Takaisin Tulosta

Ryhmäohjauksen toteutus

Lisätietoa aiheesta
Pilvikki Absetz
19.6.2018
  • Ryhmäohjaus liitettynä mihin tahansa muuhun hoitomuotoon kaksinkertaistaa onnistumisen todennäköisyyden tupakoinnin lopettamisessa «Absetz P, Winell K. Luku 13.55. Teoksessa Tupakka-...»1. Ryhmässä saatava vertaistuki voi olla onnistumisen kannalta keskeinen tekijä.
  • Ryhmäohjauksen onnistumiseksi on olennaista pohtia vieroitusohjauksen prosessi ja keskeiset rekrytoinnin paikat: mistä ja miten ohjattavat tunnistetaan ja miten heidät parhaiten ohjataan vieroitusryhmään.
  • Vieroitusohjaukseen on olemassa valmiita ryhmämalleja kuten jo useissa maakunnissa toimiva «http://www.28paivaailman.fi/»1 ohjelma, jonka kautta vieroitusta haluava voi osallistua sekä verkko- että ryhmäohjaukseen. Ohjelma järjestää ohjaajien koulutusta materiaalien käyttöön, mutta lisäksi ohjaajien on syytä hallita ryhmänohjaustaitoja. Koska vieroitukseen hakeutuvat ovat heterogeeninen ryhmä erilaisine tarpeineen, ohjaaja voi joutua kokoamaan täydentävää materiaalia esimerkiksi painonhallinnan tukemiseksi.
  • Ryhmäohjauksessa hoitokertojen määrä suunnitellaan etukäteen. Hoitokertoja on tavallisesti kuudesta kymmeneen, mutta useampi kerta yleensä lisää onnistumisen todennäköisyyttä ja voi olla tarpeen erityisryhmissä kuten mielenterveyskuntoutujilla. Ryhmän koko on tavallisesti 8–12. Tätä isommassa ryhmässä ohjaajalla on oltava kokemusta usean pienryhmän yhtäaikaisesta fasilitoinnista.
  • Ryhmätapaamisten pääaiheet suunnitellaan etukäteen, mutta osallistujien tarpeet ja vertaistuki ohjaavat keskustelua. Vieroitusinterventiot yleensä ovat tehokkaampia, kun niissä autetaan lopettamissuunnitelman tekemisessä, tuetaan omaseurantaa, avustetaan sosiaalisen tuen saannissa sekä opastetaan painonhallinnassa «Bartlett YK, Sheeran P, Hawley MS. Effective behav...»2. Samat muutostekniikat on syytä sisällyttää myös ryhmäohjaukseen. Ryhmän tavoitteena on herättää havaintoja omasta tupakoinnista mm. omaseurannan avulla; tunnistaa tupakointia ylläpitäviä tilanteita ja ärsykkeitä sekä oppia keinoja niiden ratkaisemiseksi; tehdä tupakoinnin lopettamisen ja sitä tukevan vieroitushoidon suunnitelma; löytää itselle sopivaa tukea ryhmästä ja sen ulkopuolelta; ja vahvistaa lopettamishalukkuutta erityisesti pystyvyyden kasvattamisen sekä lopettamisen hyötyjen tunnistamisen kautta. Painonhallintaa samoin kuin tupakointia ylläpitäviä ja/tai vieroituksessa ilmeneviä psyykkisiä tekijöitä ja/tai oireita saattaa olla tarpeen käsitellä. Ryhmässä ei sen sijaan ole tarpeen korostaa tupakoinnin vaaroja.
  • Ryhmäohjauksen tärkeimmät työkalut ovat osallistujia aktivoivat menetelmät eli pohdintaa ja havaintoja herättävät tehtävät sekä niihin liittyvät pari- ja ryhmäkeskustelut. Ryhmäohjauksen toteutusta helpottaa selkeä runko tai rakenne. Jokainen tapaaminen on hyvä aloittaa edellisen tapaamisen aiheisiin sidotulla kuulumiskierroksella ("Viimeksi käsiteltiin… Minkälaisia ajatuksia, havaintoja tai tekoja teillä on ollut siihen liittyen?") ja lopettaa "Tärkeintä minulle tänään oli…" –kierroksella. Tapaamisten rakenteena voi olla esimerkiksi: aloituskierros; lämmittely päivän teemaan; oman toiminnan tarkastelu; uuden asian oppiminen; opitun soveltaminen omaan toimintaan; tuen ja avun varmistaminen; sitoutuminen kokeiluun; lopetuskierros. Taulukossa «Vieroitusryhmässä käsiteltäviä aiheita, sekä esimerkkejä käsittelyyn sopivista aktivoivista työvälineistä ja keskustelukysymyksistä....»1 on ryhmässä käsiteltäviä aiheita, sekä esimerkkejä käsittelyyn sopivista aktivoivista työvälineistä ja keskustelukysymyksistä.
  • Ohjaajan tehtävänä on mm. huolehtia ryhmäkeskustelun etenemisestä ja varmistaa, että jokaisella on ryhmässä turvallinen olo, opastaa tehtävien tekoon ja auttaa löytämään tukea opitun soveltamisessa. Ohjaajan apuna on motivoivan keskustelun tekniikoihin perustuva PARAS-vuorovaikutusmalli (Taulukko «PARAS-malli tukee vuorovaikutusta tupakoinnin lopettamisryhmässä. Keskeiset taidot ja esimerkit siitä, miten kannattaa toimia ja miten EI kannata toimia....»2). Ohjaajan ei tarvitse olla tiedonantajana vaan ryhmä voi yhdessä hankkia tarvitsemaansa tietoa ja arvioida ohjaajan kanssa sen luotettavuutta ja merkitystä omalta kannalta.
Taulukko 1. Vieroitusryhmässä käsiteltäviä aiheita, sekä esimerkkejä käsittelyyn sopivista aktivoivista työvälineistä ja keskustelukysymyksistä.
Osa-alue/tavoite Ryhmässä käsiteltäviä aiheita Työvälineitä havaintojen herättämiseksi Kysymyksiä keskustelua varten
Ryhmäytyminen, positiivisen ilmapiirin luominen, sitoutuminen Omat vahvuudet Vahvuuskortit tai 3 asiaa, joissa olen hyvä
Esittely parille ja pari esittelee koko ryhmälle
Miltä tuntui miettiä omia vahvuuksia ja kertoa niistä toisille?
Mitä ajatuksia vahvuuskierros herätti?
Kun katsoo vahvuuksia, millainen ryhmä me olemme?
Miten vahvuudet auttavat tupakoinnin lopettamisessa?
Ryhmäytyminen positiivisen ilmapiirin luominen, sitoutuminen Ryhmän pelisäännöt Keskustelu hyvän ja kivan ryhmän piirteistä
Lista ryhmän pelisäännöistä
Mitkä asiat tekevät ryhmästä "hyvän" eli sellaisen, että sinne on kiva mennä ja siellä on kiva olla?
Miten varmistamme, että meidän ryhmästä tulee "hyvä"?
Ryhmäytyminen, sitoutuminen Osanottajille tärkeät aiheet Toivepuu – kolme tärkeintä asiaa, joita toivon ryhmästä Mikä sai valitsemaan juuri nämä?
Mitä yhteisiä aiheita toiveista löytyy?
Mitkä toiveista koskettavat kaikkia ja voidaan käsitellä ryhmästä?
Mihin voidaan etsiä apukeinoja ryhmän ulkopuolelta?
Lopettamismotivaation löytyminen Tupakoinnin ja lopettamisen hyödyt ja haitat Nelikenttä Minkälaisia havaintoja tupakoinnin hyödyistä ja haitoista tuli? Entä lopettamisen?
Miten tupakoinnista saatavat hyödyt voi korvata tai saada jostain muusta?
Miten lopettamisen haittoja voi välttää tai pienentää?
Miten lopettamisen hyötyjä voi vahvistaa?
Lopettamismotivaation löytyminen Oma tupakointihistoria Tupakkajana (miten tupakka on liittynyt eri elämänvaiheisiin?) Mitä havaintoja janasta tuli?
Mitkä ovat olleet käännekohtia oman tupakoinnin kannalta?
Mitä niistä voi oppia?
Tupakointi-tottumuksen ja riippuvuuden ymmärtäminen Oma tupakointitapa
Tupakointitavan synty ja sitä ylläpitävät tilanteet ja ärsykkeet
Tupakkariippuvuus, nikotiiniriippuvuus
Tupakkapäiväkirja
Teko-Tottumus-Riippuvuus –kehät
Fagerströmin testi
Mitä testi kertoo omasta nikotiiniriippuvuudesta?
Miten oma tupakointitapa on syntynyt? Minkälaiset tilanteet johtavat tupakointiin? Mitkä erityisesti ovat tupakointia laukaisevia ärsykkeitä?
Minkälaisia riippuvuuksia tupakointiini liittyy?
Tupakoimattomuuden vahvistaminen Lopettamispäätös Lopettamissuunnitelma
Lopettamispäivän asettaminen
Tupakoimattomuuden vahvistaminen Omia keinoja tupakoimattomuuteen Pohdintatehtävä: Aikoja, jolloin olen ollut ilman tupakkaa
Riskitilanteiden ja ärsykkeiden tunnistaminen Teko-Tottumus-Riippuvuus –kehiltä
Mikä siinä hetkessä auttoi minua olemaan tupakoimatta?
Miten voin muokata tilanteita, niin että ne eivät johda tupakointiin?
Mitä erilaisia reaktiotapoja ärsykkeisiin voin omaksua tupakoinnin tilalle?
Mitä tilanteita minun pitäisi välttää kokonaan? Mikä auttaa onnistumisessa?
Tupakoimattomuuden vahvistaminen Apua ja tukea tupakoimattomuuteen Keskustelu: Nikotiini-riippuvuuden hoitokeinot
Keskustelu: Digituki ja siihen tutustuminen
Mitä kokemuksia ryhmässä on nikotiiniriippuvuuden eri hoitokeinoista?
Mitkä niistä voisivat parhaiten sopia minulle? Miksi?
Miten käytän niitä, että saa parhaan hyödyn?
Liittyykö käyttöön jotain, mikä pitäisi erityisesti huomioida?
Mitä kokemuksia on digituesta?
Miten saan digituesta parhaan hyödyn?
Tupakoimattomuuden vahvistaminen Psyykkiset selviämiskeinot Tunnekuvakortit
Keskustelu: Tunteita vai totta?
Kokeillaan stressinhallintakeinoja: rentoutus, mindfullness
Mihin tunteisiin tupakoin?
Minkälaisilla kysymyksillä voin tarkistaa, pitävätkö tunteeni oikeasti paikkansa? Mitä kuvittelen, mikä on totta?
Ryhmän päättäminen Jatkosuunnitelmat Tsemppikortti kaverille
Keskustelu ryhmän annista ja jatkosta
Mikä on ollut vertaistuen merkitys?
Mitä olen oppinut ryhmän aikana?
Mikä auttaa jatkamaan?
Taulukko 2. PARAS-malli tukee vuorovaikutusta tupakoinnin lopettamisryhmässä. Keskeiset taidot ja esimerkit siitä, miten kannattaa toimia ja miten EI kannata toimia.
Keskeiset taidot Miten kannattaa toimia Miten EI kannata toimia
P Positiivisesta liikkeelle lähteminen:
Etsi sitä hyvää, mitä ryhmässä jo tiedetään, taidetaan, tehdään ja tahdotaan.
Näytä, että arvostat ryhmäläisiä ja luotat heihin.
"Hyvä, koska…"
"Ja miten voisi vielä…"
"Ihan hyvä, mutta…"
A Aktiivinen kuuntelu (sanattomasti viestien):
Näytä katseella, asennolla, eleillä ja ilmeillä, että olet kiinnostunut kuuntelemaan ja että ryhmäläiset ja heidän mielipiteensä ovat tärkeitä.
Katsekontakti, avoin ja ohjattavia kohti oleva asento, empaattiset ilmeet ja eleet, nyökkäily, samatahtisuus Kääntyminen poispäin, papereiden katselu, keskeyttäminen
R Reflektio, vahvistavat toteamukset (sanallinen):
Syvennä ohjattavien kertomusta toistamalla tai merkitystä kartoittamalla, mutta älä kiirehdi asiassa eteenpäin.
Osoita, että kuulet, ymmärrät ja hyväksyt ohjattavan mielipiteet ja ajatukset (vaikka olisit itse eri mieltä).
Kirjoita kuulemastasi avainsanoja fläpille kaikkien näkyviin.
"Kuulostaa siltä, että lääkkeiden käyttö epäilyttää sinua?"
"Sinua huolestuttaa…"
"Olet epävarma, miten käy kun…"
"Kyllä nyt olisi tärkeämpää ajatella…"
"On ihan turha huolestua"
"Kyllä se hyvin menee"
A Avartavat kysymykset:
"Kuulustelun" sijaan annat ohjattaville mahdollisuuden valita, mistä puhua.
Avartavat kysymykset saavat ohjattavat itse kertomaan ja oivaltamaan.
"Kertoisit(te)ko tarkemmin…?"
"Kuvaisit(te)ko…?"
"Mitä…?"
"Miten…?"
"Minkälaisia…?"
Kysymykset, joihin sinulla on valmiit vastausvaihtoehdot (usein joko "kyllä" tai "ei")
S Summa summarum eli yhteenvetojen tekeminen:
Näytät, että olet kuunnellut, varmistat yhteisymmärryksen.
Painotat keskeisiä asioita, kokoat palaset yhteen (puuttuuko jotain?)
Sidot yhteen myös muiden ryhmäläisten kokemuksia ja viet asiaa eteenpäin.
Vahvistat sitoutumista.
Huom. Pyytämällä ohjattavia tekemään yhteenvetoja saat käsityksen ohjauksen sujumisesta ja sitoutat tehokkaimmin
"Eli siis…"
"Jos oikein ymmärsin, niin…"
"Kun olen kuunnellut sinua, niin vaikuttaa…"
"Miten te muut koette tämän asian?"
"Mitkä asiat teille jäi päällimmäisiksi tästä tapaamisesta?"
"Voidaanko sopia, että jatketaan…"
Ohjeiden antaminen kysymättä ja huomioimatta, mitä ohjattavat jo itse tekevät

Kirjallisuutta

  1. Absetz P, Winell K. Luku 13.55. Teoksessa Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus (toim. Heloma, Kiianmaa, Korhonen, Winell). Duodecim 2017
  2. Bartlett YK, Sheeran P, Hawley MS. Effective behaviour change techniques in smoking cessation interventions for people with chronic obstructive pulmonary disease: a meta-analysis. Br J Health Psychol 2014;19:181-203 «PMID: 24397814»PubMed