oral lichen planus: a pilot randomized controlled trial. Oral Dis 2017;23(5):660-668 «PMID: 28168769»PubMed
Sonthalia S, Singal A. Comparative efficacy of tacrolimus 0.1% ointment and clobetasol propionate 0.05% ointment in oral lichen planus: a randomized double-blind trial. Int J Dermatol 2012;51(11):1371-8 «PMID: 23067089»PubMed
Serafini G, De Biase A, Lamazza L, ym. Efficacy of Topical Treatments for the Management of Symptomatic Oral Lichen Planus: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health 2023;20(2): «PMID: 36673955»PubMed
Chancellor MB. Rationale for the Use of Topical Calcineurin Inhibitors in the Management of Oral Lichen Planus and Mucosal Inflammatory Diseases. Cureus 2024;16(11):e74570 «PMID: 39611074»PubMed
Ioannides D, Vakirlis E, Kemeny L, ym. European S1 guidelines on the management of lichen planus: a cooperation of the European Dermatology Forum with the European Academy of Dermatology and Venereology. J Eur Acad Dermatol Venereol 2020;34(7):1403-1414 «PMID: 32678513»PubMed
Cury Martins J, Martins C, Aoki V, ym. Topical tacrolimus for atopic dermatitis. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(7):CD009864 «PMID: 26132597»PubMed
Devasenapathy N, Chu A, Wong M, ym. Cancer risk with topical calcineurin inhibitors, pimecrolimus and tacrolimus, for atopic dermatitis: a systematic review and meta-analysis. Lancet Child Adolesc Health 2023;7(1):13-25 «PMID: 36370744»PubMed
Sun SL, Liu JJ, Zhong B, ym. Topical calcineurin inhibitors in the treatment of oral lichen planus: a systematic review and meta-analysis. Br J Dermatol 2019;181(6):1166-1176 «PMID: 30903622»PubMed
Daloiso A, Franz L, Mondello T, ym. Head and Neck Squamous Cell Carcinoma with Distant Metastasis: A Systematic Review and Meta-Analysis. Cancers (Basel) 2024;16(22): «PMID: 39594842»PubMed
Yu YF, Cao LM, Li ZZ, ym. Frequency of lymph node metastases at different neck levels in patients with oral squamous cell carcinoma: a systematic review and meta-analysis. Int J Surg 2025;111(1):1285-1300 «PMID: 39037727»PubMed
Ding Z, Xiao T, Huang J, ym. Elective Neck Dissection Versus Observation in Squamous Cell Carcinoma of Oral Cavity With Clinically N0 Neck: A Systematic Review and Meta-Analysis of Prospective Studies. J Oral Maxillofac Surg 2019;77(1):184-194 «PMID: 30218654»PubMed
Abu-Ghanem S, Yehuda M, Carmel NN, ym. Elective Neck Dissection vs Observation in Early-Stage Squamous Cell Carcinoma of the Oral Tongue With No Clinically Apparent Lymph Node Metastasis in the Neck: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg 2016;142(9):857-65 «PMID: 27442962»PubMed
Jerjes W, Upile T, Petrie A, ym. Clinicopathological parameters, recurrence, locoregional and distant metastasis in 115 T1-T2 oral squamous cell carcinoma patients. Head Neck Oncol 2010;2():9 «PMID: 20406474»PubMed
Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K, ym. Detection of tongue cancer in primary care. Br J Gen Pract 2001;51(463):106-11 «PMID: 11217621»PubMed
Rogers SN, Vedpathak SV, Lowe D. Reasons for delayed presentation in oral and oropharyngeal cancer: the patients perspective. Br J Oral Maxillofac Surg 2011;49(5):349-53 «PMID: 20674107»PubMed
Lima AM, Meira IA, Soares MS, ym. Delay in diagnosis of oral cancer: a systematic review. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2021;26(6):e815-e824 «PMID: 34704975»PubMed
Keinänen A, Uittamo J, Snäll J. Do we recognize oral cancer? Primary professional delay in diagnosis of oral squamous cell carcinoma. Clin Oral Investig 2024;28(2):131 «PMID: 38308109»PubMed
González-Moles MÁ, Aguilar-Ruiz M, Ramos-García P. Challenges in the Early Diagnosis of Oral Cancer, Evidence Gaps and Strategies for Improvement: A Scoping Review of Systematic Reviews. Cancers (Basel) 2022;14(19): «PMID: 36230890»PubMed
Seoane J, Alvarez-Novoa P, Gomez I, ym. Early oral cancer diagnosis: The Aarhus statement perspective. A systematic review and meta-analysis. Head Neck 2016;38 Suppl 1():E2182-9 «PMID: 25783770»PubMed
Sloan P, Gale B, Hunter K ym. Malignant surface epithelial tumours. Kirjassa: WHO classification of head and neck tumours. Editors. El-Naggar A, ym. Lyon 2017;4.th edition IARC:s. 109-111
Ilmarinen T., Nieminen M., Mäkitie A., Atula T. Pään ja kaulan alueen syöpien varhainen tunnistaminen. Duodecim 2019; 135 (5):447-53.
Stöckli SJ, Zimmermann R. [Value of panendoscopy in assessment of mouth cavity, pharyngeal and laryngeal cancers]. Schweiz Med Wochenschr Suppl 2000;116():15S-17S «PMID: 10780063»PubMed
Liukkonen L, Salo T, Snäll J. Challenges in primary biopsies of oral squamous cell carcinoma: a comparative study of factors affecting biopsy success in Finnish patients. Quintessence Int 2025;56(9):728-736 «PMID: 40719168»PubMed
ICCR. 2025. Carcinomas of the Oral Cavity. Histopathology Reporting Guide. Saatavissa: https://www.iccr-cancer.org/wp-content/uploads/2025/05/ICCR-Oral-Cavity-2nd-ed-v2.1-bookmarked.pdf
Mosier KM, Graner BD, Gray BR. Trends in Head and Neck Cancer: Oral Cavity Carcinoma and What the Radiologist Needs to Know. Radiol Imaging Cancer 2025;7(6):e250154 «PMID: 41201349»PubMed
Pfister DG, Spencer S, Adelstein D, ym. Head and Neck Cancers, Version 2.2020, NCCN Clinical Practice Guidelines in Oncology. J Natl Compr Canc Netw 2020;18(7):873-898 «PMID: 32634781»PubMed
Machiels JP, René Leemans C, Golusinski W, ym. Squamous cell carcinoma of the oral cavity, larynx, oropharynx and hypopharynx: EHNS-ESMO-ESTRO Clinical Practice Guidelines for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2020;31(11):1462-1475 «PMID: 33239190»PubMed
Mahajan A, Ahuja A, Sable N, ym. Corrigendum to "Imaging in oral cancers: A comprehensive review" [Oral Oncol. 104 (2020) 104658]. Oral Oncol 2020;111():104956 «PMID: 32818872»PubMed
Lee MK, Choi Y. Correlation between radiologic depth of invasion and pathologic depth of invasion in oral cavity squamous cell carcinoma: A systematic review and meta-analysis. Oral Oncol 2023;136():106249 «PMID: 36417807»PubMed
Voizard B, Khoury M, Saydy N, ym. Preoperative evaluation of depth of invasion in oral tongue squamous cell carcinoma: A systematic review and meta-analysis. Oral Oncol 2023;136():106273 «PMID: 36521381»PubMed
Cao C, Gan X, He Y, ym. Diagnostic efficacy of PET-CT, CT, and MRI in preoperative assessment of mandibular invasion caused by head and neck cancer: A systematic review and meta-analysis. Oral Oncol 2021;116():105264 «PMID: 33756286»PubMed
Sproll KC, Hermes I, Felder G, ym. Comparative analysis of diagnostic ultrasound and histopathology for detecting cervical lymph node metastases in head and neck cancer. J Cancer Res Clin Oncol 2023;149(19):17319-17333 «PMID: 37823935»PubMed
Guedj D, Neveü S, Becker M, ym. FDG PET-CT for the Detection of Occult Nodal Metastases in Head and Neck Cancer: A Systematic Review and Meta-Analysis. Cancers (Basel) 2024;16(17): «PMID: 39272812»PubMed
Zwittag P, Asel C, Gabriel M, ym. MRI and PET/CT in the assessment of lymph node metastases in head and neck cancer. Sci Rep 2023;13(1):19347 «PMID: 37935875»PubMed
Alsibani A, Alqahtani A, Almohammadi R, ym. Comparing the Efficacy of CT, MRI, PET-CT, and US in the Detection of Cervical Lymph Node Metastases in Head and Neck Squamous Cell Carcinoma with Clinically Negative Neck Lymph Node: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Clin Med 2024;13(24): «PMID: 39768545»PubMed
Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen syöpästrategia 2026–2035. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1329769/Kansallinen_syopastrategia_2026_2035.pdf/5057c3d1-e824-3933-0a32-7344843e9bf6/Kansallinen_syopastrategia_2026_2035.pdf?t=1762756763489
Wuorela M & Viikari L. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. 2019. Duodecim 2019;135:1579–85. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15095.pdf
Nieminen T, Tolvi M, Ylä-Kotola T, ym. Risk factors for early mortality and impaired quality of life in oral cavity cancer - head and neck cancer register study. Acta Oncol 2025;64():859-867 «PMID: 40607833»PubMed
Medical Algorithms. Adult Comorbidity Evaluation-27 (ACE-27). 2025. Saatavissa: https://m.medicalalgorithms.com/adult-comorbidity-evaluation-27-ace-27
Beacher NG, Sweeney MP. The dental management of a mouth cancer patient. Br Dent J 2018;225(9):855-864 «PMID: 30412520»PubMed
Straub A, Linz C, Lapa C, ym. Performance of cone-beam computed tomography (CBCT) in comparison to conventional computed tomography (CT) and magnetic resonance imaging (MRI) for the detection of bone invasion in oral squamous cell cancer (OSCC): a prospective study. BMC Oral Health 2024;24(1):341 «PMID: 38493083»PubMed
Mohd Nizar MA, Nabil S. Cone Beam Computed Tomography in Oral Cancer: A Scoping Review. Diagnostics (Basel) 2025;15(11): «PMID: 40506950»PubMed
Mäkitie A, Paloheimo K, Björkstrand R ym. Teollisen pikavalmistuksen lääketieteelliset sovellutukset. Duodecim 2010;126:143-51
Lainiala O., Mehtonen H, ym. Kolmiulotteinen mallintaminen tarjoaa uusia vaihtoehtoja leikkaushoitoihin. Suom Lääkäril 2025; 80:e44738
Suomen pään ja kaulan onkologia ry. Pään ja kaulan alueen syövän kansallinen hoitosuositus. 2025. Saatavissa: https://www.fshno.fi/Hoitosuositus/
Cooper JS, Zhang Q, Pajak TF, ym. Long-term follow-up of the RTOG 9501/intergroup phase III trial: postoperative concurrent radiation therapy and chemotherapy in high-risk squamous cell carcinoma of the head and neck. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2012;84(5):1198-205 «PMID: 22749632»PubMed
Bernier J, Cooper JS, Pajak TF, ym. Defining risk levels in locally advanced head and neck cancers: a comparative analysis of concurrent postoperative radiation plus chemotherapy trials of the EORTC (#22931) and RTOG (# 9501). Head Neck 2005;27(10):843-50 «PMID: 16161069»PubMed
Evans M, Bonomo P, Chan PC, ym. Post-operative radiotherapy for oral cavity squamous cell carcinoma: Review of the data guiding the selection and the delineation of post-operative target volumes. Radiother Oncol 2025;207():110880 «PMID: 40194704»PubMed
Ellis MA, Graboyes EM, Wahlquist AE, ym. Primary Surgery vs Radiotherapy for Early Stage Oral Cavity Cancer. Otolaryngol Head Neck Surg 2018;158(4):649-659 «PMID: 29256326»PubMed
Mehanna H, Wong WL, McConkey CC, ym. PET-CT Surveillance versus Neck Dissection in Advanced Head and Neck Cancer. N Engl J Med 2016;374(15):1444-54 «PMID: 27007578»PubMed
Eskander A, Dziegielewski PT, Patel MR, ym. Oral Cavity Cancer Surgical and Nodal Management: A Review From the American Head and Neck Society. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg 2024;150(2):172-178 «PMID: 38153725»PubMed
Genden EM, Ferlito A, Silver CE, ym. Contemporary management of cancer of the oral cavity. Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267(7):1001-17 «PMID: 20155361»PubMed
Galviz Tabares B, Ruiz Geithner CM, Pierpoline J, ym. Long-Term Functional Outcomes of Free Flaps Versus Locoregional Flaps in Soft Tissue Reconstruction for Oral Cavity Cancer: A Systematic Review. J Craniofac Surg 2025;36(4):1278-1285 «PMID: 40067267»PubMed
Calabrese L, Fazio E, Bassani S, ym. Systematic review of minimally-invasive reconstructive options for oral cavity defects. Acta Otorhinolaryngol Ital 2024;44(Suppl. 1):S42-S57 «PMID: 38745516»PubMed
Tang JA, Rieger JM, Wolfaardt JF. A review of functional outcomes related to prosthetic treatment after maxillary and mandibular reconstruction in patients with head and neck cancer. Int J Prosthodont 2008;21(4):337-54 «PMID: 18717093»PubMed
Said MM, Otomaru T, Sumita Y, ym. Systematic review of literature: functional outcomes of implant-prosthetic treatment in patients with surgical resection for oral cavity tumors. J Investig Clin Dent 2017;8(2): «PMID: 26749088»PubMed
Korfage A, Raghoebar GM, Slater JJ, ym. Overdentures on primary mandibular implants in patients with oral cancer: a follow-up study over 14 years. Br J Oral Maxillofac Surg 2014;52(9):798-805 «PMID: 24951245»PubMed
Chambrone L, Mandia J Jr, Shibli JA, ym. Dental implants installed in irradiated jaws: a systematic review. J Dent Res 2013;92(12 Suppl):119S-30S «PMID: 24158336»PubMed
Esposito M, Worthington HV. Interventions for replacing missing teeth: hyperbaric oxygen therapy for irradiated patients who require dental implants. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(9):CD003603 «PMID: 24085641»PubMed
Toneatti DJ, Graf RR, Burkhard JP, ym. Survival of dental implants and occurrence of osteoradionecrosis in irradiated head and neck cancer patients: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2021;25(10):5579-5593 «PMID: 34401944»PubMed
Yoshida EJ, Luu M, David JM, ym. Postoperative chemoradiotherapy in patients with head and neck cancer aged 70 or older with positive margins or extranodal extension and the influence of nodal classification. Head Neck 2018;40(6):1228-1236 «PMID: 29417700»PubMed
Langendijk JA, Ferlito A, Takes RP, ym. Postoperative strategies after primary surgery for squamous cell carcinoma of the head and neck. Oral Oncol 2010;46(8):577-85 «PMID: 20400361»PubMed
Carvalho CG, Medeiros-Filho JB, Ferreira MC. Guide for health professionals addressing oral care for individuals in oncological treatment based on scientific evidence. Support Care Cancer 2018;26(8):2651-2661 «PMID: 29470703»PubMed
McGuire DB, Fulton JS, Park J, ym. Systematic review of basic oral care for the management of oral mucositis in cancer patients. Support Care Cancer 2013;21(11):3165-77 «PMID: 24018908»PubMed
Elad S, Cheng KKF, Lalla RV, ym. MASCC/ISOO clinical practice guidelines for the management of mucositis secondary to cancer therapy. Cancer 2020;126(19):4423-4431 «PMID: 32786044»PubMed
Cruz AR, Minicucci EM, Betini M, ym. Efficacy of photobiomodulation in the treatment of oral mucositis in patients undergoing antineoplastic therapy: systematic review and meta-analysis. Support Care Cancer 2023;31(12):645 «PMID: 37853254»PubMed
Gomez DR, Estilo CL, Wolden SL, ym. Correlation of osteoradionecrosis and dental events with dosimetric parameters in intensity-modulated radiation therapy for head-and-neck cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;81(4):e207-13 «PMID: 21570202»PubMed
Kielbassa AM, Hinkelbein W, Hellwig E, ym. Radiation-related damage to dentition. Lancet Oncol 2006;7(4):326-35 «PMID: 16574548»PubMed
Sroussi HY, Epstein JB, Bensadoun RJ, ym. Common oral complications of head and neck cancer radiation therapy: mucositis, infections, saliva change, fibrosis, sensory dysfunctions, dental caries, periodontal disease, and osteoradionecrosis. Cancer Med 2017;6(12):2918-2931 «PMID: 29071801»PubMed
Riley P, Glenny AM, Hua F, ym. Pharmacological interventions for preventing dry mouth and salivary gland dysfunction following radiotherapy. Cochrane Database Syst Rev 2017;7(7):CD012744 «PMID: 28759701»PubMed
Pienihäkkinen K, Hietala-Lenkkeri A, Arpalahti I, ym. The effect of xylitol chewing gums and candies on caries occurrence in children: a systematic review with special reference to caries level at study baseline. Eur Arch Paediatr Dent 2024;25(2):145-160 «PMID: 38430364»PubMed
Gueimonde L, Vesterlund S, García-Pola MJ, ym. Supplementation of xylitol-containing chewing gum with probiotics: a double blind, randomised pilot study focusing on saliva flow and saliva properties. Food Funct 2016;7(3):1601-9 «PMID: 26913493»PubMed
Blitzer GC, Paz C, McCoy SS, ym. Radiation-Therapy Related Salivary Dysfunction. Semin Radiat Oncol 2025;35(2):278-284 «PMID: 40090753»PubMed
Mercadante V, Smith DK, Abdalla-Aslan R, ym. A systematic review of salivary gland hypofunction and/or xerostomia induced by non-surgical cancer therapies: prevention strategies. Support Care Cancer 2025;33(2):87 «PMID: 39792256»PubMed
Lu SY. Oral Candidosis: Pathophysiology and Best Practice for Diagnosis, Classification, and Successful Management. J Fungi (Basel) 2021;7(7): «PMID: 34356934»PubMed
Yang Z, Zhang S, Ji N, ym. The evil companion of OSCC: Candida albicans. Oral Dis 2024;30(4):1873-1886 «PMID: 37530513»PubMed
Di Cosola M, Cazzolla AP, Charitos IA, ym. Candida albicans and Oral Carcinogenesis. A Brief Review. J Fungi (Basel) 2021;7(6): «PMID: 34204731»PubMed
Millsop JW, Fazel N. Oral candidiasis. Clin Dermatol 2016;34(4):487-94 «PMID: 27343964»PubMed
Peterson DE, Doerr W, Hovan A, ym. Osteoradionecrosis in cancer patients: the evidence base for treatment-dependent frequency, current management strategies, and future studies. Support Care Cancer 2010;18(8):1089-98 «PMID: 20526784»PubMed
de Almeida-Silva LA, Lupp JDS, Sobral-Silva LA, ym. The incidence of osteoradionecrosis of the jaws in oral cavity cancer patients treated with intensity-modulated radiotherapy: a systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2024;138(1):66-78 «PMID: 38772792»PubMed
Treechairusame T, Singh A, Dee EC, ym. Osteoradionecrosis as a complication following post-operative intensity-modulated radiation therapy or proton therapy for oral cavity cancer. Oral Oncol 2025;168():107581 «PMID: 40782527»PubMed
Notani K, Yamazaki Y, Kitada H, ym. Management of mandibular osteoradionecrosis corresponding to the severity of osteoradionecrosis and the method of radiotherapy. Head Neck 2003;25(3):181-6 «PMID: 12599284»PubMed
Eisbruch A, Harris J, Garden AS, ym. Multi-institutional trial of accelerated hypofractionated intensity-modulated radiation therapy for early-stage oropharyngeal cancer (RTOG 00-22). Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76(5):1333-8 «PMID: 19540060»PubMed
Aarup-Kristensen S, Hansen CR, Forner L, ym. Osteoradionecrosis of the mandible after radiotherapy for head and neck cancer: risk factors and dose-volume correlations. Acta Oncol 2019;58(10):1373-1377 «PMID: 31364903»PubMed
van Dijk LV, Abusaif AA, Rigert J, ym. Normal Tissue Complication Probability (NTCP) Prediction Model for Osteoradionecrosis of the Mandible in Patients With Head and Neck Cancer After Radiation Therapy: Large-Scale Observational Cohort. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2021;111(2):549-558 «PMID: 33965514»PubMed
Kawasaki M, Shimamoto H, Nishimura DA, ym. The usefulness of different imaging modalities in mandibular osteonecrosis and osteomyelitis diagnosis. Sci Rep 2025;15(1):12272 «PMID: 40210732»PubMed
Peterson DE, Koyfman SA, Yarom N, ym. Prevention and Management of Osteoradionecrosis in Patients With Head and Neck Cancer Treated With Radiation Therapy: ISOO-MASCC-ASCO Guideline. J Clin Oncol 2024;42(16):1975-1996 «PMID: 38691821»PubMed
Quah B, Yong CW, Lai CWM, ym. Efficacy of adjunctive modalities during tooth extraction for the prevention of osteoradionecrosis: A systematic review and meta-analysis. Oral Dis 2024;30(6):3732-3744 «PMID: 38396363»PubMed
Arqueros-Lemus M, Mariño-Recabarren D, Niklander S, ym. Pentoxifylline and tocopherol for the treatment of osteoradionecrosis of the jaws. A systematic review. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2023;28(3):e293-e300 «PMID: 36641743»PubMed
WHO. 2025. WHOQOL: Measuring Quality of Life. Saatavissa: https://www.who.int/tools/whoqol
Barrios R, Bravo M, Gil-Montoya JA, ym. Oral and general health-related quality of life in patients treated for oral cancer compared to control group. Health Qual Life Outcomes 2015;13():9 «PMID: 25613348»PubMed
Tonsbeek AM, van der Lely JN, Bulstra L, ym. Long-term health-related quality of life in oral cancer survivors following microvascular tongue reconstruction. Oral Oncol 2025;166():107363 «PMID: 40367653»PubMed
Piyarathne N, Sinclair S, Elsayed KS, ym. Oral health-related quality of life in head and neck cancer: a systematic review. Front Oral Health 2025;6():1691065 «PMID: 41347226»PubMed
Fromm L, Gotfredsen K, Wessel I, ym. Oral health-related quality of life, oral aesthetics and oral function in head and neck cancer patients after oral rehabilitation. J Oral Rehabil 2019;46(8):738-746 «PMID: 31013356»PubMed
Ranta P, Kinnunen I, Irjala H. Validation of the Finnish MD Anderson Dysphagia Inventory (MDADI) in patients with head and neck cancer. Sci Rep 2025;15(1):18980 «PMID: 40447690»PubMed
Deana NF, Ulloa C, Ceballos F, ym. Systematic review and standardized comparison of health-related quality-of-life instruments available for patients with oral cavity cancer and oropharyngeal cancer. BMC Oral Health 2025;25(1):1584 «PMID: 41068711»PubMed
van der Molen L, van Rossum MA, Burkhead LM, ym. Functional outcomes and rehabilitation strategies in patients treated with chemoradiotherapy for advanced head and neck cancer: a systematic review. Eur Arch Otorhinolaryngol 2009;266(6):889-900 «PMID: 18825400»PubMed
Pagh A, Vedtofte T, Lynggaard CD, ym. The value of routine follow-up after treatment for head and neck cancer. A national survey from DAHANCA. Acta Oncol 2013;52(2):277-84 «PMID: 23320772»PubMed
Merkx MA, van Gulick JJ, Marres HA, ym. Effectiveness of routine follow-up of patients treated for T1-2N0 oral squamous cell carcinomas of the floor of mouth and tongue. Head Neck 2006;28(1):1-7 «PMID: 16155911»PubMed
Kytö E, Haapio E, Minn H, ym. Critical review of the follow-up protocol for head and neck cancer patients. J Laryngol Otol 2019;133(5):424-429 «PMID: 31006389»PubMed
Brands MT, Smeekens EAJ, Takes RP, ym. Time patterns of recurrence and second primary tumors in a large cohort of patients treated for oral cavity cancer. Cancer Med 2019;8(12):5810-5819 «PMID: 31400079»PubMed
Mroueh R, Nevala A, Haapaniemi A, ym. Risk of second primary cancer in oral squamous cell carcinoma. Head Neck 2020;42(8):1848-1858 «PMID: 32057158»PubMed
van de Weerd C, van Tol-Geerdink JJ, van den Broek GB, ym. Individualised follow-up for head and neck cancer-design of a prospective cohort study to assess its feasibility. BMJ Open 2022;12(12):e068750 «PMID: 36581428»PubMed
Kankaanranta L, Seppälä T, Koivunoro H, ym. Boron neutron capture therapy in the treatment of locally recurred head-and-neck cancer: final analysis of a phase I/II trial. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2012;82(1):e67-75 «PMID: 21300462»PubMed
Hirose K, Konno A, Hiratsuka J, ym. Boron neutron capture therapy using cyclotron-based epithermal neutron source and borofalan ((10)B) for recurrent or locally advanced head and neck cancer (JHN002): An open-label phase II trial. Radiother Oncol 2021;155():182-187 «PMID: 33186684»PubMed
Vermorken JB, Mesia R, Rivera F, ym. Platinum-based chemotherapy plus cetuximab in head and neck cancer. N Engl J Med 2008;359(11):1116-27 «PMID: 18784101»PubMed
Muscaritoli M, Arends J, Bachmann P, ym. ESPEN practical guideline: Clinical Nutrition in cancer. Clin Nutr 2021;40(5):2898-2913 «PMID: 33946039»PubMed
Mäkitie A & Loimu V. 2025. Pään ja kaulan alueen syöpien palliatiivinen hoito. Kirjassa: Palliatiivinen hoito. Saarto T, Jämsen E, Lehto J, Pöyhiä R (toim.). 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim

Artikkelin tunnus: hoi07025 (007.025)

Suusyöpä

Suusyöpä

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet ja kohderyhmät

Potilasnäkökulma

Rajaukset

Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja ennuste

Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät, muutokset ja sairaudet

Ehkäisy

Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät muutokset ja sairaudet

Leukoplakia ja erytroplakia

Diagnostiikka

Kehittyminen suusyöväksi

Hoito

Nuuskan aiheuttamat muutokset

Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos

Diagnostiikka

Kehittyminen suusyöväksi

Suun punajäkälän hoito

Suusyöpään liittyvät oireet ja löydökset

Diagnostiikka

Kudosnäytteet

PAD-vastauksen tulkinta ja tarvittavat toimenpiteet

Suusyövän hoitoa edeltävät tutkimukset ja valmistelut

Levinneisyystutkimukset

Kuvantamistutkimukset levinneisyyden selvittelyssä

Suusyövän hoidon suunnittelu

Suusyövän hoito

Yleistä

Suusyövän leikkaushoito

Purentaelimistön kuntoutus

Sädehoito

Leikkaukseen ja sädehoitoon liittyvä välitön jälkihoito

Sädemukosiitti (suun limakalvon tulehdus)

Suun kuivuus (kserostomia)

Suun hiivasieni-infektio

Osteoradionekroosi

Elämänlaatu

Kuntoutus

Seuranta ja sen porrastus

Uusiutumien hoito

Palliatiivinen hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

A

A

A

A

A

A

B

B

B

B

B

B

B

B

C

C

C

C

C

Taulukot

Lisätietoa

Potilasohjeet

Luentomateriaali ja videot

Muut versiot

Jaa

Aiheeseen liittyviä suosituksia