Parodontiitti

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
11.12.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti. Se on väestössä alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
  • Gingiviitin eli ientulehduksen ehkäisy ja hoito ovat keskeinen osa parodontiitin ehkäisyä.
  • Parodontiitin varhaisdiagnostiikkaan ja hoitoon on perusterveydenhuollossa kohdistettava erityistä huomiota, sillä vaikea parodontiitti ja sen seuraukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia ja vaativat usein erikoishammaslääkäritasoista hoitoa.
  • Parodontiittiriskin toteaminen edistää ehkäisyn ja hoidon kohdentamista.
  • Parodontologinen tutkimus, johon kuuluu olennaisesti ientaskumittaus, on osa suun terveydentilan tutkimusta ja sisältää myös peri-implanttikudosten tutkimisen. Tutkimus pitää tehdä kaikenikäisille säännöllisin väliajoin, jotta hampaita ja hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaudet todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Hammaslääkäri vastaa diagnostiikasta, hoidon suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
  • Kun sairaus on diagnosoitu, se hoidetaan viipymättä. Vaikuttava hoito on toteutettavissa tehokkaasti lyhyellä aikavälillä.
  • Tärkeä osa hoitoa ovat omahoidon ohjaus, potilaan sitouttaminen hoitoon ja tarvittaessa tupakkatuotteista vieroitus.
  • Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä on potilaan toimiva omahoito.
  • Ylläpitohoito on olennainen osa kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksien hoitoa.
  • Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä.

Aiheen rajaus

  • Suositus käsittelee parodontiitin ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Lisäksi suositus käsittelee peri-implanttisairauksien ehkäisyä ja diagnostiikkaa sekä peri-implanttimukosiitin hoitoa.
  • Suosituksessa ei käsitellä

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteina on
    • kiinnittää huomiota erityisesti parodontiitin ehkäisyyn, varhaisdiagnostiikkaan ja -hoitoon
    • kiinnittää huomiota myös hammasimplantteja ympäröivien kudosten terveydentilaan
    • luoda hyvin toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon
    • lisätä tietoisuutta hampaan kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksista, jotta ihmiset osaisivat hakeutua riittävän ajoissa hoitoon ja pystyisivät toimimaan aktiivisesti osana hoitotiimiä
    • lisätä tietoisuutta parodontiitin vaikutuksista yleissairauksiin.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhminä ovat
    • hammaslääkärit, suuhygienistit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö
    • muut terveydenhuollon ammattihenkilöt (mm. lääkärit, neuvola- ja kouluterveydenhoitajat, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, diabeteshoitajat, vanhusten hoivatyötä tekevät)
    • potilasyhdistykset, kuten sydän-, diabetes- ja reumayhdistykset
    • muu väestö.

Määritelmät

Esiintyvyys

Altistavat tekijät

Taulukko 1. Parodontiitille ja sen uusiutumiselle altistavia ja syytekijöitä
Väestö- ja/tai yksilötaso Hampaisto- ja/tai hammastaso

Lisäksi parodontiitin uusiutumiseen vaikuttavat
Taulukko 2. Peri-implanttisairauksille altistavia ja syytekijöitä
Väestö- ja/tai yksilötaso Hampaistotaso

Diagnostiikka

Tavoite

  • Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa jo varhaisvaiheessa
    • tulehduksen merkit (ienverenvuoto, punoitus, turvotus) hampaita ja hammasimplantteja ympäröivissä kudoksissa
      • gingiviitti: ienverenvuoto taskumittauksen yhteydessä (bleeding on probing, BOP)
      • peri-implanttimukosiitti: ienverenvuoto taskumittauksen yhteydessä implanttia ympäröivässä pehmytkudoksessa
    • kiinnityskato
      • parodontiitti: kliinisesti syventyneitä ientaskuja ja röntgenkuvissa havaittavaa alveoliluukatoa
      • peri-implantiitti: kliinisesti suurentunut taskusyvyys ja röntgenkuvissa havaittava alveoliluukato verrattuna implanttikruunun valmistumisvaiheen mittauksiin
    • taudin uusiutuminen (BOP, syventyneitä ientaskuja ja kiinnityskadon eteneminen) hoidetulla parodontiittipotilaalla.

Oireet

Kuva 1.

Tulehduksen merkkejä hampaanvieruskudoksen alueella. © Tiina Varrela

Esitiedot

Kliininen tutkimus

Kuvantamistutkimukset

Kuva 2.

Alkava parodontiitti. Alveoliluun katoa ja subgingivaalista hammaskiveä nuoren potilaan hampaistossa.

© Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto

Mikrobiologiset tutkimukset

  • Mikrobiologista tutkimusta ei tarvita rutiininomaisesti parodontologisessa diagnostiikassa.
  • Mikrobiologinen näyte suositellaan otettavaksi
    • aina, kun suunnitellaan mikrobilääkitystä parodontiitin hoidossa
    • nuorilta (alle 30-vuotiailta), kun kyseessä on hampaan kiinnityskudosten nopeasti edennyt paikallinen tuho tai kun parodontiittia esiintyy laajalla alueella
    • aikuisilta, kun parodontiitti on edennyt nopeasti tai kun vaste asianmukaiseen hoitoon on huono.
  • Subgingivaaliplakki on yleisimmin käytetty mikrobiologinen näyte.

Muut diagnostiset tutkimukset

Keskeiset diagnoosit

Taulukko 3. Yleisimpien parodontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnoosit sekä niihin liittyvät löydökset «Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis...»89, «Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and g...»58, «Trombelli L, Farina R, Silva CO ym. Plaque-induced...»88, «Berglundh T, Armitage G, Araujo MG ym. Peri-implan...»90, «Renvert S, Persson GR, Pirih FQ ym. Peri-implant h...»91, «Chapple ILC, Mealey BL, Van Dyke TE ym. Periodonta...»92, «Fine DH, Patil AG, Loos BG. Classification and dia...»93. Taulukon tulostettava versio: «hoi50086a.pdf»1.
- = pintakohtaisesti negatiivinen löydös
+ = pintakohtaisesti positiivinen löydös
* = Kun BOP 10–30 %, kyseessä on paikallinen gingiviitti. Kun BOP > 30 %, kyseessä on yleistynyt gingiviitti.
** = Vaikka hoidetulla parodontiittipotilaalla olisi luukatoa ja kiinnityskatoa, diagnoosina voi olla gingiviitti, jos syventyneitä ientaskuja ei esiinny.
*** = Kun hampaista on affisioitunut < 30 %, on kyseessä taudin paikallistunut muoto, ja kun ≥ 30 % on affisioitunut, on kyseessä taudin yleistynyt muoto
=potilaan riskiluokka (luokat A-C) ja luokkien kriteerit esitetään tarkemmin taulukossa «Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle , . Taulukon tulostettava versio: ....»5
¶¶= sulkussyvyydessä ei havaittavissa muutoksia alkutilanteeseen / edelliseen käyntiin verrattuna
Kliiniset löydökset Radiologiset löydökset
Diagnoosit ICD-10 Erityispiirteet Ienverenvuoto (BOP %) Taskusyvyydet Kiinnityskato Luukato
PARODONTAALISAIRAUDET K05
Gingiviitti* K05.1 Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista ≥ 10 % < 4 mm -** -**
Parodontiitti***
(”krooninen parodontiitti”)
K05.3 Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista ≥ 10 % ≥ 4 mm + +
Luokka A
(”komplisoitumaton”)
K05.30 Ei komplisoivia tekijöitä ≥ 10 % ≥ 4 mm + +
Luokat B-C
(”komplisoitunut”)
K05.31 Esim. tupakointi ja diabetes komplisoivat ≥ 10 % ≥ 4 mm + +
Parodontiitti
(”aggressiivinen parodontiitti”)
K05.4 Poski-/etuhampaisiin paikallistunut Nopeasti edennyt kudostuho + ≥ 4 mm + +
PERI-IMPLANTTISAIRAUDET T84
Peri-implanttimukosiitti T84.60 Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista + - ¶¶ - -
Peri-implantiitti T84.62 Ikenen punoitus, turvotus ja märkävuoto ientaskusta mahdollista + ≥ 6 mm + ≥ 3 mm
Taulukko 4. Parodontiitin vaiheen määrittäminen «Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis...»89, «Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and g...»58, «Trombelli L, Farina R, Silva CO ym. Plaque-induced...»88, «Berglundh T, Armitage G, Araujo MG ym. Peri-implan...»90, «Renvert S, Persson GR, Pirih FQ ym. Peri-implant h...»91, «Chapple ILC, Mealey BL, Van Dyke TE ym. Periodonta...»92, «Fine DH, Patil AG, Loos BG. Classification and dia...»93. Taulukon tulostettava versio: «hoi50086b.pdf»2.
Kliiniset löydökset Radiologiset löydökset
* = prosentuaalinen osuus juuren pituudesta
= parodontiitin vuoksi menetettyjen hampaiden lukumäärä
Parodontiitin vaihe Erityispiirteet Ienverenvuoto (BOP %) Taskusyvyydet Kiinnityskato Puuttuvat hampaat Luukato
alkava (I-vaihe) Lähinnä horisontaalista luukatoa + 4 mm 1–2 mm 0 juuren koronaalikolmannes (< 15 %*)
keskivaikea (II-vaihe) Lähinnä horisontaalista luukatoa + 4–5mm 3–4 mm 0 juuren koronaalikolmannes (15–33 %*)
vaikea (III-vaihe) Edellisen lisäksi:
  • vertikaalista luukatoa ≥ 3 mm
  • FII-III furkaatiovauriot
  • kohtalaiset vauriot alveoliharjanteella
+ ≥ 6 mm ≥ 5 mm 1–4 juuren keski- tai apikaalikolmannes
pitkälle edennyt (IV-vaihe) Edellisen lisäksi vähintään yksi seuraavista:
  • heikentynyt purentakyky
  • hampaiden lisääntynyt liikkuvuus (2.-3. aste)
  • merkittävät alveoliharjanteen vauriot
  • hampaiden asentomuutokset (viuhkaantuminen, purennan romahtaminen)
  • jäljellä < 10 purentaparia
+ ≥ 6 mm ≥ 5 mm ≥ 5 juuren keski- tai apikaalikolmannes
Taulukko 5. Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle «Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis...»89, «Dietrich T, Ower P, Tank M ym. Periodontal diagnos...»94. Taulukon tulostettava versio: «hoi50086c.pdf»3.
Luokituksen primaarikriteerit Luokitusta modifioivat tekijät
* = luokitus määritetään ensisijaisesti kiinnitys- tai luukadon mukaan, kun ko. tieto on saatavilla (suora näyttö taudin etenemisestä)
** = määritetään hampaasta, jossa eniten radiologista luukatoa (epäsuora näyttö taudin etenemisestä)
*** = tupakointi ja diabetes voivat nostaa primaarikriteerein määritettyä riskiluokkaa, joten tupakoinnin määrä ja pitkäaikaisverensokeriarvo (HbA1c) huomioidaan riskiluokan määrityksessä
Potilaan riskiluokitus Kiinnitys- tai luukato edeltävän 5 vuoden aikana * % luukato / ikä ** Tupakointi*** Diabetes***
Luokka A:
Hidas taudin eteneminen
Ei havaittavissa < 0,50 Savuttomuus Ei-diabeetikko / Normoglykeeminen potilas (HbA1c < 6,5 %)
Luokka B:
Kohtalainen taudin eteneminen
< 2 mm 0,50–1,0 Tupakointi (< 10 savuketta / vrk) Diabeetikko (HbA1c < 7,0 %)
Luokka C:
Nopea taudin eteneminen
≥ 2 mm > 1,0 Tupakointi (≥ 10 savuketta / vrk) Diabeetikko (HbA1c ≥ 7,0 %)

Erotusdiagnostiikka

Ehkäisy

Gingiviitin ja peri-implanttimukosiitin hoito

Parodontiitin hoito

Hoidon komplikaatioita

Hoitotuloksen arviointi

  • 4–6 viikon kuluttua aktiivisen hoidon päättymisestä tehdään uusi parodontologinen tutkimus ja rekisteröidään saavutettu hoitotulos:
    • omahoidon toimivuus (plakin määrä ja paikantuminen)
    • tupakointitottumusten muutokset
    • ienrajan kulku
    • ientaskujen syvyydet
    • BOP, muut tulehduksen merkit ja furkaatiovauriot
    • hampaiden liikkuvuus.
  • Lisäksi arvioidaan mahdollinen lisähoidon tarve. Arvion perusteena ovat BOP-arvo, jäännöshammaskiven esiintyminen ja jäännöstaskujen (≥ 5 mm) lukumäärä.

Ylläpitohoito ja ajoitus

Tiimityö parodontologisessa hoidossa

  • Potilaan ja hammaslääkärin ohella parodontologisen hoitotiimin jäseniä voivat olla suuhygienisti, hammashoitaja ja erikoishammaslääkäri.
  • Potilaan omahoito ja sitoutuminen hoitoon ovat parodontologisen hoidon onnistumisen edellytys. Joissakin tapauksissa (esim. laitoshoidossa olevan potilaan) huoltaja tai omahoitaja avustaa omahoidossa.
  • Hammaslääkäri tekee parodontologisen diagnoosin ja laatii sen perusteella hoitosuunnitelman.
  • Hammaslääkäri osallistuu hoitoon ja vastaa aina sen toteutumisesta kokonaisuutena.
  • Suuhygienisti huolehtii suun terveyden ylläpitämisestä ja osallistuu hoitoon ja ylläpitohoitoon.
  • Jos tarvittavat hoitotoimenpiteet menevät oman osaamisalueen ulkopuolelle, potilas on ohjattava jatkohoitoon.
  • Säännöllisestä ylläpitohoidosta huolimatta etenevä tai uusiutuva parodontiitti (10–20 %:lla potilaista) edellyttää erikoishammaslääkäritasoista hoitoa «Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of...»158.
  • Potilas lähetetään parodontologiseen hoitoon perehtyneelle (erikois-)hammaslääkärille, kun kyseessä on
    • vaikea parodontiitti, jossa toimenpiteet ovat erittäin vaativia (syvät taskut, furkaatiovauriot, vaikeapääsyiset pinnat)
    • parodontiitti, jossa purenta tai endodonttiset ongelmat ovat osana etiologiaa
    • yleissairauden komplisoima parodontiitti
    • vaikea nuoruusiän parodontiitti
    • vaativaa parodontaalikirurgista hoitoa tarvitseva potilas
    • peri-implantiitti
    • tilanne, jossa asianmukaisen hoidon jälkeen on merkkejä aktiivisesta sairaudesta.
  • Ks. myös kuva työnjaosta «Tiimityö parodontologisessa hoidossa»3.
Kuva 3.

Tiimityö parodontologisessa hoidossa.

Parodontiitin yhteys yleissairauksiin

Kustannusasiat

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Parodontiitti-suosituksen historiatiedot «Parodontiitti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja:

Eija Könönen, parodontologian professori, oraalimikrobiologian dosentti, HLT, EHL, Turun yliopisto ja ylihammaslääkäri; Turun sosiaali- ja terveystoimi

Jäsenet:

Mervi Gürsoy, parodontologian dosentti, HLT, EHL, yliopistonlehtori; Turun yliopisto

Erja Nuutinen, TtM

Marja Pöllänen, parodontologian dosentti, HLT, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Kimmo Suomalainen, parodontologian dosentti, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Tampereen yliopistollinen sairaala

Pekka Ylöstalo, parodontologian ja geriatrisen hammaslääketieteen professori; Oulun yliopisto ja ylihammaslääkäri; Oulun yliopistollinen sairaala

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 11.12.2019 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Mervi Gürsoy: Ei sidonnaisuuksia

Eija Könönen: Muut sidonnaisuudet: Johnson&Johnson / Oral Care Advisory Board 2017

Erja Nuutinen: Ei sidonnaisuuksia

Marja Pöllänen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ekoweb Turku (luentopalkkio). Luottamustoimet: Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen pj. Sivutoimet: Hammas Mehiläinen Turku, erikoishammaslääkäri.

Kimmo Suomalainen: Osakeomistus (Orion Oyj)

Pekka Ylöstalo: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Parodontiitti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97, http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf
  3. Terveys 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence»7
  4. Saxén L. Juvenile periodontitis in Finland. Proc Finn Dent Soc 1987;83:143-9 «PMID: 3303023»PubMed
  5. Thomson WM, Shearer DM, Broadbent JM ym. The natural history of periodontal attachment loss during the third and fourth decades of life. J Clin Periodontol 2013;40:672-80 «PMID: 23656174»PubMed
  6. Kassebaum NJ, Bernabé E, Dahiya M ym. Global burden of severe periodontitis in 1990-2010: a systematic review and meta-regression. J Dent Res 2014;93:1045-53 «PMID: 25261053»PubMed
  7. Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevention of peri-implantitis: managing peri-implant mucositis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S152-7 «PMID: 25626479»PubMed
  8. Derks J, Tomasi C. Peri-implant health and disease. A systematic review of current epidemiology. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S158-71 «PMID: 25495683»PubMed
  9. Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981;8:239-48 «PMID: 6947990»PubMed
  10. Clerehugh V, Worthington HV, Lennon MA ym. Site progression of loss of attachment over 5 years in 14- to 19-year-old adolescents. J Clin Periodontol 1995;22:15-21 «PMID: 7706535»PubMed
  11. Ylöstalo P, Suominen-Taipale L, Reunanen A ym. Association between body weight and periodontal infection. J Clin Periodontol 2008;35:297-304 «PMID: 18294226»PubMed
  12. Kocher T, Schwahn C, Gesch D ym. Risk determinants of periodontal disease--an analysis of the Study of Health in Pomerania (SHIP 0). J Clin Periodontol 2005;32:59-67 «PMID: 15642060»PubMed
  13. Papapanou PN, Wennström JL. A 10-year retrospective study of periodontal disease progression. Clinical characteristics of subjects with pronounced and minimal disease development. J Clin Periodontol 1990;17:78-84 «PMID: 2303574»PubMed
  14. Löe H. Oral hygiene in the prevention of caries and periodontal disease. Int Dent J 2000;50:129-39 «PMID: 10967765»PubMed
  15. Schätzle M, Löe H, Ramseier CA ym. Clinical course of chronic periodontitis: effect of lifelong light smoking (20 years) on loss of attachment and teeth. J Investig Clin Dent 2010;1:8-15 «PMID: 25427181»PubMed
  16. Genco RJ, Borgnakke WS. Risk factors for periodontal disease. Periodontol 2000 2013;62:59-94 «PMID: 23574464»PubMed
  17. Lee KS, Lee SG, Kim EK ym. Metabolic syndrome parameters in adolescents may be determinants for the future periodontal diseases. J Clin Periodontol 2015;42:105-12 «PMID: 25469423»PubMed
  18. Schätzle M, Löe H, Lang NP ym. Clinical course of chronic periodontitis. III. Patterns, variations and risks of attachment loss. J Clin Periodontol 2003;30:909-18 «PMID: 14710771»PubMed
  19. Grbic JT, Lamster IB. Risk indicators for future clinical attachment loss in adult periodontitis. Tooth and site variables. J Periodontol 1992;63:262-9 «PMID: 1573540»PubMed
  20. Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
  21. Hart TC, Atkinson JC. Mendelian forms of periodontitis. Periodontol 2000 2007;45:95-112 «PMID: 17850451»PubMed
  22. Deas DE, Mackey SA, McDonnell HT. Systemic disease and periodontitis: manifestations of neutrophil dysfunction. Periodontol 2000 2003;32:82-104 «PMID: 12756035»PubMed
  23. Hodge P, Michalowicz B. Genetic predisposition to periodontitis in children and young adults. Periodontol 2000 2001;26:113-34 «PMID: 11452901»PubMed
  24. Kinane DF, Hart TC. Genes and gene polymorphisms associated with periodontal disease. Crit Rev Oral Biol Med 2003;14:430-49 «PMID: 14656898»PubMed
  25. Loos BG, Papantonopoulos G, Jepsen S ym. What is the Contribution of Genetics to Periodontal Risk? Dent Clin North Am 2015;59:761-80 «PMID: 26427567»PubMed
  26. Costa FO, Lages EJ, Cota LO ym. Tooth loss in individuals under periodontal maintenance therapy: 5-year prospective study. J Periodontal Res 2014;49:121-8 «PMID: 23647520»PubMed
  27. Klinge B, Norlund A. A socio-economic perspective on periodontal diseases: a systematic review. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:314-25 «PMID: 16128846»PubMed
  28. Knight ET, Liu J, Seymour GJ ym. Risk factors that may modify the innate and adaptive immune responses in periodontal diseases. Periodontol 2000 2016;71:22-51 «PMID: 27045429»PubMed
  29. Könönen E, Paju S, Pussinen PJ ym. Population-based study of salivary carriage of periodontal pathogens in adults. J Clin Microbiol 2007;45:2446-51 «PMID: 17567788»PubMed
  30. Ezzo PJ, Cutler CW. Microorganisms as risk indicators for periodontal disease. Periodontol 2000 2003;32:24-35 «PMID: 12756031»PubMed
  31. Haffajee AD, Socransky SS, Smith C ym. Relation of baseline microbial parameters to future periodontal attachment loss. J Clin Periodontol 1991;18:744-50 «PMID: 1661304»PubMed
  32. Paju S, Pussinen PJ, Suominen-Taipale L ym. Detection of multiple pathogenic species in saliva is associated with periodontal infection in adults. J Clin Microbiol 2009;47:235-8 «PMID: 19020069»PubMed
  33. Machtei EE, Hausmann E, Dunford R ym. Longitudinal study of predictive factors for periodontal disease and tooth loss. J Clin Periodontol 1999;26:374-80 «PMID: 10382577»PubMed
  34. Lang NP, Schätzle MA, Löe H. Gingivitis as a risk factor in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36 Suppl 10:3-8 «PMID: 19432625»PubMed
  35. Albandar JM. Some predictors of radiographic alveolar bone height reduction over 6 years. J Periodontal Res 1990;25:186-92 «PMID: 2141878»PubMed
  36. Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 «PMID: 18549447»PubMed
  37. Schätzle M, Faddy MJ, Cullinan MP ym. The clinical course of chronic periodontitis: V. Predictive factors in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36:365-71 «PMID: 19419434»PubMed
  38. Lang NP, Kiel RA, Anderhalden K. Clinical and microbiological effects of subgingival restorations with overhanging or clinically perfect margins. J Clin Periodontol 1983;10:563-78 «PMID: 6581173»PubMed
  39. Schwalm CA, Smith DE, Erickson JD. A clinical study of patients 1 to 2 years after placement of removable partial dentures. J Prosthet Dent 1977;38:380-91 «PMID: 333107»PubMed
  40. Reitemeier B, Hänsel K, Walter MH ym. Effect of posterior crown margin placement on gingival health. J Prosthet Dent 2002;87:167-72 «PMID: 11854673»PubMed
  41. Schätzle M, Land NP, Anerud A ym. The influence of margins of restorations of the periodontal tissues over 26 years. J Clin Periodontol 2001;28:57-64 «PMID: 11142668»PubMed
  42. Matthews DC, Tabesh M. Detection of localized tooth-related factors that predispose to periodontal infections. Periodontol 2000 2004;34:136-50 «PMID: 14717860»PubMed
  43. Burgett FG, Ramfjord SP, Nissle RR ym. A randomized trial of occlusal adjustment in the treatment of periodontitis patients. J Clin Periodontol 1992;19:381-7 «PMID: 1634627»PubMed
  44. Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal contacts with the presence of increased periodontal probing depth. J Clin Periodontol 2009;36:1035-42 «PMID: 19930093»PubMed
  45. Bernhardt O, Gesch D, Look JO ym. The influence of dynamic occlusal interferences on probing depth and attachment level: results of the Study of Health in Pomerania (SHIP). J Periodontol 2006;77:506-16 «PMID: 16512766»PubMed
  46. Heitz-Mayfield LJ, Huynh-Ba G. History of treated periodontitis and smoking as risks for implant therapy. Int J Oral Maxillofac Implants 2009;24 Suppl:39-68 «PMID: 19885434»PubMed
  47. Sgolastra F, Petrucci A, Severino M ym. Smoking and the risk of peri-implantitis. A systematic review and meta-analysis. Clin Oral Implants Res 2015;26:e62-7 «PMID: 24438442»PubMed
  48. Renvert S, Quirynen M. Risk indicators for peri-implantitis. A narrative review. Clin Oral Implants Res 2015;26 Suppl 11:15-44 «PMID: 26385619»PubMed
  49. Clementini M, Rossetti PH, Penarrocha D ym. Systemic risk factors for peri-implant bone loss: a systematic review and meta-analysis. Int J Oral Maxillofac Surg 2014;43:323-34 «PMID: 24373525»PubMed
  50. Dalago HR, Schuldt Filho G, Rodrigues MA ym. Risk indicators for Peri-implantitis. A cross-sectional study with 916 implants. Clin Oral Implants Res 2016;Jan 11.doi: 10.1111/clr.12772. [Epub ahead of print] «PMID: 26754342»PubMed
  51. Karbach J, Callaway A, Kwon YD ym. Comparison of five parameters as risk factors for peri-mucositis. Int J Oral Maxillofac Implants 2009;24:491-6 «PMID: 19587872»PubMed
  52. Renvert S, Polyzois I. Risk indicators for peri-implant mucositis: a systematic literature review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S172-86 «PMID: 25496066»PubMed
  53. Quirynen M, Dadamio J, Van den Velde S ym. Characteristics of 2000 patients who visited a halitosis clinic. J Clin Periodontol 2009;36:970-5 «PMID: 19811581»PubMed
  54. Sanz M, Bäumer A, Buduneli N ym. Effect of professional mechanical plaque removal on secondary prevention of periodontitis and the complications of gingival and periodontal preventive measures: consensus report of group 4 of the 11th European Workshop on Periodontology on effective prevention of periodontal and peri-implant diseases. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S214-20 «PMID: 25626357»PubMed
  55. Holmstrup P, Glick M. Treatment of periodontal disease in the immunodeficient patient. Periodontol 2000 2002;28:190-205 «PMID: 12013342»PubMed
  56. Bondon-Guitton E, Bagheri H, Montastruc JL. Drug-induced gingival overgrowth: a study in the French Pharmacovigilance Database. J Clin Periodontol 2012;39:513-8 «PMID: 22519416»PubMed
  57. American Academy of Periodontology-Research, Scicence and Therapy Committee. Periodontal diseases of children and adolescents. Pediatr Dent 2008;30:240-7 «PMID: 19216430»PubMed
  58. Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and grading of periodontitis: Framework and proposal of a new classification and case definition. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S149-S161 «PMID: 29926495»PubMed
  59. Sälzer S, Slot DE, Van der Weijden FA ym. Efficacy of inter-dental mechanical plaque control in managing gingivitis--a meta-review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S92-105 «PMID: 25581718»PubMed
  60. Daly CG, Mitchell DH, Highfield JE ym. Bacteremia due to periodontal probing: a clinical and microbiological investigation. J Periodontol 2001;72:210-4 «PMID: 11288795»PubMed
  61. Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (18.8.2014). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  62. Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33 «PMID: 12420253»PubMed
  63. Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the local and systemic implications of third molar retention? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:S58-65 «PMID: 22916700»PubMed
  64. Larsen C, Barendregt DS, Slot DE ym. Probing pressure, a highly undervalued unit of measure in periodontal probing: a systematic review on its effect on probing pocket depth. J Clin Periodontol 2009;36:315-22 «PMID: 19426178»PubMed
  65. Bulthuis HM, Barendregt DS, Timmerman MF ym. Probe penetration in relation to the connective tissue attachment level: influence of tine shape and probing force. J Clin Periodontol 1998;25:417-23 «PMID: 9650880»PubMed
  66. Wang SF, Leknes KN, Zimmerman GJ ym. Reproducibility of periodontal probing using a conventional manual and an automated force-controlled electronic probe. J Periodontol 1995;66:38-46 «PMID: 7891248»PubMed
  67. Grossi SG, Dunford RG, Ho A ym. Sources of error for periodontal probing measurements. J Periodontal Res 1996;31:330-6 «PMID: 8858537»PubMed
  68. Scott DA, Singer DL. Suppression of overt gingival inflammation in tobacco smokers - clinical and mechanistic considerations. Int J Dent Hyg 2004;2:104-10 «PMID: 16451473»PubMed
  69. Lang NP, Adler R, Joss A ym. Absence of bleeding on probing. An indicator of periodontal stability. J Clin Periodontol 1990;17:714-21 «PMID: 2262585»PubMed
  70. Lindhe J, Meyle J, Group D of European Workshop on Periodontology. Peri-implant diseases: Consensus Report of the Sixth European Workshop on Periodontology. J Clin Periodontol 2008;35:282-5 «PMID: 18724855»PubMed
  71. Nieminen M, Varrela T, könönen E, Pöllänen M. Furkaatioleesioiden etiologia, diagnostiikka ja hoito. Suom Hammaslääkäril 2015;(8):20-8
  72. Müller HP, Eger T. Masticatory mucosa and periodontal phenotype: a review. Int J Periodontics Restorative Dent 2002;22:172-83 «PMID: 12019713»PubMed
  73. De Rouck T, Eghbali R, Collys K ym. The gingival biotype revisited: transparency of the periodontal probe through the gingival margin as a method to discriminate thin from thick gingiva. J Clin Periodontol 2009;36:428-33 «PMID: 19419444»PubMed
  74. Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Radiographic detection and assessment of the periodontal endosseous defects. J Clin Periodontol 2000;27:224-30 «PMID: 10783834»PubMed
  75. Preshaw PM. Detection and diagnosis of periodontal conditions amenable to prevention. BMC Oral Health 2015;15 Suppl 1:S5 «PMID: 26390822»PubMed
  76. Graetz C, Plaumann A, Wiebe JF ym. Periodontal probing versus radiographs for the diagnosis of furcation involvement. J Periodontol 2014;85:1371-9 «PMID: 24605872»PubMed
  77. Renvert S, Wikström M, Helmersson M ym. Comparative study of subgingival microbiological sampling techniques. J Periodontol 1992;63:797-801 «PMID: 1328591»PubMed
  78. Jervøe-Storm PM, Alahdab H, Koltzscher M ym. Comparison of curet and paper point sampling of subgingival bacteria as analyzed by real-time polymerase chain reaction. J Periodontol 2007;78:909-17 «PMID: 17470026»PubMed
  79. Teles FR, Haffajee AD, Socransky SS. The reproducibility of curet sampling of subgingival biofilms. J Periodontol 2008;79:705-13 «PMID: 18380565»PubMed
  80. Shapira L, Wilensky A, Kinane DF. Effect of genetic variability on the inflammatory response to periodontal infection. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:72-86 «PMID: 16128831»PubMed
  81. Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. The association of the composite IL-1 genotype with periodontitis progression and/or treatment outcomes: a systematic review. J Clin Periodontol 2007;34:305-17 «PMID: 17378887»PubMed
  82. Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. Association of the composite IL-1 genotype with peri-implantitis: a systematic review. Clin Oral Implants Res 2008;19:1154-62 «PMID: 18983319»PubMed
  83. Heikkinen AM, Nwhator SO, Rathnayake N ym. Pilot Study on Oral Health Status as Assessed by an Active Matrix Metalloproteinase-8 Chairside Mouthrinse Test in Adolescents. J Periodontol 2016;87:36-40 «PMID: 26430926»PubMed
  84. Lorenz K, Keller T, Noack B ym. Evaluation of a novel point-of-care test for active matrix metalloproteinase-8: agreement between qualitative and quantitative measurements and relation to periodontal inflammation. J Periodontal Res 2016;May 23. doi: 10.1111/jre.12392. [Epub ahead of print] «PMID: 27214099»PubMed
  85. Herr AE, Hatch AV, Throckmorton DJ ym. Microfluidic immunoassays as rapid saliva-based clinical diagnostics. Proc Natl Acad Sci U S A 2007;104:5268-73 «PMID: 17374724»PubMed
  86. Izadi Borujeni S, Mayer M, Eickholz P. Activated matrix metalloproteinase-8 in saliva as diagnostic test for periodontal disease? A case-control study. Med Microbiol Immunol 2015;204:665-72 «PMID: 25841875»PubMed
  87. Johnson N, Ebersole JL, Kryscio RJ ym. Rapid assessment of salivary MMP-8 and periodontal disease using lateral flow immunoassay. Oral Dis 2016;22:681-7 «PMID: 27273425»PubMed
  88. Trombelli L, Farina R, Silva CO ym. Plaque-induced gingivitis: Case definition and diagnostic considerations. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S44-S67 «PMID: 29926492»PubMed
  89. Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis: Consensus report of workgroup 2 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S162-S170 «PMID: 29926490»PubMed
  90. Berglundh T, Armitage G, Araujo MG ym. Peri-implant diseases and conditions: Consensus report of workgroup 4 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S286-S291 «PMID: 29926491»PubMed
  91. Renvert S, Persson GR, Pirih FQ ym. Peri-implant health, peri-implant mucositis, and peri-implantitis: Case definitions and diagnostic considerations. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S278-S285 «PMID: 29926496»PubMed
  92. Chapple ILC, Mealey BL, Van Dyke TE ym. Periodontal health and gingival diseases and conditions on an intact and a reduced periodontium: Consensus report of workgroup 1 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S68-S77 «PMID: 29926499»PubMed
  93. Fine DH, Patil AG, Loos BG. Classification and diagnosis of aggressive periodontitis. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S95-S111 «PMID: 29926487»PubMed
  94. Dietrich T, Ower P, Tank M ym. Periodontal diagnosis in the context of the 2017 classification system of periodontal diseases and conditions - implementation in clinical practice. Br Dent J 2019;226:16-22 «PMID: 30631188»PubMed
  95. Mombelli A, Gusberti FA, van Oosten MA ym. Gingival health and gingivitis development during puberty. A 4-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1989;16:451-6 «PMID: 2768539»PubMed
  96. Nakagawa S, Fujii H, Machida Y ym. A longitudinal study from prepuberty to puberty of gingivitis. Correlation between the occurrence of Prevotella intermedia and sex hormones. J Clin Periodontol 1994;21:658-65 «PMID: 7852609»PubMed
  97. Figuero E, Carrillo-de-Albornoz A, Martín C ym. Effect of pregnancy on gingival inflammation in systemically healthy women: a systematic review. J Clin Periodontol 2013;40:457-73 «PMID: 23557432»PubMed
  98. Gürsoy M, Pajukanta R, Sorsa T ym. Clinical changes in periodontium during pregnancy and post-partum. J Clin Periodontol 2008;35:576-83 «PMID: 18430046»PubMed
  99. Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabolism and gingival overgrowth. Crit Rev Oral Biol Med 2004;15:165-75 «PMID: 15187034»PubMed
  100. Seymour RA. Effects of medications on the periodontal tissues in health and disease. Periodontol 2000 2006;40:120-9 «PMID: 16398689»PubMed
  101. Löe H, Morrison E. Periodontal health and disease in young people: screening for priority care. Int Dent J 1986;36:162-7 «PMID: 3533788»PubMed
  102. Chapple IL, Van der Weijden F, Doerfer C ym. Primary prevention of periodontitis: managing gingivitis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S71-6 «PMID: 25639826»PubMed
  103. Slot DE, Dörfer CE, Van der Weijden GA. The efficacy of interdental brushes on plaque and parameters of periodontal inflammation: a systematic review. Int J Dent Hyg 2008;6:253-64 «PMID: 19138177»PubMed
  104. Sambunjak D, Nickerson JW, Poklepovic T ym. Flossing for the management of periodontal diseases and dental caries in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;12:CD008829 «PMID: 22161438»PubMed
  105. Yost KG, Mallatt ME, Liebman J. Interproximal gingivitis and plaque reduction by four interdental products. J Clin Dent 2006;17:79-83 «PMID: 17022370»PubMed
  106. Abouassi T, Woelber JP, Holst K ym. Clinical efficacy and patients' acceptance of a rubber interdental bristle. A randomized controlled trial. Clin Oral Investig 2014;18:1873-80 «PMID: 24407549»PubMed
  107. Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivational interviewing for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;3:CD006936 «PMID: 25726920»PubMed
  108. Ramseier CA, Suvan JE. Behaviour change counselling for tobacco use cessation and promotion of healthy lifestyles: a systematic review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S47-58 «PMID: 25496370»PubMed
  109. Werner H, Hakeberg M, Dahlström L ym. Psychological Interventions for Poor Oral Health: A Systematic Review. J Dent Res 2016;95:506-14 «PMID: 26826109»PubMed
  110. Serrano J, Escribano M, Roldán S ym. Efficacy of adjunctive anti-plaque chemical agents in managing gingivitis: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S106-38 «PMID: 25495592»PubMed
  111. Hugoson A, Lundgren D, Asklöw B ym. Effect of three different dental health preventive programmes on young adult individuals: a randomized, blinded, parallel group, controlled evaluation of oral hygiene behaviour on plaque and gingivitis. J Clin Periodontol 2007;34:407-15 «PMID: 17448044»PubMed
  112. Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Loesche WJ ym. Personal oral hygiene and chronic periodontitis: a systematic review. Periodontol 2000 2005;37:29-34 «PMID: 15655023»PubMed
  113. Needleman I, Nibali L, Di Iorio A. Professional mechanical plaque removal for prevention of periodontal diseases in adults--systematic review update. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S12-35 «PMID: 25495962»PubMed
  114. Monje A, Aranda L, Diaz KT ym. Impact of Maintenance Therapy for the Prevention of Peri-implant Diseases: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:372-9 «PMID: 26701350»PubMed
  115. al-Tannir MA, Goodman HS. A review of chlorhexidine and its use in special populations. Spec Care Dentist 1994;14:116-22 «PMID: 7871472»PubMed
  116. Moazzez R, Thompson H, Palmer RM ym. Effect of rinsing with ethanol-containing mouthrinses on the production of salivary acetaldehyde. Eur J Oral Sci 2011;119:441-6 «PMID: 22112029»PubMed
  117. Chevalier M, Sakarovitch C, Precheur I ym. Antiseptic mouthwashes could worsen xerostomia in patients taking polypharmacy. Acta Odontol Scand 2015;73:267-73 «PMID: 25601200»PubMed
  118. Bondonno CP, Liu AH, Croft KD ym. Antibacterial mouthwash blunts oral nitrate reduction and increases blood pressure in treated hypertensive men and women. Am J Hypertens 2015;28:572-5 «PMID: 25359409»PubMed
  119. McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 «PMID: 19133944»PubMed
  120. Lachenmeier DW. Safety evaluation of topical applications of ethanol on the skin and inside the oral cavity. J Occup Med Toxicol 2008;3:26 «PMID: 19014531»PubMed
  121. La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 «PMID: 18952488»PubMed
  122. Currie S, Farah C. Alcohol-containing mouthwash and oral cancer risk: a review of current evidence. OA Alcohol 2014 Feb 10;2(1):4 1-9. issn2053-0285
  123. van Steenberghe D, Garmyn P, Geers L ym. Patients' experience of pain and discomfort during instrumentation in the diagnosis and non-surgical treatment of periodontitis. J Periodontol 2004;75:1465-70 «PMID: 15633322»PubMed
  124. Lockhart PB, Brennan MT, Thornhill M ym. Poor oral hygiene as a risk factor for infective endocarditis-related bacteremia. J Am Dent Assoc 2009;140:1238-44 «PMID: 19797553»PubMed
  125. Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associations between bacteremia from oral sources and distant-site infections: tooth brushing versus single tooth extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2015;119:430-5 «PMID: 25758845»PubMed
  126. Matthews D. Impact of everyday oral activities on the risk of bacteraemia is unclear. Evid Based Dent 2012;13:80 «PMID: 23059921»PubMed
  127. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (19.1.2012). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  128. Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (22.3.2016). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  129. Pihlstrom BL, Hargreaves KM, Bouwsma OJ ym. Pain after periodontal scaling and root planing. J Am Dent Assoc 1999;130:801-7 «PMID: 10377637»PubMed
  130. Ximénez-Fyvie LA, Haffajee AD, Som S ym. The effect of repeated professional supragingival plaque removal on the composition of the supra- and subgingival microbiota. J Clin Periodontol 2000;27:637-47 «PMID: 10983597»PubMed
  131. Supranoto SC, Slot DE, Addy M ym. The effect of chlorhexidine dentifrice or gel versus chlorhexidine mouthwash on plaque, gingivitis, bleeding and tooth discoloration: a systematic review. Int J Dent Hyg 2015;13:83-92 «PMID: 25059640»PubMed
  132. Haffajee AD, Socransky SS, Gunsolley JC. Systemic anti-infective periodontal therapy. A systematic review. Ann Periodontol 2003;8:115-81 «PMID: 14971252»PubMed
  133. Asikainen S, Dahlén G, Klinge B, Olsen I, Westergaard J. Antibiootit parodontaalihoidossa. Suom Hammaslääkäril 2002;8:438-43
  134. Jepsen K, Jepsen S. Antibiotics/antimicrobials: systemic and local administration in the therapy of mild to moderately advanced periodontitis. Periodontol 2000 2016;71:82-112 «PMID: 27045432»PubMed
  135. Smiley CJ, Tracy SL, Abt E ym. Systematic review and meta-analysis on the nonsurgical treatment of chronic periodontitis by means of scaling and root planing with or without adjuncts. J Am Dent Assoc 2015;146:508-24.e5 «PMID: 26113099»PubMed
  136. Shaddox LM, Walker C. Microbial testing in periodontics: value, limitations and future directions. Periodontol 2000 2009;50:25-38 «PMID: 19388951»PubMed
  137. Herrera D, Alonso B, León R ym. Antimicrobial therapy in periodontitis: the use of systemic antimicrobials against the subgingival biofilm. J Clin Periodontol 2008;35:45-66 «PMID: 18724841»PubMed
  138. Mombelli A, Almaghlouth A, Cionca N ym. Differential benefits of amoxicillin-metronidazole in different phases of periodontal therapy in a randomized controlled crossover clinical trial. J Periodontol 2015;86:367-75 «PMID: 25415250»PubMed
  139. Preshaw PM, Hefti AF, Bradshaw MH. Adjunctive subantimicrobial dose doxycycline in smokers and non-smokers with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2005;32:610-6 «PMID: 15882219»PubMed
  140. Nyman SR, Lang NP. Tooth mobility and the biological rationale for splinting teeth. Periodontol 2000 1994;4:15-22 «PMID: 9673190»PubMed
  141. Kwok V, Caton JG. Commentary: prognosis revisited: a system for assigning periodontal prognosis. J Periodontol 2007;78:2063-71 «PMID: 17970671»PubMed
  142. Eickholz P, Kaltschmitt J, Berbig J ym. Tooth loss after active periodontal therapy. 1: patient-related factors for risk, prognosis, and quality of outcome. J Clin Periodontol 2008;35:165-74 «PMID: 18199150»PubMed
  143. Graetz C, Schützhold S, Plaumann A ym. Prognostic factors for the loss of molars--an 18-years retrospective cohort study. J Clin Periodontol 2015;42:943-50 «PMID: 26399690»PubMed
  144. Miller PD Jr, McEntire ML, Marlow NM ym. An evidenced-based scoring index to determine the periodontal prognosis on molars. J Periodontol 2014;85:214-25 «PMID: 23725028»PubMed
  145. Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 «PMID: 17594366»PubMed
  146. Tomasi C, Wennström JL, Berglundh T. Longevity of teeth and implants - a systematic review. J Oral Rehabil 2008;35 Suppl 1:23-32 «PMID: 18181931»PubMed
  147. Lang NP, Zitzmann NU, Working Group 3 of the VIII European Workshop on Periodontology. Clinical research in implant dentistry: evaluation of implant-supported restorations, aesthetic and patient-reported outcomes. J Clin Periodontol 2012;39 Suppl 12:133-8 «PMID: 22533953»PubMed
  148. Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factors associated with the longevity of multi-rooted teeth. Long-term outcomes after active and supportive periodontal therapy. J Clin Periodontol 2014;41:701-7 «PMID: 24766602»PubMed
  149. Klinge B, Flemming T, Cosyn J ym. The patient undergoing implant therapy. Summary and consensus statements. The 4th EAO Consensus Conference 2015. Clin Oral Implants Res 2015;26 Suppl 11:64-7 «PMID: 26385621»PubMed
  150. Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 «PMID: 17594366»PubMed
  151. Jansson H, Wahlin Å, Johansson V ym. Impact of periodontal disease experience on oral health-related quality of life. J Periodontol 2014;85:438-45 «PMID: 23895254»PubMed
  152. Shanbhag S, Dahiya M, Croucher R. The impact of periodontal therapy on oral health-related quality of life in adults: a systematic review. J Clin Periodontol 2012;39:725-35 «PMID: 22694297»PubMed
  153. Eberhard J, Jepsen S, Jervøe-Storm PM ym. Full-mouth treatment modalities (within 24 hours) for chronic periodontitis in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;4:CD004622 «PMID: 25884249»PubMed
  154. Graziani F, Cei S, Orlandi M ym. Acute-phase response following full-mouth versus quadrant non-surgical periodontal treatment: A randomized clinical trial. J Clin Periodontol 2015;42:843-52 «PMID: 26309133»PubMed
  155. von Troil B, Needleman I, Sanz M. A systematic review of the prevalence of root sensitivity following periodontal therapy. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:173-7; discussion 195-6 «PMID: 12787217»PubMed
  156. West NX, Seong J, Davies M. Management of dentine hypersensitivity: efficacy of professionally and self-administered agents. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S256-302 «PMID: 25495777»PubMed
  157. Axelsson P, Nyström B, Lindhe J. The long-term effect of a plaque control program on tooth mortality, caries and periodontal disease in adults. Results after 30 years of maintenance. J Clin Periodontol 2004;31:749-57 «PMID: 15312097»PubMed
  158. Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of patient-centered plaque control and periodontal maintenance therapy on adverse outcomes of periodontitis. J Evid Based Dent Pract 2006;6:25-32 «PMID: 17138393»PubMed
  159. Rosling B, Serino G, Hellström MK ym. Longitudinal periodontal tissue alterations during supportive therapy. Findings from subjects with normal and high susceptibility to periodontal disease. J Clin Periodontol 2001;28:241-9 «PMID: 11284537»PubMed
  160. Lee CT, Huang HY, Sun TC ym. Impact of Patient Compliance on Tooth Loss during Supportive Periodontal Therapy: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2015;94:777-86 «PMID: 25818586»PubMed
  161. Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progression in periodontally healthy and maintenance subjects. J Periodontol 2008;79:784-94 «PMID: 18454656»PubMed
  162. Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic review and meta-analyses on C-reactive protein in relation to periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:277-90 «PMID: 18294231»PubMed
  163. Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21:1155-61, e66-7 «PMID: 24712659»PubMed
  164. Lalla E, Papapanou PN. Diabetes mellitus and periodontitis: a tale of two common interrelated diseases. Nat Rev Endocrinol 2011;7:738-48 «PMID: 21709707»PubMed
  165. Preshaw PM, Alba AL, Herrera D ym. Periodontitis and diabetes: a two-way relationship. Diabetologia 2012;55:21-31 «PMID: 22057194»PubMed
  166. Gomes-Filho IS, Santos CM, Cruz SS ym. Periodontitis and nosocomial lower respiratory tract infection: preliminary findings. J Clin Periodontol 2009;36:380-7 «PMID: 19419436»PubMed
  167. Gomes-Filho IS, de Oliveira TF, da Cruz SS ym. Influence of periodontitis in the development of nosocomial pneumonia: a case control study. J Periodontol 2014;85:e82-90 «PMID: 24171504»PubMed
  168. de Melo Neto JP, Melo MS, dos Santos-Pereira SA ym. Periodontal infections and community-acquired pneumonia: a case-control study. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2013;32:27-32 «PMID: 22855366»PubMed
  169. Offenbacher S, Beck JD, Moss K ym. Results from the Periodontitis and Vascular Events (PAVE) Study: a pilot multicentered, randomized, controlled trial to study effects of periodontal therapy in a secondary prevention model of cardiovascular disease. J Periodontol 2009;80:190-201 «PMID: 19186958»PubMed
  170. D'Aiuto F, Orlandi M, Gunsolley JC. Evidence that periodontal treatment improves biomarkers and CVD outcomes. J Clin Periodontol 2013;40 Suppl 14:S85-105 «PMID: 23627337»PubMed
  171. Teeuw WJ, Slot DE, Susanto H ym. Treatment of periodontitis improves the atherosclerotic profile: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2014;41:70-9 «PMID: 24111886»PubMed
  172. Artese HP, Foz AM, Rabelo Mde S ym. Periodontal therapy and systemic inflammation in type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0128344 «PMID: 26010492»PubMed
  173. Teeuw WJ, Gerdes VE, Loos BG. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421-7 «PMID: 20103557»PubMed
  174. Fardal Ø, Grytten J. A comparison of teeth and implants during maintenance therapy in terms of the number of disease-free years and costs -- an in vivo internal control study. J Clin Periodontol 2013;40:645-51 «PMID: 23534343»PubMed
  175. Fardal Ø, Grytten J. Applying quality assurance in real time to compliant long-term periodontal maintenance patients utilizing cost-effectiveness and cost utility. J Clin Periodontol 2014;41:604-11 «PMID: 24666095»PubMed
  176. Martin JA, Fardal Ø, Page RC ym. Incorporating severity and risk as factors to the Fardal cost-effectiveness model to create a cost-benefit model for periodontal treatment. J Periodontol 2014;85:e31-9 «PMID: 24144268»PubMed
  177. Schwendicke F, Plaumann A, Stolpe M ym. Retention costs of periodontally compromised molars in a German population. J Clin Periodontol 2016;43:261-70 «PMID: 27001032»PubMed
  178. Schwendicke F, Graetz C, Stolpe M ym. Retaining or replacing molars with furcation involvement: a cost-effectiveness comparison of different strategies. J Clin Periodontol 2014;41:1090-7 «PMID: 25255893»PubMed
  179. Needleman I, McGrath C, Floyd P ym. Impact of oral health on the life quality of periodontal patients. J Clin Periodontol 2004;31:454-7 «PMID: 15142215»PubMed
  180. O'Dowd LK, Durham J, McCracken GI ym. Patients' experiences of the impact of periodontal disease. J Clin Periodontol 2010;37:334-9 «PMID: 20447256»PubMed
  181. Braegger U. Cost-benefit, cost-effectiveness and cost-utility analyses of periodontitis prevention. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:301-13 «PMID: 16128845»PubMed
  182. Gjermo PE. Impact of periodontal preventive programmes on the data from epidemiologic studies. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:294-300 «PMID: 16128844»PubMed
  183. Gaunt F, Devine M, Pennington M ym. The cost-effectiveness of supportive periodontal care for patients with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:67-82 «PMID: 18724842»PubMed
Jatka lukemista

A

Anti-infektiivisen hoidon jaksottaminen lyhyen ajan sisällä

Lyhyen ajan sisällä tehdyllä tehokkaalla anti-infektiivisellä hoidolla on mahdollisuus päästä samanlaiseen paranemistulokseen kuin pitkällä aikavälillä osa-alueittain tapahtuvalla hoidolla.

A

Diabetes mellitus parodontaalisairauksille altistavana tekijänä

Diabeetikoilla on suurempi riski sairastua parodontaalisairauksiin kuin ei-diabeetikoilla, huono hoitotasapaino lisää riskiä.

A

Hammasimplanttien puhdistus ja peri-implanttimukosiitti

Bakteeripeitteiden säännöllinen mekaaninen puhdistus implanttien pinnalta vähentää peri-implanttimukosiittia.

A

Ienverenvuoto (BOP) parodontiitin varhaisdiagnostiikassa

Ienverenvuoto (BOP) liittyy kudoksen alttiuteen sairastua parodontiittiin ja on siten tärkeä parametri parodontiitin varhaisdiagnostiikassa.

A

Kirurginen vs. ei-kirurginen hoito lievän ja keskivaikean parodontiitin hoidossa

Alkava parodontiitti hoidetaan pelkästään ei-kirurgisesti anti-infektiivisellä hoidolla. Keskivaikea parodontiitti voidaan hoitaa yhtä tehokkaasti pelkästään anti-infektiivisellä hoidolla kuin hoidolla, jossa anti-infektiivisen hoidon lisäksi käytetään kirurgisia hoitomuotoja.

A

Kroonisen parodontiitin hoidon kustannukset

Kroonisen parodontiitin ammattimainen hoito aiheuttaa potilaalle kustannuksia, mutta se on kuitenkin edullisempaa kuin useiden menetettyjen hampaiden korvaaminen joko kiinteillä silloilla tai hammasimplantein.

A

Parodontiitin etenemisen ja hampaiden menetyksen riskitekijät ylläpitohoidossa

Parodontiitin etenemistä ja hampaiden menetystä ylläpitohoidon aikana ennustavat potilaan tupakointi, epäsäännöllinen ylläpitohoidossa käynti, parodontiitin vaikeusaste alkutilanteessa ja jäännöstaskujen määrä ylläpitohoidon aikana.

A

Parodontiitin patogeenien esiintyminen suun mikrobistossa ja vaikutus parodontaalikudoksiin

Parodontiitin patogeenien esiintyminen suun mikrobiston osana ja rikastuminen ienalueen bakteeripeitteissä edeltää tulehduksen syntymistä ienkudokseen ja liittyy parodontiitin kehittymiseen ja etenemiseen.

A

Riskinarviointi parodontiitin ylläpitohoidossa

Parodontiitin etenemisen riskiä ylläpitohoidossa olevilla potilailla voidaan ennakoida PRA-riskinarviointimallin avulla.

A

Suuhygienian yhteys keuhkokuumeeseen ja muihin hengitystieinfektioihin

Huonon suunterveyden omaavilla laitos- ja sairaalapotilailla on korkeampi riski sairastua keuhkokuumeeseen ja muihin hengitystieinfektioihin kuin hyvän suunterveyden omaavilla. Näiden sairauksien ilmaantumista voidaan pienentää parantamalla suuhygieniaa.

A

Sähköhammasharja iensairauksien ehkäisyssä

Sähköhammasharjat poistavat tehokkaammin plakkia ja vähentävät tehokkaammin ientulehdusta kuin tavalliset hammasharjat.

A

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset parodontiittiin

Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.

A

Tupakoinnin vaikutus ienverenvuodon esiintymiseen

Tupakointi peittää parodontiitin kliinisiä merkkejä vähentämällä merkittävästi ienverenvuodon esiintymistä.

A

Tupakoinnin vaikutus parodontiumin terveydentilaan, parodontiumin kudosten paranemiseen ja hampaiden menetykseen

Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa, lisää alveoliluukatoa, heikentää parodontiumin paranemista ja suurentaa hampaiden menettäminen riskiä.

B

Jauhepuhdistimien käyttö parodontiitin ylläpitohoidossa

Jauhepuhdistus on tehokas ja kivuton menetelmä jäännöstaskujen ylläpitohoidossa.

B

Lisääntynyt peri-implanttimukosiitin riski

Plakin kertyminen ja tupakointi ilmeisesti altistavat peri-implanttimukosiitille.

B

Nuorten tupakointi ja parodontiitti

Tupakoivilla nuorilla (15–25-vuotiailla) tupakointi ilmeisesti heikentää leukojen alueen luun tiheyttä, heillä löytyy enemmän parodontopatogeeneja ja todetaan enemmän parodontiittia kuin ei-tupakoivilla samanikäisillä nuorilla.

B

Parodontiitin ennusmerkit lapsilla ja nuorilla

Lasten ja nuorten ”bitewing”-röntgenkuvia tulkittaessa tulee kuvista diagnosoida mahdollinen approksimaalinen hammaskivi sekä marginaalinen luutason menetys, sillä edellä mainitut löydökset saattavat toimia parodontiitin ennusmerkkeinä.

B

Parodontiitin hoidon vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon

Onnistunut parodontiitin hoito ilmeisesti parantaa diabeteksen hoitotasapainoa (interventioryhmässä HbA1c alenema keskimäärin 0,4 % parempi ja paastoverensokerin alenema keskimäärin 9 mg/dL parempi kuin kontrolliryhmässä).

B

Suun huuhteluaineet ientulehduksen oireiden vähentäjänä ehkäisyssä

Päivittäinen purskuttelu klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä ilmeisesti vähentää plakin määrää hampaiden pinnoilla sekä ientulehduksen oireita.

B

Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet parodontiittipotilailla

Parodontiittipotilailla on ilmeisesti suurentunut riski sydän- ja verenkiertoelinsairauksille verrattuna parodontaalisesti terveisiin.

B

Ultraäänilaitteet ja käsi-instrumentit keskivaikean ja vaikean parodontiitin hoidossa

Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla ultraäänilaitteilla on ilmeisesti mahdollista päästä pienemmällä ajan käytöllä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla keskivaikeiden ja vaikeiden parodontiittien hoidossa.

C

Motivoivan keskustelun vaikuttavuus suuhygienian omahoidon ohjauksessa

Motivoivan keskustelun avulla tehty omahoidon ohjaus saattaa parantaa suuhygieniatottumuksia ja vähentää plakin määrää verrattuna tavanomaiseen omahoidon ohjaukseen.

Alkava parodontiitti
Tiimityö parodontologisessa hoidossa
Tulehduksen merkkejä hampaanvieruskudoksen alueella

Aiheeseen liittyviä suosituksia