Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
16.4.2021

Oa käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille.
  • TMD:n tavallisimpia oireita ovat leukanivelten tai puremalihasten kipu, leukaniveläänet, leukojen väsyminen ja jäykkyys, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat muun muassa päänsärky, kasvokipu ja korvakipu.
  • TMD-vaivat ovat yleisiä, ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin suun ja kasvojen alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD-vaivoja esiintyy naisilla enemmän kuin miehillä, ja ne ovat yleisimpiä 35–50 vuoden iässä.
  • Kouluikäisillä TMD-oireet ja -löydökset ovat myös melko yleisiä mutta ne ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia.
  • TMD:n hoidon tarvetta esiintyy arvioiden mukaan noin 7–9 %:lla suomalaisista. Yleisin hoitoon hakeutumisen syy on kipu. Hoidon tarpeen ja terveyspalveluiden lisääntyneen käytön välillä on selvä yhteys.
  • TMD-vaivat voidaan luokitella lihasperäisiin, nivelperäisiin ja näiden yhdistelmiin. TMD-diagnoosi perustuu oireiden selvittämiseen ja tarkkaan kliiniseen tutkimukseen, joita täydennetään tarvittaessa muun muassa kuvantamistutkimuksilla.
  • Diagnostiikassa on huomioitava muut kasvojen alueen kiputilat, kuten hammasperäiset syyt, päänsäryn eri muodot, korva- ja niskaperäiset syyt, fibromyalgia ja muut yleissairauksiin liittyvät kiputilat.
  • TMD:n hoidon ennuste on yleensä hyvä. Potilaan informoiminen, omahoito-ohjeiden antaminen, alaleuan liikeharjoitusten ohjeistaminen ja fysioterapeuttiset hoidot sekä tarvittaessa kipulääkkeet ja purentakiskon valmistaminen ovat suositeltavia ensi vaiheen hoitomuotoja. Vain noin 10–15 %:ssa tapauksista tarvitaan vaativampia, esimerkiksi psykologisia hoitomuotoja, erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä, kipuklinikan konsultaatioita tai kirurgista hoitoa.
  • Hyvän ja tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi purennan tasapainotus ja proteettiset tai oikomishoitotoimenpiteet saattavat tulla kysymykseen hoidon myöhemmässä vaiheessa.
Taulukko 1. TMD-suosituksen taustamateriaali
PTH, perusterveydenhuolto
ESH, erikoissairaanhoito
Ks. tarkemmat ohjeet DC/TMD-FIN lomakkeiden käyttöön lisätietoaineistosta «DC/TMD-FIN lomakkeiden käyttö»1
Linkki
DC/TMD-FIN lomakkeet PTH ja ESH
  • TMD-oirekysely (DC/TMD-FIN)
«hoi50057s.pdf»1
  • DC/TMD-FIN Kliininen tutkimusprotokolla ja vaaditut sanalliset komennot/suulliset ohjeet, osa 5
«hoi50057t.pdf»3
  • DC/TMD-FIN Kliininen Tutkimuslomake
«hoi50057z.pdf»2
  • Kipukuva (DC/TMD-FIN, PTH Seulonta, ESH)
«hoi50057n.pdf»4
  • Kivun haitta-aste (DC/TMD-FIN GCPS 2.0, PTH Seulonta, ESH)
«hoi50057o.pdf»5
  • Kysely terveydentilastanne-4, (DC/TMD-FIN PHQ-4)
«hoi50057p.pdf»6
  • Leuan toimintarajoitukset-8 (DC/TMD-FIN, JFLS-8)
«hoi50057q.pdf»7
  • DC/TMD diagnoosipuu
«hoi50057y.pdf»8
  • DC/TMD diagnostiset kriteerit
«hoi50057x.pdf»9
  • Purentaelimistön parafunktiot (DC/TMD-FIN OBC)
«hoi50057r.pdf»10
    DC/TMD-FIN lomakkeet ESH
    • Kysely terveydentilastanne-9 (DC/TMD-FIN PHQ-9, ESH)
    «hoi50057ad.pdf»11
    • Kysely terveydentilastanne-15 (DC/TMD-FIN PHQ-15, ESH)
    «hoi50057ae.pdf»12
    • Leuan toimintarajoitukset-20 (DC/TMD-FIN JFLS-20, ESH)
    «hoi50057ac.pdf»13
    • GAD-7 (DC/TMD-FIN GAD-7, ESH)
    «hoi50057ab.pdf»14
    Potilasohjeita PTH ja ESH
    Leukanivel ja puremalihakset Kuva «Leukanivel ja puremalihakset»1, «imk01063.pdf»15
    Tietoa puremalihaskivusta ja omahoidosta Tulostettava potilasohje «hoi50057ag.pdf»16
    Tietoa leukanivelkivuista ja omahoidosta Tulostettava potilasohje «hoi50057ah.pdf»17
    Alaleuan liikeharjoitusohjeet TMD-potilaalle Tulostettava potilasohje + kuvat «hoi50057aj.pdf»18
    Leuan liikerataharjoittelut Video «Leuan liikerataharjoittelut (video)»2
    Naksuvan leukanivelen liikeharjoitusohjeet Tulostettava potilasohje «hoi50057al.pdf»19
    Yliliikkuvan leukanivelen omahoito-ohjeet Tulostettava potilasohje «hoi50057ak.pdf»20
    Puremalihasten lämpökäsittely – omahoito-ohjeet Tulostettava potilasohje «hoi50057l.pdf»21
    Puremalihasten hieronta ja venyttely Tulostettava potilasohje + kuvat «hoi50057ai.pdf»22
    Potilaan ohjeistus puremalihasten käsittelyyn kotona Video «Potilaan ohjeistus puremalihasten käsittelyyn kotona (video)»3
    Puremalihasten hieronta potilastuolissa Video «Puremalihasten hieronta potilastuolissa (video)»4
    Rentouttava palleahengitysharjoitus Tulostettava potilasohje «hoi50057m.pdf»23
    Asentosuositukset Tulostettava potilasohje «hoi50057am.pdf»24
    Jäljennösten ja indeksin otto Video «Jäljennösten ja indeksin otto (video)»5
    Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus Video «Stabilisaatiokiskon suuhun sovitus (video)»6
    Purentakiskon käyttö Tulostettava potilasohje «hoi50057an.pdf»25
    Oireita ja löydöksiä, joiden syynä voi olla TMD:tä vakavampi patologia Lisätietoaineisto «Oireita ja löydöksiä, joiden syynä voi olla TMD:tä vakavampi patologia»7

    Tiivistelmä ja potilasversio

    Tavoitteet ja kohderyhmä

    • Suosituksen tavoitteena on antaa ohjeita purentaelimistön kivuista ja toimintahäiriöistä (temporomandibular disorders, TMD) aiheutuvien oireiden sekä toiminnallisen haitan vähentämiseen ja hoitolinjojen yhtenäistämiseen.
    • Suositus käsittelee purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden kliiniseen tutkimiseen ja kuvantamiseen pohjautuvaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
    • Suosituksen kohderyhmä ovat kaikki TMD-potilaita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa hoitavat.

    Määritelmä

    • TMD on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD kuuluu muskuloskeletaalisiin kiputiloihin.
      • TMD on yleinen kasvokivun aiheuttaja, ja kipu on yleisin hoitoon hakeutumisen syy.
      • Kivun lisäksi tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet (naksahdus, rahina), leukojen väsyminen ja jäykkyys, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt.
      • TMD-kivulle ovat tyypillisiä seuraavat piirteet:
        • Kipu paikallistuu kasvojen, leuan, ohimon ja korvan alueelle tois- tai molemminpuolisena.
        • Kipua kuvataan yleensä tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi.
        • Kivulle on tyypillistä oirevaihtelu.
        • Pureskelu tai muut leuan toiminnot muuttavat oireita.
      • TMD:hen saattaa myös liittyä epäspesifisiä oireita. Niitä ovat
        • kivut, säryt ja vieraat tuntemukset (esim. puutuminen) leukojen, kasvojen ja pään alueella
        • korvaoireet, kuten korvakipu, korvien soiminen ja tukkoisuus
        • nieluoireet, kuten palan tunne kurkussa ja nielemisvaikeudet
        • äänen käyttöön liittyvät ongelmat, kuten äänen käheytyminen ja pettäminen
        • niska- ja hartiasärky sekä huimauksen tunne.

    Esiintyvyys

    Hoidon tarve, terveyspalveluiden käyttö ja sairauslomat

    Taustatekijöitä

    Bruksismi

    Diagnostiikka

    Potilaan oireiden selvittely (anamneesi)

    • Hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen yhteydessä selvitetään
      • potilaan yleisanamneesi, muun muassa sairaudet, allergiat, aiemmat hoidot, lääkitykset ja päihteiden käyttö
      • TMD-oireet seulontakyselyllä «Lövgren A, Visscher CM, Häggman-Henrikson B ym. Va...»129. Saman seulontakyselyn voi tehdä, lääkäri, fysioterapeutti, suuhygienisti tai muu terveydenhuollon ammattilainen, jos epäily TMD:stä todetaan.

    • Jos potilas hakeutuu TMD-vaivojen vuoksi hoitoon, selvitetään keskeisimmät TMD-oireet tarkemmalla kyselyllä (TMD-oirekysely «hoi50057s.pdf»1).
    • Lisäksi on syytä selvittää seuraavia asioita:
      • kivun voimakkuus ja alkamisajankohta ja siihen liittyvät tekijät, kuten pään, kasvojen ja niskan alueen traumat (esim. autokolari), isku leukaan, hammashoitotoimenpiteet (korottava paikka, suun pitkäkestoinen auki pitäminen) ja huonosti istuvat tai uudet proteesit
      • kivun haitta-aste (ks. tulostettava versio DC/TMD-FIN GCPS 2.0, PTH Seulonta, ESH «hoi50057o.pdf»5)
        • GCPS 2.0 -kyselyn perusteella kivun haitta-asteluokka voidaan jakaa seuraavasti: 0 = ei toimintahaittaa, I = vähäinen kivun voimakkuus, lievä toimintahaitta, II = suuri kivun voimakkuus, lievä toimintahaitta, III = kohtalainen toimintahaitta, IV = vaikea toimintahaitta. Ohjeistot GCPS 2.0 -luokituksesta ja muiden instrumenttien pisteytyksestä ovat nähtävillä INfORMin internetsivulla «https://buffalo.app.box.com/s/92q6em1r0no5uh5hqxoyu8pcjayhu63v»2.
      • kipualueen sijainti ja laajuus kipupiirrosta apuna käyttäen (ks. tulostettava kipupiirros; Kipukuva DC/TMD-FIN, PTH Seulonta, ESH «hoi50057n.pdf»4).
      • uni- ja valveaikainen hampaiden narskuttelu tai hampaiden yhteen pureminen ja parafunktionaaliset tavat ja tottumukset (esim. poskien tai kynsien pureskelu tai liiallinen purukumin pureskelu) (ks. tulostettava versio Purentaelimistön parafunktiot DC/TMD-FIN OBC «hoi50057r.pdf»10)
      • leuan toimintarajoitukset (ks. tulostettava versio DC/TMD-FIN JFLS-8 «hoi50057q.pdf»7)
      • psyykkinen kuormittuneisuus (ks. tulostettava versio Kysely terveydentilastanne-4 DC/TMD-FIN PHQ-4 «hoi50057p.pdf»6)
      • Lisäksi psykososiaalisia taustatekijöitä voidaan selvittää laajemmilla DC/TMD Axis II -kyselyillä «DC/TMD-FIN lomakkeiden käyttö»1.

    Kliininen tutkimus

    • Suun perustutkimukseen sisältyy seulontakyselyn lisäksi tutkimus, joka voi antaa viitteitä TMD-ongelmasta:
    • Tämän tutkimuksen voivat hammaslääkärin lisäksi tehdä soveltuvin osin myös muut terveydenhuollon ammattilaiset. Erotusdiagnostisesti tutkitaan tarvittaessa myös sylkirauhaset, nenä ja sivuontelot, temporaaliarteriat ja kaula sekä aivohermojen toiminta.
    • Jos potilas hakeutuu TMD-vaivojen takia hoitoon tai hänellä todetaan TMD-oireita seulontakyselyn perusteella, tehdään kliininen tutkimus DC/TMD-kriteeristön mukaan. Ks. tulostettava lomake kliininen tutkimus «hoi50057z.pdf»2.
    • DC/TMD-kliininen tutkimus sisältää seuraavat vaiheet (ks. Yksityiskohtaiset ohjeet DC/TMD-tutkimusta varten «hoi50057t.pdf»3):
    • Purennan tutkiminen:
      • Tutkitaan liukuliikkeet (artikulaatioliikkeet) ja hampaiden kosketussuhteet alaleuan eri asennoissa sekä liuku CR (nivelasema) -ICP (ks. artikkeli Purenta-analyysi; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica «»1(vaatii käyttöoikeuden)).
    • Huomioidaan suuontelon, nenänielun ja sylkirauhasten pahanlaatuisiin kasvaimiin mahdollisesti liittyvät varoitusmerkit, esimerkiksi turvotukset ja tuntomuutokset. Ks. Käypä hoito -suositus Suusyöpä «Suusyöpä»4.

    Diagnoosin laatiminen

    Taulukko 2. Kliiniset DC/TMD-diagnoosit ja vastaavat ICD-10-diagnoosit
    *Osteoartroosin taustalla ovat usein ikääntymiseen liittyvät muutokset nivelessä, nivelen liikakuormituksesta (esim. bruksismista) aiheutuva "mikrotrauma" tai iskun aiheuttama "makrotrauma" ja niistä johtuva nivelpintojen vaurioituminen. Sekä mikro- että makrotraumaan voi liittyä myös välilevyn virheasento jälkitiloineen.
    **Osteoartriitti on osteoartoosin akuutti vaihe. Akuutin traumaattisen artriitin syynä on joko "mikrotrauma" tai "makrotrauma". Suun avaaminen on vaikeutunutta ja kivuliasta, ja nivel on palpaatioarka. Nivelalueella voi myös olla turvotusta. Usein potilas ei saa sairaan puolen hampaitaan yhteen. Panoraamakuvauksen avulla suljetaan pois mahdollinen kondyylifraktuura ja muut syyt.
    DC/TMD ICD-10
    Purentaelimistön toimintahäiriöt - K07.60 leukanivelen dysfunktio-oireyhtymä (yleisnimitys TMD-epäilylle)
    Kipuun liittyvät diagnoosit Myalgia M79.1 lihassärky (myalgia)
    Myofaskiaalinen kipu M79.1 lihassärky (myalgia)
    Myofaskiaalinen heijastekipu M79.1 lihassärky (myalgia)
    Artralgia K07.63 leukanivelen kipu
    TMD-peräinen päänsärky G44.8 muu päänsärkyoireyhtymä
    Leukaniveldiagnoosit Palautuva diskusdislokaatio K07.61 leukanivelen naksuminen (välilevyn palautuva virheasento)
    Palautuva diskusdislokaatio, ajoittaisella lukkiutumisella K07.61 leukanivelen naksuminen (välilevyn palautuva virheasento)
    Palautumaton diskudislokaatio avausrajoituksella S03.0 leukanivelen välilevyn sijoiltaanmeno (välilevyn palautumaton virheasento, leukalukko)
    Palautumaton diskudislokaatio ilman avausrajoitusta S03.0 leukanivelen välilevyn sijoiltaanmeno (välilevyn palautumaton virheasento, leukalukko)
    Degeneratiivinen nivelsairaus K07.65, M19.9 leukanivelen degeneratiiviset sairaudet (osteoartroosi*, osteoartriitti**)
    Leukanivelen dislokaatio/luksaatio K07.62, S03.3 toistuva leukanivelen välilevyn ja nivelen sijoiltaanmeno
    - K07.64 leukanivelen jäykkyys
    - S03.4 leukanivelen nyrjähdys tai venähdys
    - M12.5 leukanivelen traumaattinen nivelsairaus
    Bruksismi - Bruksismille ei ole koodia, voidaan käyttää G47.8 muu elimellinen unihäiriö (unibruksismi)

    Lasten ja nuorten TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus

    Taulukko 3. Lasten ja nuorten tarkempi TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus
    1. Tarkempi anamneesi, kysytään seuraavia asioita
    • Näytä kipukasvokuvasta, miltä kipusi tuntuu.
    • Onko sinulla aikaisemmin tuntunut kipua kasvojesi tai leukojesi alueella?
    • Onko sinulla usein päänsärkyä? Entä kipuja niska-hartiaseudussa? Vatsakipuja? Muita kipuja? Piirrä kipukohdat kipukuvaan.
    • Tunnetko leuoissasi väsymistä tai kipua, kun pureskelet tai avaat suutasi suureksi?
    • Onko sinulla leukanivelääniä (tutkija voi osoittaa sormellaan leukanivelen kohtaa)? Liittyykö niihin kipuja?
    • Narskutatko tai puretko lujasti hampaitasi yhteen?
    • Pureskeletko usein kynsiäsi tai purukumia?
    • Onko muissa nivelissäsi turvotusta tai kipuja?
    • Käytätkö kipulääkkeitä? Kuinka paljon ja kuinka usein?
    • Onko sinulla huolestuneisuuden tai stressin tuntemuksia?
    • Kuinka monta tuntia nukut? Onko olosi aamulla virkeä herätessäsi?
    • Kerro liikuntaharrastuksistasi ja muista harrastuksistasi.
    2. Tutkitaan kliinisesti
    • Tehdään inspektio. Kiinnitetään huomiota asymmetrioihin ja intraoraalisesti purulistoihin poskissa ja kielessä.
    • Mitataan alaleuan liikkuvuus (avausliike ja lapsen ikä huomioiden sivuliikkeet sekä leuan liike eteenpäin) ja rekisteröidään mahdolliset niveläänet (naksuminen, rahina).
    • Palpoidaan leukanivelet lateraalisesti (kipu).
    • Palpoidaan puremalihakset (m. masseter, m. temporalis) ekstraoraalisesti.
    • Tutkitaan purenta. Kiinnitetään huomiota avo-, syvä-, risti- ja saksipurentoihin ja hampaiden kulumiseen.

    Kuvantamis- ja muut tutkimukset (radiologi)

    • Kuvantamismenetelmät täydentävät kliinistä tutkimusta. Tavallisimpia tutkimuksia ovat yksittäisten hampaiden/hammasryhmien periapikaalikuvat ja panoraamakuvaus (PTG).
    • TMD-oireiden kuvantamistutkimusten aiheita ovat
      • oireiden muiden syiden sulkeminen pois ja diagnoosin vahvistaminen
      • tilanteet, joissa tavanomainen purentafysiologinen hoito ei auta (esim. jatkuva leukanivelkipu, kivuliaat naksahdukset)
      • huomattavat liikerajoitukset ja purennan muutokset
      • esitiedoissa tai kliinisessä tutkimuksessa esiin tulleet viitteet traumasta
      • erotusdiagnostiikka, tunto- tai liikemuutokset, esimerkiksi ympäröivien kudosten patologiset prosessit, kuten sylkirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet, jotka saattavat aiheuttaa TMD-oireiden kaltaisia oireita.
    • Muun kuin natiivikuvan tarpeesta päättää erikoishammaslääkäri.

    Panoraamakuvaus (PTG)

    • Panoraamakuvaus antaa hyvän yleiskuvan hampaiston ja leukojen alueen luisten rakenteiden muutoksista, mikä on tärkeää erotusdiagnostiikan kannalta.

    Kartiokeilatietokonetomografia- eli KKTT-tutkimus

    Magneettikuvaus (MK)

    Erotusdiagnostiikka

    • Hammasperäiset kivut ja kasvojen alueen kipuja aiheuttavat sairaudet ovat erotusdiagnostinen ongelma TMD-oireista kärsiviä hoitavalle kliinikolle.
    • Kasvokivut voivat johtua patologisista muutoksista kasvojen alueen elimissä tai rakenteissa, liittyä neurologisiin tai systeemisairauksiin, olla merkkejä keskushermoston patologiasta tai olla päänsärkyjen tai niska-hartiakipujen ilmentymiä «Kalso, Haanpää, Hamunen, Kontinen, Vainio (toim.) ...»161.
    • Harvinaisia, mutta tärkeitä TMD:tä vakavampia patologisia tiloja esitetään lisätietoaineiston taulukossa «Oireita ja löydöksiä, joiden syynä voi olla TMD:tä vakavampi patologia»7.
    • Eri kasvokivuilla on niille tyypillisiä piirteitä, joiden perusteella tiettyä diagnoosia voidaan epäillä ja jonka mukaan kliinisiä ja tarvittaessa radiologisia tutkimuksia suunnataan (ks. Kasvokipujen differentiaalidiagnostiikka Taulukko 1, Terveysportti/Hammaslääketiede ja suu, Therapia Odontologica «»2 (vaatii käyttöoikeuden)).

    Hammasperäiset kivut

    • Hampaiden vihlominen on kasvojen kiputiloista yleisin, ja sitä esiintyy 8–50 %:lla väestöstä «Kontturi-Narhi V. Dentin hypersensitivity - factor...»162.
    • Hampaan pulpakipu voi aiheuttaa erotusdiagnostisia vaikeuksia «Bergenholz G, Horsted-Bindslev P, Reit C (toim.) T...»163. Pulpiittikipu voi tuntua eri paikassa, jopa eri leuassa, kuin kivun aiheuttava hammas on (kuitenkin aina samassa kasvopuoliskossa), ja se saattaa lisäksi säteillä korvaan, poskeen ja ohimoseutuun.
      • Pulpakipu voi olla hyvin vaihtelevaa tulehduksen asteen mukaan, ja se saattaa muistuttaa muita kasvokipuja, minkä vuoksi esimerkiksi trigeminusneuralgia voidaan virheellisesti tulkita hammassäryksi tai päinvastoin. Ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5.
      • TMD-kivusta poikkeavasti pulpakivulle on tyypillistä, ettei se pysy kauan samanlaisena vaan muuttuu lyhyistä vihlaisuista lopulta jatkuvaan kipuun (ks. artikkeli Ekstrakraniaalisten syiden aiheuttama kasvokipu; Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica «»4 (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Kiinnityskudoksiin tai pehmytkudoksiin liittyvää kipua voi myös esiintyä, esimerkkeinä akuutti ientulehdus, parodontaaliabskessi, endo-paroleesio tai trauman aiheuttama kipu pehmytkudoksen vaurioituessa.
    • Puhkeamattomat tai osittain puhjenneet viisaudenhampaat voivat infektoituessaan aiheuttaa TMD-tyyppistä kipua. Ks. Käypä hoito -suositus Viisaudenhammas «Viisaudenhammas»6.

    Leukojen alueen patologiset tilat

    • Hyvänlaatuisiin leukojen alueen muutoksiin, tuumoreihin tai kystoihin liittyy kipuoireita ainoastaan tulehduksen yhteydessä.
    • Pahanlaatuiset leukojen alueen tuumorit, primäärit tai metastaasit, aiheuttavat useimmiten kipua erityisesti vaurioittaessaan hermokudosta «Nieminen M, Aro K, Jouhi L ym. Causes for delay be...»164. Tällöin voi esiintyä myös tuntoaistimuutoksia.
    • Akuutin leukojen osteomyeliitin tärkein oire ovat kova kipu ja muut tulehdusoireet. Krooniseen leukaosteomyeliittiin liittyy diffuusia, voimakkuudeltaan vaihtelevaa kipua.

    Nenän sivuontelotulehdukset

    • Akuuttiin sivuontelotulehdukseen (sinuiittiin) voi liittyä diffuusia, tylppää kipua ja paineen tunnetta poskien, yläleuan hampaiden (poskiontelotulehdus) ja otsan (otsaontelotulehdus) alueella sekä syvällä nenän ja silmien seudussa (seulalokeroston ja kitaontelon tulehdus).
    • Kipuun, joka paikallistuu keskikasvojen alueelle, liittyy lähes aina muita tyypillisiä oireita, kuten nenän tukkoisuutta ja nenäeritteitä. Ks. Käypä hoito -suositus Sivuontelotulehdus «Sivuontelotulehdus»7.
    • Krooninen sivuontelotulehdus ei yleensä aiheuta kasvokipua, mutta sitä voi liittyä taudin pahenemisvaiheeseen «Sharav, Benoliel (toim.) Orofacial pain and headac...»165.

    Sylkirauhassairaudet

    • Toispuolisen toistuvan leuanalus- ja korvasylkirauhasen turvotuksen ja kivun syy on yleensä sylkikivitauti. Tyypillisesti oireet lisääntyvät syömisen yhteydessä.
    • Muita sylkirauhassairauksia ovat tulehdukset, yleissairauksiin liittyvä sialoosi ja kasvaimet (ks. artikkeli Sylkirauhasen turvotus; Terveysportti/Lääkärin tietokannat «»5 (vaatii käyttöoikeuden)).

    Jättisoluarteriitti

    • Jättisoluarteriitti (aiemmin temporaaliarteriitti) on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämän tulehdus, jota esiintyy yli 50-vuotiailla, usein osana polymyalgia rheumaticaa.
    • Oireena on voimakas uusi tai aikaisemmasta poikkeava terävä, sykkivä päänsärky, joka paikallistuu toiseen tai molempiin ohimoihin. Yleisoireita ovat usein kuume, väsymys ja laihtuminen «van der Geest KSM, Sandovici M, Brouwer E ym. Diag...»166, yleinen sairauden tunne, näköhäiriöt ja leukaklaudikaatio (= pureskelun provosoima kipu ja jäykkyys puremalihaksissa, pureskelun hitaus).
    • Löydöksenä on turvonnut, aristava, kyhmyinen ohimovaltimo.
    • Varhainen diagnoosi ja lääkärin hoito ovat tärkeitä sokeutumisvaaran vuoksi.
    • Diagnoosi perustuu laskon ja CRP-arvon suurenemiseen, valtimobiopsiaan ja nopeaan vasteeseen kortikosteroidihoidolle (ks. artikkeli Jättisoluarteriitti; Terveysportti/Lääkärin tietokannat «»6 (vaatii käyttöoikeuden)).

    Korvakipu

    • Korvakivun syy voi olla korvassa tai sen välittömässä läheisyydessä (primaarinen korvakipu), tai se voi olla säteilykipua kauempana olevasta prosessista (sekundaarinen korvakipu).
    • Primaarisen korvakivun taustalla voi olla äkillinen tulehdus tai trauma, alipaine tai harvinaisemmissa tapauksissa kasvain tai neuralgia.
    • Sekundaarisen korvakivun syy voi olla leukanivelperäinen «Kuttila S. Secondary aural symptoms in relation to...»167, tai kipu voi heijastua niskan, nielun, kurkunpään, nielurisojen tai korvasylkirauhasen alueen sairauksista, harvemmin ruokatorvesta tai sydämestä (ks. artikkeli Aikuisen korvanseudun kipu; Terveysportti/Lääkärin tietokannat «»7 (vaatii käyttöoikeuden)).

    Niskakipu

    Päänsärky

    Neuropaattinen kasvokipu

    • Neuropaattisen eli hermovauriokivun syynä on vaurio tai sairaus somatosensorisessa järjestelmässä. Neuralgia-nimitystä käytetään neuropaattisesta kivusta, joka on kohtauksellista, lyhytaikaista, sähköiskunomaista kipua.
    • Neuropaattisen kasvokivun syynä on useimmin toimenpiteessä (puudutus, hampaan juurihoito tai poisto, leikkaus tms.) syntynyt hermovaurio.
    • Trigeminushermovaurion jälkeisen neuropaattisen kivun esiintyvyys on 5 % «Jääskeläinen SK, Teerijoki-Oksa T, Virtanen A ym. ...»198.
    • Kivun syitä voivat myös yleissairaudet, muun muassa vyöruusu, diabetes, sidekudossairaudet tai kasvaimet.
    • Diagnostiikassa on keskeistä kivun neuroanatomisesti johdonmukainen sijainti ja poikkeavat tuntoaistilöydökset (esim. hypoestesia, allodynia). Ks. Käypä hoito -suosituksen Kipu «Kipu»10 taulukko 1. Neuropaattisen kivun diagnostiset kriteerit ja diagnoosin varmuus.

    Trigeminusneuralgia

    • Trigeminusneuralgia on harvinainen, toispuolinen, useimmiten trigeminus- eli kolmoishermon haarojen II ja III alueelle paikantuva voimakas, kohtauksellinen kipu.
    • Kipukohtaukset ovat lyhytkestoisia, erittäin voimakkaita ja sähköiskunomaisia, ja ne voivat tuntua hampaiston, leuan ja leukanivelen alueella.
    • Kivun laukaisee kosketusärsyke (esim. hampaiden harjaus, leuan liikkeet), mikä on erotusdiagnostisesti tärkeä verrattuna pulpakipuun, jota provosoi kylmä- tai kuumaärsyke.
    • Trigeminusneuralgian ensisijainen hoito on karbamatsepiini- tai okskarbatsepiinilääkitys.

    Idiopaattiset suu- ja kasvokivut – atyyppinen kasvokipu, atyyppinen hammassärky ja suupolte

    Yleiset lihasperäiset kiputilat

    Tulehduksellisiin nivelsairauksiin liittyvät TMD-ongelmat ja kiputilat

    • Kliinisesti tärkeimmät leukaniveltä vaurioittavat sairaudet kuuluvat tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin sekä tulehduksellisiin reumasairauksiin, joita ovat
      • nivelreuma (ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma «Nivelreuma»11)
      • lastenreuma (juveniili idiopaattinen artriitti, JIA)
      • spondyloartropatiat
      • ankylopoieettinen spondyliitti
      • nivelpsoriaasi (psoriaasiartriitti)
      • Reiterin tauti (reaktiivinen artriitti).
    • Nivelreumaa tai lastenreumaa epäiltäessä potilaasta tehdään viipymättä lähete reumasairauksiin tai lasten reumasairauksiin perehtyneelle lääkärille diagnoosin varmistamista ja hoidon aloitusta varten.
      • Lapsipotilaat (oireettomatkin), joilla on muutoksia leukanivelissä tai -nivelessä (esim. PTG-kuvassa) tai poikkeavia leukanivelen löydöksiä (ks. kohta 3 min tutkimus «A4»4), on syytä lähettää tilannearvioon ja tarvittaessa hoitoon.
      • Reumatologille lähettämisen aiheeksi riittää epäily nivelkalvon tulehduksesta (synoviitti) (kliinisinä löydöksinä voi olla voimakas palpaatioarkuus, turvotus, alaleuan liikerajoitus tai liikekipu) tai artriitista.
      • Nivelreumassa lähes joka toiselle potilaalle ilmaantuu muutaman vuoden kuluessa taudin alkamisesta oireita myös leukaniveliin.
      • Aikuisilla tila johtaa usein alaleuan liikerajoituksiin ja tyypillisiin TMD-kipuoireisiin nivelissä ja lihaksissa.
      • Leukanivelen kuvantamistutkimuksissa todetaan aluksi synoviittia (MK:ssa), eroosioita ja myöhemmin nivelpään litistymistä, nivelraon kaventumista ja vaikeissa tapauksissa jopa koko nivelpään tuhoutumista «Voog U, Alstergren P, Eliasson S ym. Progression o...»207, «Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. Clinica...»208, «Helenius LM, Tervahartiala P, Helenius I ym. Clini...»209.
      • Leukaniveltulehdus on lastenreuman yhteydessä yleinen. Magneettikuvauksella tehtyjen tutkimusten mukaan sen esiintyvyys on jopa 70 %. Erityisen tavanomainen löydös se on polyartriittityyppisessä lastenreumassa.
      • Lastenreumassa leukanivel voi joskus myös olla ensimmäisenä sairastuva nivel. Leukanivel on usein sekä kliinisesti että subjektiivisesti oireeton, vaikka tauti kuitenkin etenee, ja leukanivelmuutokset voivat tulla ensimmäistä kertaa esille vasta esimerkiksi oikomishoidon suunnittelun yhteydessä.
    • Lastenreumassa tulee kiinnittää erityistä huomiota leukojen, leukanivelten ja hampaiston kehityksen seuraamiseen «Kunnamo I. Arthritis in children: epidemiology, cl...»210, «Stoll ML, Sharpe T, Beukelman T ym. Risk factors f...»211.
    • Jos epäillään, että lapsella on reumasairaus, voidaan käyttää lyhyttä, noin 3 minuuttia kestävää tutkimusta, johon kuuluvat
    • Tavallisimmat spondyloartropatioihin kuuluvat sairaudet ovat ankylopoieettinen spondyliitti, nivelpsoriaasi ja Reiterin tauti «Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. HLA-DRB...»215, «Helenius LM, Hietanen JH, Helenius I ym. Focal sia...»216, «Könönen M, Wenneberg B . Kirjassa: Laskin DM, Gree...»217.
      • Ankylopoieettiselle spondyliitille on tyypillistä selkärangan ja risti-suoliluunivelten tulehduksellinen jäykistyminen. Sairaus on tyypillisesti miehillä vaikeampi kuin naisilla.
      • Purentaelimistöön tauti ilmaantuu muutaman vuoden kuluttua diagnosoinnista. Potilaan on vaikea avata suuta, ja hänen leukanivelensä on palpaatioarka. Röntgenologisesti tyypillisiä piirteitä ovat nivelpään tasoittuminen ja eroosio.
      • Leukanivelvaurioita esiintyy noin viidesosalla «Könönen M, Wenneberg B . Kirjassa: Laskin DM, Gree...»217.
      • Psoriaasi on krooninen, monimuotoinen, immuunivälitteinen tulehdussairaus, jonka tavallisimmat ilmenemismuodot ovat iho- ja nivelpsoriaasi.
      • Psoriaasiartriitille on tyypillistä, että se alkaa ihopsoriaasilla, ja 10–20 %:lle ilmaantuu myöhemmin seronegatiivinen niveltulehdus. Esiintyvyydessä ei ole sukupuolieroja «Könönen M, Wenneberg B . Kirjassa: Laskin DM, Gree...»217.
      • Vajaalla kolmasosalla potilaista tauti ilmaantuu muutaman vuoden kuluttua diagnoosista myös purentaelimistöön. Tärkein koettu oire on leukanivelkipu alaleuan liikkeissä. Kliinisesti tärkeimmät ovat lihasten ja leukanivelten palpaatioarkuus ja nivelen rahina.
      • Leukanivelvaurioita esiintyy alle kolmasosalla. Tyypillisimpiä vaurioita ovat eroosio ja nivelpään tasoittuminen «Kononen M. Craniomandibular disorders in psoriatic...»218.
      • Reiterin taudille (reaktiivinen artriitti) on tyypillistä, että nuorella miehellä ilmenee muutama viikko ruoansulatuskanavan tai virtsatietulehduksen jälkeen aseptinen, nivelestä toiseen siirtyvä polyartriitti, tavallisimmin painoa kantavissa nivelissä. Taudin klassiseen kuvaan kuuluu myös silmätulehdus (Reiterin oireyhtymä: uretriitti, artriitti, konjunktiviitti).
      • Purentaelimistössä tauti ilmenee noin kuuden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Tärkeimmät oireet ovat aamujäykkyys ja kipu ja turvotus leukanivelen alueella. Kliinisesti esiintyy palpaatioarkuutta leukanivelissä ja puremalihaksissa ja röntgenologisesti tyypillisin muutos on toispuolinen eroosio «Könönen M. Signs and symptoms of craniomandibular ...»219, «Könönen M, Kovero O, Wenneberg B ym. Radiographic ...»220.
    • Leukanivelen infektioartriitin oireet ovat dramaattisia. Kliinisiä löydöksiä ovat punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintahäiriöt. Koska tulehdus saattaa levitä kaulan alueelle, potilas on ohjattava välittömästi sairaalahoitoon «Leighty SM, Spach DH, Myall RW ym. Septic arthriti...»221.

    Tulehduksellisiin nivelsairauksiin liittyvä hammaslääketieteellinen hoito

    TMD:n hoito

    Potilaan informoiminen ja omahoidon ohjeistus

    Lämpö- ja kylmäkäsittelyt

    • Lämpökäsittelystä voi olla hyötyä TMD:n hoidossa muiden hoitomuotojen lisänä. Lämpö voi auttaa vähentämään kipua ja lihasjännitystä sekä parantamaan leuan toimintaa ja suun avauskapasiteettia «Furlan RM, Giovanardi RS, Britto AT ym. The use of...»238. Ks. lisätietoa «hoi50057l.pdf»21.
    • Kylmähaudetta suositellaan yleensä tulehduksellisen tilan ja turvotuksen helpottamiseksi.

    Pehmytkudoskäsittelyt ja liikeharjoitukset

    Rentoutusharjoitukset

    Tietoisuustaitoharjoitukset

    Purentakiskohoito

    Taulukko 4. Yleisimmät purentakiskotyypit (muunneltu Therapia Odontologicasta).
    Kiskotyyppi Rakenne Käyttöaiheet Käyttötapa Rajoitukset
    Stabilisaatiokisko Stabiilit kontaktit nivelasemassa (CR) ja keskipurenta-asemassa
    Kulmahammasohjaus ja etualueen ohjaus artikulaatioliikkeissä
    TMD:n oireet Nukkuessa Ei merkittäviä
    Relaksaatiokisko Vain etuhampaat (dd. 13–23) kontaktissa
    Artikulaatioliikkeet kuten stabilisaatiokiskossa
    TMD:n oireet, erityisesti lihasperäiset jännitystilat ja kivut Max. 8 tuntia vrk:ssa Takahampaiden ylipuhkeamisen riski, jos käyttö on jatkuvaa
    Anteriorinen repositiokisko Kaikki hampaat kontaktissa
    Ohjaa alaleukaa eteenpäin ja estää alaleuan taaksepäin suuntautuvat liikkeet etualueen vallin avulla
    Välilevyn palautuva virheasento
    Traumaattinen artriitti
    Nykyään vain vaikeissa kivuliaissa tapauksissa
    Nukkuessa
    Enintään 1–2 kuukautta, artriitissa muutama päivä

    Uniapneakiskohoito ja TMD

    • Uniapnea (obstructive sleep apnea, OSA) on systeeminen elämää uhkaava tauti, ja sen hoito on yleensä elämän mittainen. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»12.
    • Uniapneakiskon teko edellyttää lääkärin tekemää diagnoosia. Uniapneakiskohoidon toteuttaa asiaan perehtynyt hammaslääkäri.
    • Ennen uniapneakiskon valmistamista on tärkeä huomioida uniapneakiskon vaikutus purentaelimistöön ja TMD:hen, minkä vuoksi korostetaan tarkan DC/TMD-kriteeristöön perustuvan tutkimuksen tekemistä. Uniapneakiskoa ei pidetä merkittävänä TMD:n synnyn tai sen pahenemisen riskitekijänä «Alessandri-Bonetti A, Bortolotti F, Moreno-Hay I y...»265.
    • On kuitenkin huomioitava uniapneakiskon aiheuttamat mahdolliset muutokset purennassa «Hamoda MM, Almeida FR, Pliska BT. Long-term side e...»266.
    • Uniapneakisko ei ole ensisijainen uniapnean hoitomuoto. Lievässä ja keskivaikeassa uniapneassa sekä potilaille, joille CPAP-hoito (Continous Positive Air Pressure) ei kokeiluista ja hoidon ohjauksesta huolimatta onnistu, uniapneakisko on vaihtoehto CPAP-hoidolle «Ramar K, Dort LC, Katz SG ym. Clinical Practice Gu...»267,
    • Uniapneasta kärsiville TMD-potilaille tulee tehdä seurantatutkimus uniapneakiskohoidon aikana kuukauden välein, kunnes TMD on oireeton. Oireettomilla purentaa seurataan puolen vuoden välein uniapneakiskohoidon aikana «Alessandri-Bonetti A, Bortolotti F, Moreno-Hay I y...»265.

    Lääkehoito

    Fysioterapeuttiset hoitomuodot

    Psykologiset hoitomenetelmät

    Purennan tasapainotus

    Lasten ja nuorten TMD:n hoito

    Monioireisen, pitkittyneen TMD-kivun hoito

    Leukanivelen kirurginen hoito

    Taulukko 5. Yhteenveto TMD kivun ja toimintahäiriöiden hoidosta
    Myalgia/myofaskiaalinen kipu/myofaskiaalinen heijastekipu (Lihasperäinen toimintahäiriö K07.60, M79.1) TMD-peräinen päänsärky (G44.8)
    • Annetaan tietoa puremalihaskivuista ja ohjeistetaan omahoidossa «hoi50057ag.pdf»16 sekä puremalihasten hieronnassa ja venyttelyssä «hoi50057ai.pdf»22.
    • Akuutissa kivussa ohjeistetaan lämpö-kylmähoidon käytössä «hoi50057l.pdf»21ja määrätään kuuriluontoisesti kipulääkitys.
    • Ohjeistetaan tekemään alaleuan liikeharjoituksia «hoi50057aj.pdf»18.
    • Valmistetaan stabilisaatio- tai relaksaatiokisko tarvittaessa. Relaksaatiokisko muutetaan myöhemmin stabilisaatiokiskoksi.
    • Annetaan tarvittaessa fysioterapiaa.
    • Oireiden vähennyttyä voidaan tarvittaessa suorittaa purennan tasapainotus ja proteettinen tai oikomishoito tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi.
    Leukanivelen palautuva diskusdislokaatio (K07.61)
    • Jos potilaalla on oireita, hänelle annetaan tietoa leukaniveloireista ja häntä ohjeistetaan omahoidossa «hoi50057ah.pdf»17, «Leukanivel ja puremalihakset»1, «imk01063.pdf»15.
    • Alkuvaiheessa alaleuan liikeharjoitukset tehdään alaleuka eteenpäin siirrettynä kärkipurenta-asemassa, jolloin naksumista ei kuulu (välilevy oletettavasti paikoillaan) «hoi50057al.pdf»19. Tällöin potilas tekee useita kertoja "suu auki-kiinni" -harjoituksia niin, että alaleuka on eteenpäin siirrettynä.
    • Valmistetaan stabilisaatiokisko tarvittaessa
    • Vaikeissa kivuliaissa naksahdustapauksissa, joihin liittyy myös aamuisin leuan lukkiutumista, voidaan käyttää anteriorista repositiokiskoa öisin ja tilanteen rauhoituttua jatkaa stabilisaatiokiskolla. Kipulääkitys voi lievittää oireita.
    • Pitkään jatkuneissa kivuliaissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa.
    Leukanivelen palautumaton diskusdislokaatio (S03.0) (leukalukko, "closed lock")
    • Akuutissa tilanteessa tehdään manuaalinen reponointi esimerkiksi vipuamalla, siten että käytetään apuna poskihampaiden väliin sijoitettua korotusta.
    • Onnistuneessa reponoinnissa suun avausliike palautuu heti normaaliksi. Hoitoa voidaan jatkaa purentakiskohoidolla (stabilisaatiokisko).
    • Annetaan informaatiota, ohjeistetaan omahoidossa «hoi50057ah.pdf»17 (alaleuan venytysliikkeet) ja määrätään tarvittaessa kipulääkkeitä. Stabilisaatiokiskosta voi olla hyötyä. Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin.
    Degeneratiivinen nivelsairaus, osteoartroosi (K07.65, M19.0)artralgia (K07.63)
    • Hoitoperiaatteina akuutissa vaiheessa (osteoartriitti) ovat informoiminen, kipulääkehoito ja leukanivelen kuormituksen vähentäminen esimerkiksi purentakiskohoidolla. Tilanteen rauhoituttua leuan liikkuvuuden lisääminen omahoidolla «hoi50057aj.pdf»18, purennan tasapainottaminen, korjaavat toimenpiteet tai proteettinen hoito saattavat tulla kysymykseen kuormituksen optimoimiseksi.
    • Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan täydentäviin tutkimuksiin, nivelen sisäisiin pistoksiin tai leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin.
    Akuutti traumaattinen artriitti (K07.60, S03.4)
    • Ulkoisen voiman aiheuttamasta traumasta johtuva artriitti paranee yleensä parissa viikossa tulehduskipulääkkeiden, levon, pehmeän ruoan sekä kylmä- ja myöhemmin lämpöhoidon avulla.
    • Purentakiskohoidolla voidaan vähentää leukanivelen kuormitusta ja kipuoireita.
    Leukanivelen
    luksaatio, hypermobiili nivel (K07.62)
    • Purentafysiologisista hoidoista, kuten alaleuan liikeharjoituksista «hoi50057aj.pdf»18, «hoi50057ak.pdf»20 tai purentakiskohoidosta, on usein hyötyä.
    • Akuutissa luksaatiotilanteessa reponoidaan kondyyli alas- ja taaksepäin (ks. artikkeli Leukanivelen reponointi (TED00); Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica «»10) (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Jos luksaatiot uusiutuvat, purentafysiologisesta hoidosta, kuten purentakiskojen käytöstä ja liikeharjoituksista «hoi50057ak.pdf»20, on monesti apua.
    • Toistuvissa luksaatioissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, jolloin pterygoideus lateralis -lihaksen botuliinitoksiini-injektio tai kirurginen hoito saattaa tulla kysymykseen.
    Bruksismi (G47.8)
    • Haittaavan bruksismin yhteydessä hoito on tarpeen sekä oireiden vähentämiseksi että kudosvaurioiden estämiseksi.
    • Tällaisen bruksismin yhteydessä kudosvaurioita voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä stabilisaatiokiskoa.

    TMD-hoidon seuranta

    • TMD-hoidon tehoa on tärkeä seurata ja kirjata potilastietoihin.
    • Seurannassa käytetään samoja menetelmiä kuin alkuvaiheen selvittelyissä.
    • Seurantakäynneillä selvitetään seuraavia asioita:
    • Jos hoito ei ole edennyt suunnitellun ohjeen mukaan, pyritään miettimään syytä siihen yhdessä potilaan kanssa.

    TMD:n hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

    Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

    Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) -suosituksen historiatiedot «Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

    Puheenjohtaja:

    Kirsi Sipilä, protetiikan ja purentafysiologian professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, kivunhoitolääketieteen erityispätevyys; Oulun yliopisto ja OYS

    Jäsenet:

    Jari Ahlberg, dosentti, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; PKS-SEHYK, Helsingin yliopisto

    Marika Doepel, HLT, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri

    Outi Huhtela, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja KYS

    Sisko Huumonen, hammaslääketieteellisen radiologian professori, hammaslääketieteellisen radiologian erikoishammaslääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja KYS

    Marjo-Riitta Liljeström, HLT, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; Turun yliopisto

    Ritva Näpänkangas, dosentti, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; Oulun yliopisto ja OYS

    Marja Pöllänen, dosentti, parodontologian erikoishammaslääkäri, Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

    Taina Remes-Lyly, HLL

    Tuija Teerijoki-Oksa, HLT, suukirurgian erikoishammaslääkäri, kivunhoitolääketieteen erityispätevyys; TYKS

    Asiantuntijat:

    Paula Vähäsalo, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenreumatologi; Oulun yliopisto ja OYS

    Sari Åman, LT, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri; OYS

    Kiitokset: FT Martti Puhakka (valokuvat) ja HLL Teemu Tirri (videoiden kuvaaja)

    Sidonnaisuudet

    Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 16.4.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

    Jari Ahlberg: Sivutoimet: KYS, ylihammaslääkäri; yksityishammaslääkäri. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Sunstar Suisse. Luottamustoimet: Potilasvahinkolautakunta, asiantuntija.

    Marika Doepel: Sivutoimet: Hammas NEO (Mehiläinen) Turku, yksityishammaslääkäri. Luottamustoimet: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia.

    Outi Huhtela: Sivutoimet: PSSHP, Kuopion hammaslääketieteen opetusklinikka, kliininen opettaja; Plusterveys, Kuopion Hymyhammas, yksityishammaslääkäri EHL; Ostopalvelu EHL-konsultaatio perusterveydenhuolto Siunsote, Joensuu. Luottamustoimet: DC-TMD kansallinen toimikunta.

    Sisko Huumonen: Sivutoimet: KYS, ylihammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Potilasvakuutuskeskus.

    Marjo-Riitta Liljeström: Ei sidonnaisuuksia.

    Ritva Näpänkangas: Sivutoimet: OYS, hammas- ja suusairaudet, EHL; Hammaslääkärikeskus Furka Oy, Oulu, ammatinharjoittaja, yksityishammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Hammashohde Oy, Voco. Luottamustoimet: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, hallituksen jäsen 2021-. Ohjaushankkeet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO), Suun terveydenhuollon jaosto, jäsen.

    Marja Pöllänen: Sivutoimet: Hammas Mehiläinen, Turku, erikoishammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ekoweb Turku. Luottamustoimet: STM, Palveluvalikoimaneuvoston jäsen; Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen pj.

    Taina Remes-Lyly: Sivutoimet: Kiwa Inspecta Oy, pääauditoija. Luottamustoimet: Palko, Palveluvalikoimaneuvoston jäsen kaksi kautta, päättyi 5.2020; Palko 2 jaoston jäsen.

    Kirsi Sipilä: Sivutoimet: OYS, hammas- ja suusairaudet, ylihammaslääkäri, Luottamustoimet: Suomen Hammaslääketieteen säätiön hallituksen jäsen, Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n tutkimustoimikunnan jäsen.

    Tuija Teerijoki-Oksa: Sivutoimet: TY, opetustyö ja opinnäytetöiden ohjaus; Meritalon hammaslääkärit, Turku, yksityishammaslääkäri (lopettanut v. 2019). Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Terveystalo Oyj - Terveystalon Lääkäripäivät 2018. Luottamustoimet: Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n hallituksen jäsen; Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n kasvokiputoimikunnan jäsen.

    Kirjallisuusviite

    Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

    Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9

    Vastuun rajaus

    Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

    Tiedonhakukäytäntö

    Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

    Kirjallisuutta

    1. De Kanter RJ, Truin GJ, Burgersdijk RC ym. Prevalence in the Dutch adult population and a meta-analysis of signs and symptoms of temporomandibular disorder. J Dent Res 1993;72:1509-18 «PMID: 8227702»PubMed
    2. Kuttila M, Niemi PM, Kuttila S ym. TMD treatment need in relation to age, gender, stress, and diagnostic subgroup. J Orofac Pain 1998;12:67-74 «PMID: 9656901»PubMed
    3. Rutkiewicz T, Könönen M, Suominen-Taipale L ym. Occurrence of clinical signs of temporomandibular disorders in adult Finns. J Orofac Pain 2006;20:208-17 «PMID: 16913430»PubMed
    4. Lövgren A, Häggman-Henrikson B, Visscher CM ym. Temporomandibular pain and jaw dysfunction at different ages covering the lifespan--A population based study. Eur J Pain 2016;20:532-40 «PMID: 26311138»PubMed
    5. Qvintus V, Sipilä K, Le Bell Y ym. Prevalence of clinical signs and pain symptoms of temporomandibular disorders and associated factors in adult Finns. Acta Odontol Scand 2020;78:515-521 «PMID: 32286898»PubMed
    6. Banafa A, Suominen AL, Sipilä K. Factors associated with signs of temporomandibular pain: an 11-year-follow-up study on Finnish adults. Acta Odontol Scand 2020;78:57-63 «PMID: 31401930»PubMed
    7. Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden Terveydemhoitosäätiön tutkimuksia 48. ISBN 978-952-5696-49-3 (verkkojulkaisu), https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf
    8. Huhtela OS, Näpänkangas R, Joensuu T ym. Self-Reported Bruxism and Symptoms of Temporomandibular Disorders in Finnish University Students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311-317 «PMID: 27792798»PubMed
    9. Carlsson GE. Epidemiology and treatment need for temporomandibular disorders. J Orofac Pain 1999;13:232-7 «PMID: 10823035»PubMed
    10. Jussila P, Kiviahde H, Näpänkangas R ym. Prevalence of Temporomandibular Disorders in the Northern Finland Birth Cohort 1966. J Oral Facial Pain Headache 2017;31:159-164 «PMID: 28437513»PubMed
    11. Al-Jundi MA, John MT, Setz JM ym. Meta-analysis of treatment need for temporomandibular disorders in adult nonpatients. J Orofac Pain 2008;22:97-107 «PMID: 18548838»PubMed
    12. Köhler AA, Hugoson A, Magnusson T. Prevalence of symptoms indicative of temporomandibular disorders in adults: cross-sectional epidemiological investigations covering two decades. Acta Odontol Scand 2012;70:213-23 «PMID: 22126531»PubMed
    13. Yekkalam N, Wänman A. Prevalence of signs and symptoms indicative of temporomandibular disorders and headaches in 35-, 50-, 65- and 75-year-olds living in Västerbotten, Sweden. Acta Odontol Scand 2014;72:458-65 «PMID: 24417523»PubMed
    14. Johansson A, Unell L, Carlsson GE ym. Gender difference in symptoms related to temporomandibular disorders in a population of 50-year-old subjects. J Orofac Pain 2003;17:29-35 «PMID: 12756928»PubMed
    15. Magnusson T, Egermarki I, Carlsson GE. A prospective investigation over two decades on signs and symptoms of temporomandibular disorders and associated variables. A final summary. Acta Odontol Scand 2005;63:99-109 «PMID: 16134549»PubMed
    16. Fillingim RB, Slade GD, Greenspan JD ym. Long-term changes in biopsychosocial characteristics related to temporomandibular disorder: findings from the OPPERA study. Pain 2018;159:2403-2413 «PMID: 30028791»PubMed
    17. Hiltunen K, Peltola JS, Vehkalahti MM ym. A 5-year follow-up of signs and symptoms of TMD and radiographic findings in the elderly. Int J Prosthodont 2003;16:631-4 «PMID: 14714843»PubMed
    18. Osterberg T, Carlsson GE. Relationship between symptoms of temporomandibular disorders and dental status, general health and psychosomatic factors in two cohorts of 70-year-old subjects. Gerodontology 2007;24:129-35 «PMID: 17696889»PubMed
    19. Köhler AA, Hugoson A, Magnusson T. Clinical signs indicative of temporomandibular disorders in adults: time trends and associated factors. Swed Dent J 2013;37:1-11 «PMID: 23721032»PubMed
    20. Salonen L, Helldén L, Carlsson GE. Prevalence of signs and symptoms of dysfunction in the masticatory system: an epidemiologic study in an adult Swedish population. J Craniomandib Disord 1990;4:241-50 «PMID: 2098401»PubMed
    21. Köhler AA, Helkimo AN, Magnusson T ym. Prevalence of symptoms and signs indicative of temporomandibular disorders in children and adolescents. A cross-sectional epidemiological investigation covering two decades. Eur Arch Paediatr Dent 2009;10 Suppl 1:16-25 «PMID: 19863894»PubMed
    22. Vierola A, Suominen AL, Eloranta AM ym. Determinants for craniofacial pains in children 6-8 years of age: the PANIC study. Acta Odontol Scand 2017;75:453-460 «PMID: 28622039»PubMed
    23. Könönen M, Waltimo A, Nyström M. Does clicking in adolescence lead to painful temporomandibular joint locking? Lancet 1996;347:1080-1 «PMID: 8602059»PubMed
    24. List T, Wahlund K, Wenneberg B ym. TMD in children and adolescents: prevalence of pain, gender differences, and perceived treatment need. J Orofac Pain 1999;13:9-20 «PMID: 10425964»PubMed
    25. Wahlund K. Temporomandibular disorders in adolescents. Epidemiological and methodological studies and a randomized controlled trial. Swed Dent J Suppl 2003;:inside front cover, 2-64 «PMID: 14717039»PubMed
    26. Nilsson IM, List T, Drangsholt M. Prevalence of temporomandibular pain and subsequent dental treatment in Swedish adolescents. J Orofac Pain 2005;19:144-50 «PMID: 15895837»PubMed
    27. Ivkovic N, Racic M, Lecic R ym. Relationship Between Symptoms of Temporomandibular Disorders and Estrogen Levels in Women With Different Menstrual Status. J Oral Facial Pain Headache 2018;32:151–158 «PMID: 29561915»PubMed
    28. Ribeiro-Dasilva MC, Fillingim RB, Wallet SM. Estrogen-Induced Monocytic Response Correlates with TMD Pain: A Case Control Study. J Dent Res 2017;96:285-291 «PMID: 27856968»PubMed
    29. Tashiro A, Bereiter DA. The effects of estrogen on temporomandibular joint pain as influenced by trigeminal caudalis neurons. J Oral Sci 2020;62:150-155 «PMID: 32132330»PubMed
    30. De Kanter RJ, Käyser AF, Battistuzzi PG ym. Demand and need for treatment of craniomandibular dysfunction in the Dutch adult population. J Dent Res 1992;71:1607-12 «PMID: 1522294»PubMed
    31. Magnusson T, Egermark I, Carlsson GE. Treatment received, treatment demand, and treatment need for temporomandibular disorders in 35-year-old subjects. Cranio 2002;20:11-7 «PMID: 11831338»PubMed
    32. Kuttila M, Kuttila S, Le Bell Y ym. Association between TMD treatment need, sick leaves, and use of health care services for adults. J Orofac Pain 1997;11:242-8 «PMID: 9610314»PubMed
    33. Rantala MA, Ahlberg J, Suvinen TI ym. Temporomandibular joint related painless symptoms, orofacial pain, neck pain, headache, and psychosocial factors among non-patients. Acta Odontol Scand 2003;61:217-22 «PMID: 14582589»PubMed
    34. White BA, Williams LA, Leben JR. Health care utilization and cost among health maintenance organization members with temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2001;15:158-69 «PMID: 11443827»PubMed
    35. Alanen P, Kirveskari P. Association between TMJ dysfunction and sick leaves. Community Dent Oral Epidemiol 1983;11:95-7 «PMID: 6573245»PubMed
    36. Wedel A, Carlsson GE. Sick-leave in patients with functional disturbances of the masticatory system. Swed Dent J 1987;11:53-9 «PMID: 3473711»PubMed
    37. Kirveskari P, Alanen P. Effect of occlusal treatment on the use of medical services in TMJ dysfunction patients with head and neck symptoms. Proc Finn Dent Soc 1984;80:227-9 «PMID: 6441167»PubMed
    38. Nilsson IM, List T, Drangsholt M. Incidence and temporal patterns of temporomandibular disorder pain among Swedish adolescents. J Orofac Pain 2007;21:127-32 «PMID: 17547124»PubMed
    39. Maixner W, Diatchenko L, Dubner R ym. Orofacial pain prospective evaluation and risk assessment study--the OPPERA study. J Pain 2011;12:T4-11.e1-2 «PMID: 22074751»PubMed
    40. Dworkin SF. Behavioral characteristics of chronic temporomandibular disorders: Diagnosis and assessment. Kirjassa: Sessle BJ, Bryant PS, Dionne RA (toim.) Temporomandibular disorders and related pain conditions. Progress in pain research and management. Munksgaard, Copenhagen 4. painos. 1995:175-92
    41. Suvinen TI, Reade PC, Kemppainen P ym. Review of aetiological concepts of temporomandibular pain disorders: towards a biopsychosocial model for integration of physical disorder factors with psychological and psychosocial illness impact factors. Eur J Pain 2005;9:613-33 «PMID: 15978854»PubMed
    42. Chen H, Nackley A, Miller V ym. Multisystem dysregulation in painful temporomandibular disorders. J Pain 2013;14:983-96 «PMID: 23721875»PubMed
    43. de Leeuw JR, Steenks MH, Ros WJ ym. Assessment of treatment outcome in patients with craniomandibular dysfunction. J Oral Rehabil 1994;21:655-66 «PMID: 7830201»PubMed
    44. Kuttila S, Kuttila M, Le Bell Y ym. Aural symptoms and signs of temporomandibular disorder in association with treatment need and visits to a physician. Laryngoscope 1999;109:1669-73 «PMID: 10522940»PubMed
    45. Kuttila S, Kuttila M, Le Bell Y ym. Characteristics of subjects with secondary otalgia. J Orofac Pain 2004;18:226-34 «PMID: 15509002»PubMed
    46. Plesh O, Adams SH, Gansky SA. Temporomandibular joint and muscle disorder-type pain and comorbid pains in a national US sample. J Orofac Pain 2011;25:190-8 «PMID: 21837286»PubMed
    47. Maixner W, Fillingim RB, Williams DA ym. Overlapping Chronic Pain Conditions: Implications for Diagnosis and Classification. J Pain 2016;17:T93-T107 «PMID: 27586833»PubMed
    48. Ohrbach R, Fillingim RB, Mulkey F ym. Clinical findings and pain symptoms as potential risk factors for chronic TMD: descriptive data and empirically identified domains from the OPPERA case-control study. J Pain 2011;12:T27-45 «PMID: 22074750»PubMed
    49. Ashraf J, Zaproudina N, Suominen AL ym. Association Between Temporomandibular Disorders Pain and Migraine: Results of the Health 2000 Survey. J Oral Facial Pain Headache 2019;33:399–407 «PMID: 31247056»PubMed
    50. Sipilä K, Suominen AL, Alanen P ym. Association of clinical findings of temporomandibular disorders (TMD) with self-reported musculoskeletal pains. Eur J Pain 2011;15:1061-7 «PMID: 21664847»PubMed
    51. John MT, Miglioretti DL, LeResche L ym. Widespread pain as a risk factor for dysfunctional temporomandibular disorder pain. Pain 2003;102:257-263 «PMID: 12670667»PubMed
    52. Velly AM, Look JO, Schiffman E ym. The effect of fibromyalgia and widespread pain on the clinically significant temporomandibular muscle and joint pain disorders--a prospective 18-month cohort study. J Pain 2010;11:1155-64 «PMID: 20466595»PubMed
    53. Manfredini D, Winocur E, Ahlberg J ym. Psychosocial impairment in temporomandibular disorders patients. RDC/TMD axis II findings from a multicentre study. J Dent 2010;38:765-72 «PMID: 20600559»PubMed
    54. Fillingim RB, Slade GD, Diatchenko L ym. Summary of findings from the OPPERA baseline case-control study: implications and future directions. J Pain 2011;12:T102-7 «PMID: 22074748»PubMed
    55. Naylor B, Boag S, Gustin SM. New evidence for a pain personality? A critical review of the last 120 years of pain and personality. Scand J Pain 2017;17:58-67 «PMID: 28850375»PubMed
    56. Ahlberg K, Ahlberg J, Könönen M ym. Perceived orofacial pain and its associations with reported bruxism and insomnia symptoms in media personnel with or without irregular shift work. Acta Odontol Scand 2005;63:213-7 «PMID: 16040443»PubMed
    57. Smith MT, Wickwire EM, Grace EG ym. Sleep disorders and their association with laboratory pain sensitivity in temporomandibular joint disorder. Sleep 2009;32:779-90 «PMID: 19544755»PubMed
    58. Warren MP, Fried JL. Temporomandibular disorders and hormones in women. Cells Tissues Organs 2001;169:187-92 «PMID: 11455113»PubMed
    59. Wang J, Chao Y, Wan Q ym. The possible role of estrogen in the incidence of temporomandibular disorders. Med Hypotheses 2008;71:564-7 «PMID: 18597950»PubMed
    60. Kang SC, Lee DG, Choi JH ym. Association between estrogen receptor polymorphism and pain susceptibility in female temporomandibular joint osteoarthritis patients. Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36:391-4 «PMID: 17391927»PubMed
    61. Quinelato V, Bonato LL, Vieira AR ym. Association Between Polymorphisms in the Genes of Estrogen Receptors and the Presence of Temporomandibular Disorders and Chronic Arthralgia. J Oral Maxillofac Surg 2018;76:314.e1-314.e9 «PMID: 29175417»PubMed
    62. Sipilä K, Suominen AL, Alanen P ym. Association of clinical findings of temporomandibular disorders (TMD) with self-reported musculoskeletal pains. Eur J Pain 2011;15:1061-7 «PMID: 21664847»PubMed
    63. Gui MS, Pimentel MJ, Rizzatti-Barbosa CM. Temporomandibular disorders in fibromyalgia syndrome: a short-communication. Rev Bras Reumatol 2015;55:189-94 «PMID: 25440696»PubMed
    64. Ayouni I, Chebbi R, Hela Z ym. Comorbidity between fibromyalgia and temporomandibular disorders: a systematic review. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2019;128:33-42 «PMID: 30981530»PubMed
    65. Ögren M, Fältmars C, Lund B ym. Hypermobility and trauma as etiologic factors in patients with disc derangements of the temporomandibular joint. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1046-50 «PMID: 22658266»PubMed
    66. Dijkstra PU, Kropmans TJ, Stegenga B. The association between generalized joint hypermobility and temporomandibular joint disorders: a systematic review. J Dent Res 2002;81:158-63 «PMID: 11881629»PubMed
    67. Chang TH, Yuh DY, Wu YT ym. The association between temporomandibular disorders and joint hypermobility syndrome: a nationwide population-based study. Clin Oral Investig 2015;19:2123-32 «PMID: 25687768»PubMed
    68. Häggman-Henrikson B, List T, Westergren HT ym. Temporomandibular disorder pain after whiplash trauma: a systematic review. J Orofac Pain 2013;27:217-26 «PMID: 23882454»PubMed
    69. Niemi PM, Le Bell Y, Kylmälä M ym. Psychological factors and responses to artificial interferences in subjects with and without a history of temporomandibular disorders. Acta Odontol Scand 2006;64:300-5 «PMID: 16945896»PubMed
    70. Ferrando M, Andreu Y, Galdón MJ ym. Psychological variables and temporomandibular disorders: distress, coping, and personality. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;98:153-60 «PMID: 15316541»PubMed
    71. Celic R, Panduric J, Dulcic N. Psychologic status in patients with temporomandibular disorders. Int J Prosthodont 2006;19:28-9 «PMID: 16479755»PubMed
    72. Sipilä K, Mäki P, Laajala A ym. Association of depressiveness with chronic facial pain: a longitudinal study. Acta Odontol Scand 2013;71:644-9 «PMID: 22816436»PubMed
    73. Manfredini D, Landi N, Bandettini Di Poggio A ym. A critical review on the importance of psychological factors in temporomandibular disorders. Minerva Stomatol 2003;52:321-6, 327-30 «PMID: 12874536»PubMed
    74. Slade GD, Diatchenko L, Bhalang K ym. Influence of psychological factors on risk of temporomandibular disorders. J Dent Res 2007;86:1120-5 «PMID: 17959908»PubMed
    75. Velly AM, Look JO, Carlson C ym. The effect of catastrophizing and depression on chronic pain--a prospective cohort study of temporomandibular muscle and joint pain disorders. Pain 2011;152:2377-2383 «PMID: 21871734»PubMed
    76. Fillingim RB, Ohrbach R, Greenspan JD ym. Psychological factors associated with development of TMD: the OPPERA prospective cohort study. J Pain 2013;14:T75-90 «PMID: 24275225»PubMed
    77. De La Torre Canales G, Câmara-Souza MB, Muñoz Lora VRM ym. Prevalence of psychosocial impairment in temporomandibular disorder patients: A systematic review. J Oral Rehabil 2018;45:881-889 «PMID: 29972707»PubMed
    78. Guarda-Nardini L, Rossi A, Arboretti R ym. Single- or multiple-session viscosupplementation protocols for temporomandibular joint degenerative disorders: a randomized clinical trial. J Oral Rehabil 2015;42:521-8 «PMID: 25704621»PubMed
    79. Slade GD, Fillingim RB, Sanders AE ym. Summary of findings from the OPPERA prospective cohort study of incidence of first-onset temporomandibular disorder: implications and future directions. J Pain 2013;14:T116-24 «PMID: 24275219»PubMed
    80. Slade GD, Ohrbach R, Greenspan JD ym. Painful Temporomandibular Disorder: Decade of Discovery from OPPERA Studies. J Dent Res 2016;95:1084-92 «PMID: 27339423»PubMed
    81. Smith SB, Parisien M, Bair E ym. Genome-wide association reveals contribution of MRAS to painful temporomandibular disorder in males. Pain 2019;160:579-591 «PMID: 30431558»PubMed
    82. Sanders AE, Jain D, Sofer T ym. GWAS Identifies New Loci for Painful Temporomandibular Disorder: Hispanic Community Health Study/Study of Latinos. J Dent Res 2017;96:277-284 «PMID: 28081371»PubMed
    83. Diatchenko L, Slade GD, Nackley AG ym. Genetic basis for individual variations in pain perception and the development of a chronic pain condition. Hum Mol Genet 2005;14:135-43 «PMID: 15537663»PubMed
    84. Meloto CB, Serrano PO, Ribeiro-DaSilva MC ym. Genomics and the new perspectives for temporomandibular disorders. Arch Oral Biol 2011;56:1181-91 «PMID: 21536254»PubMed
    85. Smith SB, Maixner DW, Greenspan JD ym. Potential genetic risk factors for chronic TMD: genetic associations from the OPPERA case control study. J Pain 2011;12:T92-101 «PMID: 22074755»PubMed
    86. Mohlin BO, Derweduwen K, Pilley R ym. Malocclusion and temporomandibular disorder: a comparison of adolescents with moderate to severe dysfunction with those without signs and symptoms of temporomandibular disorder and their further development to 30 years of age. Angle Orthod 2004;74:319-27 «PMID: 15264641»PubMed
    87. Sipilä K, Ensio K, Hanhela H ym. Occlusal characteristics in subjects with facial pain compared to a pain-free control group. Cranio 2006;24:245-51 «PMID: 17086853»PubMed
    88. Seligman DA, Pullinger AG. Analysis of occlusal variables, dental attrition, and age for distinguishing healthy controls from female patients with intracapsular temporomandibular disorders. J Prosthet Dent 2000;83:76-82 «PMID: 10633025»PubMed
    89. Pahkala R, Qvarnström M. Can temporomandibular dysfunction signs be predicted by early morphological or functional variables? Eur J Orthod 2004;26:367-73 «PMID: 15366380»PubMed
    90. Henrikson T, Nilner M, Kurol J. Symptoms and signs of temporomandibular disorders before, during and after orthodontic treatment. Swed Dent J 1999;23:193-207 «PMID: 10901603»PubMed
    91. McNamara JA Jr, Türp JC. Orthodontic treatment and temporomandibular disorders: is there a relationship? Part 1: Clinical studies. J Orofac Orthop 1997;58:74-89 «PMID: 9114557»PubMed
    92. Kirveskari P, Jamsa T, Alanen P. Occlusal adjustment and the incidence of demand for temporomandibular disorder treatment. J Prosthet Dent 1998;79:433-8 «PMID: 9576319»PubMed
    93. Kirveskari P, Le Bell Y, Salonen M ym. Effect of elimination of occlusal interferences on signs and symptoms of craniomandibular disorder in young adults. J Oral Rehabil 1989;16:21-6 «PMID: 2746403»PubMed
    94. Le Bell Y, Jämsä T, Korri S ym. Effect of artificial occlusal interferences depends on previous experience of temporomandibular disorders. Acta Odontol Scand 2002;60:219-22 «PMID: 12222646»PubMed
    95. Sipilä K, Zitting P, Siira P ym. Temporomandibular disorders, occlusion, and neck pain in subjects with facial pain: a case-control study. Cranio 2002;20:158-64 «PMID: 12150261»PubMed
    96. Raustia AM, Pirttiniemi PM, Pyhtinen J. Correlation of occlusal factors and condyle position asymmetry with signs and symptoms of temporomandibular disorders in young adults. Cranio 1995;13:152-6 «PMID: 8949853»PubMed
    97. Jiménez-Silva A, Tobar-Reyes J, Vivanco-Coke S ym. Centric relation-intercuspal position discrepancy and its relationship with temporomandibular disorders. A systematic review. Acta Odontol Scand 2017;75:463-474 «PMID: 28641068»PubMed
    98. Jussila P, Krooks L, Näpänkangas R ym. The role of occlusion in temporomandibular disorders (TMD) in the Northern Finland Birth Cohort (NFBC) 1966. Cranio 2019;37:231-237 «PMID: 29308993»PubMed
    99. Manfredini D, Lombardo L, Siciliani G. Temporomandibular disorders and dental occlusion. A systematic review of association studies: end of an era? J Oral Rehabil 2017;44:908-923 «PMID: 28600812»PubMed
    100. Wang MQ, Xue F, He JJ ym. Missing posterior teeth and risk of temporomandibular disorders. J Dent Res 2009;88:942-5 «PMID: 19783804»PubMed
    101. Seligman DA, Pullinger AG. Dental attrition models predicting temporomandibular joint disease or masticatory muscle pain versus asymptomatic controls. J Oral Rehabil 2006;33:789-99 «PMID: 17002737»PubMed
    102. Lobbezoo F, Ahlberg J, Glaros AG ym. Bruxism defined and graded: an international consensus. J Oral Rehabil 2013;40:2-4 «PMID: 23121262»PubMed
    103. Lobbezoo F, Ahlberg J, Raphael KG ym. International consensus on the assessment of bruxism: Report of a work in progress. J Oral Rehabil 2018;45:837-844 «PMID: 29926505»PubMed
    104. Manfredini D, Ahlberg J, Aarab G ym. Towards a Standardized Tool for the Assessment of Bruxism (STAB)-Overview and general remarks of a multidimensional bruxism evaluation system. J Oral Rehabil 2020;47:549-556 «PMID: 31999846»PubMed
    105. Abe Y, Suganuma T, Ishii M ym. Association of genetic, psychological and behavioral factors with sleep bruxism in a Japanese population. J Sleep Res 2012;21:289-96 «PMID: 22545912»PubMed
    106. Ahlberg J, Piirtola M, Lobbezoo F ym. Correlates and genetics of self-reported sleep and awake bruxism in a nationwide twin cohort. J Oral Rehabil 2020;47:1110-1119 «PMID: 32613647»PubMed
    107. Bader G, Lavigne G. Sleep bruxism; an overview of an oromandibular sleep movement disorder. REVIEW ARTICLE. Sleep Med Rev 2000;4:27-43 «PMID: 12531159»PubMed
    108. Lobbezoo F, Naeije M. Bruxism is mainly regulated centrally, not peripherally. J Oral Rehabil 2001;28:1085-91 «PMID: 11874505»PubMed
    109. Carra MC, Huynh N, Lavigne G. Sleep bruxism: a comprehensive overview for the dental clinician interested in sleep medicine. Dent Clin North Am 2012;56:387-413 «PMID: 22480810»PubMed
    110. de Baat C, Verhoeff M, Ahlberg J ym. Medications and addictive substances potentially inducing or attenuating sleep bruxism and/or awake bruxism. J Oral Rehabil 2021;48:343-354 «PMID: 32716523»PubMed
    111. Carlsson GE, Magnusson T, Egermark I. Prediction of demand for treatment of temporomandibular disorders based on a 20-year follow-up study. J Oral Rehabil 2004;31:511-7 «PMID: 15189306»PubMed
    112. Manfredini D, Lobbezoo F. Relationship between bruxism and temporomandibular disorders: a systematic review of literature from 1998 to 2008. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;109:e26-50 «PMID: 20451831»PubMed
    113. Kirveskari P. Bruksismi. Duodecim 2006;122:678-8
    114. Crider A, Glaros AG, Gevirtz RN. Efficacy of biofeedback-based treatments for temporomandibular disorders. Appl Psychophysiol Biofeedback 2005;30:333-45 «PMID: 16385422»PubMed
    115. Mishra KD, Gatchel RJ, Gardea MA. The relative efficacy of three cognitive-behavioral treatment approaches to temporomandibular disorders. J Behav Med 2000;23:293-309 «PMID: 10863679»PubMed
    116. Jadidi F, Nørregaard O, Baad-Hansen L ym. Assessment of sleep parameters during contingent electrical stimulation in subjects with jaw muscle activity during sleep: a polysomnographic study. Eur J Oral Sci 2011;119:211-8 «PMID: 21564315»PubMed
    117. Raphael KG, Janal MN, Sirois DA ym. Effect of contingent electrical stimulation on masticatory muscle activity and pain in patients with a myofascial temporomandibular disorder and sleep bruxism. J Orofac Pain 2013;27:21-31 «PMID: 23424717»PubMed
    118. Persaud R, Garas G, Silva S ym. An evidence-based review of botulinum toxin (Botox) applications in non-cosmetic head and neck conditions. JRSM Short Rep 2013;4:10 «PMID: 23476731»PubMed
    119. Ernberg M, Hedenberg-Magnusson B, List T ym. Efficacy of botulinum toxin type A for treatment of persistent myofascial TMD pain: a randomized, controlled, double-blind multicenter study. Pain 2011;152:1988-1996 «PMID: 21514731»PubMed
    120. Sycha T, Kranz G, Auff E ym. Botulinum toxin in the treatment of rare head and neck pain syndromes: a systematic review of the literature. J Neurol 2004;251 Suppl 1:I19-30 «PMID: 14991339»PubMed
    121. Häggman-Henrikson B, Alstergren P, Davidson T ym. Pharmacological treatment of oro-facial pain - health technology assessment including a systematic review with network meta-analysis. J Oral Rehabil 2017;44:800-826 «PMID: 28884860»PubMed
    122. Ågren M, Sahin C, Pettersson M. The effect of botulinum toxin injections on bruxism: A systematic review. J Oral Rehabil 2020;47:395-402 «PMID: 31769044»PubMed
    123. Lobbezoo F, Ahlberg J, Manfredini D ym. Are bruxism and the bite causally related? J Oral Rehabil 2012;39:489-501 «PMID: 22489928»PubMed
    124. Okeson JP. Management of temporomandibular disorders and occlusion. St. Louis, Elsevier, 2019:186-7
    125. Schiffman E, Ohrbach R, Truelove E ym. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD) for Clinical and Research Applications: recommendations of the International RDC/TMD Consortium Network* and Orofacial Pain Special Interest Group†. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:6-27 «PMID: 24482784»PubMed
    126. Sipilä K, Leskinen J, Suvinen T. Purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden uusi diagnostikka-Axis I. Suomen Hammaslääkärilehti 2017;2:18-23
    127. Suvinen T, Sipilä K, Forssell H. Purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden uusi diagnostikka-Axis II. Suomen Hammaslääkärilehti 2017;2:24-29
    128. Ohrbach R, editor. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders:Assessment Instruments. Version 15May2016.[Diagnostiset Kriteerit Purentaelimistön Kivuille ja Toimintahäiriöille (DC/TMD-FIN):Tutkimusinstrumentit: FinnishVersion 25May2016]Sipilä K, Suvinen T,Trans.www.rdc-tmdinternational.org.Accessed on 11.10.2020.
    129. Lövgren A, Visscher CM, Häggman-Henrikson B ym. Validity of three screening questions (3Q/TMD) in relation to the DC/TMD. J Oral Rehabil 2016;43:729-36 «PMID: 27573533»PubMed
    130. Peck CC, Goulet JP, Lobbezoo F ym. Expanding the taxonomy of the diagnostic criteria for temporomandibular disorders. J Oral Rehabil 2014;41:2-23 «PMID: 24443898»PubMed
    131. Leskinen J, Suvinen T, Teerijoki-Oksa T ym. Diagnostic criteria for temporomandibular disorders (DC/TMD): interexaminer reliability of the Finnish version of Axis I clinical diagnoses. J Oral Rehabil 2017;44:493-499 «PMID: 28407454»PubMed
    132. Nilsson IM, List T, Drangsholt M. The reliability and validity of self-reported temporomandibular disorder pain in adolescents. J Orofac Pain 2006;20:138-44 «PMID: 16708831»PubMed
    133. Magnusson T, Helkimo H. Temporomandibular Disorders. Kirjassa: Pediatric dentistry. A clinical approach. Eds. Koch G, Poulsen S, 2nd edition. Wiley Blackwell 2009, UK.
    134. Gaffney A. Cognitive developmental aspects of pain in school-age children. In: Schlechter NL, Berde CB, Yaster M (eds). Pain in Infants, Children and Adolescents. Hong Kong: William & Wilkins Baltimore; 1993 pp. 75-85
    135. Tsze DS, Hirschfeld G, Dayan PS ym. Defining No Pain, Mild, Moderate, and Severe Pain Based on the Faces Pain Scale-Revised and Color Analog Scale in Children With Acute Pain. Pediatr Emerg Care 2018;34:537-544 «PMID: 27228146»PubMed
    136. Nydell A, Helkimo M, Koch G. Craniomandibular disorders in children--a critical review of the literature. Swed Dent J 1994;18:191-205 «PMID: 7871479»PubMed
    137. Aromaa M, Rautava P, Helenius H ym. Factors of early life as predictors of headache in children at school entry. Headache 1998;38:23-30 «PMID: 9504999»PubMed
    138. Liljeström MR, Aromaa M, Bell YL ym. Familial occurrence of signs of temporomandibular disorders in headache children and their mothers. Acta Odontol Scand 2007;65:134-40 «PMID: 17514514»PubMed
    139. Laimi K, Metsähonkala L, Anttila P ym. Outcome of headache frequency in adolescence. Cephalalgia 2006;26:604-12 «PMID: 16674770»PubMed
    140. Honda K, Larheim TA, Maruhashi K ym. Osseous abnormalities of the mandibular condyle: diagnostic reliability of cone beam computed tomography compared with helical computed tomography based on an autopsy material. Dentomaxillofac Radiol 2006;35:152-7 «PMID: 16618847»PubMed
    141. Honey OB, Scarfe WC, Hilgers MJ ym. Accuracy of cone-beam computed tomography imaging of the temporomandibular joint: comparisons with panoramic radiology and linear tomography. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2007;132:429-38 «PMID: 17920495»PubMed
    142. Ikeda K, Kawamura A. Assessment of optimal condylar position with limited cone-beam computed tomography. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2009;135:495-501 «PMID: 19361736»PubMed
    143. Ikeda K, Kawamura A, Ikeda R. Assessment of optimal condylar position in the coronal and axial planes with limited cone-beam computed tomography. J Prosthodont 2011;20:432-8 «PMID: 21689204»PubMed
    144. SEDENTEXCT. “Radiation Protection: Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology”, Evidence based guidelines 2011 (v2.0 Final); saatavilla osoitteessa: http://www.sedentexct.eu/guidelines
    145. Ribeiro-Rotta RF, Marques KD, Pacheco MJ ym. Do computed tomography and magnetic resonance imaging add to temporomandibular joint disorder treatment? A systematic review of diagnostic efficacy. J Oral Rehabil 2011;38:120-35 «PMID: 20678103»PubMed
    146. Larheim TA, Katzberg RW, Westesson PL ym. MR evidence of temporomandibular joint fluid and condyle marrow alterations: occurrence in asymptomatic volunteers and symptomatic patients. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:113-7 «PMID: 11405445»PubMed
    147. Schellhas KP. Internal derangement of the temporomandibular joint: radiologic staging with clinical, surgical, and pathologic correlation. Magn Reson Imaging 1989;7:495-515 «PMID: 2607900»PubMed
    148. Raustia AM, Pyhtinen J, Pernu H. Clinical, magnetic-resonance imaging and surgical findings in patients with temporomandibular joint disorder--a survey of 47 patients. Rofo 1994;160:406-11 «PMID: 8173050»PubMed
    149. Kerstens HC, Golding RP, Valk J ym. Magnetic resonance imaging of partial temporomandibular joint disc displacement. J Oral Maxillofac Surg 1989;47:25-9 «PMID: 2911054»PubMed
    150. Tallents RH, Katzberg RW, Murphy W ym. Magnetic resonance imaging findings in asymptomatic volunteers and symptomatic patients with temporomandibular disorders. J Prosthet Dent 1996;75:529-33 «PMID: 8709019»PubMed
    151. Katzberg RW, Westesson PL, Tallents RH ym. Anatomic disorders of the temporomandibular joint disc in asymptomatic subjects. J Oral Maxillofac Surg 1996;54:147-53; discussion 153-5 «PMID: 8604061»PubMed
    152. Tomas X, Pomes J, Berenguer J ym. MR imaging of temporomandibular joint dysfunction: a pictorial review. Radiographics 2006;26:765-81 «PMID: 16702453»PubMed
    153. Westesson PL, Brooks SL. Temporomandibular joint: relationship between MR evidence of effusion and the presence of pain and disk displacement. AJR Am J Roentgenol 1992;159:559-63 «PMID: 1503025»PubMed
    154. Larheim TA, Westesson PL, Sano T. MR grading of temporomandibular joint fluid: association with disk displacement categories, condyle marrow abnormalities and pain. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:104-12 «PMID: 11405444»PubMed
    155. Emshoff R, Brandlmaier I, Bertram S ym. Relative odds of temporomandibular joint pain as a function of magnetic resonance imaging findings of internal derangement, osteoarthrosis, effusion, and bone marrow edema. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95:437-45 «PMID: 12686927»PubMed
    156. Larheim TA. Role of magnetic resonance imaging in the clinical diagnosis of the temporomandibular joint. Cells Tissues Organs 2005;180:6-21 «PMID: 16088129»PubMed
    157. Matsubara R, Yanagi Y, Oki K ym. Assessment of MRI findings and clinical symptoms in patients with temporomandibular joint disorders. Dentomaxillofac Radiol 2018;47:20170412 «PMID: 29451403»PubMed
    158. Koh KJ, List T, Petersson A ym. Relationship between clinical and magnetic resonance imaging diagnoses and findings in degenerative and inflammatory temporomandibular joint diseases: a systematic literature review. J Orofac Pain 2009;23:123-39 «PMID: 19492537»PubMed
    159. Park JW, Song HH, Roh HS ym. Correlation between clinical diagnosis based on RDC/TMD and MRI findings of TMJ internal derangement. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:103-8 «PMID: 22000957»PubMed
    160. Pupo YM, Pantoja LL, Veiga FF ym. Diagnostic validity of clinical protocols to assess temporomandibular disk displacement disorders: a meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2016;122:572-586 «PMID: 27765328»PubMed
    161. Kalso, Haanpää, Hamunen, Kontinen, Vainio (toim.) Kipu. 4. painos, Kustannus Oy Duodecim 2018
    162. Kontturi-Narhi V. Dentin hypersensitivity - factors related to the occurrence of pain symptoms. Kuopion yliopiston julkaisuja B. Hammaslääketiede 5. 1993
    163. Bergenholz G, Horsted-Bindslev P, Reit C (toim.) Texbook of Endodontology. Second edition Oxford, UK: Blackwell Publishing, 2010:255-76
    164. Nieminen M, Aro K, Jouhi L ym. Causes for delay before specialist consultation in head and neck cancer. Acta Oncol 2018;57:1677-1686 «PMID: 30141700»PubMed
    165. Sharav, Benoliel (toim.) Orofacial pain and headache. Second edition. Quintessence Publishing Co, 2015
    166. van der Geest KSM, Sandovici M, Brouwer E ym. Diagnostic Accuracy of Symptoms, Physical Signs, and Laboratory Tests for Giant Cell Arteritis: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med 2020;180:1295-1304 «PMID: 32804186»PubMed
    167. Kuttila S. Secondary aural symptoms in relation to cranio-cervical and general disorders. Turku, Turun yliopisto, 2003
    168. Porto De Toledo I, Stefani FM, Porporatti AL ym. Prevalence of otologic signs and symptoms in adult patients with temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2017;21:597-605 «PMID: 27511214»PubMed
    169. Visscher CM, Schouten MJ, Ligthart L ym. Shared Genetics of Temporomandibular Disorder Pain and Neck Pain: Results of a Twin Study. J Oral Facial Pain Headache 2018;32:107–112 «PMID: 29509827»PubMed
    170. Marklund S, Wiesinger B, Wänman A. Reciprocal influence on the incidence of symptoms in trigeminally and spinally innervated areas. Eur J Pain 2010;14:366-71 «PMID: 19640751»PubMed
    171. Vivaldi D, Di Giosia M, Tchivileva IE ym. Headache attributed to TMD Is Associated With the Presence of Comorbid Bodily Pain: A Case-Control Study. Headache 2018;58:1593-1600 «PMID: 30178880»PubMed
    172. Kuttila M. Treatment need for temporomandibular disorders in adults. A longitudinal study. Turku, Turun yliopisto, 1998
    173. Visscher CM, Lobbezoo F, de Boer W ym. Prevalence of cervical spinal pain in craniomandibular pain patients. Eur J Oral Sci 2001;109:76-80 «PMID: 11347659»PubMed
    174. Wiesinger B, Malker H, Englund E ym. Does a dose-response relation exist between spinal pain and temporomandibular disorders? BMC Musculoskelet Disord 2009;10:28 «PMID: 19254384»PubMed
    175. Dahan H, Shir Y, Velly A ym. Specific and number of comorbidities are associated with increased levels of temporomandibular pain intensity and duration. J Headache Pain 2015;16:528 «PMID: 26002637»PubMed
    176. List T, Jensen RH. Temporomandibular disorders: Old ideas and new concepts. Cephalalgia 2017;37:692-704 «PMID: 28068790»PubMed
    177. Costa YM, Conti PC, de Faria FA ym. Temporomandibular disorders and painful comorbidities: clinical association and underlying mechanisms. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2017;123:288-297 «PMID: 28153123»PubMed
    178. Bille B. A 40-year follow-up of school children with migraine. Cephalalgia 1997;17:488-91; discussion 487 «PMID: 9209767»PubMed
    179. Guidetti V, Galli F. Evolution of headache in childhood and adolescence: an 8-year follow-up. Cephalalgia 1998;18:449-54 «PMID: 9793696»PubMed
    180. Monastero R, Camarda C, Pipia C ym. Prognosis of migraine headaches in adolescents: a 10-year follow-up study. Neurology 2006;67:1353-6 «PMID: 17060559»PubMed
    181. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS) The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition. Cephalalgia 2018;38:1-211 «PMID: 29368949»PubMed
    182. Graff-Radford SB. Facial pain. Curr Opin Neurol 2000;13:291-6 «PMID: 10871253»PubMed
    183. Forssell H, Kirveskari P, Kangasniemi P. Changes in headache after treatment of mandibular dysfunction. Cephalalgia 1985;5:229-36 «PMID: 3910260»PubMed
    184. von Piekartz H, Lüdtke K. Effect of treatment of temporomandibular disorders (TMD) in patients with cervicogenic headache: a single-blind, randomized controlled study. Cranio 2011;29:43-56 «PMID: 21370769»PubMed
    185. Doepel M, Nilner M, Ekberg E ym. Headache: short- and long-term effectiveness of a prefabricated appliance compared to a stabilization appliance. Acta Odontol Scand 2011;69:129-36 «PMID: 21142584»PubMed
    186. Mongini F, Evangelista A, Milani C ym. An educational and physical program to reduce headache, neck/shoulder pain in a working community: a cluster-randomized controlled trial. PLoS One 2012;7:e29637 «PMID: 22253751»PubMed
    187. Costa YM, Porporatti AL, Stuginski-Barbosa J ym. Headache Attributed to Masticatory Myofascial Pain: Clinical Features and Management Outcomes. J Oral Facial Pain Headache 2015;29:323-30 «PMID: 26485379»PubMed
    188. Jensen R, Rasmussen BK, Pedersen B ym. Muscle tenderness and pressure pain thresholds in headache. A population study. Pain 1993;52:193-199 «PMID: 8455967»PubMed
    189. Ballegaard V, Thede-Schmidt-Hansen P, Svensson P ym. Are headache and temporomandibular disorders related? A blinded study. Cephalalgia 2008;28:832-41 «PMID: 18498400»PubMed
    190. Liljeström MR, Le Bell Y, Anttila P ym. Headache children with temporomandibular disorders have several types of pain and other symptoms. Cephalalgia 2005;25:1054-60 «PMID: 16232157»PubMed
    191. Melo CE, Oliveira JL, Jesus AC ym. Temporomandibular disorders dysfunction in headache patients. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2012;17:e1042-6 «PMID: 22926473»PubMed
    192. Franco AL, Gonçalves DA, Castanharo SM ym. Migraine is the most prevalent primary headache in individuals with temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2010;24:287-92 «PMID: 20664830»PubMed
    193. Tchivileva IE, Ohrbach R, Fillingim RB ym. Temporal change in headache and its contribution to the risk of developing first-onset temporomandibular disorder in the Orofacial Pain: Prospective Evaluation and Risk Assessment (OPPERA) study. Pain 2017;158:120-129 «PMID: 27984525»PubMed
    194. Svensson P. Painful issues in head pain classification. Pain 2011;152:713-714 «PMID: 21282007»PubMed
    195. Conti PC, Costa YM, Gonçalves DA ym. Headaches and myofascial temporomandibular disorders: overlapping entities, separate managements? J Oral Rehabil 2016;43:702-15 «PMID: 27191928»PubMed
    196. Liljeström MR, Jämsä A, Le Bell Y ym. Signs and symptoms of temporomandibular disorders in children with different types of headache. Acta Odontol Scand 2001;59:413-7 «PMID: 11831493»PubMed
    197. Liljeström MR, Le Bell Y, Laimi K ym. Are signs of temporomandibular disorders stable and predictable in adolescents with headache? Cephalalgia 2008;28:619-25 «PMID: 18422716»PubMed
    198. Jääskeläinen SK, Teerijoki-Oksa T, Virtanen A ym. Sensory regeneration following intraoperatively verified trigeminal nerve injury. Neurology 2004;62:1951-7 «PMID: 15184595»PubMed
    199. Forssell H, Tenovuo O, Silvoniemi P ym. Differences and similarities between atypical facial pain and trigeminal neuropathic pain. Neurology 2007;69:1451-9 «PMID: 17909158»PubMed
    200. Hagelberg N, Forssell H, Aalto S ym. Altered dopamine D2 receptor binding in atypical facial pain. Pain 2003;106:43-8 «PMID: 14581109»PubMed
    201. Baad-Hansen L, Pigg M, Ivanovic SE ym. Intraoral somatosensory abnormalities in patients with atypical odontalgia--a controlled multicenter quantitative sensory testing study. Pain 2013;154:1287-94 «PMID: 23725780»PubMed
    202. Forssell H, Jääskeläinen S, Tenovuo O ym. Sensory dysfunction in burning mouth syndrome. Pain 2002;99:41-7 «PMID: 12237182»PubMed
    203. Jones GT, Atzeni F, Beasley M ym. The prevalence of fibromyalgia in the general population: a comparison of the American College of Rheumatology 1990, 2010, and modified 2010 classification criteria. Arthritis Rheumatol 2015;67:568-75 «PMID: 25323744»PubMed
    204. Mikkelson M. Reumataudit ja fibromyalgia. Kirjassa Arokoski J, Alaranta H, Pohjolainen T (toim.) Fysiatria. Keuruu: Otavan Kirjapaino OY 2009, s. 329-341
    205. Manfredini D, Tognini F, Montagnani G ym. Comparison of masticatory dysfunction in temporomandibular disorders and fibromyalgia. Minerva Stomatol 2004;53:641-50 «PMID: 15894939»PubMed
    206. Slade GD, Greenspan JD, Fillingim RB ym. Overlap of Five Chronic Pain Conditions: Temporomandibular Disorders, Headache, Back Pain, Irritable Bowel Syndrome, and Fibromyalgia. J Oral Facial Pain Headache 2020;34:s15-s28 «PMID: 32975538»PubMed
    207. Voog U, Alstergren P, Eliasson S ym. Progression of radiographic changes in the temporomandibular joints of patients with rheumatoid arthritis in relation to inflammatory markers and mediators in the blood. Acta Odontol Scand 2004;62:7-13 «PMID: 15124777»PubMed
    208. Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. Clinical and radiographic findings of the temporomandibular joint in patients with various rheumatic diseases. A case-control study. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;99:455-63 «PMID: 15772594»PubMed
    209. Helenius LM, Tervahartiala P, Helenius I ym. Clinical, radiographic and MRI findings of the temporomandibular joint in patients with different rheumatic diseases. Int J Oral Maxillofac Surg 2006;35:983-9 «PMID: 17052893»PubMed
    210. Kunnamo I. Arthritis in children: epidemiology, clinical features, and differential diagnosis. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1988
    211. Stoll ML, Sharpe T, Beukelman T ym. Risk factors for temporomandibular joint arthritis in children with juvenile idiopathic arthritis. J Rheumatol 2012;39:1880-7 «PMID: 22589268»PubMed
    212. Twilt M, Schulten AJ, Verschure F ym. Long-term followup of temporomandibular joint involvement in juvenile idiopathic arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:546-52 «PMID: 18383409»PubMed
    213. Twilt M, Arends LR, Cate RT ym. Incidence of temporomandibular involvement in juvenile idiopathic arthritis. Scand J Rheumatol 2007;36:184-8 «PMID: 17657671»PubMed
    214. Stoustrup P, Herlin T, Spiegel L ym. Standardizing the Clinical Orofacial Examination in Juvenile Idiopathic Arthritis: An Interdisciplinary, Consensus-based, Short Screening Protocol. J Rheumatol 2020;47:1397-1404 «PMID: 31787607»PubMed
    215. Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. HLA-DRB1* alleles and temporomandibular joint erosion in patients with various rheumatic diseases. Scand J Rheumatol 2004;33:24-9 «PMID: 15124939»PubMed
    216. Helenius LM, Hietanen JH, Helenius I ym. Focal sialadenitis in patients with ankylosing spondylitis and spondyloarthropathy: a comparison with patients with rheumatoid arthritis or mixed connective tissue disease. Ann Rheum Dis 2001;60:744-9 «PMID: 11454637»PubMed
    217. Könönen M, Wenneberg B . Kirjassa: Laskin DM, Greene CS, Hylander WL (toim.) Temporomandibular disorders. An evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence Publishing Co, Inc 2006 
    218. Kononen M. Craniomandibular disorders in psoriatic arthritis. A radiographic and clinical study. Väitöskirja, University of Helsinki 1987
    219. Könönen M. Signs and symptoms of craniomandibular disorders in men with Reiter's disease. J Craniomandib Disord 1992;6:247-53 «PMID: 1298759»PubMed
    220. Könönen M, Kovero O, Wenneberg B ym. Radiographic signs in the temporomandibular joint in Reiter's disease. J Orofac Pain 2002;16:143-7 «PMID: 12043521»PubMed
    221. Leighty SM, Spach DH, Myall RW ym. Septic arthritis of the temporomandibular joint: review of the literature and report of two cases in children. Int J Oral Maxillofac Surg 1993;22:292-7 «PMID: 8245570»PubMed
    222. Kopp S. Medical management of TMJ arthritis. Kirjassa: Laskin DM, Greene CS, Hylander WL (toim.) Temporomandibular disorders. An evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence Publishing Co, Inc 2006
    223. Tegelberg A, Kopp S. Short-term effect of physical training on temporomandibular joint disorder in individuals with rheumatoid arthritis and ankylosing spondylitis. Acta Odontol Scand 1988;46:49-56 «PMID: 3164163»PubMed
    224. Kopp S, Akerman S, Nilner M. Short-term effects of intra-articular sodium hyaluronate, glucocorticoid, and saline injections on rheumatoid arthritis of the temporomandibular joint. J Craniomandib Disord 1991;5:231-8 «PMID: 1814964»PubMed
    225. Wenneberg B, Kopp S, Gröndahl HG. Long-term effect of intra-articular injections of a glucocorticosteroid into the TMJ: a clinical and radiographic 8-year follow-up. J Craniomandib Disord 1991;5:11-8 «PMID: 1809765»PubMed
    226. Vallon D, Akerman S, Nilner M ym. Long-term follow-up of intra-articular injections into the temporomandibular joint in patients with rheumatoid arthritis. Swed Dent J 2002;26:149-58 «PMID: 12611144»PubMed
    227. de Souza RF, Lovato da Silva CH, Nasser M ym. Interventions for the management of temporomandibular joint osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD007261 «PMID: 22513948»PubMed
    228. Stoustrup P, Resnick CM, Pedersen TK ym. Standardizing Terminology and Assessment for Orofacial Conditions in Juvenile Idiopathic Arthritis: International, Multidisciplinary Consensus-based Recommendations. J Rheumatol 2019;46:518-522 «PMID: 30647179»PubMed
    229. Kurita H, Kurashina K, Kotani A. Clinical effect of full coverage occlusal splint therapy for specific temporomandibular disorder conditions and symptoms. J Prosthet Dent 1997;78:506-10 «PMID: 9399195»PubMed
    230. Türp JC, Jokstad A, Motschall E ym. Is there a superiority of multimodal as opposed to simple therapy in patients with temporomandibular disorders? A qualitative systematic review of the literature. Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:138-50 «PMID: 17594378»PubMed
    231. Roldán-Barraza C, Janko S, Villanueva J ym. A systematic review and meta-analysis of usual treatment versus psychosocial interventions in the treatment of myofascial temporomandibular disorder pain. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:205-22 «PMID: 25068215»PubMed
    232. Randhawa K, Bohay R, Côté P ym. The Effectiveness of Noninvasive Interventions for Temporomandibular Disorders: A Systematic Review by the Ontario Protocol for Traffic Injury Management (OPTIMa) Collaboration. Clin J Pain 2016;32:260-78 «PMID: 25924094»PubMed
    233. Aggarwal VR, Fu Y, Main CJ ym. The effectiveness of self-management interventions in adults with chronic orofacial pain: A systematic review, meta-analysis and meta-regression. Eur J Pain 2019;23:849-865 «PMID: 30620145»PubMed
    234. Huhtela OS, Koivisto N, Hägg V ym. Effectiveness of applied relaxation method vs splint in treatment of temporomandibular disorders in Finnish students. J Oral Rehabil 2020;47:123-131 «PMID: 31493297»PubMed
    235. Hadhazy VA, Ezzo J, Creamer P ym. Mind-body therapies for the treatment of fibromyalgia. A systematic review. J Rheumatol 2000;27:2911-8 «PMID: 11128685»PubMed
    236. Anastassaki A, Magnusson T. Patients referred to a specialist clinic because of suspected temporomandibular disorders: a survey of 3194 patients in respect of diagnoses, treatments, and treatment outcome. Acta Odontol Scand 2004;62:183-92 «PMID: 15513414»PubMed
    237. Shimada A, Ishigaki S, Matsuka Y ym. Effects of exercise therapy on painful temporomandibular disorders. J Oral Rehabil 2019;46:475-481 «PMID: 30664815»PubMed
    238. Furlan RM, Giovanardi RS, Britto AT ym. The use of superficial heat for treatment of temporomandibular disorders: an integrative review. Codas 2015;27:207-12 «PMID: 26107088»PubMed
    239. Magnusson T, Syrén M. Therapeutic jaw exercises and interocclusal appliance therapy. A comparison between two common treatments of temporomandibular disorders. Swed Dent J 1999;23:27-37 «PMID: 10371003»PubMed
    240. De Laat A, Stappaerts K, Papy S. Counseling and physical therapy as treatment for myofascial pain of the masticatory system. J Orofac Pain 2003;17:42-9 «PMID: 12756930»PubMed
    241. Carlson CR, Bertrand PM, Ehrlich AD ym. Physical self-regulation training for the management of temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2001;15:47-55 «PMID: 11889647»PubMed
    242. Nicolakis P, Erdogmus B, Kopf A ym. Effectiveness of exercise therapy in patients with internal derangement of the temporomandibular joint. J Oral Rehabil 2001;28:1158-64 «PMID: 11874517»PubMed
    243. Nicolakis P, Erdogmus B, Kopf A ym. Effectiveness of exercise therapy in patients with myofascial pain dysfunction syndrome. J Oral Rehabil 2002;29:362-8 «PMID: 11966970»PubMed
    244. Bae Y, Park Y. The Effect of Relaxation Exercises for the Masticator Muscles on Temporomandibular Joint Dysfunction (TMD). J Phys Ther Sci 2013;25:583-6 «PMID: 24259807»PubMed
    245. Craane B, Dijkstra PU, Stappaerts K ym. Randomized controlled trial on physical therapy for TMJ closed lock. J Dent Res 2012;91:364-9 «PMID: 22318373»PubMed
    246. Schiffman EL, Look JO, Hodges JS ym. Randomized effectiveness study of four therapeutic strategies for TMJ closed lock. J Dent Res 2007;86:58-63 «PMID: 17189464»PubMed
    247. Anderson BE, Bliven KCH. The Use of Breathing Exercises in the Treatment of Chronic, Nonspecific Low Back Pain. J Sport Rehabil 2017;26:452-458 «PMID: 27632818»PubMed
    248. Jerath R, Crawford MW, Barnes VA ym. Self-regulation of breathing as a primary treatment for anxiety. Appl Psychophysiol Biofeedback 2015;40:107-15 «PMID: 25869930»PubMed
    249. Ferendiuk E, Bieganska JM, Kazana P ym. Progressive muscle relaxation according to Jacobson in treatment of the patients with temporomandibular joint disorders. Folia Med Cracov 2019;59:113-122 «PMID: 31891364»PubMed
    250. Hilton L, Hempel S, Ewing BA ym. Mindfulness Meditation for Chronic Pain: Systematic Review and Meta-analysis. Ann Behav Med 2017;51:199-213 «PMID: 27658913»PubMed
    251. Ball EF, Nur Shafina Muhammad Sharizan E, Franklin G ym. Does mindfulness meditation improve chronic pain? A systematic review. Curr Opin Obstet Gynecol 2017;29:359-366 «PMID: 28961631»PubMed
    252. Schumer MC, Lindsay EK, Creswell JD. Brief mindfulness training for negative affectivity: A systematic review and meta-analysis. J Consult Clin Psychol 2018;86:569-583 «PMID: 29939051»PubMed
    253. Rusch HL, Rosario M, Levison LM ym. The effect of mindfulness meditation on sleep quality: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Ann N Y Acad Sci 2019;1445:5-16 «PMID: 30575050»PubMed
    254. Abrahamsen R, Baad-Hansen L, Zachariae R ym. Effect of hypnosis on pain and blink reflexes in patients with painful temporomandibular disorders. Clin J Pain 2011;27:344-51 «PMID: 21178599»PubMed
    255. Al-Moraissi EA, Farea R, Qasem KA ym. Effectiveness of occlusal splint therapy in the management of temporomandibular disorders: network meta-analysis of randomized controlled trials. Int J Oral Maxillofac Surg 2020;49:1042-1056 «PMID: 31982236»PubMed
    256. Kuzmanovic Pficer J, Dodic S, Lazic V ym. Occlusal stabilization splint for patients with temporomandibular disorders: Meta-analysis of short and long term effects. PLoS One 2017;12:e0171296 «PMID: 28166255»PubMed
    257. Türp JC, Komine F, Hugger A. Efficacy of stabilization splints for the management of patients with masticatory muscle pain: a qualitative systematic review. Clin Oral Investig 2004;8:179-95 «PMID: 15179561»PubMed
    258. Wänman A, Marklund S. Treatment outcome of supervised exercise, home exercise and bite splint therapy, respectively, in patients with symptomatic disc displacement with reduction: A randomised clinical trial. J Oral Rehabil 2020;47:143-149 «PMID: 31520538»PubMed
    259. Baad-Hansen L, Jadidi F, Castrillon E ym. Effect of a nociceptive trigeminal inhibitory splint on electromyographic activity in jaw closing muscles during sleep. J Oral Rehabil 2007;34:105-11 «PMID: 17244232»PubMed
    260. Klasser GD, Greene CS, Lavigne GJ. Oral appliances and the management of sleep bruxism in adults: a century of clinical applications and search for mechanisms. Int J Prosthodont 2010;23:453-62 «PMID: 20859563»PubMed
    261. Nikolopoulou M, Ahlberg J, Visscher CM ym. Effects of occlusal stabilization splints on obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. J Orofac Pain 2013;27:199-205 «PMID: 23882452»PubMed
    262. Lundh H, Westesson PL, Kopp S ym. Anterior repositioning splint in the treatment of temporomandibular joints with reciprocal clicking: comparison with a flat occlusal splint and an untreated control group. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60:131-6 «PMID: 3862019»PubMed
    263. Tecco S, Festa F, Salini V ym. Treatment of joint pain and joint noises associated with a recent TMJ internal derangement: a comparison of an anterior repositioning splint, a full-arch maxillary stabilization splint, and an untreated control group. Cranio 2004;22:209-19 «PMID: 15293777»PubMed
    264. Simmons HC 3rd, Board of Directors, American Academy of Craniofacial Pain.. Guidelines for anterior repositioning appliance therapy for the management of craniofacial pain and TMD. Cranio 2005;23:300-5 «PMID: 16353472»PubMed
    265. Alessandri-Bonetti A, Bortolotti F, Moreno-Hay I ym. Effects of mandibular advancement device for obstructive sleep apnea on temporomandibular disorders: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2019;48:101211 «PMID: 31605905»PubMed
    266. Hamoda MM, Almeida FR, Pliska BT. Long-term side effects of sleep apnea treatment with oral appliances: nature, magnitude and predictors of long-term changes. Sleep Med 2019;56:184-191 «PMID: 30850300»PubMed
    267. Ramar K, Dort LC, Katz SG ym. Clinical Practice Guideline for the Treatment of Obstructive Sleep Apnea and Snoring with Oral Appliance Therapy: An Update for 2015. J Clin Sleep Med 2015;11:773-827 «PMID: 26094920»PubMed
    268. Martin WJ, Forouzanfar T. The efficacy of anticonvulsants on orofacial pain: a systematic review. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2011;111:627-33 «PMID: 21497736»PubMed
    269. List T, Axelsson S. Management of TMD: evidence from systematic reviews and meta-analyses. J Oral Rehabil 2010;37:430-51 «PMID: 20438615»PubMed
    270. Cascos-Romero J, Vázquez-Delgado E, Vázquez-Rodríguez E ym. The use of tricyclic antidepressants in the treatment of temporomandibular joint disorders: systematic review of the literature of the last 20 years. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2009;14:E3-7 «PMID: 19114953»PubMed
    271. Mujakperuo HR, Watson M, Morrison R ym. Pharmacological interventions for pain in patients with temporomandibular disorders. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004715 «PMID: 20927737»PubMed
    272. Okeson JP. Ed Management of temporomandibular disorders and occlusion. 8 ed, St.Louis, Missouri: Elsevier, 2019
    273. Laskin DM, Greene CS, Hylander WL. Eds. TMDs an evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence publishing co, 2006
    274. List T, Axelsson S, Leijon G. Pharmacologic interventions in the treatment of temporomandibular disorders, atypical facial pain, and burning mouth syndrome. A qualitative systematic review. J Orofac Pain 2003;17:301-10 «PMID: 14737874»PubMed
    275. Coxib and traditional NSAID Trialists' (CNT) Collaboration., Bhala N, Emberson J ym. Vascular and upper gastrointestinal effects of non-steroidal anti-inflammatory drugs: meta-analyses of individual participant data from randomised trials. Lancet 2013;382:769-79 «PMID: 23726390»PubMed
    276. Ta LE, Dionne RA. Treatment of painful temporomandibular joints with a cyclooxygenase-2 inhibitor: a randomized placebo-controlled comparison of celecoxib to naproxen. Pain 2004;111:13-21 «PMID: 15327804»PubMed
    277. Fishbain D. Evidence-based data on pain relief with antidepressants. Ann Med 2000;32:305-16 «PMID: 10949061»PubMed
    278. Finnerup NB, Attal N, Haroutounian S ym. Pharmacotherapy for neuropathic pain in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2015;14:162-73 «PMID: 25575710»PubMed
    279. Plesh O, Curtis D, Levine J ym. Amitriptyline treatment of chronic pain in patients with temporomandibular disorders. J Oral Rehabil 2000;27:834-41 «PMID: 11065017»PubMed
    280. Rizzatti-Barbosa CM, Nogueira MT, de Andrade ED ym. Clinical evaluation of amitriptyline for the control of chronic pain caused by temporomandibular joint disorders. Cranio 2003;21:221-5 «PMID: 12889679»PubMed
    281. Alajbeg IZ, Boric Brakus R, Brakus I. Comparison of amitriptyline with stabilization splint and placebo in chronic TMD patients: a pilot study. Acta Stomatol Croat 2018;52:114-122 «PMID: 30034010»PubMed
    282. Kimos P, Biggs C, Mah J ym. Analgesic action of gabapentin on chronic pain in the masticatory muscles: a randomized controlled trial. Pain 2007;127:151-60 «PMID: 17030096»PubMed
    283. de Baat C, Verhoeff M, Ahlberg J ym. Medications and addictive substances potentially inducing or attenuating sleep bruxism and/or awake bruxism. J Oral Rehabil 2021;48:343-354 «PMID: 32716523»PubMed
    284. Senye M, Mir CF, Morton S ym. Topical nonsteroidal anti-inflammatory medications for treatment of temporomandibular joint degenerative pain: a systematic review. J Orofac Pain 2012;26:26-32 «PMID: 22292137»PubMed
    285. Derry S, Wiffen PJ, Kalso EA ym. Topical analgesics for acute and chronic pain in adults - an overview of Cochrane Reviews. Cochrane Database Syst Rev 2017;5:CD008609 «PMID: 28497473»PubMed
    286. Stoustrup P, Kristensen KD, Küseler A ym. Temporomandibular joint steroid injections in patients with juvenile idiopathic arthritis: an observational pilot study on the long-term effect on signs and symptoms. Pediatr Rheumatol Online J 2015;13:62 «PMID: 26689191»PubMed
    287. Moldez MA, Camones VR, Ramos GE ym. Effectiveness of Intra-Articular Injections of Sodium Hyaluronate or Corticosteroids for Intracapsular Temporomandibular Disorders: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Facial Pain Headache Wint;32:53–66 «PMID: 29244893»PubMed
    288. Schindler C, Paessler L, Eckelt U ym. Severe temporomandibular dysfunction and joint destruction after intra-articular injection of triamcinolone. J Oral Pathol Med 2005;34:184-6 «PMID: 15689233»PubMed
    289. Häggman-Henrikson B, Wiesinger B, Wänman A. The effect of supervised exercise on localized TMD pain and TMD pain associated with generalized pain. Acta Odontol Scand 2018;76:6-12 «PMID: 28870137»PubMed
    290. Storm Mienna C, Glas L, Magnusson M ym. Patients' experiences of supervised jaw-neck exercise among patients with localized TMD pain or TMD pain associated with generalized pain. Acta Odontol Scand 2019;77:495-501 «PMID: 30957601»PubMed
    291. Wright EF, Domenech MA, Fischer JR Jr. Usefulness of posture training for patients with temporomandibular disorders. J Am Dent Assoc 2000;131:202-10 «PMID: 10680388»PubMed
    292. Komiyama O, Kawara M, Arai M ym. Posture correction as part of behavioural therapy in treatment of myofascial pain with limited opening. J Oral Rehabil 1999;26:428-35 «PMID: 10373091»PubMed
    293. Michelotti A, Steenks MH, Farella M ym. The additional value of a home physical therapy regimen versus patient education only for the treatment of myofascial pain of the jaw muscles: short-term results of a randomized clinical trial. J Orofac Pain 2004;18:114-25 «PMID: 15250431»PubMed
    294. Armijo-Olivo S, Pitance L, Singh V ym. Effectiveness of Manual Therapy and Therapeutic Exercise for Temporomandibular Disorders: Systematic Review and Meta-Analysis. Phys Ther 2016;96:9-25 «PMID: 26294683»PubMed
    295. Dahlström L. Conservative treatment methods in craniomandibular disorder. Swed Dent J 1992;16:217-30 «PMID: 1481129»PubMed
    296. Leppänen K, Ilomäki I, Laukkanen AM. One-year follow-up study of self-evaluated effects of voice massage, voice training, and voice hygiene lecture in female teachers. Logoped Phoniatr Vocol 2010;35:13-8 «PMID: 20350071»PubMed
    297. Fertout A, Manière-Ezvan A, Lupi L ym. Management of temporomandibular disorders with transcutaneous electrical nerve stimulation: A systematic review. Cranio 2019;:1-12 «PMID: 31709922»PubMed
    298. Alvarez-Arenal A, Junquera LM, Fernandez JP ym. Effect of occlusal splint and transcutaneous electric nerve stimulation on the signs and symptoms of temporomandibular disorders in patients with bruxism. J Oral Rehabil 2002;29:858-63 «PMID: 12366541»PubMed
    299. Raustia AM, Pohjola RT. Acupuncture compared with stomatognathic treatment for TMJ dysfunction. Part III: Effect of treatment on mobility. J Prosthet Dent 1986;56:616-23 «PMID: 3464742»PubMed
    300. List T, Helkimo M, Andersson S ym. Acupuncture and occlusal splint therapy in the treatment of craniomandibular disorders. Part I. A comparative study. Swed Dent J 1992;16:125-41 «PMID: 1455324»PubMed
    301. List T, Helkimo M. Acupuncture and occlusal splint therapy in the treatment of craniomandibular disorders. II. A 1-year follow-up study. Acta Odontol Scand 1992;50:375-85 «PMID: 1476055»PubMed
    302. La Touche R, Goddard G, De-la-Hoz JL ym. Acupuncture in the treatment of pain in temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin J Pain 2010;26:541-50 «PMID: 20551730»PubMed
    303. Cho SH, Whang WW. Acupuncture for temporomandibular disorders: a systematic review. J Orofac Pain 2010;24:152-62 «PMID: 20401353»PubMed
    304. Turner JA, Holtzman S, Mancl L. Mediators, moderators, and predictors of therapeutic change in cognitive-behavioral therapy for chronic pain. Pain 2007;127:276-286 «PMID: 17071000»PubMed
    305. Ehde DM, Dillworth TM, Turner JA. Cognitive-behavioral therapy for individuals with chronic pain: efficacy, innovations, and directions for research. Am Psychol 2014;69:153-66 «PMID: 24547801»PubMed
    306. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 11.2.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    307. Kotiranta U, Suvinen T, Forssell H. Tailored treatments in temporomandibular disorders: where are we now? A systematic qualitative literature review. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:28-37 «PMID: 24482785»PubMed
    308. De Boever JA, Carlsson GE, Klineberg IJ. Need for occlusal therapy and prosthodontic treatment in the management of temporomandibular disorders. Part I. Occlusal interferences and occlusal adjustment. J Oral Rehabil 2000;27:367-79 «PMID: 10887909»PubMed
    309. Wänman A. Orofacial smärta och käkfunktionsstörningar. Tandläkartidinigen 3 2016: 58-66
    310. Koh H, Robinson PG. Occlusal adjustment for treating and preventing temporomandibular joint disorders. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003812 «PMID: 12535488»PubMed
    311. Jagger RG, Korszun A. Phantom bite revisited. Br Dent J 2004;197:241-3 «PMID: 15359317»PubMed
    312. Imhoff B, Ahlers MO, Hugger A ym. Occlusal dysesthesia-A clinical guideline. J Oral Rehabil 2020;47:651-658 «PMID: 32080883»PubMed.
    313. Burgett FG, Ramfjord SP, Nissle RR ym. A randomized trial of occlusal adjustment in the treatment of periodontitis patients. J Clin Periodontol 1992;19:381-7 «PMID: 1634627»PubMed
    314. Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal contacts with the presence of increased periodontal probing depth. J Clin Periodontol 2009;36:1035-42 «PMID: 19930093»PubMed
    315. Panula K. Correction of dentofacial deformities with orthognathic surgery: Outcome of treatment with special reference to costs, benefits and risks. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2003. http://herkules.oulu.fi/isbn9514269934/
    316. De Boever JA, Carlsson GE, Klineberg IJ. Need for occlusal therapy and prosthodontic treatment in the management of temporomandibular disorders. Part II: Tooth loss and prosthodontic treatment. J Oral Rehabil 2000;27:647-59 «PMID: 10931259»PubMed
    317. Al-Riyami S, Cunningham SJ, Moles DR. Orthognathic treatment and temporomandibular disorders: a systematic review. Part 2. Signs and symptoms and meta-analyses. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2009;136:626.e1-16, discussion 626-7 «PMID: 19892270»PubMed
    318. Al-Moraissi EA, Wolford LM, Perez D ym. Does Orthognathic Surgery Cause or Cure Temporomandibular Disorders? A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Maxillofac Surg 2017;75:1835-1847 «PMID: 28419845»PubMed
    319. Christidis N, Lindström Ndanshau E, Sandberg A ym. Prevalence and treatment strategies regarding temporomandibular disorders in children and adolescents-A systematic review. J Oral Rehabil 2019;46:291-301 «PMID: 30586192»PubMed
    320. Wahlund K, List T, Larsson B. Treatment of temporomandibular disorders among adolescents: a comparison between occlusal appliance, relaxation training, and brief information. Acta Odontol Scand 2003;61:203-11 «PMID: 14582587»PubMed
    321. Wahlund K, Nilsson IM, Larsson B. Treating temporomandibular disorders in adolescents: a randomized, controlled, sequential comparison of relaxation training and occlusal appliance therapy. J Oral Facial Pain Headache 2015;29:41-50 «PMID: 25635959»PubMed
    322. Suvinen TI, Kemppainen P, Le Bell Y ym. Research Diagnostic Criteria Axis II in screening and as a part of biopsychosocial subtyping of Finnish patients with temporomandibular disorder pain. J Orofac Pain 2013;27:314-24 «PMID: 24171181»PubMed
    323. Fillingim RB, Ohrbach R, Greenspan JD ym. Potential psychosocial risk factors for chronic TMD: descriptive data and empirically identified domains from the OPPERA case-control study. J Pain 2011;12:T46-60 «PMID: 22074752»PubMed
    324. Ohrbach R, Dworkin SF. Five-year outcomes in TMD: relationship of changes in pain to changes in physical and psychological variables. Pain 1998;74:315-26 «PMID: 9520246»PubMed
    325. Garofalo JP, Gatchel RJ, Wesley AL ym. Predicting chronicity in acute temporomandibular joint disorders using the research diagnostic criteria. J Am Dent Assoc 1998;129:438-47 «PMID: 9573694»PubMed
    326. Epker J, Gatchel RJ. Coping profile differences in the biopsychosocial functioning of patients with temporomandibular disorder. Psychosom Med 2000;62:69-75 «PMID: 10705913»PubMed
    327. Forssell H, Kauko T, Kotiranta U ym. Predictors for future clinically significant pain in patients with temporomandibular disorder: A prospective cohort study. Eur J Pain 2017;21:188-197 «PMID: 27461164»PubMed
    328. SBU. Methods of treating chronic pain. In Axelsson S, Boivie J, Eckerlund I, Gerdle B, Johansson E, Kristiansson m, List T, Lundberg B, Mannheimer C, marke L-Å, Olsson G, Segerdahl M,Sjöström B, Söderlund A, Willman A, eds. SBU-report no 177:1+2. Stockholm: The Swedish council on technology assessment in helth care (SBU) 2006:299-410, 437-43
    329. Gatchel RJ, McGeary DD, McGeary CA ym. Interdisciplinary chronic pain management: past, present, and future. Am Psychol 2014;69:119-30 «PMID: 24547798»PubMed
    330. Sharav Y ja Benoliel R (toim.) Orofacial pain and headache. Second edition. Quintessence Publishing Co, 2015
    331. De Leeuw R ja Klassner G (toim.) Orofacial Pain, Guidelines for Assessment, Diagnosis, and Management. 6 painos. Quintessence Publishing USA, 2018.
    332. Al-Baghdadi M, Durham J, Araujo-Soares V ym. TMJ Disc Displacement without Reduction Management: A Systematic Review. J Dent Res 2014;93:37S-51S «PMID: 24659775»PubMed
    333. Holmlund A: Temporomandibular joint surgery. Kirjassa: Oral and Maxillofacial surgery. Eds. L. Andersson, K-E Kahnberg, M.A.Pogrel. Wiley-Blackwell 2010. ss. 1209-1236
    334. Westermark A: Temporomandibular joint reconstruction. Kirjassa: Oral and Maxillofacial surgery. Eds. L. Andersson, K-E Kahnberg, M.A.Pogrel. Wiley-Blackwell 2010. ss. 1237-47
    335. Dickerson SM, Weaver JM, Boyson AN ym. The effectiveness of exercise therapy for temporomandibular dysfunction: a systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil 2017;31:1039-1048 «PMID: 27697824»PubMed
    336. Dworkin RH, Turk DC, Farrar JT ym. Core outcome measures for chronic pain clinical trials: IMMPACT recommendations. Pain 2005;113:9-19 «PMID: 15621359»PubMed
    337. Dworkin RH, Turk DC, Wyrwich KW ym. Interpreting the clinical importance of treatment outcomes in chronic pain clinical trials: IMMPACT recommendations. J Pain 2008;9:105-21 «PMID: 18055266»PubMed
    338. Yhtenäiset kiireettömänhoidon perusteet 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2019
    339. Bouchard C, Goulet JP, El-Ouazzani M ym. Temporomandibular Lavage Versus Nonsurgical Treatments for Temporomandibular Disorders: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Maxillofac Surg 2017;75:1352-1362 «PMID: 28132759»PubMed
    340. Calixtre LB, Moreira RF, Franchini GH ym. Manual therapy for the management of pain and limited range of motion in subjects with signs and symptoms of temporomandibular disorder: a systematic review of randomised controlled trials. J Oral Rehabil 2015;42:847-61 «PMID: 26059857»PubMed
    341. Chen J, Huang Z, Ge M ym. Efficacy of low-level laser therapy in the treatment of TMDs: a meta-analysis of 14 randomised controlled trials. J Oral Rehabil 2015;42:291-9 «PMID: 25491183»PubMed
    342. Christidis N, Doepel M, Ekberg E ym. Effectiveness of a prefabricated occlusal appliance in patients with temporomandibular joint pain: a randomized controlled multicenter study. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:128-37 «PMID: 24822236»PubMed
    343. Dahlström L, Haraldson T. Bite plates and stabilization splints in mandibular dysfunction. A clinical and electromyographic comparison. Acta Odontol Scand 1985;43:109-14 «PMID: 3863444»PubMed
    344. de Melo LA, Bezerra de Medeiros AK, Campos MFTP ym. Manual Therapy in the Treatment of Myofascial Pain Related to Temporomandibular Disorders: A Systematic Review. J Oral Facial Pain Headache 2020;34:141-148 «PMID: 32255579»PubMed
    345. Doepel M, Nilner M, Ekberg E ym. Long-term effectiveness of a prefabricated oral appliance for myofascial pain. J Oral Rehabil 2012;39:252-60 «PMID: 21985440»PubMed
    346. Dworkin SF, Turner JA, Mancl L ym. A randomized clinical trial of a tailored comprehensive care treatment program for temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2002;16:259-76 «PMID: 12455427»PubMed
    347. Dworkin SF, Huggins KH, Wilson L ym. A randomized clinical trial using research diagnostic criteria for temporomandibular disorders-axis II to target clinic cases for a tailored self-care TMD treatment program. J Orofac Pain 2002;16:48-63 «PMID: 11889659»PubMed
    348. Ebrahim S, Montoya L, Busse JW ym. The effectiveness of splint therapy in patients with temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis. J Am Dent Assoc 2012;143:847-57 «PMID: 22855899»PubMed
    349. Ekberg E, Nilner M. A 6- and 12-month follow-up of appliance therapy in TMD patients: a follow-up of a controlled trial. Int J Prosthodont 2002;15:564-70 «PMID: 12475163»PubMed
    350. Ekberg E, Nilner M. Treatment outcome of appliance therapy in temporomandibular disorder patients with myofascial pain after 6 and 12 months. Acta Odontol Scand 2004;62:343-9 «PMID: 15848979»PubMed
    351. Fernandes AC, Duarte Moura DM, Da Silva LGD ym. Acupuncture in Temporomandibular Disorder Myofascial Pain Treatment: A Systematic Review. J Oral Facial Pain Headache 2017;31:225-232 «PMID: 28738107»PubMed
    352. Ferreira AP, Costa DR, Oliveira AI ym. Short-term transcutaneous electrical nerve stimulation reduces pain and improves the masticatory muscle activity in temporomandibular disorder patients: a randomized controlled trial. J Appl Oral Sci 2017;25:112-120 «PMID: 28403351»PubMed
    353. Fricton J, Look JO, Wright E ym. Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials evaluating intraoral orthopedic appliances for temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2010;24:237-54 «PMID: 20664825»PubMed
    354. Gatchel RJ, Stowell AW, Wildenstein L ym. Efficacy of an early intervention for patients with acute temporomandibular disorder-related pain: a one-year outcome study. J Am Dent Assoc 2006;137:339-47 «PMID: 16570467»PubMed
    355. Lindfors E, Magnusson T, Ernberg M. Jaw exercises in the treatment of masticatory myofascial pain: Efficacy, patient’s views and dentist’s experiences. Cost-effectiveness of therapeutic jaw exercises in the treatment of masticatory myofacial pain – a randomized controlled study. Väitöskirja 2018 Karolinska Institut, Ruotsi
    356. Maia ML, Bonjardim LR, Quintans Jde S ym. Effect of low-level laser therapy on pain levels in patients with temporomandibular disorders: a systematic review. J Appl Oral Sci 2012;20:594-602 «PMID: 23329239»PubMed
    357. Melis M, Di Giosia M, Zawawi KH. Low level laser therapy for the treatment of temporomandibular disorders: a systematic review of the literature. Cranio 2012;30:304-12 «PMID: 23156972»PubMed
    358. Munguia FM, Jang J, Salem M ym. Efficacy of Low-Level Laser Therapy in the Treatment of Temporomandibular Myofascial Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Facial Pain Headache Summ;32:287–297 «PMID: 29697718»PubMed
    359. Nilner M, Ekberg E, Doepel M ym. Short-term effectiveness of a prefabricated occlusal appliance in patients with myofascial pain. J Orofac Pain 2008;22:209-18 «PMID: 18780534»PubMed
    360. Nilsson H, Limchaichana N, Nilner M ym. Short-term treatment of a resilient appliance in TMD pain patients: a randomized controlled trial. J Oral Rehabil 2009;36:547-55 «PMID: 19604318»PubMed
    361. Nilsson H, Vallon D, Ekberg EC. Long-term efficacy of resilient appliance therapy in TMD pain patients: a randomised, controlled trial. J Oral Rehabil 2011;38:713-21 «PMID: 21434963»PubMed
    362. Paço M, Peleteiro B, Duarte J ym. The Effectiveness of Physiotherapy in the Management of Temporomandibular Disorders: A Systematic Review and Meta-analysis. J Oral Facial Pain Headache Summ;30:210-20 «PMID: 27472523»PubMed
    363. Petrucci A, Sgolastra F, Gatto R ym. Effectiveness of low-level laser therapy in temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis. J Orofac Pain 2011;25:298-307 «PMID: 22247925»PubMed
    364. Porporatti AL, Costa YM, Réus JC ym. Placebo and nocebo response magnitude on temporomandibular disorder-related pain: A systematic review and meta-analysis. J Oral Rehabil 2019;46:862-882 «PMID: 31155735»PubMed
    365. Shukla D, Muthusekhar MR. Efficacy of low-level laser therapy in temporomandibular disorders: A systematic review. Natl J Maxillofac Surg 2016;7:62-66 «PMID: 28163481»PubMed
    366. Siegert R, Gundlach KK. [Stabilizing splint versus relaxing appliances in the treatment of myofacial pain. Preliminary results of a prospective randomized study]. Dtsch Zahnarztl Z 1989;44:S17-9 «PMID: 2700332»PubMed
    367. Stapelmann H, Türp JC. The NTI-tss device for the therapy of bruxism, temporomandibular disorders, and headache - where do we stand? A qualitative systematic review of the literature. BMC Oral Health 2008;8:22 «PMID: 18662411»PubMed
    368. Storm Mienna C, Glas L, Magnusson M ym. Patients' experiences of supervised jaw-neck exercise among patients with localized TMD pain or TMD pain associated with generalized pain. Acta Odontol Scand 2019;77:495-501 «PMID: 30957601»PubMed
    369. Truelove E, Huggins KH, Mancl L ym. The efficacy of traditional, low-cost and nonsplint therapies for temporomandibular disorder: a randomized controlled trial. J Am Dent Assoc 2006;137:1099-107; quiz 1169 «PMID: 16873325»PubMed
    370. Turk DC, Rudy TE, Kubinski JA ym. Dysfunctional patients with temporomandibular disorders: evaluating the efficacy of a tailored treatment protocol. J Consult Clin Psychol 1996;64:139-46 «PMID: 8907093»PubMed
    371. Turner JA, Mancl L, Aaron LA. Short- and long-term efficacy of brief cognitive-behavioral therapy for patients with chronic temporomandibular disorder pain: a randomized, controlled trial. Pain 2006;121:181-194 «PMID: 16495014»PubMed
    372. Wahlund K, Larsson B. Long-term treatment outcome for adolescents with temporomandibular pain. Acta Odontol Scand 2018;76:153-160 «PMID: 29073802»PubMed
    373. Wahlund K, Nilsson IM, Larsson B. Treating temporomandibular disorders in adolescents: a randomized, controlled, sequential comparison of relaxation training and occlusal appliance therapy. J Oral Facial Pain Headache 2015;29:41-50 «PMID: 25635959»PubMed
    374. van Grootel RJ, Buchner R, Wismeijer D ym. Towards an optimal therapy strategy for myogenous TMD, physiotherapy compared with occlusal splint therapy in an RCT with therapy-and-patient-specific treatment durations. BMC Musculoskelet Disord 2017;18:76 «PMID: 28183288»PubMed
    375. Vier C, Almeida MB, Neves ML ym. The effectiveness of dry needling for patients with orofacial pain associated with temporomandibular dysfunction: a systematic review and meta-analysis. Braz J Phys Ther 2019;23:3-11 «PMID: 30146108»PubMed
    376. Wright E, Anderson G, Schulte J. A randomized clinical trial of intraoral soft splints and palliative treatment for masticatory muscle pain. J Orofac Pain 1995;9:192-9 «PMID: 7488989»PubMed
    377. Wu JY, Zhang C, Xu YP ym. Acupuncture therapy in the management of the clinical outcomes for temporomandibular disorders: A PRISMA-compliant meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2017;96:e6064 «PMID: 28248862»PubMed
    378. Xu GZ, Jia J, Jin L ym. Low-Level Laser Therapy for Temporomandibular Disorders: A Systematic Review with Meta-Analysis. Pain Res Manag 2018;2018:4230583 «PMID: 29861802»PubMed
    379. Zhang Y, Zhang J, Wang L ym. Effect of transcutaneous electrical nerve stimulation on jaw movement-evoked pain in patients with TMJ disc displacement without reduction and healthy controls. Acta Odontol Scand 2020;78:309-320 «PMID: 31876451»PubMed

    A

    Kovapintainen stabilisaatiokisko aikuisten nivel- ja lihasperäisen TMD:n hoidossa

    Kovapintainen stabilisaatiokisko vähentää kohtalaisesti nivel- ja lihasperäistä TMD-kipua aikuispotilailla verrattuna kontrolleihin (minimaalinen hoito, hoitamatta jättäminen tai lumekiskohoito) sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

    B

    Akupunktuuri TMD:n hoidossa

    Akupunktuuri ilmeisesti vähentää TMD:stä johtuvaa puremalihaskipua ainakin lyhyellä aikavälillä verrattuna lumehoitoon tai hoitamattomaan kontrolliryhmään.

    B

    Fysioterapeuttiset TMD:n hoitomuodot: manuaaliterapia ja mobilisaatio

    Fysioterapeuttisilla hoitomuodoilla, kuten leukanivelen ja kaularangan mobilisaatiolla sekä eri manuaalitekniikoilla, voidaan ilmeisesti vähentää sekä lihas- että nivelperäiseen TMD:hen liittyvää kipua.

    B

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) TMD-kivun, kipuun liittyvän haitan ja depressio-oireiden hoidossa

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) yksinään tai jonkin tavanomaisen TMD-hoitomuodon lisänä ilmeisesti vähentää TMD-kipua, kipuun liittyvää haittaa ja depressio-oireita pitkäaikaisseurannassa.

    B

    Liikeharjoitteiden merkitys TMD:n hoidossa ja omahoidossa

    Aktiivinen ohjeistettu liikeharjoittelu ilmeisesti vähentää TMD-kipua ja toiminnan häiriötä sekä niistä aiheutuvaa haittaa.

    B

    Omahoidon merkitys TMD:n hoidossa

    Informointi ja aktiivinen ohjeistettu omahoito ilmeisesti vähentää TMD:n oireita.

    C

    Esivalmistettu, hampaiston osittain peittävä relaksaatiokisko lihas- ja nivelperäisen TMD:n hoidossa

    Esivalmistettu, hampaiston osittain peittävä relaksaatiokisko näyttää vähentävän sekä lihasperäistä että nivelperäistä TMD-kipua yhtä lailla kuin stabilisaatiokisko.

    C

    Laser (pienienergiainen, low-level) TMD-oireiden hoidossa

    Laserhoito (pienienergiainen, low-level) saattaa lievittää TMD-lihaskipua lyhytaikaisessa seurannassa.

    C

    Leukanivelhuuhtelu leukanivelen kivun ja toimintahäiriön hoidossa

    Leukanivelhuuhtelu saattaa lievittää leukanivelkipua, mutta ei vaikuta leuan liikelaajuuteen.

    C

    Transkutaaninen hermostimulaatio (TENS) TMD:n hoidossa

    Transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio (transcutaneous electrical nerve stimulation, TENS) voi vähentää erityisesti pureskeluun ja nivelen liikkeisiin liittyviä kipuja TMD-potilailla.

    C

    Yöllä käytettävä kovapintainen stabilisaatiokisko nuorten nivel- tai lihasperäisen TMD:n hoidossa

    Yöllä käytettävä kovapintainen stabilisaatiokisko yhdistettynä lyhyeen informaatioon saattaa vähentää nivel- ja lihasperäistä TMD-kipua nuorilla 3 ja 6 kuukauden aikavälillä verrattuna informaatioon ja rentoutusharjoituksiin tai pelkkään informaatioon.

    D

    Pehmeä purentakisko (resilienssikisko) TMD:n hoidossa

    Pehmeä purentakisko (resilienssikisko) saattaa vähentää TMD-oireita, mutta luotettava tutkimusnäyttö hoidon tehosta puuttuu.

    D

    Relaksaatiokisko aikuisten TMD:n hoidossa

    Relaksaatiokisko saattaa vähentää aikuisten lihasperäisiä TMD-vaivoja, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

    Leukanivel ja puremalihakset
    Leukanivelen palpaatio nivelpään ympäriltä
    Leukanivelpalpaatio lateraalisesti
    Leukaniveläänten rekisteröinti
    M. digastricus posteriorin palpointi
    M. masseterin palpaatio
    M. pterygoideus lateraliksen palpaatio
    M. pterygoideus medialiksen palpaatio
    M. temporaliksen kiinnityskohdan palpaatio
    M. temporaliksen palpaatio
    Palpaatiossa käytettävän voiman testaus mittarilla
    Stabilisaatiokisko
    Suun maksimaalinen avustamaton avaus
    Suun maksimaalinen avustettu avaus
    TMD Puremalihaspalpaatio m. temporalis ja m. masseter

    Aiheeseen liittyviä suosituksia