Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 21.03.2022 | Tila: Tulosta
Aihepiiri(t): Hammaslääketiede, Infektiosairaudet, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä
21.3.2022

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Äkillisistä suun alueen infektioista valtaosa on hammasperäisiä suun normaalin mikrobiston aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen hoito, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä, sillä infektiopesäkkeen hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion kehittymiseen henkeä uhkaavaksi.
  • Mikrobilääkehoitoon päädyttäessä potilaan seurannan tulee olla yhtä tiivistä ja huolellista kuin ilman mikrobilääkkeitä annettavan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä. Jos infektiofokus on saatu eliminoiduksi, infektion hoidossa riittää yleensä 5 vuorokauden mikrobilääkehoito. Jatkohoidon tarve arvioidaan viimeistään 5 vuorokauden kuluttua.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa ensisijaisesti käytettäviä lääkkeitä infektion vakavuus, potilaan infektioalttius ja mikrobilääkkeiden viimeaikainen käyttö huomioiden ovat penisilliini tai amoksisilliini yhdessä metronidatsolin kanssa tai amoksisilliini-klavulaanihappo. Kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmää käytetään ensisijaisena potilaille, jotka ovat allergisia penisilliinille. Anafylaktisen reaktion penisilliinistä saaneiden potilaiden hoitoon voidaan käyttää klindamysiiniä tai doksisykliiniä.
  • Useimmat potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia hammashoidon yhteydessä. Mikrobilääkeprofylaksi ei ole myöskään tarpeen infektoitumattoman hampaan poistossa terveellä potilaalla tai muissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni (esim. limakalvobiopsia).
  • Mikrobilääkeprofylaksi on aiheellinen pääasiassa ennen infektoituneen alueen kirurgisia toimenpiteitä. Se annetaan kerta-annoksena 30–90 minuuttia ennen toimenpidettä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteina on
    • päivittää tiedot mikrobilääkkeiden käyttöaiheista ja vasta-aiheista suun akuuttien infektioiden hoidossa
    • ohjeistaa mikrobilääkkeen valinnassa suun äkillisten infektioiden empiirisessä hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä niin, että otetaan huomioon potilaan muut sairaudet ja niiden hoito.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhminä ovat
    • avoterveydenhuollon hammaslääkärit ja lääkärit
    • muut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmät

  • Äkillisellä suun alueen infektiolla tarkoitetaan tässä suosituksessa äkillisesti alkanutta ja kliinisesti tai radiologisesti todennettavissa olevaa infektioita, jonka keskeisiä oireita ovat kipu ja turvotus ja johon voi liittyä infektion yleisoireita, kuten kuumetta.
  • Mikrobilääkehoidon kohteena on infektio.
    • Empiirisellä mikrobilääkehoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan ilman mikrobiologista diagnoosia kokemusperäisen tiedon ja alueellisten herkkyystilastojen perusteella.
    • Kohdennettu mikrobilääkehoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin.
  • Mikrobilääkeprofylaksilla tarkoitetaan systeemistä mikrobilääkitystä, jolla pyritään estämään joko toimenpidealueen infektio, sen vaikeutuminen tai yleistyneen infektion, kuten sepsiksen tai etäinfektion, kehittyminen.
    • Kerta-annosprofylaksi annetaan yhtenä, tavanomaista hoitoannosta suurempana annoksena noin 60 (30–90) minuuttia ennen toimenpidettä.
    • Jatkettu profylaksi tarkoittaa kerta-annosprofylaksin ja toimenpiteen jälkeen annettavaa lyhytkestoista normaaliannoksista mikrobilääkehoitoa.
  • Paikallisantisepti on pinnallisesti käytettävä kemiallinen aine tai aineseos, joka vähentää mikrobimäärää.

Hammasperäisten infektioiden ilmaantuvuus

Taulukko 1. Vakavan infektion tunnusmerkit.
Potilaan tutkiminen Avoterveydenhuollossa hoidettava Sairaalaan lähettämisen aiheet
Yleisanamneesi Ei yleissairauksia Infektiokomplikaatioille altistava yleissairaus tai lääkitys: suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2)
Yleistila Normaali Kuume
Suuri syketaajuus
Sairauden tunne
Poikkeava huimaus tai väsymys
Tajunnan tason muutokset
Inspektio ja palpaatio Paikallinen turvotus, lievä punoitus tai kuumotus Lisääntyvä turvotus
Nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeudet
Ihottuma
Suun avaus Normaali tai vähän rajoittunut Selkeästi rajoittunut

Kuolleisuus hammasperäisiin infektioihin

Etiologia

Ehkäisy

Taulukko 2. Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä.
Suurentuneen infektioriskin potilaat Keskisuuren infektioriskin potilaat Suuren infektioriskin potilaat (erikoissairaanhoito/hoitavan lääkärin konsultaatio)
(*) Suoraa näyttöä infektioriskin suuruudesta ei ole, ja asiantuntijoiden käsitys siitä vaihtelee. Riskiä tulee arvioida tapauskohtaisesti.
  • Akuutit verisyövät (leukemiat, lymfoomat) ja niiden hoidot (solunsalpaajat, kantasolusiirtoon menevät)
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu lievä leukopenia (< 2,5 x 109/l)
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu keskivaikea neutropenia (0,5-1 x 109/l) tai syvä neutropenia (< 0,5 x 109/l).
  • Elinsiirron jälkeinen immunosuppressio, joka jo keventynyt ja vakiintunut
  • Pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavat potilaat, predialyysi- ja dialyysipotilaat (P-Krea > 300 µmol/l)
  • Kantasolusiirron saaneet potilaat, joilla jatkuva immunosuppression tarve
  • Elinsiirtoa odottavat tai juuri elinsiirron saaneet potilaat, joilla on syvä immunosuppressio
  • Potilaat, joilla on sydämen keinoläppä (mekaaninen tai biologinen) tai muuta läppävian korjauksessa käytettyä vierasmateriaalia normaalinparanemisajan jälkeen (> 3 kk)
  • Potilaat, joille on tehty synnynnäisen sydänvian korjausleikkaus käyttäen vierasmateriaalia sekä potilaat, joille on asennettu katetriteitse suljinlaite (> 6 kk)
  • Aiemmin sairastettu endokardiitti (> 12 kk sairastumisesta)
  • Huonosti tasapainossa oleva sydämen vajaatoiminta (*)
  • Potilaat, joille on asennettu sydämen keinoläppä (mekaaninen tai biologinen) tai sydämen läppävian korjauksessa on käytetty muuta vierasmateriaalia (< 3 kk)
  • Potilaat, joille on tehty synnynnäisen sydänvian korjausleikkaus käyttäen vierasmateriaalia sekä potilaat, joille on asennettu katetriteitse suljinlaite (< 6 kk)
  • Potilaat, joille on asetettu verisuonistentti tai tehty muu laaja sydämen kirurginen toimenpide (< 3 kk) (*)
  • Kliinisesti oireeton tai vähäoireinen maksakirroosi
  • Kompensoitunut maksakirroosi, johon liittyy jo hyytymistekijöiden vähentyminen
  • Kliinisesti manifestoitunut maksan vajaatoiminta: keltaisuutta (ikterus), merkittävä maksan vajaatoiminta / kirroosi (alentuneet hyytymistekijät tai albumiinitaso)
  • Komplisoitumaton diabetes, B-GHbA1C < 9 % (< 75 mmol/mol)
  • Labiili tai komplisoitunut diabetes, B-GHbA1C ≥ 9 % (≥ 75 mmol/mol) tai selkeät elinkomplikaatiot, kuten nefro-, retino- tai neuropatia
  • Aktiivista autoimmuunitautia sairastavat, joilla lievä immunosuppressio (prednisoni aikuisilla > 10 mg/vrk, enintään yksi immunosuppressiivinen lääke)
  • Autoimmuunitautia tai nivelreumaa sairastavat, joilla useampia immunosuppressiivisia lääkkeitä tai biologinen lääkitys
  • Nivelproteesipotilaat 3 kk:n ajan leikkauksen jälkeen ja tapauksissa, joissa potilaalla on useita tai ongelmallisia proteeseja
  • Potilaat, joiden suun infektiota on toistuvasti hoidettu mikrobilääkkeillä ilman infektio-pesäkkeeseen kohdistuvaa hammaslääketieteellistä hoitoa
  • Vuoden sisällä sairastettu todennäköinen suuperäinen etäinfektio, kuten suun mikrobien aiheuttama sepsis, endokardiitti tai etäpaise
  • Todennäköinen suuperäinen akuutti yleis- tai etäinfektio

Diagnostiikka

  • Diagnostiikan kulmakiviä ovat huolellinen anamneesi, potilaan kokonaisvaltainen kliininen tutkimus ja radiologinen kuvantaminen «Richardson R, Seppänen L. Leukojen alueen syvät in...»7.
  • Jos potilaalla on yleisoireita tai jokin vakava yleissairaus, tehdään lisäksi infektion ja potilaan perussairauden kannalta keskeiset laboratoriotutkimukset (esim. verenkuva, CRP ja tarvittaessa veriviljelynäytteenotto).

Kliininen diagnoosi

Radiologiset tutkimukset

Laboratoriotutkimukset

Mikrobilääkkeet hammashoidossa

Käyttöaiheet

Taulukko 3. Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä
Kerta-annos -profylaksi Jatkettu profylaksi (yleensä 3–5 vrk) Mikrobilääkehoito (yleensä 5–7 vrk)
Hammasperäisen äkillisen infektion kirurginen hoito
  • Kaikille paisepotilaille fokushampaan poiston yhteydessä
  • Aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • Ei tule kyseeseen
  • Aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • Aina keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaille

Luuhun kajoavat operatiiviset toimenpiteet, tavanomainen hampaan poisto mukaan luettuna
  • Harkitaan vaikeusasteen, alueen infektioasteen ja potilaan infektioriskin perusteella
  • Harkitaan vaikeusasteen, alueen infektioasteen ja potilaan infektioriskin perusteella
  • Ei tule kyseeseen
Hammas- ja leukatraumojen hoito
  • Ei ole mahdollista hammastraumoissa
  • Kaikille leukamurtumapotilaille
  • Kaikille avulsio- ja leukamurtuma-potilaille (5–7 vrk)
  • Ei tule kyseeseen
Apikaalisen parodontiitin hoito
  • Suuren infektioriskin potilaille
  • Harkittava keskisuuren infektioriskin potilaille
  • Nivelproteesipotilaille 3 kk:n ajan leikkauksen jälkeen ja tapauksissa, jossa potilaalla on useita tai ongelmallisia proteeseja
  • Potilaille, joilla on mekaaninen sydänläppä tai muu epitelisoitumaton verisuoniproteesi postoperatiivisen paranemisajan jälkeen (> n. 6 kk)
  • Aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • Ei tule kyseeseen
  • Aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • Harkittava keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaiden apikaalisen parodontiitin endodonttisen hoidon lisänä
Parodontologisen äkillisen infektion hoito
  • Suuren infektioriskin potilaille
  • Harkittava keskisuuren infektioriskin potilaille
  • Nivelproteesipotilaille 3 kk:n ajan leikkauksen jälkeen ja tapauksissa, joissa potilaalla on useita tai ongelmallisia proteeseja
  • Potilaille, joilla on mekaaninen sydänläppä tai muu epitelisoitumaton verisuoniproteesi postoperatiivisen paranemisajan jälkeen (> n. 6 kk)
  • Aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • Ei tule kyseeseen
  • Aina, jos potilaalla on yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • Harkittava nekrotisoivien parodontaalisairauksien paikallishoidon lisänä
  • Parodontaalipaiseen mekaanisen hoidon lisänä keskisuuren tai suuren infektioriskin potilailla
Korjaava hammashoito ja oikomishoito
  • Yleensä ei tule kyseeseen
  • Harkittava keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaille, jos toimenpide ulottuu ienrajaan
  • Ei tule kyseeseen
  • Ei tule kyseeseen
Kuva 1.

Mikrobilääkkeet hammashoidossa.

Useimmat potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia hammashoidon yhteydessä. Jos mikrobilääkitystä tarvitaan, se annetaan kerta-annosprofylaksina noin 60 min (30–90 min) ennen hammashoitotoimenpidettä. Kerta-annosprofylaksin lisäksi ei yleensä tarvita muuta mikrobilääkitystä. Toisinaan kerta-annoksen jälkeen aloitetaan mikrobilääkehoito (infektion hoito) tai jatkettu profylaksi (toimenpiteen vuoksi kontaminoituneiden kudosten infektion ehkäisy).

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vasta-aiheet

  • Mikrobilääkeprofylaksin ja -hoidon vasta-aiheet ovat
    • yleiset lääkehoidon ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (esim. allergia lääkeaineelle tai valmisteen muulle ainesosalle, yhteisvaikutukset muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, yleissairauksien tai niiden hoidon aiheuttama poikkeava lääkeainemetabolia tai muu yhteisvaikutus)
    • aiempi raju antibioottiripuli (Clostridium difficile -ripuli), etenkin jos se on ollut edeltävien kuukausien aikana
    • raskauden ja imetyksen aikana tetrasykliinit ovat vasta-aiheisia, mutta penisilliinijohdoksia voi käyttää
    • akuutti pulpiitti, jonka oireita mikrobilääkehoito ei vähennä «Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa.»C.

Mikrobilääkeprofylaksin periaatteet

Kuva 2.

Hammasperäisen infektion hoidon periaatteet.

Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä. Useimmat potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia tai -hoitoa hammasperäisen infektion hoidon yhteydessä. Jos mikrobilääkitystä tarvitaan, se aloitetaan ennen hammashoitotoimenpidettä kerta-annosprofylaksilla.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Hammasperäisen infektion kerta-annosprofylaksi paikallisten ja systeemisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä.

Kerta-annosprofylaksin lisäksi ei yleensä tarvita muuta mikrobilääkitystä. Toisinaan kerta-annoksen jälkeen aloitetaan mikrobilääkehoito (infektion hoito) tai jatkettu profylaksi (toimenpiteen vuoksi kontaminoituneiden kudosten infektoitumisen ehkäisy).

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mikrobilääkeprofylaksin toteutus

Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet kerta-annosprofylaksissa
Riski Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle (muu kuin anafylaktinen reaktio)1) Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio)
1) Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa tuore nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) (työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista). Internet-linkki «http://www.aaos.org»9, Information Statement «https://www.aaos.org/globalassets/quality-and-practice-resources/dental/pudp_guideline.pdf»10. Amoksisilliini-klavulaanihappo on myös mahdollinen.
2) Metronidatsolin yhdistäminen kerta-annosprofylaksiaan harkitaan tapauskohtaisesti. Yleensä se on tarpeen silloin, kun toimitaan märkäisellä alueella ja mikrobilääkehoitoa jatketaan yhdistelmälääkityksellä.
Toimenpiteeseen liittyvä (taulukko «Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä...»3) tai
suurentuneeseen infektioriskiin liittyvä (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) 		Aikuiset Amoksisilliini
2 g 		Kefaleksiini
1,5 g 		Klindamysiini
600 mg
Lapset Amoksisilliini
50 mg/kg 		Kefaleksiini
50 mg/kg 		Klindamysiini
20 mg/kg
Keskisuureen infektioriskiin liittyvä (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) Aikuiset Amoksisilliini
2 g ±
metronidatsoli2)
400 mg 		Kefaleksiini
1,5 g ±
metronidatsoli2)
400 mg 		Klindamysiini
600 mg ±
metronidatsoli2)
400 mg
Lapset Amoksisilliini
50 mg/kg 		Kefaleksiini
50 mg/kg 		Klindamysiini
20 mg/kg
Suuren infektioriskin potilaat (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito
Taulukko 5. Jatketun profylaksin (3–5 vrk) ensilinjan mikrobilääkehoidot.
Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle
(muu kuin anafylaktinen reaktio)1) 		Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio)
1) Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2), (työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista).
Aiemmin terveet ja suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2)		 Aikuiset V-penisilliini
1 milj. IU x 3–4 		Kefaleksiini
500 mg x 3 		Doksisykliini
aloitusannos 100 mg x 2,
sen jälkeen 100 mg x 1
Klindamysiini 300 mg x 4
Lapset V-penisilliini
66 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan tai
amoksisilliini
50 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Kefaleksiini
50 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Klindamysiini
20 mg/kg/vrk
jaettuna 4 antokertaan
Suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) 		Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito
Kuva 4.

Hammasperäisen infektion jatkettu profylaksi paikallisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä.

Kerta-annosprofylaksin tavoitteena on hallita suun mikrobien paikallista (kontaminaatio) ja systeemistä (bakteremia) leviämistä toimenpiteen aikana. Jatketun profylaksin tarkoituksena on estää toimenpiteen aikana tai trauman vuoksi kontaminoituneiden kudosten infektio. Tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti.

* Hammasavulsiopotilaalla hampaan mahdollisimman nopea reponointi on tärkeää. Profylaksi joudutaankin usein käytännön syistä antamaan juuri ennen reponointia.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mikrobilääkehoidon periaatteet

Mikrobilääkehoidon toteutus

Taulukko 6. Ensilinjan mikrobilääkityksen (5 vrk) vaihtoehdot hammasperäisen infektion hoidossa
Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle
(muu kuin anafylaktinen reaktio) 		Penisilliiniallergikolle
(anafylaktinen reaktio)
Aiemmin terveet
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) 		Aikuiset V-penisilliini
1 milj. IU x 3–4 +
metronidatsoli
400 mg x 3 		Kefaleksiini
500 mg x 3 +
metronidatsoli
400 mg x 3 		Klindamysiini
300 mg x 4
Lapset Amoksisilliini
50 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Kefaleksiini
50 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Klindamysiini
20 mg/kg/vrk
jaettuna 4 antokertaan
Suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) 		Aikuiset Amoksisilliini
500 mg x 3 +
metronidatsoli
400 mg x 3 tai
Amoksisilliini-klavulaanihappo
500(125) mg x 3 		Kefaleksiini
500 mg x 3 +
metronidatsoli
400 mg x 3 		Klindamysiini
300 mg x 4
Lapset Amoksisilliini
50 mg/kg/vrk ±
metronidatsoli
22,5 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan tai
Amoksisilliini-klavulaanihappo
50 (12,5) mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Kefaleksiini
50 mg/kg/vrk ±
metronidatsoli
22,5 mg/kg/vrk
jaettuna 3 antokertaan 		Klindamysiini
20 mg/kg/vrk
jaettuna 4 antokertaan
Suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2) 		Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, erikoissairaanhoito

Erikoisalakohtaiset suositukset

Mikrobilääkkeet suu- ja leukakirurgiassa

Profylaksi

Akuutin infektion hoito

Mikrobilääkkeet endodontiassa

Profylaksi

Akuutin infektion hoito

Mikrobilääkkeet parodontologiassa

Profylaksi

  • Toimenpidealueen tulehdusaste ja tehtävä toimenpide vaikuttavat profylaksian tarpeeseen. Jos arvioidaan, että toimenpiteestä aiheutuva bakteremia on vähäistä ja samaa suuruusluokkaa omahoidon kanssa, profylaksia ei yleensä tarvita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ylläpitohoidossa.
  • Bakteremian ehkäisyä mikrobilääkeprofylaksilla pitää harkita infektioriskipotilailla (taulukot «Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä....»2 ja «Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä...»3) ja tilanteissa, joissa toimenpidealue on infektoitunut. Tällainen tilanne voi olla akuutin parodontaali-infektion lisäksi esimerkiksi hoitamaton laaja-alainen gingiviitti tai hoitamaton parodontiitti.
  • Anti-infektiivinen hoito voidaan toteuttaa profylaksia tarvitsevalle potilaalle kerta-annosprofylaksilla esimerkiksi viikon välein tehtävillä hoitokäynneillä tai vaihtoehtoisesti muutaman päivän sisällä jatketun profylaksin periaatteella.

Akuutin infektion hoito

Mikrobilääkkeet hammas- ja leukatraumojen hoidossa

Mikrobilääkkeet lasten hammashoidossa

Profylaksi

Akuutin infektion hoito

Seuranta

  • Potilaalle pitää antaa toimintaohjeet ongelmien varalle aina myös mikrobilääkettä määrättäessä.
  • Potilaan huolellinen seuranta ja selkeiden jatkohoito-ohjeiden ja yhteystietojen antaminen suullisesti ja kirjallisesti ovat suun ja leukojen alueen infektioiden hoidon yhteydessä erityisen tärkeitä, koska tilanteen kehittymistä on hyvin vaikea arvioida.
  • Vaikeissa infektioissa ensimmäinen seurantakäynti on hyvä ajoittaa jo 1–2 vuorokauden päähän, jolloin hoitovaste jo yleensä näkyy. Kaikkien infektioiden jatkohoidon tarve arvioidaan viimeistään 5 vuorokauden kuluttua.
  • Suun ja nielun alueen turvotus ja kivut haittaavat syömistä ja juomista ja saattavat vaikeuttaa myös lääkkeenottoa.
  • Varsinaisen infektion hoidon lisäksi tulee huolehtia myös potilaan kipulääkityksestä ja suuhygieniasta. Nesteen ja ravinnon saanti tulee varmistaa etenkin lapsilla ja vanhuksilla.
  • Aloitetusta hoidosta huolimatta hammasperäinen tulehdus voi jatkaa leviämistä ja vaatia myös sairaalahoitoa.
    • Etu- ja kulmahammasalueiden infektiot vastaavat yleensä hyvin hammaslääkärin antamaan hoitoon.
    • Poskihampaiden, etenkin alaleuan poskihampaiden, tulehdukset voivat levitä nopeastikin. Alaleuan poskihammasalueelta tulehdus leviää tyypillisesti suunpohjan kielenpuoleisiin pehmytkudoksiin, joista on suora yhteys nielua ja kaulaa ympäröiviin syviin rakenteisiin alas aina välikarsinaan saakka.
    • Alaleuan aition infektio voi levitä myös suunpohjan flegmoniksi (angina Ludovici eli ns. Ludwigin angiina).
    • Yläleuan poskihammasperäiset infektiot leviävät yleensä suulakeen tai poskeen, mutta ne voivat levitä myös poskionteloihin ja jopa silmäkuoppaan.
  • Potilaan tulee ottaa yhteyttä toimenpiteen tehneeseen hammaslääkäriin tai erikoissairaanhoidon päivystykseen aina, jos hänelle nousee kuume tai kehittyy muita vakavan infektion merkkejä (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit....»1).

Porrastus ja työnjako

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suosituksen historiatiedot «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»5

Puheenjohtaja:

Riina Richardson, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri, FRCPath; Lead for Infectious Diseases, Consultant in Medical Mycology and Senior Lecturer in Infectious Diseases and Medical Education, University Hospital of South Manchester ja University of Manchester, Iso-Britannia

Käypä hoito -toimittaja:

Marja Pöllänen, HLT, EHL, kliininen hammashoito, parodontologia; Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Heikki Alapulli, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri; HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka, Lastenklinikan yksikkö

Asko Järvinen, dosentti, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HYKS Tulehduskeskuksen infektiosairauksien klinikka

Mataleena Parikka, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoistuva hammaslääkäri, yliopistotutkija; Tampereen yliopisto ja TAYS:n suu- ja leukasairauksien yksikkö

Marianne Pinnola, kliinisen hammashoidon (parodontologia) erikoishammaslääkäri, terveyskeskushammaslääkäri; Salon kaupunki

Tero Soukka, dosentti, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja; TYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka.

Leo Tjäderhane, kariologian ja endodontian professori; Helsingin yliopisto

Asiantuntija:

Harri Saxén, dosentti, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri ja lasten infektiotautien professori; HYKS Lasten ja nuorten sairaala

Sidonnaisuudet

Heikki Alapulli: Ei sidonnaisuuksia

Asko Järvinen: Asiantuntijapalkkio (Astellas, Baxter, Fine,Lääkevahinkolautakunta, KELA, Lääketietokeskus, MSD, OpTeam, Pfizer, Ratiopharm), Johtokunnan tms jäsenyys (Filha ry), Luentopalkkio (Arcada ammattikorkeakoulu, Astellas, AstraZeneca, Farmasian oppimiskeskus, Helsingin yliopisto, LeoPharma, MSD, OrionPharma, ProEdu, Ratiopharm, Turun yliopisto), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (CLS Behring, Suomen infektiolääkärit ry)

Mataleena Parikka: Ei sidonnaisuuksia

Marianne Pinnola: Ei sidonnaisuuksia.

Marja Pöllänen: Luentopalkkio (Denstal, Hammaslääkäriseura Apollonia, Lääkäriliitto, MSD, Novo Nordisk, Turun Hammaslääkäriseura, YTHS)

Riina Richardsson: Luentopalkkio (Apollonia)

Tero Soukka: Luentopalkkio (Hammasväline oy), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Synthes oy)

Leo Tjäderhane: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»16

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15:602-7 «PMID: 19619196»PubMed
  2. Seppänen L, Rautemaa R, Lindqvist C ym. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459-65 «PMID: 19449042»PubMed
  3. Opitz D, Camerer C, Camerer DM ym. Incidence and management of severe odontogenic infections-a retrospective analysis from 2004 to 2011. J Craniomaxillofac Surg 2015;43:285-9 «PMID: 25555896»PubMed
  4. Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C ym. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116-22 «PMID: 18649947»PubMed
  5. Eisler L, Wearda K, Romatoski K ym. Morbidity and cost of odontogenic infections. Otolaryngol Head Neck Surg 2013;149:84-8 «PMID: 23585157»PubMed
  6. Chow A.  Infections of the oral cavity, neck and head. Kirjassa: Principles and practice of infectious diseases. Mandell GL, Bennett JE, Dolin R (toim.). Volume 1. 6. painos. Philadelphia: Churchill Livingstone . 2005;787-802
  7. Richardson R, Seppänen L. Leukojen alueen syvät infektiot. Duodecim 2010;126:695-701 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo98709»17
  8. Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H ym. Differences between patients with or without the need for intensive care due to severe odontogenic infections. J Oral Maxillofac Surg 2001;59:867-72; discussion 872-3 «PMID: 11474438»PubMed
  9. Andreasen JO, Jensen SS, Schwartz O ym. A systematic review of prophylactic antibiotics in the surgical treatment of maxillofacial fractures. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:1664-8 «PMID: 17052593»PubMed
  10. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. I. Fractures and luxations of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23:66-71 «PMID: 17367451»PubMed
  11. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. II. Avulsion of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23:130-6 «PMID: 17511833»PubMed
  12. Flores MT, Malmgren B, Andersson L ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. III. Primary teeth. Dent Traumatol 2007;23:196-202 «PMID: 17635351»PubMed
  13. Hinckfuss SE, Messer LB. An evidence-based assessment of the clinical guidelines for replanted avulsed teeth. Part II: prescription of systemic antibiotics. Dent Traumatol 2009;25:158-64 «PMID: 19290893»PubMed
  14. Esposito M, Grusovin MG, Worthington HV. Interventions for replacing missing teeth: treatment of peri-implantitis. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD004970 «PMID: 22258958»PubMed
  15. Melnick PR TH. Treatment of periodontal abscess. Chapter 42. Kirjassa: Carranza's Clinical Periodontology. Newman MG, Takei H, Klokkevold PR ym. (toim.). 12th Edition Elsevier, St. Louis, MO, USA, 2015;  ISBN: 978-0-323-18824-1
  16. Herrera D, Roldán S, González I ym. The periodontal abscess (I). Clinical and microbiological findings. J Clin Periodontol 2000;27:387-94 «PMID: 10883867»PubMed
  17. Herrera D, Alonso B, de Arriba L ym. Acute periodontal lesions. Periodontol 2000 2014;65:149-77 «PMID: 24738591»PubMed
  18. Klokkevold PR CF. Treatment of acute gingival diseases. Chapter 41. Kirjassa: Carranza's Clinical Periodontology. Newman MG, Takei H, Klokkevold PR ym. (toim.). 12th Edition Elsevier, St. Louis, MO, USA, 2015;  ISBN: 978-0-323-18824-1
  19. Rowland RW. Necrotizing ulcerative gingivitis. Ann Periodontol 1999;4:65-73; discussion 78 «PMID: 10863376»PubMed
  20. Dodson TB, Perrott DH, Kaban LB. Pediatric maxillofacial infections: a retrospective study of 113 patients. J Oral Maxillofac Surg 1989;47:327-30 «PMID: 2926541»PubMed
  21. Listgarten MA, Socransky SS. Ultrastructural characteristics of a spirochete in the lesion of acute necrotizing ulcerative gingivostomatitis (vincent's infection). Arch Oral Biol 1964;9:95-6 «PMID: 14104906»PubMed
  22. Loesche WJ, Syed SA, Laughon BE ym. The bacteriology of acute necrotizing ulcerative gingivitis. J Periodontol 1982;53:223-30 «PMID: 6122728»PubMed
  23. Gmür R, Wyss C, Xue Y ym. Gingival crevice microbiota from Chinese patients with gingivitis or necrotizing ulcerative gingivitis. Eur J Oral Sci 2004;112:33-41 «PMID: 14871191»PubMed
  24. Albandar JM. Aggressive and acute periodontal diseases. Periodontol 2000 2014;65:7-12 «PMID: 24738583»PubMed
  25. Tamma PD, Cosgrove SE. Addressing the Appropriateness of Outpatient Antibiotic Prescribing in the United States: An Important First Step. JAMA 2016;315:1839-41 «PMID: 27139055»PubMed
  26. Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa. Suom Lääkäril 2015;36:2259-63
  27. Rihtniemi L, Tjäderhane L, Kotiranta A ym. Juurikanavien mikrobilyödökset Suomessa ja niiden merkitys. Suom Hammaslääkäril 2010;1:18-26
  28. Hjelm K, Seppänen L, Richardson R. Hammasperäisten paiseiden mikrobiologia. Suom Hammaslääkäril 2012;9:20-9
  29. Yamagata K, Onizawa K, Yanagawa T ym. A prospective study to evaluate a new dental management protocol before hematopoietic stem cell transplantation. Bone Marrow Transplant 2006;38:237-42 «PMID: 16850033»PubMed
  30. Bergmann OJ. Oral infections and septicemia in immunocompromised patients with hematologic malignancies. J Clin Microbiol 1988;26:2105-9 «PMID: 3182997»PubMed
  31. Melkos AB, Massenkeil G, Arnold R ym. Dental treatment prior to stem cell transplantation and its influence on the posttransplantation outcome. Clin Oral Investig 2003;7:113-5 «PMID: 12768464»PubMed
  32. Bamias A, Kastritis E, Bamia C ym. Osteonecrosis of the jaw in cancer after treatment with bisphosphonates: incidence and risk factors. J Clin Oncol 2005;23:8580-7 «PMID: 16314620»PubMed
  33. Dodson TB. The Frequency of Medication-related Osteonecrosis of the Jaw and its Associated Risk Factors. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 2015;27:509-16 «PMID: 26362367»PubMed
  34. Seppänen L, Richardson R, Suuronen R ym. Hammasperäiset sairaalahoitoa vaatineet infektiot – aineisto Potilasvakuutuskeskukseen toimitetuista vahinkoilmoituksista. Suom Hammaslääkäril 2006;13:514-25
  35. Marucha PT. Treatment of acute gingival disease. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.). 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA. 2006b;706-13
  36. Seppänen L, Lemberg KK, Lauhio A ym. Is dental treatment of an infected tooth a risk factor for locally invasive spread of infection? J Oral Maxillofac Surg 2011;69:986-93 «PMID: 20950917»PubMed
  37. Suusyöpä (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 1.1.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
  38. Viisaudenhammas (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 1.1.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
  39. Hampaan juurihoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 1.1.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
  40. Parodontiitti (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 1.1.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
  41. Sepsis (aikuiset) . Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (1.1.2017).
  42. Gendron R, Grenier D, Maheu-Robert L. The oral cavity as a reservoir of bacterial pathogens for focal infections. Microbes Infect 2000;2:897-906 «PMID: 10962273»PubMed
  43. Rajasuo A, Nyfors S, Kanervo A ym. Bacteremia after plate removal and tooth extraction. Int J Oral Maxillofac Surg 2004;33:356-60 «PMID: 15145038»PubMed
  44. Kinane DF, Riggio MP, Walker KF ym. Bacteraemia following periodontal procedures. J Clin Periodontol 2005;32:708-13 «PMID: 15966875»PubMed
  45. Parahitiyawa NB, Jin LJ, Leung WK ym. Microbiology of odontogenic bacteremia: beyond endocarditis. Clin Microbiol Rev 2009;22:46-64, Table of Contents «PMID: 19136433»PubMed
  46. Sonbol H, Spratt D, Roberts GJ ym. Prevalence, intensity and identity of bacteraemia following conservative dental procedures in children. Oral Microbiol Immunol 2009;24:177-82 «PMID: 19416445»PubMed
  47. Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associations between bacteremia from oral sources and distant-site infections: tooth brushing versus single tooth extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2015;119:430-5 «PMID: 25758845»PubMed
  48. Tomás I, Diz P, Tobías A ym. Periodontal health status and bacteraemia from daily oral activities: systematic review/meta-analysis. J Clin Periodontol 2012;39:213-28 «PMID: 22092606»PubMed
  49. Zhang W, Daly CG, Mitchell D ym. Incidence and magnitude of bacteraemia caused by flossing and by scaling and root planing. J Clin Periodontol 2013;40:41-52 «PMID: 23137266»PubMed
  50. Lucas VS, Gafan G, Dewhurst S ym. Prevalence, intensity and nature of bacteraemia after toothbrushing. J Dent 2008;36:481-7 «PMID: 18448227»PubMed
  51. Lockhart PB, Brennan MT, Sasser HC ym. Bacteremia associated with toothbrushing and dental extraction. Circulation 2008;117:3118-25 «PMID: 18541739»PubMed
  52. Shelburne SA, Sahasrabhojane P, Saldana M ym. Streptococcus mitis strains causing severe clinical disease in cancer patients. Emerg Infect Dis 2014;20:762-71 «PMID: 24750901»PubMed
  53. Whimbey E, Kiehn TE, Brannon P ym. Clinical significance of colony counts in immunocompromised patients with Staphylococcus aureus bacteremia. J Infect Dis 1987;155:1328-30 «PMID: 3572043»PubMed
  54. Dayer MJ, Jones S, Prendergast B ym. Incidence of infective endocarditis in England, 2000-13: a secular trend, interrupted time-series analysis. Lancet 2015;385:1219-28 «PMID: 25467569»PubMed
  55. Grubeck-Loebenstein B, Wick G. The aging of the immune system. Adv Immunol 2002;80:243-84 «PMID: 12078483»PubMed
  56. Meurman JH(, Lumio J, Valtonen Vy. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Lääkäril 2008;63:2792-4
  57. Robertson D, Smith AJ. The microbiology of the acute dental abscess. J Med Microbiol 2009;58:155-62 «PMID: 19141730»PubMed
  58. Meurman J, Paavolainen P. Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy. Suom Lääkäril 2013;2:139-42
  59. Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic prophylaxis in third molar surgery: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1909-21 «PMID: 17884515»PubMed
  60. Pharmaca Fennica 2010.  www.terveysportti.fi/terveysportti/pharmaca2.pharmaca. «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/pharmaca2.pharmaca»18
  61. Ugwumba CU, Adeyemo WL, Odeniyi OM ym. Preoperative administration of 0.2% chlorhexidine mouthrinse reduces the risk of bacteraemia associated with intra-alveolar tooth extraction. J Craniomaxillofac Surg 2014;42:1783-8 «PMID: 25028067»PubMed
  62. Duvall NB, Fisher TD, Hensley D ym. The comparative efficacy of 0.12% chlorhexidine and amoxicillin to reduce the incidence and magnitude of bacteremia during third molar extractions: a prospective, blind, randomized clinical trial. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2013;115:752-63 «PMID: 23453612»PubMed
  63. Barbosa M, Prada-López I, Álvarez M ym. Post-tooth extraction bacteraemia: a randomized clinical trial on the efficacy of chlorhexidine prophylaxis. PLoS One 2015;10:e0124249 «PMID: 25955349»PubMed
  64. Maharaj B, Coovadia Y, Vayej AC. A comparative study of amoxicillin, clindamycin and chlorhexidine in the prevention of post-extraction bacteraemia. Cardiovasc J Afr 2012;23:491-4 «PMID: 23108516»PubMed
  65. Brennan MT, Runyon MS, Batts JJ ym. Odontogenic signs and symptoms as predictors of odontogenic infection: a clinical trial. J Am Dent Assoc 2006;137:62-6 «PMID: 16457000»PubMed
  66. Lambrecht JT. Antibiotic prophylaxis and therapy in oral surgery: a review. Quintessence Int 2007;38:689-97 «PMID: 17823688»PubMed
  67. Cachovan G, Böger RH, Giersdorf I ym. Comparative efficacy and safety of moxifloxacin and clindamycin in the treatment of odontogenic abscesses and inflammatory infiltrates: a phase II, double-blind, randomized trial. Antimicrob Agents Chemother 2011;55:1142-7 «PMID: 21173173»PubMed
  68. Esposito M, Grusovin MG, Worthington HV. Interventions for replacing missing teeth: antibiotics at dental implant placement to prevent complications. Cochrane Database Syst Rev 2013;7:CD004152 «PMID: 23904048»PubMed
  69. Lodi G, Figini L, Sardella A ym. Antibiotics to prevent complications following tooth extractions. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD003811 «PMID: 23152221»PubMed
  70. Lindeboom JA, Frenken JW, Valkenburg P ym. The role of preoperative prophylactic antibiotic administration in periapical endodontic surgery: a randomized, prospective double-blind placebo-controlled study. Int Endod J 2005;38:877-81 «PMID: 16343114»PubMed
  71. Lindeboom JA, Tuk JG, Kroon FH ym. A randomized prospective controlled trial of antibiotic prophylaxis in intraoral bone grafting procedures: single-dose clindamycin versus 24-hour clindamycin prophylaxis. Mund Kiefer Gesichtschir 2005;9:384-8 «PMID: 16270222»PubMed
  72. Sigurdsson A. Clinical manifestation and diagnosis. Kirjassa: Essential Endodontology. Prevention and treatment of apical periodontitis. Ørstavik D, Pitt Ford T (toim.). 2. painos. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK . 2008;235-61
  73. Nair P. Pathobiology of apical periodontitis. Kirjassa: Essential Endodontology. Prevention and treatment of apical periodontitis. Ørstavik D, Pitt Ford T (toim.). 2. painos. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK 2008;81-134
  74. Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency management of acute apical abscesses in the permanent dentition: a systematic review of the literature. J Can Dent Assoc 2003;69:660 «PMID: 14611715»PubMed
  75. Kuriyama T, Karasawa T, Nakagawa K ym. Bacteriologic features and antimicrobial susceptibility in isolates from orofacial odontogenic infections. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90:600-8 «PMID: 11077383»PubMed
  76. Lewis MA, McGowan DA, MacFarlane TW. Short-course high-dosage amoxycillin in the treatment of acute dento-alveolar abscess. Br Dent J 1986;161:299-302 «PMID: 3535857»PubMed
  77. Lewis MA, Carmichael F, MacFarlane TW ym. A randomised trial of co-amoxiclav (Augmentin) versus penicillin V in the treatment of acute dentoalveolar abscess. Br Dent J 1993;175:169-74 «PMID: 8398438»PubMed
  78. Baumgartner JC, Xia T. Antibiotic susceptibility of bacteria associated with endodontic abscesses. J Endod 2003;29:44-7 «PMID: 12540219»PubMed
  79. Pinheiro ET, Gomes BP, Drucker DB ym. Antimicrobial susceptibility of Enterococcus faecalis isolated from canals of root filled teeth with periapical lesions. Int Endod J 2004;37:756-63 «PMID: 15479258»PubMed
  80. Brescó-Salinas M, Costa-Riu N, Berini-Aytés L ym. Antibiotic susceptibility of the bacteria causing odontogenic infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2006;11:E70-5 «PMID: 16388299»PubMed
  81. Jacinto RC, Gomes BP, Shah HN ym. Incidence and antimicrobial susceptibility of Porphyromonas gingivalis isolated from mixed endodontic infections. Int Endod J 2006;39:62-70 «PMID: 16409330»PubMed
  82. Kuriyama T, Absi EG, Williams DW ym. An outcome audit of the treatment of acute dentoalveolar infection: impact of penicillin resistance. Br Dent J 2005;198:759-63; discussion 754; quiz 778 «PMID: 15980845»PubMed
  83. Skucaite N, Peciuliene V, Vitkauskiene A ym. Susceptibility of endodontic pathogens to antibiotics in patients with symptomatic apical periodontitis. J Endod 2010;36:1611-6 «PMID: 20850663»PubMed
  84. Sousa EL, Gomes BP, Jacinto RC ym. Microbiological profile and antimicrobial susceptibility pattern of infected root canals associated with periapical abscesses. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2013;32:573-80 «PMID: 23224675»PubMed
  85. Ahl DR, Hilgeman JL, Snyder JD. Periodontal emergencies. Dent Clin North Am 1986;30:459-72 «PMID: 3459680»PubMed
  86. Heitz-Mayfield LJ. Systemic antibiotics in periodontal therapy. Aust Dent J 2009;54 Suppl 1:S96-101 «PMID: 19737272»PubMed
  87. Slots J, Research, Science and Therapy Committee. Systemic antibiotics in periodontics. J Periodontol 2004;75:1553-65 «PMID: 15633334»PubMed
  88. Herrera D, Roldán S, O'Connor A ym. The periodontal abscess (II). Short-term clinical and microbiological efficacy of 2 systemic antibiotic regimes. J Clin Periodontol 2000;27:395-404 «PMID: 10883868»PubMed
  89. Preshaw PM. Antibiotics in the treatment of periodontitis. Dent Update 2004;31:448-50, 453-4, 456 «PMID: 15554049»PubMed
  90. Holmstrup P WJ. Necrotizing periodontal disease. Kirjassa: Clinical periodontology and implant dentistry. Lindhe J, Lang NP, Karring T (toim). Volume I, 5. painos. Blackwell Munksgaard, Oxford, UK . 2008;459-74
  91. Hartnett AC, Shiloah J. The treatment of acute necrotizing ulcerative gingivitis. Quintessence Int 1991;22:95-100 «PMID: 2068255»PubMed
  92. Horning GM. Necotizing gingivostomatitis: NUG to noma. Compend Contin Educ Dent 1996;17:951-4, 956, 957-8 passim; quiz 964 «PMID: 9533316»PubMed
  93. Johnson BD, Engel D. Acute necrotizing ulcerative gingivitis. A review of diagnosis, etiology and treatment. J Periodontol 1986;57:141-50 «PMID: 3514841»PubMed
  94. American Academy on Pediatric Dentistry Council on Clinical Affairs. Guideline on appropriate use of antibiotic therapy for pediatric dental patients. Pediatr Dent 2008;30:212-4 «PMID: 19216423»PubMed
  95. Cross R, Ling C, Day NP ym. Revisiting doxycycline in pregnancy and early childhood--time to rebuild its reputation? Expert Opin Drug Saf 2016;15:367-82 «PMID: 26680308»PubMed
  96. Todd SR, Dahlgren FS, Traeger MS ym. No visible dental staining in children treated with doxycycline for suspected Rocky Mountain Spotted Fever. J Pediatr 2015;166:1246-51 «PMID: 25794784»PubMed
  97. Biederman GR, Dodson TB. Epidemiologic review of facial infections in hospitalized pediatric patients. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:1042-5 «PMID: 8089789»PubMed
  98. Thikkurissy S, Rawlins JT, Kumar A ym. Rapid treatment reduces hospitalization for pediatric patients with odontogenic-based cellulitis. Am J Emerg Med 2010;28:668-72 «PMID: 20637381»PubMed
  99. Kara A, Ozsurekci Y, Tekcicek M ym. Length of hospital stay and management of facial cellulitis of odontogenic origin in children. Pediatr Dent 2014;36:18E-22E «PMID: 24717702»PubMed
  100. American Academy of Pediatric Dentistry. Guideline on Antibiotic Prophylaxis for Dental Patients at Risk for Infection. . Pediatric Dentistry 2009;31:228-31
  101. American Academy of Pediatric Dentistry. Guideline on Use of Antibiotic Therapy for Pediatric Dental Patients. Pediatric Dentistry 2009;31:225-7
  102. Guggenheimer J. Tetracyclines and the human dentition. Compend Contin Educ Dent 1984;5:245-8, 251-2, 254 «PMID: 6380926»PubMed
  103. Olson CA, Riley HD Jr. Complications of tetracycline therapy. J Pediatr 1966;68:783-91 «PMID: 5325961»PubMed
  104. Abdul Wahab PU, Madhu Laxmi M, Senthil Nathan P. Wound infection after therapeutic tooth extraction with and without antibiotics. Int J Pharma Bio Sci 2013;4:B1277-81
  105. Akbar I. Efficacy of Prophylactic use of Antibiotics to Avoid Flare up During Root Canal Treatment of Nonvital Teeth: A Randomized Clinical Trial. J Clin Diagn Res 2015;9:ZC08-11 «PMID: 25954695»PubMed
  106. Akintoye SO, Brennan MT, Graber CJ ym. A retrospective investigation of advanced periodontal disease as a risk factor for septicemia in hematopoietic stem cell and bone marrow transplant recipients. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;94:581-8 «PMID: 12424452»PubMed
  107. Arteagoitia I, Diez A, Barbier L ym. Efficacy of amoxicillin/clavulanic acid in preventing infectious and inflammatory complications following impacted mandibular third molar extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;100:e11-8 «PMID: 15953905»PubMed
  108. Boscolo-Rizzo P, Da Mosto MC. Submandibular space infection: a potentially lethal infection. Int J Infect Dis 2009;13:327-33 «PMID: 18952475»PubMed
  109. Boscolo-Rizzo P, Stellin M, Muzzi E ym. Deep neck infections: a study of 365 cases highlighting recommendations for management and treatment. Eur Arch Otorhinolaryngol 2012;269:1241-9 «PMID: 21915755»PubMed
  110. Brown JB, Rosenstein D, Mullooly J ym. Impact of intensified dental care on outcomes in human immunodeficiency virus infection. AIDS Patient Care STDS 2002;16:479-86 «PMID: 12437859»PubMed
  111. Chi TH, Tsao YH, Yuan CH. Influences of patient age on deep neck infection: clinical etiology and treatment outcome. Otolaryngol Head Neck Surg 2014;151:586-90 «PMID: 25037266»PubMed
  112. Cope A, Francis N, Wood F ym. Systemic antibiotics for symptomatic apical periodontitis and acute apical abscess in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD010136 «PMID: 24967571»PubMed
  113. Diz Dios P, Tomás Carmona I, Limeres Posse J ym. Comparative efficacies of amoxicillin, clindamycin, and moxifloxacin in prevention of bacteremia following dental extractions. Antimicrob Agents Chemother 2006;50:2996-3002 «PMID: 16940094»PubMed
  114. Duckworth R, Waterhouse JP, Britton DE ym. Acute ulcerative gingivitis. A double-blind controlled clinical trial of metronidazole. Br Dent J 1966;120:599-602 «PMID: 4957500»PubMed
  115. Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 «PMID: 8734709»PubMed
  116. Franklin M, Wailoo A, Dayer MJ ym. The Cost-Effectiveness of Antibiotic Prophylaxis for Patients at Risk of Infective Endocarditis. Circulation 2016;134:1568-78 «PMID: 27840334»PubMed
  117. Halpern LR, Dodson TB. Does prophylactic administration of systemic antibiotics prevent postoperative inflammatory complications after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2007;65:177-85 «PMID: 17236918»PubMed
  118. Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on postoperative endodontic pain and swelling in symptomatic necrotic teeth. J Endod 2001;27:117-23 «PMID: 11491635»PubMed
  119. Juncar M, Popa AR, Baciut MF ym. Evolution assessment of head and neck infections in diabetic patients--a case control study. J Craniomaxillofac Surg 2014;42:498-502 «PMID: 23911119»PubMed
  120. Keenan JV, Farman AG, Fedorowicz Z ym. Antibiotic use for irreversible pulpitis. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD004969 «PMID: 15846738»PubMed
  121. Lacasa JM, Jiménez JA, Ferrás V ym. Prophylaxis versus pre-emptive treatment for infective and inflammatory complications of surgical third molar removal: a randomized, double-blind, placebo-controlled, clinical trial with sustained release amoxicillin/clavulanic acid (1000/62.5 mg). Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36:321-7 «PMID: 17229548»PubMed
  122. LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA ym. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81:56-9 «PMID: 10068004»PubMed
  123. Lee JY, Do HS, Lim JH ym. Correlation of antibiotic prophylaxis and difficulty of extraction with postoperative inflammatory complications in the lower third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 2014;52:54-7 «PMID: 24029441»PubMed
  124. Lee YQ, Kanagalingam J. Deep neck abscesses: the Singapore experience. Eur Arch Otorhinolaryngol 2011;268:609-14 «PMID: 20857130»PubMed
  125. Lockhart PB, Brennan MT, Kent ML ym. Impact of amoxicillin prophylaxis on the incidence, nature, and duration of bacteremia in children after intubation and dental procedures. Circulation 2004;109:2878-84 «PMID: 15173031»PubMed
  126. Michalowicz BS, Hodges JS, DiAngelis AJ ym. Treatment of periodontal disease and the risk of preterm birth. N Engl J Med 2006;355:1885-94 «PMID: 17079762»PubMed
  127. Nagle D, Reader A, Beck M ym. Effect of systemic penicillin on pain in untreated irreversible pulpitis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90:636-40 «PMID: 11077389»PubMed
  128. NICE. Prophylaxis against infective endocarditis. National Institute for Health and Clinical Excellence, 2008. «https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiE2szHrtjTAhVG0xQKHek1DdMQFggkMAA&url=https%3A%2F%2Fwww.nice.org.uk%2Fguidance%2Fcg64&usg=AFQjCNG8QhotRxeIvqnJQ_vTwpObTU8dog»19
  129. Oliver R, Roberts GJ, Hooper L ym. Antibiotics for the prophylaxis of bacterial endocarditis in dentistry. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003813 «PMID: 18843649»PubMed
  130. Pickenpaugh L, Reader A, Beck M ym. Effect of prophylactic amoxicillin on endodontic flare-up in asymptomatic, necrotic teeth. J Endod 2001;27:53-6 «PMID: 11487166»PubMed
  131. Rao DD, Desai A, Kulkarni RD ym. Comparison of maxillofacial space infection in diabetic and nondiabetic patients. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;110:e7-12 «PMID: 20656528»PubMed
  132. Thornhill MH, Dayer M, Lockhart PB ym. A change in the NICE guidelines on antibiotic prophylaxis. Br Dent J 2016;221:112-4 «PMID: 27514339»PubMed
  133. Thornhill MH, Dayer MJ, Prendergast B ym. Incidence and nature of adverse reactions to antibiotics used as endocarditis prophylaxis. J Antimicrob Chemother 2015;70:2382-8 «PMID: 25925595»PubMed
  134. Tomás Carmona I, Limeres Posse J, Diz Dios P ym. Bacterial endocarditis of oral etiology in an elderly population. Arch Gerontol Geriatr 2003;36:49-55 «PMID: 12849098»PubMed
  135. Wade AB, Blake GC, Mirza KB. Effectiveness of metronidazole in treating the acute phase of ulcerative gingivitis. Dent Pract Dent Rec 1966;16:440-3 «PMID: 5222061»PubMed
  136. Walton RE, Chiappinelli J. Prophylactic penicillin: effect on posttreatment symptoms following root canal treatment of asymptomatic periapical pathosis. J Endod 1993;19:466-70 «PMID: 8263455»PubMed
  137. Van der Meer JT, Van Wijk W, Thompson J ym. Efficacy of antibiotic prophylaxis for prevention of native-valve endocarditis. Lancet 1992;339:135-9 «PMID: 1346008»PubMed
  138. Yang W, Hu L, Wang Z ym. Deep Neck Infection: A Review of 130 Cases in Southern China. Medicine (Baltimore) 2015;94:e994 «PMID: 26166132»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50090 (050.090)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Mikrobilääkeprofylaksi implanttikirurgiassa

Toimenpidettä edeltävästi annettu mikrobilääkeprofylaksi estää implantin asettamisen infektiokomplikaatioita.

A

Mikrobilääkeprofylaksi infektoitumattoman hampaan poistossa terveellä potilaalla ja sellaisissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni

Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen infektoitumattoman hampaan poistossa terveellä potilaalla sellaisissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni.

A

Mikrobilääkeprofylaksi viisaudenhammaskirurgiassa

Toimenpidettä edeltävästi annettu mikrobilääkeprofylaksi estää viisaudenhammaskirurgian infektiokomplikaatioita ja lisää lievien, ohimenevien haittavaikutusten esiintyvyyttä.

A

Mikrobilääkeprofylaksin vaikutus hammasperäiseen bakteremiaan

Toimenpidehetkellä veressä oleva osuva mikrobilääke estää tehokkaasti hammasperäisen bakteremian.

B

Mikrobilääkkeet oireettoman apikaalisen parodontiitin hoidossa

Penisilliini tai amoksisilliini ei ehkäise oireettoman apikaalisen parodontiitin akutisoitumista juurikanavien avauksen ja laajennuksen yhteydessä.

B

Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa

Juurikanavien avauksen ja laajennuksen jälkeen aloitetusta mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa.

B

Perussairauksien ja immuunivasteen vaikutus suuperäisten infektiokomplikaatioiden riskiin

Vaikeat perussairaudet, korkea ikä, immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot ilmeisesti altistavat hammasperäisen infektion yleistymiselle ja vaikeutumiselle.

C

Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa

Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa.

D

Mikrobilääkkeet hammasperäisten etäinfektioiden ehkäisyssä

Toimenpidehetkellä veressä oleva osuva mikrobilääke saattaa estää hammasperäisiä etäinfektioita, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Mikrobilääkkeet äkillisten parodontologisten tulehdusten hoidossa

Mikrobilääkehoidosta saattaa olla hyötyä äkillisten parodontologisten tulehdusten hoidossa mekaanisen hoidon tukena, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

Hammasperäisen infektion hoidon periaatteet
Hammasperäisen infektion jatkettu profylaksi paikallisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä
Hammasperäisen infektion kerta-annosprofylaksi paikallisten ja systeemisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä
Mikrobilääkkeet hammashoidossa

Muut versiot

Översättningen
PDF
Yhteistyössä

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia