Takaisin

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset parodontiittiin

Näytönastekatsaukset
Marja Pöllänen
14.4.2016

Näytön aste: A

Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.

Systemaattiseen katsaukseen «Chambrone L, Preshaw PM, Rosa EF ym. Effects of sm...»1 haettiin Medline-, Embase- ja Central-tietokannoista prospektiivisia seurantatutkimuksia, joissa seuranta oli vähintään 6 kuukautta. Potilaat olivat tupakoinnin lopettamisesta kiinnostuneita tupakoitsijoita, joilla oli diagnosoitu parodontiitti. Katsaukseen mukaan otetut 2 artikkelia luokiteltiin korkealaatuisiksi. Niissä oli yhteensä 142 potilasta, joista 86 pysyi mukana koko seuranta-ajan. Kaikille potilaille tehtiin ei-kirurginen parodontologinen hoito ja tarvittava ylläpitohoito seuranta-aikana. Lisäksi he saivat heti alkutilanteessa tupakoinnin lopettamiseen ohjeita tai motivointia ja tarvittaessa nikotiinikorvaushoitoa tai lääkityksen. Ensisijaiset tulosmuuttujat olivat kliininen kiinnityskudostaso ja taskusyvyys. Taskusyvyyttä tutkittiin keskimääräisenä taskusyvyyden muutoksena, taskujen määränä, jotka madaltuivat ≥ 2 mm, sekä ≥ 4 mm jäännöstaskujen määrän. Toissijaisina tulosmuuttujina tutkittiin plakin määrää, vuotoprosenttia, alveoliluutason korkeutta röntgenologisesti ja tutkimuksen aikana menetettyjen hampaiden määrää. Potilaista 18–20 % lopetti tupakoinnin ja pysyi tupakoimattomina seurannan ajan. Vertailuryhmänä olivat ne potilaat, jotka jatkoivat tupakointia. Tupakoinnin lopettaneilla keskimääräinen taskusyvyys madaltui 0,2 mm enemmän kuin niillä, jotka jatkoivat tupakointia, tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tupakoinnin lopettaneilla todettiin kuitenkin 30 % enemmän kohtia, joissa taskusyvyys madaltui ≥ 2 mm (IRR 1,3; 95 % luottamusväli 1,17–1,44, p < 0,001) ja 22 % vähemmän syventyneitä jäännöstaskuja (≥ 4 mm) kuin tupakoitsijoilla (IRR 0,78; 95 % luottamusväli 0,72–0,84, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattiseen katsaukseen «Fiorini T, Musskopf ML, Oppermann RV ym. Is there ...»2 etsittiin Medline- ja Embase-tietokannoista prospektiivisia seurantatutkimuksia, jotka vertasivat parodontiitin etenemistä tupakoitsijoilla ja tupakoinnin lopettaneilla sekä kliinisiä tutkimuksia tupakoinnin lopettamisen vaikutuksista joko yksinään tai yhdistettynä parodontologiseen hoitoon. Yhteensä 5 tutkimusta täytti hakukriteerit, näistä 3 oli kohortti- ja 2 interventiotutkimuksia. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi niistä ei tehty meta-analyysiä. Interventiotutkimuksista toisessa todettiin vuoden seurannassa taskusyvyyksien madaltuneen vähintään 2 mm 40 %:ssa ientaskuja, niillä jotka lopettivat tupakoinnin. Tupakoivilla vastaavasti 23 %:ssa ientaskuja tapahtui paranemista. Toisessa interventiotutkimuksessa ei todettu eroja tupakoinnin lopettaneiden ja sitä jatkaneiden välillä. Kohorttitutkimuksissa todettiin, että 6 vuoden seuranta-aikana tupakoitsijat menettivät kliinistä kiinnityskudostasoa (CAL) ≥ 3 mm lähes 3 kertaa useammin kuin tupakoinnin lopettaneet (p < 0,001). Pidemmän seuranta-ajan (10–20 vuotta) kohorteissa todettiin, että tupakoinnin lopettaneilla röntgenologinen luukato oli 30 % vähäisempi verrattuna tupakoitsijoihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kliininen 2 vuoden seurantatutkimus «Rosa EF, Corraini P, Inoue G ym. Effect of smoking...»3 selvitti tupakoinnin lopettamisen vaikutuksia ei-kirurgisen parodontologisen hoidon hoitotulokseen aikuisparodontiittipotilailla. Tutkimukseen otettiin mukaan 116 potilasta, joista 61 pysyi mukana koko tutkimuksen ajan. Alkutilanteessa tehtiin parodontologinen tutkimus ja kartoitettiin tupakoinnin määrä kyselytutkimuksella sekä uloshengitysilman häkämittauksella (CO). Tutkimusten tekijät olivat sokkoutettuja. Kaikille potilaille tehtiin ei-kirurginen parodontologinen hoito ja ylläpitohoito 3 kuukauden välein seuranta-aikana. Lisäksi he osallistuivat heti hoidon alussa tupakoinnin lopettamiseen tähtäävän ohjelmaan, joka sisälsi yksilölliseen tarpeeseen perustuen 4 tunnin mittaista luentoa, kognitiivista terapiaa, ohjeita tai motivointia ja tarvittaessa nikotiinikorvaushoitoa tai lääkityksen. Ylläpitohoitokäynneillä tupakoinnin lopettamista tuettiin motivoivan haastattelun keinoin. Hoitotulokset arvoitiin 3, 12 ja 24 kuukauden kuluttua. Tupakoinnin lopettaneita oli 3 kuukauden kuluttua 35 % ja 24 kuukauden kuluttua 30 %. Lisäksi 12 ja 24 kuukauden kuluttua tutkimukseen muodostui ryhmä, joka välillä tupakoi ja oli välillä tupakoimatta. Tämän ryhmän osuus oli 16–18 % osallistujista. Kliininen kiinnityskudostaso (CAL) oli 0,2–0,4 mm parempi tupakoinnin lopettaneilla kuin tupakoivilla (p=0,04). CAL lisääntyi tupakoinnin lopettaneilla parhaiten ≥ 4 mm taskuissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Tupakoinnin lopettamisen välittömät vaikutukset muun muassa verenkierron paranemiseen ikenien alueella tunnetaan «Morozumi T, Kubota T, Sato T ym. Smoking cessation...»4, mutta pidempiaikaisten vaikutusten tutkiminen parodontiitin etenemiseen ja hoitotulokseen on haasteellista. Käytännössä ei ole mahdollista tutkia tupakoinnin lopettamisen vaikutusta RCT -tutkimuksella ja interventiotutkimusten ryhmät muodostuvatkin sen mukaisesti kuinka moni onnistuu lopettamaan tupakoinnin. Kroonisessa parodontiitissa tapahtuva luukadon eteneminen on yleensä hidasta ja vaatii useiden vuosien seurannan. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen voi usein vaatia monia lopettamisyrityksiä. Potilaiden pysyminen mukana pitkissä tutkimuksissa on haasteellista, mikä todettiin näissäkin tutkimuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Chambrone L, Preshaw PM, Rosa EF ym. Effects of smoking cessation on the outcomes of non-surgical periodontal therapy: a systematic review and individual patient data meta-analysis. J Clin Periodontol 2013;40:607-15 «PMID: 23590649»PubMed
  2. Fiorini T, Musskopf ML, Oppermann RV ym. Is there a positive effect of smoking cessation on periodontal health? A systematic review. J Periodontol 2014;85:83-91 «PMID: 23600995»PubMed
  3. Rosa EF, Corraini P, Inoue G ym. Effect of smoking cessation on non-surgical periodontal therapy: results after 24 months. J Clin Periodontol 2014;41:1145-53 «PMID: 25265872»PubMed
  4. Morozumi T, Kubota T, Sato T ym. Smoking cessation increases gingival blood flow and gingival crevicular fluid. J Clin Periodontol 2004;31:267-72 «PMID: 15016254»PubMed