Viisaudenhammas

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

18.8.2014

Opi ja ota käyttöön

Luentomateriaali (pptx) «http://www.terveysportti.fi/xmedia/khl/hoi50074_viisaudenhammas.pptx»1
Poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet «Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet»1
Kielihermon kulku viisaudenhampaan ikenessä (kuva) «Kielihermon kulku viisaudenhampaan kielenpuoleisessa ikenessä»1

Koosteet

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «hoi50074.pdf»1
Tiivistelmä suomeksi «Viisaudenhammas»1 ja englanniksi «Third molar»2

Potilaalle

Potilaalle suomeksi «Vaivaako viisaudenhammas - mikä on oikea poistoajankohta?»3 ja ruotsiksi «Visdomständer som ger problem - när ska tanden tas bort?»4

Muut suositukset

Third Molar (käännös englanniksi) «Third molar»5
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet»6

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Keskeisimpiä viisaudenhampaisiin liittyviä ongelmia Suomessa ovat viisaudenhampaan vaillinainen puhkeaminen ja siihen liittyvät yleiset oireet, kuten paikallinen tulehdus.
Eniten hoidon tarvetta viisaudenhampaat aiheuttavat nuorille aikuisille.
Viisaudenhampaan poiston oikea ajoitus on tärkeää.
Valikoiduissa tapauksissa tulisi harkita ennakoivia poistoja.
Viisaudenhampailla ei ole yhteyttä alaetuhampaiden ahtautumiseen.
Viisaudenhampaita poistettaessa on oltava käytettävissä tuore ja laadukas röntgenkuva.
Viisaudenhampaiden asennon ja sijainnin huolellisella tutkimuksella sekä tarvittaessa tarkennuskuvauksilla ja niiden mukaisilla hoitopäätöksillä voidaan minimoida jälkiongelmat, kuten hermovaurioiden synty.
Riskit, joita viisaudenhampaan poisto aiheuttaa poistoaluetta ympäröiville kiinnityskudoksille, on arvioitava etukäteen.
Bakteerilääkkeiden käyttö viisaudenhammaskirurgiassa on osoittautunut hyödylliseksi.
Poiston vaikeusasteen mukaisesti on kiinnitettävä huomiota työnjakoon ja oikeaan hoitopaikkaan.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on
- yhdenmukaistaa hammaslääkäreiden hoitopäätöksiä
- parantaa hoidon laatua
- ehkäistä viisaudenhampaiden aiheuttamia terveyshaittoja.

Kohderyhmät

Suosituksen kohderyhmänä ovat
- terveydenhuollon ammattihenkilöt perusterveydenhuollossa ja sen järjestämässä erikoishammashoidossa sekä erikoissairaanhoidossa
- viisaudenhammasvaivoista kärsivät
- muut ihmiset, jotka haluavat tietoa viisaudenhampaisiin liittyvistä ongelmista.

Määritelmät

Täysin puhjennut viisaudenhammas:
- Kruunu on kokonaan näkyvissä. Hammas on purennassa ja sijaitsee purentatasossa, ja ympäröivä ien on kiinnittynyttä ienkudosta (kuva «Täysin puhjennut viisaudenhammas»2).
Osittain puhjennut viisaudenhammas:
- Viisaudenhammas on osittain näkyvissä tai piilossa, mutta ientaskumittarilla tunnusteltaessa sillä on yhteys suuonteloon viereisen hampaan ientaskusta (kuva «Osittain puhjennut viisaudenhammas»3).
Puhkeamaton viisaudenhammas:
- Hammas ei ole näkyvissä eikä ole ientaskumittarilla tunnusteltavissa viereisen hampaan ientaskusta (kuva «Puhkeamaton hammas»4).
Retinoitunut hammas (K01.0):
- Hammas ei ole puhjennut, vaikka sen normaali puhkeamisikä on jo ohi (noin yli 25 vuoden iässä).
Impaktoitunut hammas (K01.1):
- Hammas on kiilautunut toista hammasta tai luuta vasten niin, että sen täydellinen puhkeaminen on estynyt.
- Hammas on osittain puhjennut tai puhkeamaton.
Nervus mandibularis eli alaleukahermo:
- Alaleukahermon haaroja ovat
  - nervus alveolaris inferior eli alempi hammaskuoppahermo
  - nervus buccalis eli poskihermo
  - nervus lingualis eli kielihermo.
Perikoroniitti:
- Perikoroniitilla tarkoitetaan hampaan kruunua ympäröivän pehmytkudoksen tulehdusta.
- Perikoroniitti luokitellaan akuutiksi, subakuutiksi tai krooniseksi.
- Akuuttiin perikoroniittiin (K05.22) liittyvät suunavausrajoitus, suun ulkopuolinen turvotus ja märkävuoto ientaskusta. Lisäksi valtaosassa tapauksista esiintyy ajoittaista, sykkivää kipua, nielemisvaikeutta ja yleisoireena kuumetta.
- Subakuuttiin perikoroniittiin liittyy paikallinen, jomottava ja jatkuva kipu. Turvotus on vain suunsisäistä, ja siihen liittyy usein märkävuotoa ientaskusta ja pahaa makua suussa. Suun avaus voi olla jäykentynyt muttei rajoittunut, eikä yleisoireita ole.
- Krooninen perikoroniitti (K05.32) on lieväoireinen tulehdus, jossa kuitenkin havaitaan yleensä märkävuotoa ientaskusta.
Kruunufollikkeli:
- Kruunufollikkelilla tarkoitetaan hampaan kruunua ympäröivää kehityspussia (kuva «Puhkeavan hampaan kruunuosaa ympäröivä follikkeli»5).
Alveoliitti:
- Alveoliitilla tarkoitetaan hammaskuopan tulehdusta, joka ilmenee tyypillisesti noin 3 vuorokauden kuluttua hampaan poistosta. Tulehdus on hyvin kivulias. Poistokuopassa ei ole verihyytymää, ja luun pinta on paljaana. Tavanomaiset infektion merkit puuttuvat (kuume, turvotus, punoitus).
Jälki-infektio:
- Leikkausalueella on leikkauksen jälkeen turvotusta, kipua ja märkävuotoa, joka alkaa aikaisintaan viikon kuluttua hampaan poistosta.

Viisaudenhammasongelmien esiintyvyys

Viisaudenhampaan puhkeaminen ja esiintyvyys:
- Viisaudenhampaat puhkeavat Suomessa yleensä 19–20 vuoden iässä «Rantanen AV. The age of eruption of the third mola...»1, «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical out...»2.
- Puhkeaminen ei edisty enää yli 25 vuoden iässä «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical out...»2.
- 90 %:lla 20-vuotiaista on ainakin yksi puhkeamaton tai vaillinaisesti puhjennut viisaudenhammas «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun...»3, (www «http://www.yths.fi/filebank/586-44_SUUN_TERVEYDEN_MUUTOKSET_VENTA-TURTOLA.pdf»2).
- 64 %:lla 20-vuotiaista on neljä viisaudenhammasta «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun...»3, (www «http://www.yths.fi/filebank/586-44_SUUN_TERVEYDEN_MUUTOKSET_VENTA-TURTOLA.pdf»2).
- 2 %:lta puuttuvat synnynnäisesti kaikki neljä viisaudenhammasta «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun...»3, (www «http://www.yths.fi/filebank/586-44_SUUN_TERVEYDEN_MUUTOKSET_VENTA-TURTOLA.pdf»2), «Peltola JS. A panoramatomographic study of the tee...»4.
- 38-vuotiailla on jäljellä enää 31 % viisaudenhampaista «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical out...»2.
- Hampaallisilla suomalaisilla suussa näkyvien viisaudenhampaiden esiintyvyys vähenee 30. ja 65. ikävuoden välillä 30 %:sta alle 5 %:iin «Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M. Hamp...»5, (www «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf»3).
Perikoroniitin esiintyvyys:
- Vähintään 95 % perikoroniiteista liittyy alaviisaudenhampaaseen «Nitzan DW, Tal O, Sela MN ym. Pericoronitis: a rea...»6.
- Yli puolet perikoroniiteista esiintyy 20–25-vuotiailla, yli 30-vuotiailla enää enintään 14 % «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A.
Viisaudenhampaiden hoidon tarve:
- Vuonna 2002 Suomessa ainakin yhden viisaudenhampaan poistoa tarvitsi 68 % 20-vuotiaista «Ventä I, Turtola L. Viisaudenhampaiden kirurginen ...»7 (www «http://www.yths.fi/filebank/532-Viisaudenhampaiden_hoitosuositus.pdf»4).
- Kaikkiaan 67 %:lta on poistettu ainakin yksi viisaudenhammas ennen 32 vuoden ikää «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Long-term ev...»8.
- Tavanomaiset hammassairaudet eli karies (77 %) ja iensairaudet (89 %) aiheuttavat eniten hoidon tarvetta 52–74-vuotiaiden viisaudenhampaissa «Fisher EL, Moss KL, Offenbacher S ym. Third molar ...»9, «Garaas R, Moss KL, Fisher EL ym. Prevalence of vis...»10.

Altistavat tekijät

Perikoroniitille altistavat
- 20–25 vuoden ikä «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A
- alaviisaudenhampaan osittainen puhkeaminen «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A
- alaviisaudenhampaan sijainti lähellä purentatasoa «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A
- hampaan pystysuora tai taaksepäin kallistunut asento «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A
- vastapurijan aiheuttama mekaaninen trauma «Kay LW. Investigations into the nature of pericoro...»11
- ylähengitystieinfektiot sekä stressi ja väsymys «Kay LW. Investigations into the nature of pericoro...»11, «Bean LR, King DR. Pericoronitis: its nature and et...»12, «Meurman JH, Rajasuo A, Murtomaa H ym. Respiratory ...»13, «Bataineh AB, Al QM. The predisposing factors of pe...»14
- puutteellinen suuhygienia.
Vaillinaiselle puhkeamiselle altistavat
- alaleuan lyhyys tai sulkeutuva kasvumalli «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth an...»15
- hampaiston taaksepäin suuntautuva puhkeaminen «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth an...»15
- riittämätön tila alaleuan nousevan haaran etureunan ja toisen poskihampaan takareunan välillä «Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. TME Predict...»16, «Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. A device to...»17, «Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM ym. Prognosis of ...»18
- valkoinen rotu «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun...»3, (www «http://www.yths.fi/filebank/586-44_SUUN_TERVEYDEN_MUUTOKSET_VENTA-TURTOLA.pdf»2), «Odusanya SA, Abayomi IO. Third molar eruption amon...»19
- täysi hampaisto «Ventä I, Turtola L, Ylipaavalniemi P. Change in cl...»20.

Diagnostiikka

Kliininen tutkimus

Hammaslääkäri tutkii kaikki viisaudenhammasalueet suun kliinisen tutkimuksen yhteydessä.
Kun potilas hakeutuu hoitoon viisaudenhammasvaivan takia, kaikki neljä viisaudenhammasta tutkitaan, vaikka potilas valittaisi vain yhtä.
Suunulkoisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kasvojen turvotukseen ja suun avautumiseen ja palpoidaan leuanalusimusolmukkeet.
Suunsisäisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota suunpohjan ja viisaudenhampaan ikenen turvotukseen ja märkävuotoon viisaudenhampaan seudussa.
Viisaudenhampaan puhkeamisaste (puhkeamaton, osittain puhjennut tai täysin puhjennut) ja kariestilanne tutkitaan ja huomiota kiinnitetään siihen, onko näkyvissä olevan viisaudenhampaan takareunan kudos kiinnittynyttä vai löyhää ientä.
Ientaskumittarilla tunnustellaan viisaudenhampaan ja viereisen hampaan välisen ienkudoksen tila ja taskun syvyys. Lisäksi tunnustellaan piilossa olevan viisaudenhampaan yhteyttä suuonteloon (kuva «Ientaskumittarilla tunnustellaan viisaudenhampaan ja naapurihampaan välisen ienkudoksen tila ja taskun syvyys»6).
Viereisen hampaan kariestilanne tutkitaan.
Pyytämällä potilasta puremaan takahampaat yhteen tutkitaan, onko viisaudenhammas purentatason alapuolella, purennassa tai ylipuhjennut ja pureeko se pehmytkudokseen poskessa tai vastapurennan puolella.

Puhkeamisen ennustaminen

Viisaudenhampaan puhkeaminen ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical out...»2.
Puhkeamisen ennustamisella on merkitystä vain hyvin lyhyen ajanjakson aikana eli noin 17–25 vuoden iässä.
Osittain puhjenneen pystyasentoisen alaviisaudenhampaan puhkeamista ennustettaessa tärkein tekijä on puhkeamiseen käytettävissä oleva tila.
- Toisen poskihampaan ja alaleuanluun nousevan haaran välissä on oltava vähintään viisaudenhampaan kruunun leveyden verran tilaa «Begtrup A, Grønastøð HÁ, Christensen IJ ym. Predic...»21, «Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM ym. Prognosis of ...»22, «Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. A device to...»17.
Alaviisaudenhampaan puhkeamista lähivuosina ennustavat 20-vuotiaalla havaitut «Ventä I, Murtomaa H, Turtola L ym. Assessing the e...»23
- hampaan pystyasento
- sijainti samalla tasolla toisen poskihampaan kanssa
- vain pehmytkudosta puhkeamisen esteenä
- päättynyt juurenkehitys
- riittävä tila toisen poskihampaan ja alaleuanluun nousevan haaran välillä.

Erotusdiagnostiikka

Viisaudenhampaan tulehduksen tunnistaminen ja erottaminen muista mahdollisista diagnooseista ei usein ole vaikeaa, koska tulehdus esiintyy enimmäkseen nuorilla aikuisilla:
- Viisaudenhampaan perikoroniittia esiintyy tyypillisesti 20–25-vuotiailla «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20–25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»A.
- Viisaudenhampaan kroonista perikoroniittia esiintyy kaikenikäisillä aikuisilla.
Puhkeamaton viisaudenhammas voi aiheuttaa epätyypillisiä kiputiloja. Viisaudenhammasvaivat saatetaan sekoittaa kasvokipuun, jos viisaudenhampaan seutu on kliinisesti normaali.
Viisaudenhampaan aiheuttama kipu voi heijastua korvakipuna.
Viisaudenhammas saattaa hermokanavan välittömässä läheisyydessä ollessaan aiheuttaa oireita kyseisessä leuanpuoliskossa.
Muita sairauksia tai löydöksiä, joiden aiheuttamat oireet voivat muistuttaa viisaudenhammasoireita, ovat
- korvasylkirauhastulehdus
- kurkkupaise
- viereisen hampaan karies
- kysta tai kasvain
- purentaelimistön toimintahäiriöt.

Viisaudenhampaan mikrobiologia

Perikoroniitin enimmäkseen anaerobinen bakteeristo muistuttaa ien- ja kiinnityskudostulehduksessa esiintyvää bakteeristoa «Leung WK, Theilade E, Comfort MB ym. Microbiology ...»24.
Yleisimpiin bakteerilajeihin kuuluvat streptokokit, Actinomyces- ja Propionibacterium-lajit sekä muun muassa beetalaktamaasia tuottavat Prevotella-, Bacteroides-, Fusobacterium-, Capnocytophaga- ja stafylokokkilajit «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A ym. Evaluati...»25, «Gutiérrez-Pérez JL. Third molar infections. Med Or...»26.
Varsinaisista hampaan tkiinnityskudoksille vahingollisista bakteereista on perikoroniitista eristetty Porphyromonas gingivalis, Aggregatibacter actinomycetemcomitans ja Tannerella forsythia «Leung WK, Theilade E, Comfort MB ym. Microbiology ...»24, «Rajasuo A, Jousimies-Somer H, Savolainen S ym. Bac...»27, «Rajasuo A, Sihvonen OJ, Peltola M ym. Periodontal ...»28, «Peltroche-Llacsahuanga H, Reichhart E, Schmitt W y...»29. PCR-menetelmällä on edellä mainittujen lisäksi perikoroniitista osoitettu myös Treponema denticola «Rajasuo A, Laine V, Kari K, Pyhäjärvi A, Meurman J...»30.
Lajien T. forsythia, P. gingivalis, T. denticola, Prevotella intermedia ja Campylobacter rectus esiintymisen lisääntyminen toisen poskihampaan ientaskussa saattaa johtaa toisen ja kolmannen poskihampaan ientaskujen syventymiseen (≥ 4–5 mm) runsaan 2 vuoden aikana jo melko nuorena «White RP Jr, Madianos PN, Offenbacher S ym. Microb...»31, «White RP Jr, Offenbacher S, Blakey GH ym. Chronic ...»32.

Kuvantamistutkimukset

Panoraamatomografiakuvaus

Panoraamatomografiakuvaus on ensisijainen röntgenologinen menetelmä viisaudenhampaiden kuvantamiseksi, ja se voidaan suorittaa kaikenikäisille.
Menetelmää voidaan käyttää ilmeisesti melko luotettavasti, kun arvioidaan alaleukahermon vaurion mahdollisuutta ennen viisaudenhampaan poistoleikkausta «Panoraamatomografiakuvaa voidaan ilmeisesti käyttää melko luotettavasti arvioitaessa n. alveolaris inferiorin vauriomahdollisuutta ennen viisaudenhampaan poistoleikkausta.»B.
Panoraamatomografiakuvaus on helppokäyttöinen röntgenologinen tutkimusmenetelmä alaviisaudenhampaiden sijainnin ja asennon selvittämiseksi leukaluussa, ja sen säteilyrasitus on kohtuullinen.
Panoraamatomografiakuvasta pyritään selvittämään
- viisaudenhampaan kallistuskulma
- hampaan kruunun puhkeaminen luun läpi
- kruunufollikkelin laajuus
- juurten lukumäärä ja muoto
- juurten suhde hermokanavaan
- yläviisaudenhampaan suhde poskionteloon.
Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia hermokanavan ja juuren suhteesta, kun panoraamatomografiakuvassa
- hermokanava kaartuu juurten kohdalla
- juuriosa on tummunut
- hermokanavan ääriviivat ovat hävinneet hampaan kohdalla «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»33 (ks. kuvasarja «Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia hermokanavan ja juuren suhteesta»7).

Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT)

Käytettävissä olevista kuvantamismenetelmistä KKTT:llä voidaan tarkimmin selvittää hermokanavan ja alaviisaudenhampaan juurten suhde, kun panoraamatomografiakuvassa rakenteet kuvautuvat päällekkäin tai ovat toistensa välittömässä läheisyydessä «Kartiokeilatietokonetomografia pystyy selvittämään mandibulaarikanavan ja alaviisaudenhampaan juurten suhteen silloin, kun panoraamatomografiakuvan perusteella rakenteet kuvautuvat päällekkäin tai ovat toistensa välittömässä läheisyydessä.»A.
Tutkimuksen sädeannos on suurempi kuin panoraamatomografiakuvauksessa mutta pienempi kuin TT:ssä.
KKTT on huomattavasti tarkempi kuin panoraamatomografiakuvaus, kun ennustetaan hermokanavan paljastumista leikkauksen aikana «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comp...»34.

Tietokonetomografia (TT)

Keskussairaaloissa käytettävissä olevaa TT-laitteistoa voidaan käyttää myös viisaudenhampaiden tarkassa kuvantamisessa, jos KKTT:tä ei ole käytettävissä.

Viisaudenhampaan poiston aiheet ja vasta-aiheet

Aiheet:
- viisaudenhampaan oireilu
  - Mahdollisia oireita ovat esimerkiksi potilaan kokema kipu, turvotus, karies, paha maku tai haju, märkävuoto, suun avaamisvaikeus, kuume ja leuan puutuneisuus.
- kliiniset tai röntgenologiset sairauden merkit
  - Mahdollisia merkkejä ovat esimerkiksi hammaslääkärin havaitsema syvä tasku, märkävuoto, vahingollinen vastapurenta, röntgenologisesti havaittava tulehdus, karies ja kasvaimet.
- muu hampaistoon tai yleisterveyteen liittyvä syy
  - Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi implantin läheisyys, oikomishoidolliset syyt, ortognaattinen kirurgia, kasvojen kiputila, leukojen tuleva sädehoito ja infektiopesäkkeen poisto muun muassa reuma- tai sydänsairaudessa tai sokeritaudissa.
- ennakoiva poisto
  - Poisto saattaa tulla kyseeseen, jos potilaan elämäntilanne, terveydentila, työ tai harrastus vaatii, etteivät viisaudenhampaat saa aiheuttaa haitalliseen aikaan ongelmia (esim. raskaus, fyysinen tai henkinen stressi, runsaat työmatkat, sukeltajat, aktiiviurheilu, tai esiintyvän taiteilijan tai lentäjän työ).
  - Poisto on suositeltavaa, jos viisaudenhampaaseen liittyvät paikalliset tekijät suurentavat perikoroniitin «Perikoroniitin ehkäisemiseksi kannattaa alle 25-vuotiailta poistaa ennakoivasti sellaiset pystysuorat tai taaksepäin kallistuneet alaviisaudenhampaat, jotka ovat osittain puhjenneita eivätkä mahdu kokonaan puhkeamaan ja joilla on laajentunut kruunufollikkeli.»A, hermovaurioiden «Jos alaviisaudenhammas on kehittymässä siten, että hampaan juuri ja hermokanava kuvautuvat päällekkäin röntgenkuvasta arvioituna, hampaan poisto ennakoivasti ennen juuren kehityksen päättymistä vähentää N. alveolaris inferiorin vauriota.»A, kariesvaurioiden «Kokonaan tai osittain puhjennut ja eteenpäin kallistunut alaviisaudenhammas ilmeisesti edesauttaa viereisen toisen alaposkihampaan takapinnan reikiintymistä.»B tai parodontologisten ongelmien «Osittain tai kokonaan puhjennut viisaudenhammas on riskitekijä alkavalle parodontiitille koko hampaiston alueella ja erityisesti alaleuan toisen poskihampaan alueella.»A riskiä.
Vasta-aiheet:
- Viisaudenhammas on kokonaan luun peittämä, oireeton, terve ja puhkeamaton.
- Poistosta aiheutuisi kohtuuton paikallinen tai yleisterveydellinen riski, jonka syynä voivat olla esimerkiksi
  - ilmeinen hermovaurion tai leukamurtuman vaara
  - aikaisempi sädehoito kyseiselle leuan alueelle
  - vaikeat immunosupressiiviset tilat tai lääkitykset.
- Hampaan säilyttämisen riskit ja hyödyt on aina harkittava tapauksittain.

Oikomishoidolliset näkökulmat

Purennassa ja hampaiden asennoissa tapahtuu muutoksia koko elinajan. Muutokset näkyvät useimmiten ahtautumisena, erityisesti alaetualueen hampaissa «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth an...»15.
- Ahtautumista tapahtuu sekä oikomishoitoa saaneilla että muilla.
- Hammaskaarten ahtautumiseen on monia syitä, muun muassa leukojen hidas kasvu aikuisiässä ja siihen liittyvä leukojen kiertyminen, jolloin erityisesti alaetualue voi ahtautua.
- Yläetuhampaiden suoristuminen ja siten alahampaiden tilan pieneneminen saattavat aiheuttaa alaetuhampaiden ahtautumista.
Viisaudenhampaiden mahdollinen yhteys alaetuhampaiden ahtautumiseen:
- Alaetuhampaiden ahtautuminen alkaa suunnilleen samaan aikaan viisaudenhampaiden puhkeamisen kanssa.
- Viisaudenhampailla ja niiden puhkeamisella ei ole väestötasolla yhteyttä mahdolliseen oikomishoidon jälkeiseen alaetuhampaiden ahtautumiseen «Ades AG, Joondeph DR, Little RM ym. A long-term st...»35.
- Viisaudenhampaiden poistaminen pelkästään hammaskaarten ahtautumisen estämiseksi ei ole aiheellista oikomishoitoa saaneilla eikä muillakaan «Viisaudenhampailla ei ole yhteyttä oikomishoidon jälkeen mahdollisesti tapahtuvaan alaetuhampaiden ahtautumiseen.»A, «Rupp RP. Orthodontic relapse and the mandibular th...»36.
Hampaiden poistamisen vaikutus viisaudenhampaiden puhkeamiseen:
- Välihampaiden poistot eivät juuri vaikuta viisaudenhampaiden kallistuskulmaan oikomishoidon aikana «Välihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A, «Haavikko K, Altonen M, Mattila K. Predicting angul...»37.
- Välihampaiden poistot vähentävät alaviisaudenhampaiden impaktoitumista merkittävästi vain silloin, kun ensimmäiset poskihampaat saavat siirtyä hammaskaarella eteenpäin osana oikomishoitoa «Välihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A.
- Oikomishoitoon liittyvät hampaanpoistot eivät vaikuta viisaudenhampaiden puhkeamiseen «Välihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A.
- Jos viisaudenhammas estää toisen poskihampaan puhkeamisen, hoitopäätös kannattaa tehdä yhdessä oikojahammaslääkärin kanssa. Viisaudenhampaan poisto on useimmiten suositeltavampaa kuin toisen poskihampaan poisto «Magnusson C, Kjellberg H. Impaction and retention ...»38.
Viisaudenhampaan puhkeaminen toisen poskihampaan paikalle:
- Viisaudenhammas puhkeaa kariologisten tai parodontologisten syiden vuoksi poistetun toisen poskihampaan paikalle sitä parempaan asentoon, mitä nuorempana toinen poskihammas on poistettu.
- Ennuste viisaudenhampaan puhkeamisesta toisen poskihampaan paikalle on parempi avautuvassa leukojen kasvumallissa kuin sulkeutuvassa kasvumallissa. Vastaavasti ennuste on parempi yläleuassa kuin alaleuassa «De-la-Rosa-Gay C, Valmaseda-Castellón E, Gay-Escod...»39.
Viisaudenhampaiden poisto purennankorjausleikkauksen yhteydessä:
- Alaviisaudenhampaat poistetaan tapauksittain yleensä vähintään 6 kuukautta ennen purennankorjausleikkauksena (ortognaattinen kirurgia) tehtävää ramusosteotomiaa «Reyneke JP, Tsakiris P, Becker P. Age as a factor ...»40, «Schwartz HC. Simultaneous removal of third molars ...»41, «Colella G, Giudice A. The timing of third molar re...»42.
- Viisaudenhampaan poistaminen ramusosteotomian yhteydessä ei välttämättä edistä alaleuan halkeamista väärästä kohdasta, ja se saattaa helpottaa hermokanavan käsittelyä leikkauksen aikana «Mehra P, Castro V, Freitas RZ ym. Complications of...»43, «Tucker MR, Wolford LM. Sagittal ramus osteotomy wi...»44, «Doucet JC, Morrison AD, Davis BR ym. The presence ...»45. Menetelmä voi myös vähentää hermovamman ilmaantuvuutta ja nopeuttaa alahuulen tunnonheikkenemän palautumista «Doucet JC, Morrison AD, Davis BR ym. Concomitant r...»46.
- Yläviisaudenhampaat poistetaan tarvittaessa LeFort I -osteotomian yhteydessä.
Viisaudenhampaiden kirurginen siirtäminen eli autotransplantaatio:
- Viisaudenhammas on mahdollista transplantoida esimerkiksi premolaarien tai molaarien paikalle. Ennuste on paras, jos juuren kehitys on 1/2–3/4 loppupituudesta.
- Autotransplantoitua viisaudenhammasta voidaan oikoa kiinteillä oikomiskojeilla tarkoituksenmukaisempaan paikkaan ja asentoon.
- Oikomishoito ei vaikuta transplantoidun hampaan juuren kehitykseen.
- Transplantaation ennuste on hyvä, mutta transplantoidun hampaan asennon kiertäminen (rotaatio) kiinteillä oikomiskojeilla aiheuttaa usein hampaan elävyyden menetyksen «Bauss O, Schwestka-Polly R, Kiliaridis S. Influenc...»47, «Bauss O, Zonios I, Rahman A. Root development of i...»48, «Denys D, Shahbazian M, Jacobs R ym. Importance of ...»49.

Parodontologiset näkökulmat

Jos toisen poskihampaan takana ei ole kiinnittynyttä ientä, kovakudoksen ja pehmytkudoksen säästäminen poistoalueella on ensiarvoisen tärkeää.
Vaikka potilas tuntisi itsensä oireettomaksi, kiinnityskudostulehdus (taskusyvyydet ≥ 5 mm) saattaa alkaa viisaudenhammasalueelta ja levitä sieltä muualle hampaistoon «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pa...»50, «Blakey GH, Jacks MT, Offenbacher S ym. Progression...»51, «Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the l...»52.
Osittain puhjenneet viisaudenhampaat suurentavat toisen poskihampaan kiinnityskudosongelmien riskiä, etenkin jos potilas
- on ≥ 25-vuotias
- tupakoi
- on matalasti koulutettu
- käy vain tarvittaessa hammaslääkärissä «Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the l...»52, «Nunn ME, Fish MD, Garcia RI ym. Retained asymptoma...»53.
Syventyneitä ientaskuja havaitaan alaleuan viisaudenhammasalueella useammin kuin yläleuassa «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pa...»50, «Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the l...»52.
Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto alle 25 vuoden iässä vähentää huomattavasti alueen jäännöstaskujen syntymistä «Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto potilaan ollessa 25-vuotias tai nuorempi vähentää jäännöstaskun muodostumista toisen alaposkihampaan takapinnalle.»A.
Luutaskun syntymistä leikkauksen jälkeen toisen poskihampaan takapinnalle ennustavat
- potilaan yli 25 vuoden ikä leikkauksen aikaan
- toisen poskihampaan takapinnalla jo oleva luutasku
- laaja kosketuspinta toisen ja kolmannen poskihampaan välillä: eteenpäin kallistunut tai vaakasuorassa oleva viisaudenhammas
- toisen poskihampaan juurenpinnan syöpyneisyys (resorptio)
- tasku ensimmäisen poskihampaan takapinnalla leikkauksen jälkeen
- laajentunut viisaudenhampaan kruunufollikkeli «Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S ym. The influe...»54.
Alle 25-vuotiailla luutaskut madaltuvat tai paranevat jopa neljän vuoden ajan viisaudenhampaan poiston jälkeen «Kugelberg CF. Periodontal healing two and four yea...»55. Kiinnityskudosten paraneminen voidaan todeta huomattavasti paremmin kliinisesti kuin röntgenkuvista «Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing follow...»56.

Ennakoivat poistot

Ennakoivalla poistolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oireeton viisaudenhammas poistetaan etukäteen, koska odotettavissa olisi ongelmia.

Perikoroniitin ehkäisy

Suuhygienian yleinen parantaminen ehkäisee perikoroniitin syntyä. Erityisen tärkeää on viisaudenhampaan seutuun asti ulottuva harjaus kahdesti päivässä.
Akuutteja perikoroniitteja voidaan 20–25-vuotiailla vähentää poistamalla ennakoivasti «Perikoroniitin ehkäisemiseksi kannattaa alle 25-vuotiailta poistaa ennakoivasti sellaiset pystysuorat tai taaksepäin kallistuneet alaviisaudenhampaat, jotka ovat osittain puhjenneita eivätkä mahdu kokonaan puhkeamaan ja joilla on laajentunut kruunufollikkeli.»A sellaiset alaviisaudenhampaat, jotka
- ovat osittain puhjenneita ja joilla on laajentunut kruunufollikkeli «Perikoroniitin ehkäisemiseksi kannattaa alle 25-vuotiailta poistaa ennakoivasti sellaiset pystysuorat tai taaksepäin kallistuneet alaviisaudenhampaat, jotka ovat osittain puhjenneita eivätkä mahdu kokonaan puhkeamaan ja joilla on laajentunut kruunufollikkeli.»A
- sijaitsevat lähellä purentatasoa ja ovat pystysuoria tai taaksepäin kallistuneita «Perikoroniitin ehkäisemiseksi kannattaa alle 25-vuotiailta poistaa ennakoivasti sellaiset pystysuorat tai taaksepäin kallistuneet alaviisaudenhampaat, jotka ovat osittain puhjenneita eivätkä mahdu kokonaan puhkeamaan ja joilla on laajentunut kruunufollikkeli.»A.

Hampaan kiinnityskudostulehduksen ehkäisy

Osittain puhjenneiden, vaakasuorassa asennossa olevien tai huomattavasti eteenpäin kallistuneiden alaviisaudenhampaiden poistojen jälkeisiä luutaskuja voidaan ehkäistä poistamalla ennakoivasti kyseiset hampaat ennen 25 vuoden ikää «Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto potilaan ollessa 25-vuotias tai nuorempi vähentää jäännöstaskun muodostumista toisen alaposkihampaan takapinnalle.»A.
Osittain puhjenneiden alaviisaudenhampaiden poistaminen vähentää merkitsevästi koko hampaiston näkyvää bakteeripeitettä «Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM ym. Effect of r...»57 ja kiinnityskudostulehdusta aiheuttavien bakteerien määrää viereisten hampaiden ientaskuissa «Rajasuo A, Meurman JH, Murtomaa H. Periodontopathi...»58, «Blakey GH, White RP Jr, Offenbacher S ym. Clinical...»59.
Alaviisaudenhampaan poiston on havaittu parantavan hampaiston kiinnityskudostilannetta ja erityisesti viereisen toisen alaposkihampaan kiinnityskudostasoa «Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM ym. Effect of r...»57, «Montero J, Mazzaglia G. Effect of removing an impa...»60, «Nunn ME, Fish MD, Garcia RI ym. Retained asymptoma...»53.
Kahden ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana näkyvissä oleva viisaudenhammas – etenkin jos siinä on yli 4 mm:n ientasku – ennustaa kiinnityskudostulehduksen merkitsevää etenemistä raskausaikana varsinkin takahammasalueilla «Moss KL, Ruvo AT, Offenbacher S ym. Third molars a...»61. Suuhygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota raskauden aikana, ellei hammasta poisteta jo ennen raskautta.

Hermovaurion ehkäisy

Jos alaviisaudenhammas on kehittymässä siten, että hampaan juuri ja hermokanava kuvautuvat päällekkäin röntgenkuvassa eikä hammaskaarella ole riittävää tilaa hampaan puhkeamiselle tai hampaan puhkeamissuunta on epäedullinen, hampaan ennakoiva poisto ennen juuren kehityksen päättymistä vähentää n. alveolaris inferior -hermon vauriota «Jos alaviisaudenhammas on kehittymässä siten, että hampaan juuri ja hermokanava kuvautuvat päällekkäin röntgenkuvasta arvioituna, hampaan poisto ennakoivasti ennen juuren kehityksen päättymistä vähentää N. alveolaris inferiorin vauriota.»A.
Tilan puutetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota
- alaleuan luun nousevan haaran ja toisen poskihampaan väliin jäävään tilaan
- hampaan lopulliseen kokoon ja hermokanavan yläpuolella olevaan tilaan
- leukaluun vähäisyyteen viisaudenhampaan alapuolella.

Kariesvaurioiden ehkäisy

Viisaudenhampaat ovat alttiita reikiintymään heti puhkeamisensa jälkeen. Viereisten poskihampaiden kariesvauriot lisäävät myös viisaudenhampaiden reikiintymistä «Fisher EL, Moss KL, Offenbacher S ym. Third molar ...»9, «Divaris K, Fisher EL, Shugars DA ym. Risk factors ...»62, «Shugars DA, Elter JR, Jacks MT ym. Incidence of oc...»63.
Koska osittain puhjennut alaviisaudenhammas lisää syljen kariesta aiheuttavia bakteerimääriä «Meurman JH, Rytömaa I, Murtomaa H ym. Erupting thi...»64 ja viereisten hampaiden näkyvän bakteeriplakin määrää «Ylipaavalniemi P, Turtola L, Rytömaa I ym. Effect ...»65, poistamalla osittain puhjenneet alaviisaudenhampaat voidaan vähentää merkitsevästi
- koko hampaiston näkyvää bakteeripeitettä «Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM ym. Effect of r...»57
- kiinnityskudostulehdusta aiheuttavien bakteerien määrää viereisten hampaiden ientaskuissa
- syljen hammaskariesta aiheuttavien bakteerien määriä «Rajasuo A, Meurman JH, Murtomaa H. Periodontopathi...»58, «Rajasuo A, Meurman JH, Metteri J ym. Effect of ext...»66, «Falci SG, de Castro CR, Santos RC ym. Association ...»67.
Toisen alaposkihampaan takapinnan karies on merkitsevästi yleisempää, jos sen takana on osittain tai kokonaan puhjennut ja eteenpäin kallistunut viisaudenhammas «Kokonaan tai osittain puhjennut ja eteenpäin kallistunut alaviisaudenhammas ilmeisesti edesauttaa viereisen toisen alaposkihampaan takapinnan reikiintymistä.»B, «Falci SG, de Castro CR, Santos RC ym. Association ...»67, «McArdle LW, Renton TF. Distal cervical caries in t...»68, «Nunn ME, Fish MD, Garcia RI ym. Retained asymptoma...»53.

Ennakoiviin poistoihin liittyviä taloudellisia näkökulmia

Suomessa ei ole tehty tutkimuksia viisaudenhampaan ennakoivien poistojen taloudellisista vaikutuksista.
Ei ole julkaistu satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, jotka puoltaisivat oireettomien puhkeamattomien viisaudenhampaiden järjestelmällistä poistamista tai kieltäisivät sen «Mettes TD, Ghaeminia H, Nienhuijs ME ym. Surgical ...»69.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että leikkaukseen liittyvät epäsuorat kustannukset (esim. töistä poissaolo, matkakustannukset) ovat suuremmat kuin itse leikkauskulut «Liedholm R, Knutsson K, Norlund A. Economic aspect...»70.
Kaikki seuraavat tutkimukset kustannuslaskelmista ovat 1990-luvulta:
- Oireettomien alaviisaudenhampaiden säilyttäminen on Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan edullisempaa, tehokkaampaa ja kustannustehokkaampaa kuin niiden järjestelmällinen ennakoiva poistaminen «Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD ym. The cost, e...»71.
Alaviisaudenhampaan ennakoiva poisto on kuitenkin kustannustehokas hoitovaihtoehto, jos «Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD ym. The cost, e...»71
- perikoroniitin todennäköisyys on ilmeinen (yli 40 %)
- kiinnityskudossairauden todennäköisyys on kohtalainen (yli 17 %)
- viereisen hampaan korjauskelvottomaksi reikiintymisen todennäköisyys on selkeä (yli 22 %).
Yhdysvaltalaisen päätöksentekoanalyysin mukaan edullisinta on poistaa vain impaktoituneita viisaudenhampaita, joihin liittyy jokin sairaus «Tulloch JF, Antczak-Bouckoms AA, Ung N. Evaluation...»72.
Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kustannustehokkain vaihtoehto on, että suukirurgi poistaa oireettoman osittain puhjenneen viisaudenhampaan ennakoivasti 20–25 vuoden iässä. Kallein vaihtoehto taas on, että hammaslääkäri poistaa viisaudenhampaan myöhemmin yli 44-vuotiaalta «Berge TI. The impacted third molar. Assessments an...»73.
Kanadassa tehdyn päätöksentekoanalyysin mukaan hyödyllisin hoitolinja on poistaa joitakin oireettomia puhkeamattomia alaviisaudenhampaita ennen 14 vuoden ikää ja suurin osa ennen 22 vuoden ikää, kunhan potilaan suuhygienia on hyvä «Mercier P, Precious D. Risks and benefits of remov...»74.
Britteinsaarten NICE- «NICE, National Institute for Health and Care Excel...»75, (www «http://www.nice.org.uk/guidance/ta1»5) ja SIGN-hoitosuositusten «SIGN, Scottish Intercollediate Guidelines Network...»76 (www «http://www.sign.ac.uk/pdf/sign43.pdf»6) julkaisemisen jälkeen viisaudenhammaspoistopotilaiden keski-ikä on noussut 29 vuodesta 36 vuoteen, millä on jo vaikutusta komplikaatioiden määrään «Petrosyan V, Ameerally P. Changes in demographics ...»77.

Hoito

Akuuttihoito

Perikoroniitin ensihoitona on
- ensisijaisesti limakalvoa vahingoittavan yläviisaudenhampaan poisto tai poikkeustapauksessa vastapurijan riittävä hionta
- suuhygienian yleinen parantaminen, erityisesti kahdesti päivässä tapahtuva harjaus, joka ulottuu viisaudenhampaan seutuun asti
- paikalliset klooriheksidiinisuuhuuhteet
- systeemiset bakteerilääkkeet akuutin perikoroniitin hoidossa (ks. Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet»6).
  - Jos systeemistä bakteerilääkettä tarvitaan, fenoksimetyylipenisilliini metronidatsoliin yhdistettynä on terveillä potilailla suositeltava hoito.
  - Penisilliiniallergikoille käytetään kefaleksiinia metronidatsoliin yhdistettynä tai klindamysiiniä.
  - Beetalaktamaasia tuottavat bakteerit (yleisyys Suomessa 2,0–4,6 % «Gunell M, Hakanen A, Aittoniemi J ym. Mikrobilääke...»78) voivat estää bakteerilääkkeen tehon, joten yhtenä suosituksena on käyttää amoksisilliini-klavulaanihappoa «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A ym. Evaluati...»25, «Gutiérrez-Pérez JL. Third molar infections. Med Or...»26, «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A ym. Microbio...»79.
- Tarvittaessa märkäpesäke avataan ja kanavoidaan.
- Mahdollisuuksien mukaan tehdään perikoroniittisen hampaan poisto.
- Krooninen perikoroniitti ei yleensä vaadi hoitoa ennen hampaan poistoa «Kay LW. Investigations into the nature of pericoro...»11.
Reikiintyneen viisaudenhampaan ensiapuna voi olla kattaminen ja väliaikainen paikkaus.

Hampaanpoiston tekniikasta

Viisaudenhampaat poistetaan yleensä paikallispuudutuksessa.
Toimenpiteen vaativuus ja välineistön asianmukaisuus tulee arvioida ennen toimenpidettä.
Toimenpide pyritään tekemään mahdollisimman atraumaattisesti, ympäröiviä kudoksia säästävästi.
Jos viisaudenhammas pitää poistaa leikkaamalla, leikkausviilto tulee tehdä siten, että alueelle saadaan riittävä näkyvyys.
- Alaviisaudenhampaan leikkausviilto tehdään posken puoleiseen ikeneen
Avausviilto voidaan tehdä hampaan sijainnin ja asennon mukaan kulmaviiltona (kuva «Kulmaviilto nopeuttaa paranemisen alkuvaihetta»8), kirjekuoriviiltona (kuva «Kirjekuoriviilto»9) tai trapetsiviiltona (kuvat «Trapetsiviilto»10 ja «Trapetsiviilto»11).
Avausviillon muoto saattaa vaikuttaa alkuvaiheen paranemiseen «Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poistossa leikkausviillon muoto saattaa vaikuttaa edullisesti ensimmäisten viikkojen paranemiseen ja ientaskujen madaltumiseen toisen alaposkihampaan takapinnalla.»C, mutta vuoden kuluttua leikkauksesta erot ovat tasoittuneet.
- Alaviisaudenhampaan poistossa kulmaviilto (kuva «Kulmaviilto nopeuttaa paranemisen alkuvaihetta»8) nopeuttaa paranemisen alkuvaihetta kahden ensimmäisen viikon aikana kirjekuoriavaukseen (kuva «Kirjekuoriviilto»9) nähden «Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G ym. Primary wound h...»80.
Luun poistamiseen käytetään kirurgista poraa tai mikromoottoria keittosuolaliuosjäähdytyksessä.
Pienten koesarjojen mukaan ultraäänitekniikkaan perustuvan poran (pietsosähkö) etuna on vähäisempi leikkauksen jälkeinen turvotus ja kipu mutta haittana pidempi toimenpideaika. Hampaan halkaisuun tarvitaan kuitenkin tavanmukaista poraa «Sortino F, Pedullà E, Masoli V. The piezoelectric ...»81, «Barone A, Marconcini S, Giacomelli L ym. A randomi...»82, «Goyal M, Marya K, Jhamb A ym. Comparative evaluati...»83.
Osittain puhjennutta viisaudenhammasta poistettaessa on huomattava asettaa läppä takaisin ompelua varten siten, että toisen poskihampaan taakse jää kiinnittynyttä ientä.
Alaviisaudenhampaan poistohaavaa ommeltaessa on muistettava kielihermon kulku.

Jäännöstaskun ehkäisy ja hoito

Toisen poskihampaan juuren takapinnan puhdistus poiston yhteydessä saattaa vähentää jäännöstaskua, kun alueella on jo havaittavissa tulehduksellista kiinnityskudoskatoa «Ramírez V, Marró P, López R. Effect of mechanical ...»84.
- Etenkin yli 25-vuotialla bakteeripeitteiden, hammaskiven ja tulehduskudoksen poisto alueelta leikkauksen yhteydessä on tärkeää.
Potilaan ikä leikkaushetkellä on merkittävä jäännöstaskun muodostumista ennustava tekijä «Pogrel A. What is the effect of timing of removal ...»85, «Kugelberg CF. Periodontal healing two and four yea...»55, «Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S ym. Periodonta...»86.
- Potilaista, jotka olivat poistohetkellä vähintään 25-vuotiaita, 44–52 %:lla todetaan jäännöstaskuja toisen poskihampaan takapinnalla vielä 4 vuoden kuluttua. Nuoremmilla vastaava osuus on vain 4–25 %.
Jäännöstaskun ehkäisyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jos jäännöstaskun muodostumisen riski on suurentunut «Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S ym. Periodonta...»86.
Yleensä leikkauksen jälkeiset jäännöstaskut hoidetaan tavanomaisin parodontologisin menetelmin.
Erityistapauksissa voidaan käyttää kudosohjaustekniikoita (luukorvikkeet ja kalvot).
- Kun leikkausten yhteydessä käytetään kudosten paranemista ohjaavia menetelmiä, saavutetaan parempi taskusyvyyden madaltuminen ja kiinnityskudostaso toisen poskihampaan takapinnalla kuin tavanomaisella viisaudenhammasleikkauksella «Kudosohjaustekniikoilla (luukorvikkeet ja kudosohjauskalvot) on mahdollista saada lisää kiinnitystä ja luuta toisen poskihampaan takapinnalle alaviisaudenhampaan poiston jälkeen.»A, «Briguglio F, Zenobio EG, Isola G ym. Complications...»87.
- Erityistapauksia voivat olla «Dodson TB. Is there a role for reconstructive tech...»88, «Hassan KS, Marei HF, Alagl AS. Does grafting of th...»89, «Aloy-Prósper A, García-Mira B, Larrazabal-Morón C ...»90:
  - potilaan yli 26 vuoden ikä ja
  - alueella oleva syvä patologinen tasku (> 7 mm) ja
  - viisaudenhampaan vaakasuora tai eteenpäin kallistunut asento.
- Kudosohjauskalvoilla pystytään ilmeisesti parantamaan syviä luutaskuja, jotka ovat syntyneet toisen alaposkihampaan takapinnalle vähintään 5 vuotta aiemmin tehdyn viisaudenhampaan poiston jälkeen «Kudosohjauskalvoilla pystytään ilmeisesti parantamaan syviä luutaskuja, jotka ovat syntyneet aikaisemmin toisen alaposkihampaan takapinnalle viisaudenhampaan poiston jälkeen.»B, «Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing follow...»56, «Corinaldesi G, Lizio G, Badiali G ym. Treatment of...»91.
  - Sekä sulautuvat että sulautumattomat kudosten ohjauskalvot ovat yhtä tehokkaita «Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing follow...»56, «Corinaldesi G, Lizio G, Badiali G ym. Treatment of...»91.

Hermovaurion välttäminen

Kieli- ja poskihermon vaurion välttämiseksi leikkausviilto on sijoitettava posken puoleiseen ikeneen.
Kielenpuoleisen nostimen (Howarth periosteal elevator) käyttäminen leikkauksessa luun ja luukalvon välissä lisää kielihermovammoja «Kielenpuolisen nostimen (Howarth periosteal elevator) käyttäminen luun ja luukalvon välissä lisää hermon ohimeneviä vaurioita.»A.
Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa hermovaurion riski on huomattava, vaikeasti sijaitsevan alaviisaudenhampaan pelkkä kruunun poisto (koronektomia) vähentää n. alveolaris inferior -hermon vaurioita «Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa N. alveolaris inferior -hermon vaurion riski on huomattava, vaikeasti sijaitsevan alaviisaudenhampaan pelkkä kruunun poisto vähentää hermon vaurioita.»A.
- Koronektomia on erityisen aiheellinen, jos hermo kulkee hampaan lävitse.
- Toimenpiteessä kruunu katkaistaan poralla 3–4 mm kiillerajan alapuolelta. Ydinkudosta ei poisteta jäännösjuuresta, ja jäännösjuuri lyhennetään tarvittaessa 3–4 mm luurajan alapuolelle. Paranemista seurataan kliinisesti ja röntgenologisesti.
- Kruunun katkaisussa on tärkeää, että poraus ulottuu lähes koko hampaan läpi muttei kuitenkaan kielenpuoleiseen luuhun asti. Näin kruunua lohkaistaessa vältytään jäännösjuuren liikahdukselta.
- Runsaat 500 potilasta käsittävissä tutkimuksissa tällä tavalla hoidetuista viisaudenhampaista 2,5 % oli sellaisia, että niistä jouduttiin poistamaan juuret seuraavien kahden vuoden aikana. Yhtään pysyvää hermovauriota ei syntynyt «Leung YY, Cheung LK. Safety of coronectomy versus ...»92, «Hatano Y, Kurita K, Kuroiwa Y ym. Clinical evaluat...»93, «Cilasun U, Yildirim T, Guzeldemir E ym. Coronectom...»94, «Renton T, Hankins M, Sproate C ym. A randomised co...»95.
Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa n. alveolaris inferior -hermon vaurion tai leukamurtuman riski on tavanomaista menetelmää käytettäessä erittäin huomattava, voi tulla kyseeseen, että ennen kuin hammas poistetaan, sitä vedetään paljastamisensa jälkeen oikomishoidolla lähemmäksi purentatasoa «Hirsch A, Shteiman S, Boyan BD ym. Use of orthodon...»96, «Alessandri Bonetti G, Bendandi M, Laino L ym. Orth...»97, «Wang Y, He D, Yang C ym. An easy way to apply orth...»98.
- Kun yläleuassa käytetään ankkurina miniruuvia, alaviisaudenhampaan vetovaihe on huomattavasti lyhempi kuin tavanomaisia kiinnikkeitä ja koukkuja käytettäessä «Wang Y, He D, Yang C ym. An easy way to apply orth...»98.
- Menetelmä myös parantaa toisen poskihampaan takana olevan kiinnityskudoksen paranemisennustetta «Hirsch A, Shteiman S, Boyan BD ym. Use of orthodon...»96.

Lääkehoito viisaudenhammaskirurgiassa

Särkylääkkeiden käyttö on viisaudenhammasleikkauksissa useimmiten välttämätöntä.
- Tavanomaiset särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni ja diklofenaakki, lievittävät normaaliannoksina hyvin kipua leikkauksen jälkeen «Normaaliannoksilla käytetyt anti-inflammatoriset analgeetit (tulehdusta ehkäisevät kipulääkkeet) ja koksibit takaavat parhaimman kivun lievityksen ja vähäisimmät haittavaikutukset viisaudenhampaiden leikkauksissa.»A.
- Tavanomaiset särkylääkkeet ovat myös halpoja verrattuna uudempiin koksibiryhmän lääkkeisiin, jotka niin ikään ovat tehokkaita kivunlievityksessä «Normaaliannoksilla käytetyt anti-inflammatoriset analgeetit (tulehdusta ehkäisevät kipulääkkeet) ja koksibit takaavat parhaimman kivun lievityksen ja vähäisimmät haittavaikutukset viisaudenhampaiden leikkauksissa.»A. Etenkin potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, diklofenaakin ja koksibien mahdolliset haittavaikutukset tulee huomioida.
- Parasetamoli riittävän suurina annoksina on myös tehokas ja turvallinen särkylääke viisaudenhammasleikkausten jälkihoidossa «Weil K, Hooper L, Afzal Z ym. Paracetamol for pain...»99.
Bakteerilääkkeiden käyttö viisaudenhammaskirurgiassa on osoittautunut hyödylliseksi, kun pyritään ehkäisemään hammaskuopan tulehdusta tai jälki-infektiota «Viisaudenhammasleikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2–7 vuorokautta käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkausalueen jälki-infektion ja hammaskuopan tulehduksen riskiä sekä leikkauksen jälkeistä kipua.»A, «Lodi G, Figini L, Sardella A ym. Antibiotics to pr...»163, «Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic ...»172.
- Lääkitys tulisi aina aloittaa 30–90 minuuttia ennen leikkausta, jotta siitä olisi merkittävää apua, ja sitä pitäisi jatkaa kuurina 2–7 päivää leikkauksen jälkeen.
- Lääkityksen käytössä tulee kuitenkin huomioida mahdolliset haitat (esim. allergiat).
- Mitään tiettyä bakteerilääkettä ei voida nostaa muiden yläpuolelle, mutta valitun lääkkeen tulisi kattaa mahdollisimman hyvin suuperäiset mikrobit.
- Useat tekijät voivat altistaa viisaudenhammasleikkauksen jälkeiselle hammaskuopan tulehdukselle tai jälki-infektiolle. Riskitekijöitä ovat potilaan korkea ikä, naissukupuoli, tupakointi, huono suuhygienia, heikentynyt yleistila sekä leikkauksen aiheuttaman kudosvaurion suuruus. Näissä tapauksissa ja silloin, kun poistettavaan hampaaseen liittyy selkeä tulehdus ja toimenpide on vaativa, tulee aina harkita bakteerilääkehoitoa «Viisaudenhammasleikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2–7 vuorokautta käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkausalueen jälki-infektion ja hammaskuopan tulehduksen riskiä sekä leikkauksen jälkeistä kipua.»A.
- Paikallisista tekijöistä infektiokomplikaatioille altistavat
  - merkittävästi viisaudenhampaan impaktoituminen joko kokonaan tai osittain luuhun
  - jossain määrin viisaudenhampaan impaktoituminen pehmytkudokseen
  - ennen poistoa todettu tulehdus
  - mikä tahansa viisaudenhampaaseen liittyvä sairaus «Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM ym. Risk factors...»100.
Purskuttelu klooriheksidiinillä ennen leikkausta ja usean päivän ajan sen jälkeen pienentää viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen hammaskuopan tulehduksen esiintyvyyttä «Klooriheksidiinihuuhtelu leikkauspäivänä ennen leikkausta ja usean päivän ajan leikkauksen jälkeen alentaa viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen hammaskuopan tulehduksen (alveoliitti) esiintyvyyttä.»A.
Kortikosteroidin käyttö systeemisesti viisaudenhammasleikkauksen yhteydessä vähentää leikkauksenjälkeistä turvotusta, suunavaamisrajoitusta ja kipua ensimmäisen leikkauksenjälkeisen päivän ajan «Esen E, Tasar F, Akhan O. Determination of the ant...»101, «Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoper...»102.
- Kortikosteroidin käyttöä kannattaa harkita vaikeimmissa leikkauksissa ja etenkin sellaisissa poistoissa, joissa samalla kertaa poistetaan useita viisaudenhampaita.
- Kortikosteroidin rutiinikäyttö tavanomaisten viisaudenhammasleikkauksien yhteydessä ei liene tarpeellista.

Leikkauksen jälkihoito

Potilaalle on annettava suulliset ja kirjalliset jälkihoito-ohjeet.
Tavanomaisessa paranemisessa «Skjelbred P, Lökken P. Pain and other sequelae af...»103
- kipu on voimakkaimmillaan 6–8 tunnin kuluttua poistosta ja häviää muutamassa päivässä
- posken turvotus kehittyy hitaasti, on suurimmillaan 24–48 tunnin kuluttua ja häviää normaalisti viikossa
- suun avaamisen vaikeus on suurimmillaan 12–16 tunnin kuluttua ja häviää noin viikossa.
Potilas voi omahoidolla merkittävästi nopeuttaa toipumistaan viisaudenhampaan poiston jälkeen; ks. jälkihoito-ohjeet «Viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkihoito-ohjeet»1.
- Omahoitoon kuuluvat muun muassa painesiteen ja jäähauteen käyttö, haavan varominen, kylmä ruokavalio, urheilun ja tupakoinnin välttäminen, klooriheksidiinipurskuttelu ja tulehduskipulääkkeen ja antibiootin käyttö.
Päivystyskäyntiin tai yhteydenottoon on poiston jälkeen aihetta, jos
- verenvuoto ei tyrehdy omahoito-ohjeista huolimatta
- kipu yltyy kolmantena poistonjälkeisenä päivänä sietämättömäksi
- kuume nousee hyvin korkeaksi tai
- käytettävistä lääkkeistä tulee haittareaktioita.

Komplikaatiot

Leikkauksenjälkeisten ongelmien yleisyys 20–30-vuotiailla oli suomalaisessa aineistossa 9,1 % «Muhonen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors pred...»104.
Yhdysvaltalaisessa aineistossa leikkauksenjälkeisiä ongelmia esiintyi 16 %:lla ja niitä oli enemmän yli 25-vuotiailla kuin nuoremmilla «Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM ym. Age as a ris...»105.
Yleisimmät ongelmat olivat hammaskuopan tulehdus (7 %), hermovaurio (2 %), suun avaamisvaikeus (1 %) ja jälkitulehdus (1 %) «Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM ym. Age as a ris...»105.
Tupakointi lisää poistojen jälkeisiä komplikaatioita «Heng CK, Badner VM, Clemens DL ym. The relationshi...»106 ja hidastaa haavan paranemista «Jones JK, Triplett RG. The relationship of cigaret...»107.
- Tupakoitsijoilla poistokuopan verihyytymä muodostuu ja pysyy paikallaan huonommin «Meechan JG, Macgregor ID, Rogers SN ym. The effect...»108 ja luun muodostuminen on vähäisempää «Jones JK, Triplett RG. The relationship of cigaret...»107, «Saldanha JB, Casati MZ, Neto FH ym. Smoking may af...»109.

Alveoliitti (K10.3)

Tavanomainen hampaanpoisto johtaa hammaskuopan tulehdukseen (alveoliittiin) 0,5–5 %:ssa tapauksista mutta jopa 37,5 %:ssa alaviisaudenhampaiden leikkauksista.
Naissukupuoli, tupakointi, huono suuhygienia ja traumaattinen toimenpide altistavat alveoliitille «Daly B, Sharif MO, Newton T ym. Local intervention...»110.
Cochrane-katsauksen mukaan alveoliitin hoidosta ei ole riittävästi sellaista näyttöä, joka puoltaisi jotain tiettyä hoitomenetelmää «Daly B, Sharif MO, Newton T ym. Local intervention...»110.
Yleiseen hoitolinjaan kuuluvat poistokuopan keittosuolaliuoshuuhtelu ja paikallinen lääke annosteltuna sopivaan harsoon, jota vaihdetaan kivun mukaan muutaman päivän välein. Harsoon annosteltaviksi lääkeaineiksi on suositeltu jodoformia antiseptiseksi aineeksi, bentsokaiinia anesteetiksi ja eugenolia «Hupp JR. Prevention and management of surgical com...»111. Suomessa on yleisesti käytetty jodoformia uutettuna rasvasideharsoon. Sen sijaan aiemmin paljon käytettyä Chlumskyn liuosta ei voi enää suositella sen todettujen haittavaikutusten vuoksi «National Institutes of Health. U.S. National Li...»112.
Puudutusta ja alveolin kaapimista ei useimmiten tarvita.
Jos tiedetään, että hermo on poistokuopan pohjalla paljaana, lääkeaineita ei voi hermon vaurioitumisen vaaran takia käyttää «Loescher AR, Robinson PP. The effect of surgical m...»113 vaan tamponiksi asetetaan pelkästään rasvasideharso.
Alveoliittia voidaan ehkäistä bakteerilääkkeillä «Viisaudenhammasleikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2–7 vuorokautta käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkausalueen jälki-infektion ja hammaskuopan tulehduksen riskiä sekä leikkauksen jälkeistä kipua.»A ja purskuttelemalla klooriheksidiinillä ennen leikkausta ja usean päivän ajan sen jälkeen «Klooriheksidiinihuuhtelu leikkauspäivänä ennen leikkausta ja usean päivän ajan leikkauksen jälkeen alentaa viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen hammaskuopan tulehduksen (alveoliitti) esiintyvyyttä.»A, «Daly B, Sharif MO, Newton T ym. Local intervention...»110

Alaleuan johtopuudutuksesta aiheutuva hermovaurio (T80.8)

Arvio kielihermon tai n. alveolaris inferior -hermon tai molempien pysyvän vaurion ilmaantuvuudesta on 1:26 000–800 000 «Pogrel MA, Thamby S. Permanent nerve involvement r...»114, «Haas DA, Lennon D. A 21 year retrospective study o...»115.
Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että yksi johtopuudutus 12 104 potilasta kohden aiheuttaa yhden pysyvän kielihermovaurion «Krafft TC, Hickel R. Clinical investigation into t...»116.
Yksisäikeinen hermo saattaa vaurioitua helpommin alaleuan johtopuudutuksessa kuin monisäikeinen. Kielihermo oli johtopuudutuskohdassa 33 %:lla yksisäikeinen mutta n. alveolaris inferior -hermo ei kenelläkään. Tämä voi selittää sen, miksi vaurioitunut hermo on 70 %:ssa tapauksista kielihermo ja vain 30 %:ssa n. alveolaris inferior «Pogrel MA, Schmidt BL, Sambajon V ym. Lingual nerv...»117.
Vaurion ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota oikeaan puudutustekniikkaan, neulan kärjen eheyteen ja määrätietoiseen puudutusneulan viemiseen kohteeseensa «Norton N. Intraoral injections. Kirjassa: Norton N...»118.

N. alveolaris inferior -hermon vaurio (T81.2) alaviisaudenhampaan poistossa

Pysyvän hermovaurion ilmaantuvuus on 1 % «Schultze-Mosgau S, Reich RH. Assessment of inferio...»119 ja ohimenevän 1–8 % «Rood JP. Permanent damage to inferior alveolar and...»120.
Kolmoishermon vaurion saaneista tanskalaisista potilaista (N = 449) 71 %:ssa syynä oli viisaudenhammaskirurgia ja 17 %:ssa puuduttaminen «Hillerup S. Iatrogenic injury to oral branches of ...»121.
Yleisin löydös (69 %) hermovauriossa oli tunnon heikkenemä (hypoaesthesia) ja seuraavaksi yleisin (27 %) täysi tunnottomuus (anaesthesia) «Hillerup S. Iatrogenic injury to the inferior alve...»122.
Kun panoraamatomografiassa juuri kuvautuu kokonaan hermokanavan päälle, KKTT:llä selvitettynä tärkeimmät hermovauriota ennustavat merkit ovat hermokanavan kapeneminen sekä hermon ja juuren kontakti «Eyrich G, Seifert B, Matthews F ym. 3-Dimensional ...»123.
Jos hermokanava on näkyvissä ehjänä poistokuopassa leikkauksen aikana, kun röntgenkuvissa hermokanavan ja juuren suhde oli läheinen, 20–22 %:ssa tapauksista todetaan n. alveolaris inferior -hermon tuntohäiriö viikon kuluttua, 6 %:ssa vielä vuoden kuluttua ja 2 %:ssa kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Jos hermokanava ei ollut näkyvissä poistokuopassa, 3 %:ssa todettiin tuntohäiriö viikon kuluttua «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comp...»34, «Tay AB, Go WS. Effect of exposed inferior alveolar...»124.
Hermovaurion ehkäisemiseksi on arvioitava poiston vaikeusaste ja hermokanavan kulku etukäteen ja valittava vaatimustason mukainen hoitopaikka.
Hammas tulee tarvittaessa poistaa paloiteltuna. Lisäksi on vältettävä liiallista vääntövoimaa hampaan poistossa ja harkittava pelkän kruunun poistamista.

Kielihermon vaurio (T81.2) alaviisaudenhampaan poistossa

Kielihermovaurio on yleisin hampaanpoistoon liittyvä vakuutustapahtuma Suomessa «Ventä I, Lindqvist C. Viisaudenhampaiden poistoihi...»125.
Kielihermon pysyvän tuntohäiriön ilmaantuvuus on 0,1–0,6 % «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and...»126 ja ohimenevän 0,6–9,6 % «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and...»126.
Kun hermovaurio on kestänyt yli 6 kuukautta, sen täydellinen paraneminen on epätodennäköistä «Zunica JR. Normal responses to nerve injury: histo...»127.
Kielihermo kulkee pehmytkudoksessa alaviisaudenhampaan kielenpuoleisessa ikenessä ja voi sijaita jopa luuharjanteen yläpuolella ja osittain puhjenneen hampaan kruunun päällä.
Hermo sijaitsee kielenpuoleisessa pehmytkudoksessa vaakatasossa mitattuna 0–3 mm:n päässä luun reunasta ja pystysuunnassa 2 mm luuharjanteen yläpuolella tai 7 mm luuharjanteen alapuolella «Kiesselbach JE, Chamberlain JG. Clinical and anato...»128, (kuva «Kielihermon kulku viisaudenhampaan kielenpuoleisessa ikenessä»1), «Ventä I, Lindqvist C. Viisaudenhampaiden poistoihi...»125.
- 17,6 %:ssa tapauksista hermo sijaitsee luuharjanteen tasalla tai sen yläpuolella.
- 62 %:ssa tapauksista hermo sijaitsee kielenpuoleisessa luun pinnassa.
Vaurion ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin vauriomekanismeihin. Vaurio voi syntyä johtopuudutuksen lisäksi myös seuraavista syistä:
- Leikkausviilto tehdään liikaa kielen puolelle hampaan taakse.
- Poiston aikana työskennellään kielen puolella.
- Poistovipu lipsahtaa kielen puolelle.
- Luuta porataan hampaan takana tai kielen puolella.
- Pora lävistää kielen puoleisen luun pinnan.
- Poistopihti puristaa ikenen päältä.
- Follikkelia poistetaan rajusti.
- Ompeluneula lävistää kielen puoleisen ikenen.

Alaleuan murtuma (T81.8) alaviisaudenhampaan poistossa

Murtumien ilmaantuvuus on 1:22 000 leikkausta «Perry PA, Goldberg MH. Late mandibular fracture af...»129.
Alaleuan luu voi murtua myös poiston aikana, jos toimenpiteessä käytetään liiallisesti voimaa.
Murtumat ilmaantuvat keskimäärin 12–14 vuorokauden (vaihteluväli 1–60 vrk) kuluttua poistosta.
Altistavia tekijöitä ovat miessukupuoli, ikä (murtumapotilaiden keski-ikä 45 vuotta), täysi hampaisto ja viisaudenhampaan sijaitseminen syvällä «Krimmel M, Reinert S. Mandibular fracture after th...»130, «Wagner KW, Otten JE, Schoen R ym. Pathological man...»131.
Riskipotilaiden murtuman ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota alaleuan luun vähyyteen hampaan juurenkärjen alapuolella, informoitava potilasta asiasta ja suositeltava pehmeää ruokavaliota ja maksimaalisen fyysisen rasituksen sekä kontaktilajien välttämistä 4–6 viikon ajan poiston jälkeen.

Yhteys poskionteloon (T81.8) yläviisaudenhampaan poiston yhteydessä

Akuutin poskionteloyhteyden ilmaantuvuus on tavallisissa yläviisaudenhampaiden poistoissa 5 %, osittain puhjenneiden poistoissa 10 % ja puhkeamattomien poistoissa 24 % «Rothamel D, Wahl G, d'Hoedt B ym. Incidence and pr...»132.
- Yhteys on todennäköisin, kun juuri katkeaa poistossa, hammas on puhkeamaton ja potilas on iäkäs.
Aukon koon mukaan hoidoksi valitaan hyvä verihyytymä, ompeleet tai posken puolelta venytettävä kieleke sekä asianmukainen lääkitys, potilaan kotihoidon ohjaus ja paranemisen seuranta «Hupp JR. Prevention and management of surgical com...»111.
Poskiontelon läheisyys on arvioitava röntgenkuvasta ennen poistoa, ja koko toimenpide on suunniteltava sen mukaan.

Työnjako

Hoidon porrastuskäytännöt vaihtelevat maittain, eikä kansainvälisesti olla yksimielisiä siitä, tulisiko päätös viisaudenhampaan poistosta ja itse toimenpide jättää suu- ja leukakirurgeille vai voivatko peruskoulutetut hammaslääkärit osallistua niihin laajasti «Christensen GJ. Dental surgery and the general pra...»133, «Knutsson K. The mandibular third molar. Dentists&#...»134, «Joynson OB, Williams SL, Brickley MR ym. Lower thi...»135.
Suomessa peruskouluteut hammaslääkärit poistavat suurimman osan viisaudenhampaista.
Poiston vaikeusasteen mukaisesti on kiinnitettävä huomiota työnjakoon ja oikeaan hoitopaikkaan.
Poiston vaikeusastetta ja työnjakoa pohdittaessa pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon potilaan tila ja arvioida muun muassa seuraavia tekijöitä, jotka tekevät poistosta tavallista vaikeamman:
- potilaaseen liittyvät tekijät, kuten korkea ikä, miessukupuoli, sairaudet, lääkitykset, niskan jäykkyys, paksut posket, iso kieli, suun vähäinen avautuminen, herkkä nielu tai yhteistyökyvyn puute
- puitteisiin liittyvät tekijät, kuten kokematon avustaja, huono valaistus tai puutteelliset instrumentit
- hampaaseen liittyvät tekijät, kuten hampaan sijaitseminen syvällä, hermokanavan läheisyys, poskiontelon läheisyys, hampaan suuri kaltevuuskulma, koukkujuurisuus, monijuurisuus tai purennassa oleva hammas.
Toimenpiteen tekijän pitkä kokemus vähentää viisaudenhammaskirurgian komplikaatioita «Berge TI, Gilhuus-Moe OT. Per- and post-operative ...»136, «Sisk AL, Hammer WB, Shelton DW ym. Complications f...»137, «Jerjes W, Upile T, Nhembe F ym. Experience in thir...»138.
Koska hermovauriot (kielihermo ja n. alveolaris inferior) ovat Suomessa yleisimmät hampaanpoistoon liittyvät vakuutustapahtumat, hammaslääkärin tulisi vaurioiden ehkäisemiseksi pidättäytyä hermokanavan kanssa sivuavien tai päällekkäin kuvautuvien viisaudenhampaiden poistoista, jos hänen kirurginen osaamisensa ja kokemuksensa ovat vähäisiä.
Hammaslääkäriopiskelijoiden «Christensen J, Matzen LH, Wenzel A. Should removal...»139 ja muiden aloittelevien leikattaviksi sopivat sellaiset helpot alaviisaudenhampaat, jotka eivät
- ole taaksepäin kallistuneita
- sijaitse syvällä impaktoituneina
- ole läheisessä kontaktissa hermokanavaan.
Englantilaisen suosituksen mukaan «Macluskey M, Durham J, Cowan G ym. UK national cur...»140 puhkeamattomien hampaiden poistaminen ei kuulu hammaslääkäriopiskelijoille opetettavaan ydinainekseen vaan riittää, että opiskelija on tutustunut poistoindikaatiohin, potilaan tutkimiseen ja impaktoituneiden hampaiden hoitoon.
Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä suositellaan, että puhkeamattomien tai osittain puhjenneiden viisaudenhampaiden poistot tehtäisiin erikoissairaanhoitona sairaalaoloissa «Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Yhten...»141 (ks. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:31, Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010, s. 178 www «http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1396269»7), jos
- hampaaseen liittyvä tulehdus on johtanut vaikeaan paikalliseen tai yleiseen komplikaatioon
- potilaan yleinen terveydentila edellyttää toimenpiteen tekemistä sairaalassa
- kyseessä on vaikea, erityisosaamista edellyttävä toimenpide.
- Muissa tapauksissa toimenpide pystytään useimmiten tekemään perusterveydenhuollossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Viisaudenhammas-suosituksen historiatiedot «Viisaudenhammas, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtaja:

Irja Ventä, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos

Jäsenet:

Marja Pöllänen, HLT, parodontologian erikoishammaslääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -toimittaja

Tuula Ingman, dosentti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri; Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, suun erikoishoitoyksikkö ja HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikka

Mika Mattila, hammaslääketieteellisen radiologian erikoishammaslääkäri; Pantomo Oy, Helsinki

Ari Rajasuo, HLT, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin keskussairaala

Juha Sane, HLT, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, Terveys- ja päihdepalvelut, PKS-Sehyk

Sidonnaisuudet

Tuula Ingman: Ei sidonnaisuuksia.

Mika Mattila: Ei sidonnaisuuksia.

Marja Pöllänen: Ei sidonnaisuuksia.

Ari Rajasuo: Apuraha (Geistlich Pharma AG).

Juha Sane: Osakeomistus (Oriola Oyj, Orion Oyj).

Irja Ventä: Johtokunnan tms jäsenyys (Suomen Suu- ja Leukakirurgiyhdistys ry), Luentopalkkio (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia), Osakeomistus (Lääketehdas Orion).

Kirjallisuusviite

Viisaudenhammas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»8

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Rantanen AV. The age of eruption of the third molar teeth. Acta Odontol Scand 1967;25 (suppl 48):1-86
Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical outcome of third molars in adults followed during 18 years. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:182-5 «PMID: 14762750»PubMed
Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008. Saatavilla http://www.yths.fi/filebank/586-44_SUUN_TERVEYDEN_MUUTOKSET_VENTA-TURTOLA.pdf
Peltola JS. A panoramatomographic study of the teeth and jaws of Finnish university students. Community Dent Oral Epidemiol 1993;21:36-9 «PMID: 8432103»PubMed
Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M. Hampaattomuus ja hampaiden määrä. Kirjassa: Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 –tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. Helsinki 2004; s. 65-72. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf
Nitzan DW, Tal O, Sela MN ym. Pericoronitis: a reappraisal of its clinical and microbiologic aspects. J Oral Maxillofac Surg 1985;43:510-6 «PMID: 3859594»PubMed
Ventä I, Turtola L. Viisaudenhampaiden kirurginen hoitosuositus. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimukseen perustuva hoito. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 41. Helsinki 2005. 11.4.2008. http://www.yths.fi/filebank/532-Viisaudenhampaiden_hoitosuositus.pdf
Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Long-term evaluation of estimates of need for third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:288-91 «PMID: 10716110»PubMed
Fisher EL, Moss KL, Offenbacher S ym. Third molar caries experience in middle-aged and older Americans: a prevalence study. J Oral Maxillofac Surg 2010;68:634-40 «PMID: 20171482»PubMed
Garaas R, Moss KL, Fisher EL ym. Prevalence of visible third molars with caries experience or periodontal pathology in middle-aged and older Americans. J Oral Maxillofac Surg 2011;69:463-70 «PMID: 21168252»PubMed
Kay LW. Investigations into the nature of pericoronitis. Br J Oral Surg 1966;3:188-205 contd «PMID: 5222538»PubMed
Bean LR, King DR. Pericoronitis: its nature and etiology. J Am Dent Assoc 1971;83:1074-7 «PMID: 5286137»PubMed
Meurman JH, Rajasuo A, Murtomaa H ym. Respiratory tract infections and concomitant pericoronitis of the wisdom teeth. BMJ 1995;310:834-6 «PMID: 7711620»PubMed
Bataineh AB, Al QM. The predisposing factors of pericoronitis of mandibular third molars in a Jordanian population. Quintessence Int 2003;34:227-31 «PMID: 12731606»PubMed
Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth and third molar impaction. Acta Odontol Scand 1956;14:231-71
Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. TME Predictor. Third molar eruption predictor. Helsinki University Licensing Ltd. US patentti N:o 5816814. Julkaistu 6.10.1998
Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. A device to predict lower third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:598-603 «PMID: 9431525»PubMed
Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM ym. Prognosis of third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:688-93 «PMID: 8284071»PubMed
Odusanya SA, Abayomi IO. Third molar eruption among rural Nigerians. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;71:151-4 «PMID: 2003009»PubMed
Ventä I, Turtola L, Ylipaavalniemi P. Change in clinical status of third molars in adults during 12 years of observation. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:386-9; discussion 389-91 «PMID: 10199489»PubMed
Begtrup A, Grønastøð HÁ, Christensen IJ ym. Predicting lower third molar eruption on panoramic radiographs after cephalometric comparison of profile and panoramic radiographs. Eur J Orthod 2013;35:460-6 «PMID: 22474212»PubMed
Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM ym. Prognosis of third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:688-93 «PMID: 8284071»PubMed
Ventä I, Murtomaa H, Turtola L ym. Assessing the eruption of lower third molars on the basis of radiographic features. Br J Oral Maxillofac Surg 1991;29:259-62 «PMID: 1911675»PubMed
Leung WK, Theilade E, Comfort MB ym. Microbiology of the pericoronal pouch in mandibular third molar pericoronitis. Oral Microbiol Immunol 1993;8:306-12 «PMID: 8265205»PubMed
Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A ym. Evaluation of the mandibular third molar pericoronitis flora and its susceptibility to different antibiotics prescribed in france. J Clin Microbiol 2003;41:5794-7 «PMID: 14662986»PubMed
Gutiérrez-Pérez JL. Third molar infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2004;9 Suppl:122-5; 120-2 «PMID: 15580130»PubMed
Rajasuo A, Jousimies-Somer H, Savolainen S ym. Bacteriologic findings in tonsillitis and pericoronitis. Clin Infect Dis 1996;23:51-60 «PMID: 8816129»PubMed
Rajasuo A, Sihvonen OJ, Peltola M ym. Periodontal pathogens in erupting third molars of periodontally healthy subjects. Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36:818-21 «PMID: 17629461»PubMed
Peltroche-Llacsahuanga H, Reichhart E, Schmitt W ym. Investigation of infectious organisms causing pericoronitis of the mandibular third molar. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:611-6 «PMID: 10847281»PubMed
Rajasuo A, Laine V, Kari K, Pyhäjärvi A, Meurman JH. Periodontal bacteria in different sampling sites of pericoronitis patients. Open J Stomatology 2012;2:98-102
White RP Jr, Madianos PN, Offenbacher S ym. Microbial complexes detected in the second/third molar region in patients with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1234-40 «PMID: 12420254»PubMed
White RP Jr, Offenbacher S, Blakey GH ym. Chronic oral inflammation and the progression of periodontal pathology in the third molar region. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:880-5 «PMID: 16713800»PubMed
Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of inferior alveolar nerve injury during third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 1990;28:20-5 «PMID: 2322523»PubMed
Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular canal and impacted third molars. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103:253-9 «PMID: 17234544»PubMed
Ades AG, Joondeph DR, Little RM ym. A long-term study of the relationship of third molars to changes in the mandibular dental arch. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;97:323-35 «PMID: 2321598»PubMed
Rupp RP. Orthodontic relapse and the mandibular third molar: a literature review. Gen Dent 2000;48:344-6 «PMID: 11199603»PubMed
Haavikko K, Altonen M, Mattila K. Predicting angulational development and eruption of the lower third molar. Angle Orthod 1978;48:39-48 «PMID: 272130»PubMed
Magnusson C, Kjellberg H. Impaction and retention of second molars: diagnosis, treatment and outcome. A retrospective follow-up study. Angle Orthod 2009;79:422-7 «PMID: 19413377»PubMed
De-la-Rosa-Gay C, Valmaseda-Castellón E, Gay-Escoda C. Spontaneous third-molar eruption after second-molar extraction in orthodontic patients. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2006;129:337-44 «PMID: 16527628»PubMed
Reyneke JP, Tsakiris P, Becker P. Age as a factor in the complication rate after removal of unerupted/impacted third molars at the time of mandibular sagittal split osteotomy. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:654-9 «PMID: 12022103»PubMed
Schwartz HC. Simultaneous removal of third molars during sagittal split osteotomies: the case against. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:1147-9 «PMID: 15346369»PubMed
Colella G, Giudice A. The timing of third molar removal in patients undergoing a bilateral sagittal split osteotomy. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:975
Mehra P, Castro V, Freitas RZ ym. Complications of the mandibular sagittal split ramus osteotomy associated with the presence or absence of third molars. J Oral Maxillofac Surg 2001;59:854-8; discussion 859 «PMID: 11474434»PubMed
Tucker MR, Wolford LM. Sagittal ramus osteotomy with and without third molars. J Oral Maxillofac Surg 1995;53:80
Doucet JC, Morrison AD, Davis BR ym. The presence of mandibular third molars during sagittal split osteotomies does not increase the risk of complications. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:1935-43 «PMID: 22154398»PubMed
Doucet JC, Morrison AD, Davis BR ym. Concomitant removal of mandibular third molars during sagittal split osteotomy minimizes neurosensory dysfunction. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:2153-63 «PMID: 22079060»PubMed
Bauss O, Schwestka-Polly R, Kiliaridis S. Influence of orthodontic derotation and extrusion on pulpal and periodontal condition of autotransplanted immature third molars. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2004;125:488-96 «PMID: 15067266»PubMed
Bauss O, Zonios I, Rahman A. Root development of immature third molars transplanted to surgically created sockets. J Oral Maxillofac Surg 2008;66:1200-11 «PMID: 18486785»PubMed
Denys D, Shahbazian M, Jacobs R ym. Importance of root development in autotransplantations: a retrospective study of 137 teeth with a follow-up period varying from 1 week to 14 years. Eur J Orthod 2013;35:680-8 «PMID: 23407475»PubMed
Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33 «PMID: 12420253»PubMed
Blakey GH, Jacks MT, Offenbacher S ym. Progression of periodontal disease in the second/third molar region in subjects with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:189-93 «PMID: 16413889»PubMed
Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the local and systemic implications of third molar retention? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:S58-65 «PMID: 22916700»PubMed
Nunn ME, Fish MD, Garcia RI ym. Retained asymptomatic third molars and risk for second molar pathology. J Dent Res 2013;92:1095-9 «PMID: 24132082»PubMed
Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S ym. The influence of anatomical, pathophysiological and other factors on periodontal healing after impacted lower third molar surgery. A multiple regression analysis. J Clin Periodontol 1991;18:37-43 «PMID: 2045517»PubMed
Kugelberg CF. Periodontal healing two and four years after impacted lower third molar surgery. A comparative retrospective study. Int J Oral Maxillofac Surg 1990;19:341-5 «PMID: 2128310»PubMed
Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing following GTR treatment of intrabony defects distal to mandibular 2nd molars using resorbable and non-resorbable barriers. J Clin Periodontol 2000;27:333-40 «PMID: 10847537»PubMed
Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM ym. Effect of removing impacted third molars on plaque and gingival indices. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:584-7 «PMID: 8189295»PubMed
Rajasuo A, Meurman JH, Murtomaa H. Periodontopathic bacteria and salivary microbes before and after extraction of partly erupted third molars. Scand J Dent Res 1993;101:87-91 «PMID: 8456256»PubMed
Blakey GH, White RP Jr, Offenbacher S ym. Clinical/biological outcomes of treatment for pericoronitis. J Oral Maxillofac Surg 1996;54:1150-60 «PMID: 8859232»PubMed
Montero J, Mazzaglia G. Effect of removing an impacted mandibular third molar on the periodontal status of the mandibular second molar. J Oral Maxillofac Surg 2011;69:2691-7 «PMID: 21864969»PubMed
Moss KL, Ruvo AT, Offenbacher S ym. Third molars and progression of periodontal pathology during pregnancy. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1065-9 «PMID: 17517287»PubMed
Divaris K, Fisher EL, Shugars DA ym. Risk factors for third molar occlusal caries: a longitudinal clinical investigation. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:1771-80 «PMID: 22398183»PubMed
Shugars DA, Elter JR, Jacks MT ym. Incidence of occlusal dental caries in asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2005;63:341-6 «PMID: 15742284»PubMed
Meurman JH, Rytömaa I, Murtomaa H ym. Erupting third molars and salivary lactobacilli and Streptococcus mutans counts. Scand J Dent Res 1987;95:32-6 «PMID: 3470896»PubMed
Ylipaavalniemi P, Turtola L, Rytömaa I ym. Effect of position of wisdom teeth on the visible plaque index and gingival bleeding index. Proc Finn Dent Soc 1982;78:47-9 «PMID: 6980411»PubMed
Rajasuo A, Meurman JH, Metteri J ym. Effect of extraction of partly erupted third molars on salivary microbial counts in conscripts. Caries Res 1990;24:273-8 «PMID: 2276165»PubMed
Falci SG, de Castro CR, Santos RC ym. Association between the presence of a partially erupted mandibular third molar and the existence of caries in the distal of the second molars. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1270-4 «PMID: 22464852»PubMed
McArdle LW, Renton TF. Distal cervical caries in the mandibular second molar: an indication for the prophylactic removal of the third molar? Br J Oral Maxillofac Surg 2006;44:42-5 «PMID: 16213635»PubMed
Mettes TD, Ghaeminia H, Nienhuijs ME ym. Surgical removal versus retention for the management of asymptomatic impacted wisdom teeth. Cochrane Database Syst Rev 2012;6:CD003879 «PMID: 22696337»PubMed
Liedholm R, Knutsson K, Norlund A. Economic aspects of mandibular third molar surgery. Acta Odontol Scand 2010;68:43-8 «PMID: 19902994»PubMed
Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD ym. The cost, effectiveness and cost effectiveness of removal and retention of asymptomatic, disease free third molars. Br Dent J 1999;187:380-4 «PMID: 10581815»PubMed
Tulloch JF, Antczak-Bouckoms AA, Ung N. Evaluation of the costs and relative effectiveness of alternative strategies for the removal of mandibular third molars. Int J Technol Assess Health Care 1990;6:505-15 «PMID: 2128080»PubMed
Berge TI. The impacted third molar. Assessments and consequences of removal. Väitöskirja, Bergenin yliopisto, Norja 1994:42-6
Mercier P, Precious D. Risks and benefits of removal of impacted third molars. A critical review of the literature. Int J Oral Maxillofac Surg 1992;21:17-27 «PMID: 1569360»PubMed
NICE, National Institute for Health and Care Excellence. Guidance on the Extraction of Wisdom Teeth. Published date: March 2000. http://www.nice.org.uk/guidance/ta1 «http://www.nice.org.uk/guidance/ta1»5
SIGN, Scottish Intercollediate Guidelines Network. Management of Unerupted and Impacted Third Molar Teeth. SIGN Publication Number 43, September 1999. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign43.pdf
Petrosyan V, Ameerally P. Changes in demographics of patients undergoing third molar surgery in a hospital setting between 1994 and 2012 and the influence of the National Institute for Health and Care Excellence guidelines. J Oral Maxillofac Surg 2014;72:254-8 «PMID: 24246253»PubMed
Gunell M, Hakanen A, Aittoniemi J ym. Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Finres 1997–2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti N:o 67/2012. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino, Tampere 2012, sivu 41. www «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90830/URN_ISBN_978-952-245-767-7.pdf?sequence»9 1. Lainattu 3.1.2014.
Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A ym. Microbiology of mandibular third molar pericoronitis: incidence of beta-lactamase-producing bacteria. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95:655-9 «PMID: 12789143»PubMed
Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G ym. Primary wound healing after lower third molar surgery: evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:7-12 «PMID: 11805771»PubMed
Sortino F, Pedullà E, Masoli V. The piezoelectric and rotatory osteotomy technique in impacted third molar surgery: comparison of postoperative recovery. J Oral Maxillofac Surg 2008;66:2444-8 «PMID: 19022121»PubMed
Barone A, Marconcini S, Giacomelli L ym. A randomized clinical evaluation of ultrasound bone surgery versus traditional rotary instruments in lower third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2010;68:330-6 «PMID: 20116704»PubMed
Goyal M, Marya K, Jhamb A ym. Comparative evaluation of surgical outcome after removal of impacted mandibular third molars using a Piezotome or a conventional handpiece: a prospective study. Br J Oral Maxillofac Surg 2012;50:556-61 «PMID: 22088359»PubMed
Ramírez V, Marró P, López R. Effect of mechanical debridement on distal periodontal aspects of second molars after the extraction of third molars: a systematic review. J Periodontol 2012;83:595-601 «PMID: 21942787»PubMed
Pogrel A. What is the effect of timing of removal on the incidence and severity of complications? J Oral Maxillofac Surg 2012; 70: (9 Suppl 1):37-40 PMID: 22705212
Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S ym. Periodontal healing after impacted lower third molar surgery in adolescents and adults. A prospective study. Int J Oral Maxillofac Surg 1991;20:18-24 «PMID: 2019777»PubMed
Briguglio F, Zenobio EG, Isola G ym. Complications in surgical removal of impacted mandibular third molars in relation to flap design: clinical and statistical evaluations. Quintessence Int 2011;42:445-53 «PMID: 21519580»PubMed
Dodson TB. Is there a role for reconstructive techniques to prevent periodontal defects after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2005;63:891-6 «PMID: 16003612»PubMed
Hassan KS, Marei HF, Alagl AS. Does grafting of third molar extraction sockets enhance periodontal measures in 30- to 35-year-old patients? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:757-64 «PMID: 22177808»PubMed
Aloy-Prósper A, García-Mira B, Larrazabal-Morón C ym. Distal probing depth and attachment level of lower second molars following surgical extraction of lower third molars: a literature review. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2010;15:e755-9 «PMID: 20383116»PubMed
Corinaldesi G, Lizio G, Badiali G ym. Treatment of intrabony defects after impacted mandibular third molar removal with bioabsorbable and non-resorbable membranes. J Periodontol 2011;82:1404-13 «PMID: 21342008»PubMed
Leung YY, Cheung LK. Safety of coronectomy versus excision of wisdom teeth: a randomized controlled trial. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2009;108:821-7 «PMID: 19782621»PubMed
Hatano Y, Kurita K, Kuroiwa Y ym. Clinical evaluations of coronectomy (intentional partial odontectomy) for mandibular third molars using dental computed tomography: a case-control study. J Oral Maxillofac Surg 2009;67:1806-14 «PMID: 19686914»PubMed
Cilasun U, Yildirim T, Guzeldemir E ym. Coronectomy in patients with high risk of inferior alveolar nerve injury diagnosed by computed tomography. J Oral Maxillofac Surg 2011;69:1557-61 «PMID: 21288616»PubMed
Renton T, Hankins M, Sproate C ym. A randomised controlled clinical trial to compare the incidence of injury to the inferior alveolar nerve as a result of coronectomy and removal of mandibular third molars. Br J Oral Maxillofac Surg 2005;43:7-12 «PMID: 15620767»PubMed
Hirsch A, Shteiman S, Boyan BD ym. Use of orthodontic treatment as an aid to third molar extraction: a method for prevention of mandibular nerve injury and improved periodontal status. J Periodontol 2003;74:887-92 «PMID: 12887002»PubMed
Alessandri Bonetti G, Bendandi M, Laino L ym. Orthodontic extraction: riskless extraction of impacted lower third molars close to the mandibular canal. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2580-6 «PMID: 18022488»PubMed
Wang Y, He D, Yang C ym. An easy way to apply orthodontic extraction for impacted lower third molar compressing to the inferior alveolar nerve. J Craniomaxillofac Surg 2012;40:234-7 «PMID: 21641229»PubMed
Weil K, Hooper L, Afzal Z ym. Paracetamol for pain relief after surgical removal of lower wisdom teeth. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD004487 «PMID: 17636762»PubMed
Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM ym. Risk factors for inflammatory complications following third molar surgery in adults. J Oral Maxillofac Surg 2008;66:2213-8 «PMID: 18940482»PubMed
Esen E, Tasar F, Akhan O. Determination of the anti-inflammatory effects of methylprednisolone on the sequelae of third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:1201-6; discussion 1206-8 «PMID: 10513866»PubMed
Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoperative swelling and pain by dexamethasone after operative removal of impacted third molar teeth. Eur J Clin Pharmacol 1993;44:275-7 «PMID: 8491244»PubMed
Skjelbred P, Lökken P. Pain and other sequelae after surgery – mechanisms and management. Kirjassa: Andreasen JO, Petersen JK, Laskin DM. Textbook and Color Atlas of Tooth Impactions. Diagnosis, treatment and prevention. Munksgaard, Copenhagen 1997;14:369-75
Muhonen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors predisposing to postoperative complications related to wisdom tooth surgery among university students. J Am Coll Health 1997;46:39-42 «PMID: 9248241»PubMed
Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM ym. Age as a risk factor for third molar surgery complications. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1685-92 «PMID: 17719384»PubMed
Heng CK, Badner VM, Clemens DL ym. The relationship of cigarette smoking to postoperative complications from dental extractions among female inmates. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;104:757-62 «PMID: 17764988»PubMed
Jones JK, Triplett RG. The relationship of cigarette smoking to impaired intraoral wound healing: a review of evidence and implications for patient care. J Oral Maxillofac Surg 1992;50:237-9; discussion 239-40 «PMID: 1542066»PubMed
Meechan JG, Macgregor ID, Rogers SN ym. The effect of smoking on immediate post-extraction socket filling with blood and on the incidence of painful socket. Br J Oral Maxillofac Surg 1988;26:402-9 «PMID: 3263883»PubMed
Saldanha JB, Casati MZ, Neto FH ym. Smoking may affect the alveolar process dimensions and radiographic bone density in maxillary extraction sites: a prospective study in humans. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:1359-65 «PMID: 16916669»PubMed
Daly B, Sharif MO, Newton T ym. Local interventions for the management of alveolar osteitis (dry socket). Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006968 «PMID: 23235637»PubMed
Hupp JR. Prevention and management of surgical complications. Part II: Principles of exodontia. Kirjassa: Contemporary Oral and Maxillofacial Surgery, fifth edition, Mosby Elsevier 2008, sivu 198.
National Institutes of Health. U.S. National Library of Medicine. Phenol. Kappale 11: Toxicity. «http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/phenol»10
Loescher AR, Robinson PP. The effect of surgical medicaments on peripheral nerve function. Br J Oral Maxillofac Surg 1998;36:327-32 «PMID: 9831051»PubMed
Pogrel MA, Thamby S. Permanent nerve involvement resulting from inferior alveolar nerve blocks. J Am Dent Assoc 2000;131:901-7 «PMID: 10916328»PubMed
Haas DA, Lennon D. A 21 year retrospective study of reports of paresthesia following local anesthetic administration. J Can Dent Assoc 1995;61:319-20, 323-6, 329-30 «PMID: 7736335»PubMed
Krafft TC, Hickel R. Clinical investigation into the incidence of direct damage to the lingual nerve caused by local anaesthesia. J Craniomaxillofac Surg 1994;22:294-6 «PMID: 7798361»PubMed
Pogrel MA, Schmidt BL, Sambajon V ym. Lingual nerve damage due to inferior alveolar nerve blocks: a possible explanation. J Am Dent Assoc 2003;134:195-9 «PMID: 12636123»PubMed
Norton N. Intraoral injections. Kirjassa: Norton N. Netter’s Head and neck anatomy for dentistry. Saunders, Elsevier 2007, kappale 2
Schultze-Mosgau S, Reich RH. Assessment of inferior alveolar and lingual nerve disturbances after dentoalveolar surgery, and of recovery of sensitivity. Int J Oral Maxillofac Surg 1993;22:214-7 «PMID: 8409561»PubMed
Rood JP. Permanent damage to inferior alveolar and lingual nerves during the removal of impacted mandibular third molars. Comparison of two methods of bone removal. Br Dent J 1992;172:108-10 «PMID: 1739507»PubMed
Hillerup S. Iatrogenic injury to oral branches of the trigeminal nerve: records of 449 cases. Clin Oral Investig 2007;11:133-42 «PMID: 17186310»PubMed
Hillerup S. Iatrogenic injury to the inferior alveolar nerve: etiology, signs and symptoms, and observations on recovery. Int J Oral Maxillofac Surg 2008;37:704-9 «PMID: 18501561»PubMed
Eyrich G, Seifert B, Matthews F ym. 3-Dimensional imaging for lower third molars: is there an implication for surgical removal? J Oral Maxillofac Surg 2011;69:1867-72 «PMID: 21419547»PubMed
Tay AB, Go WS. Effect of exposed inferior alveolar neurovascular bundle during surgical removal of impacted lower third molars. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:592-600 «PMID: 15122566»PubMed
Ventä I, Lindqvist C. Viisaudenhampaiden poistoihin liittyvät potilasvahingot. Suomen Hammaslääkärilehti 1994;19:1100-4
Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: a systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;91:395-401 «PMID: 11312457»PubMed
Zunica JR. Normal responses to nerve injury: histology and psychophysics of regeneration. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 1992;4:323-36.
Kiesselbach JE, Chamberlain JG. Clinical and anatomic observations on the relationship of the lingual nerve to the mandibular third molar region. J Oral Maxillofac Surg 1984;42:565-7 «PMID: 6590806»PubMed
Perry PA, Goldberg MH. Late mandibular fracture after third molar surgery: a survey of Connecticut oral and maxillofacial surgeons. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:858-61 «PMID: 10935584»PubMed
Krimmel M, Reinert S. Mandibular fracture after third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:1110-2 «PMID: 11021704»PubMed
Wagner KW, Otten JE, Schoen R ym. Pathological mandibular fractures following third molar removal. Int J Oral Maxillofac Surg 2005;34:722-6 «PMID: 15878820»PubMed
Rothamel D, Wahl G, d'Hoedt B ym. Incidence and predictive factors for perforation of the maxillary antrum in operations to remove upper wisdom teeth: prospective multicentre study. Br J Oral Maxillofac Surg 2007;45:387-91 «PMID: 17161510»PubMed
Christensen GJ. Dental surgery and the general practitioner. J Am Dent Assoc 1997;128:85-7 «PMID: 9002406»PubMed
Knutsson K. The mandibular third molar. Dentists’ judgement in the removal of asymptomatic molars. Väitöskirja, Lundin yliopisto, Ruotsi 1996b:35.
Joynson OB, Williams SL, Brickley MR ym. Lower third molar treatment planning ability of general dental practitioners and oral maxillofacial surgeons using receiver operating characteristics methodology. Br Dent J 1996;181:411-5 «PMID: 8990562»PubMed
Berge TI, Gilhuus-Moe OT. Per- and post-operative variables of mandibular third-molar surgery by four general practitioners and one oral surgeon. Acta Odontol Scand 1993;51:389-97 «PMID: 8304016»PubMed
Sisk AL, Hammer WB, Shelton DW ym. Complications following removal of impacted third molars: the role of the experience of the surgeon. J Oral Maxillofac Surg 1986;44:855-9 «PMID: 3464711»PubMed
Jerjes W, Upile T, Nhembe F ym. Experience in third molar surgery: an update. Br Dent J 2010;209:E1 «PMID: 20596067»PubMed
Christensen J, Matzen LH, Wenzel A. Should removal of lower third molars be included in the pre-graduate curriculum for dental students? An evaluation of post-operative complications after student operations. Acta Odontol Scand 2012;70:42-8 «PMID: 21521005»PubMed
Macluskey M, Durham J, Cowan G ym. UK national curriculum for undergraduate oral surgery subgroup for teaching of the Association of British Academic Oral and Maxillofacial Surgeons. Eur J Dent Educ 2008;12:48-58 «PMID: 18257765»PubMed
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö 2010:31:178. «http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1396269»7
Aimetti M, Pigella E, Romano F. Clinical and radiographic evaluation of the effects of guided tissue regeneration using resorbable membranes after extraction of impacted mandibular third molars. Int J Periodontics Restorative Dent 2007;27:51-9 «PMID: 17370662»PubMed
Allen RT, Witherow H, Collyer J ym. The mesioangular third molar--to extract or not to extract? Analysis of 776 consecutive third molars. Br Dent J 2009;206:E23; discussion 586-7 «PMID: 19498427»PubMed
Atieh MA. Diagnostic accuracy of panoramic radiography in determining relationship between inferior alveolar nerve and mandibular third molar. J Oral Maxillofac Surg 2010;68:74-82 «PMID: 20006158»PubMed
Baqain ZH, Al-Shafii A, Hamdan AA ym. Flap design and mandibular third molar surgery: a split mouth randomized clinical study. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1020-4 «PMID: 22424708»PubMed
Behbehani F, Artun J, Thalib L. Prediction of mandibular third-molar impaction in adolescent orthodontic patients. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2006;130:47-55 «PMID: 16849071»PubMed
Bell GW. Use of dental panoramic tomographs to predict the relation between mandibular third molar teeth and the inferior alveolar nerve. Radiological and surgical findings, and clinical outcome. Br J Oral Maxillofac Surg 2004;42:21-7 «PMID: 14706294»PubMed
Blaeser BF, August MA, Donoff RB ym. Panoramic radiographic risk factors for inferior alveolar nerve injury after third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:417-21 «PMID: 12684956»PubMed
Bui CH, Seldin EB, Dodson TB. Types, frequencies, and risk factors for complications after third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:1379-89 «PMID: 14663801»PubMed
Caso A, Hung LK, Beirne OR. Prevention of alveolar osteitis with chlorhexidine: a meta-analytic review. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;99:155-9 «PMID: 15660084»PubMed
Elter JR, Cuomo CJ, Offenbacher S ym. Third molars associated with periodontal pathology in the Third National Health and Nutrition Examination Survey. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:440-5 «PMID: 15085510»PubMed
Gomes AC, Vasconcelos BC, Silva ED ym. Sensitivity and specificity of pantomography to predict inferior alveolar nerve damage during extraction of impacted lower third molars. J Oral Maxillofac Surg 2008;66:256-9 «PMID: 18201605»PubMed
Guerrero ME, Nackaerts O, Beinsberger J ym. Inferior alveolar nerve sensory disturbance after impacted mandibular third molar evaluation using cone beam computed tomography and panoramic radiography: a pilot study. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:2264-70 «PMID: 22705219»PubMed
Halverson BA, Anderson WH 3rd. The mandibular third molar position as a predictive criteria for risk for pericoronitis: a retrospective study. Mil Med 1992;157:142-5 «PMID: 1603407»PubMed
Hazza'a AM, Bataineh AB, Odat AA. Angulation of mandibular third molars as a predictive factor for pericoronitis. J Contemp Dent Pract 2009;10:51-8 «PMID: 19430626»PubMed
Hermesch CB, Hilton TJ, Biesbrock AR ym. Perioperative use of 0.12% chlorhexidine gluconate for the prevention of alveolar osteitis: efficacy and risk factor analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1998;85:381-7 «PMID: 9574945»PubMed
Heurich T, Ziegler C, Steveling H ym. [Digital volume tomography--an extension to the diagnostic procedures available for application before surgical removal of third molars]. Mund Kiefer Gesichtschir 2002;6:427-32 «PMID: 12447656»PubMed
Hull DJ, Shugars DA, White RP Jr ym. Proximity of a lower third molar to the inferior alveolar canal as a predictor of delayed recovery. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:1371-6 «PMID: 16916671»PubMed
Kirtiloglu T, Bulut E, Sümer M ym. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2206-10 «PMID: 17954315»PubMed
Knutsson K, Brehmer B, Lysell L ym. Pathoses associated with mandibular third molars subjected to removal. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;82:10-7 «PMID: 8843448»PubMed
Larsen PE. The effect of a chlorhexidine rinse on the incidence of alveolar osteitis following the surgical removal of impacted mandibular third molars. J Oral Maxillofac Surg 1991;49:932-7 «PMID: 1886022»PubMed
Leung YY, Cheung LK. Coronectomy of the lower third molar is safe within the first 3 years. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:1515-22 «PMID: 22494507»PubMed
Lodi G, Figini L, Sardella A ym. Antibiotics to prevent complications following tooth extractions. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD003811 «PMID: 23152221»PubMed
Long H, Zhou Y, Liao L ym. Coronectomy vs. total removal for third molar extraction: a systematic review. J Dent Res 2012;91:659-65 «PMID: 22622663»PubMed
Noori H, Hill DL, Shugars DA ym. Third molar root development and recovery from third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:680-5 «PMID: 17368364»PubMed
Ozeç I, Hergüner Siso S, Tasdemir U ym. Prevalence and factors affecting the formation of second molar distal caries in a Turkish population. Int J Oral Maxillofac Surg 2009;38:1279-82 «PMID: 19665355»PubMed
Pell GJ, Gregory G. Report on a ten year study of a tooth division technique for the removal of impacted teeth. Am J Orthod 1942;28:660-9
Phillips C, White RP Jr, Shugars DA ym. Risk factors associated with prolonged recovery and delayed healing after third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:1436-48 «PMID: 14663809»PubMed
Piironen J, Ylipaavalniemi P. Local predisposing factors and clinical symptoms in pericoronitis. Proc Finn Dent Soc 1981;77:278-82 «PMID: 7301827»PubMed
Pogrel MA. What is the effect of timing of removal on the incidence and severity of complications? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:S37-40 «PMID: 22705212»PubMed
Punwutikorn J, Waikakul A, Ochareon P. Symptoms of unerupted mandibular third molars. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1999;87:305-10 «PMID: 10102590»PubMed
Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic prophylaxis in third molar surgery: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1909-21 «PMID: 17884515»PubMed
Sammartino G, Tia M, Bucci T ym. Prevention of mandibular third molar extraction-associated periodontal defects: a comparative study. J Periodontol 2009;80:389-96 «PMID: 19254122»PubMed
Sedaghatfar M, August MA, Dodson TB. Panoramic radiographic findings as predictors of inferior alveolar nerve exposure following third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2005;63:3-7 «PMID: 15635549»PubMed
Smith AC, Barry SE, Chiong AY ym. Inferior alveolar nerve damage following removal of mandibular third molar teeth. A prospective study using panoramic radiography. Aust Dent J 1997;42:149-52 «PMID: 9241922»PubMed
Staggers JA, Germane N, Fortson WM. A comparison of the effects of first premolar extractions on third molar angulation. Angle Orthod 1992;62:135-8 «PMID: 1626747»PubMed
Staggers JA. A comparison of results of second molar and first premolar extraction treatment. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;98:430-6 «PMID: 2239842»PubMed
van der Schoot EA, Kuitert RB, van Ginkel FC ym. Clinical relevance of third permanent molars in relation to crowding after orthodontic treatment. J Dent 1997;25:167-9 «PMID: 9105149»PubMed
Ventä I, Turtola L, Murtomaa H ym. Third molars as an acute problem in Finnish university students. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:135-40 «PMID: 8361720»PubMed
White RP Jr, Fisher EL, Phillips C ym. Visible third molars as risk indicator for increased periodontal probing depth. J Oral Maxillofac Surg 2011;69:92-103 «PMID: 21050642»PubMed

Kuvat

Kuva 1.

Alkuperäinen kuva: Ventä I, Lindqvist C. Viisaudenhampaiden poistoihin liittyvät potilasvahingot. Suomen Hammaslääkärilehti 1994;19:1100-4

Kuva 2.

Piirros: Irja Ventä

Kuva 3.

Piirros: Irja Ventä

Kuva 4.

Piirros: Irja Ventä

Kuva 5.

Piirros: Irja Ventä

Kuva 6.

Ientaskumittarilla tunnustellaan viisaudenhampaan ja naapurihampaan välisen ienkudoksen tilaa ja taskun syvyyttä sekä piilossa olevan viisaudenhampaan yhteyttä suuonteloon.

Kuva: Irja Ventä

Kuva 7.

Hermovaurion mahdollisuus on kasvanut viisaudenhampaan poiston yhteydessä seuraavissa tapauksissa: A) Hermokanava on taipunut juurten kärkien kuvautuessa sen päälle. B) Juuri on tummunut hermokanavan päällä. C) Hermokanavan ääriviivat ovat hävinneet hampaan kohdalla.

Kyseessä on 3 kuvan kuvasarja (kuvat A, B ja C). Kuvat B ja C näkyvät vieritettäessä kuvasarjaa vieritysnuolesta alaspäin.

Kuva A. Hermokanava on taipunut juurten kärkien kuvautuessa sen päälle.

Kuva B. Juuri on tummunut hermokanavan päällä.

Kuva C. Hermokanavan ääriviivat ovat hävinneet hampaan kohdalla.

Kuvat: Mika Mattila

Kuva 8.

Kulmaviilto on yleisin puhkeamattoman alaviisaudenhampaan leikkausviilto.

Kuva: Irja Ventä, piirros: Juho Pöllänen

Kuva 9.

Kirjekuoriviiltoon ei tule lainkaan apuviiltoa.

Kuva: Irja Ventä, piirros: Juho Pöllänen

Kuva 10.

Osittain puhjenneen alaviisaudenhampaan leikkausviilto

Kuva: Irja Ventä, piirros: Juho Pöllänen

Kuva 11.

Syvällä horisontaalisesti sijaitsevan alaviisaudenhampaan leikkausviilto, joka takaa hyvän näkyvyyden hampaaseen

Kuva: Irja Ventä, piirros: Juho Pöllänen

Artikkelin tunnus: hoi50074 (050.074)

Jatka lukemista

Viisaudenhammas

Viisaudenhammas

Keskeinen sanoma

Tavoitteet

Kohderyhmät

Määritelmät

Viisaudenhammasongelmien esiintyvyys

Altistavat tekijät

Diagnostiikka

Kliininen tutkimus

Puhkeamisen ennustaminen

Erotusdiagnostiikka

Viisaudenhampaan mikrobiologia

Kuvantamistutkimukset

Panoraamatomografiakuvaus

Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT)

Tietokonetomografia (TT)

Viisaudenhampaan poiston aiheet ja vasta-aiheet

Oikomishoidolliset näkökulmat

Parodontologiset näkökulmat

Ennakoivat poistot

Perikoroniitin ehkäisy

Hampaan kiinnityskudostulehduksen ehkäisy

Hermovaurion ehkäisy

Kariesvaurioiden ehkäisy

Ennakoiviin poistoihin liittyviä taloudellisia näkökulmia

Hoito

Akuuttihoito

Hampaanpoiston tekniikasta

Jäännöstaskun ehkäisy ja hoito

Hermovaurion välttäminen

Lääkehoito viisaudenhammaskirurgiassa

Leikkauksen jälkihoito

Komplikaatiot

Alveoliitti (K10.3)

Alaleuan johtopuudutuksesta aiheutuva hermovaurio (T80.8)

N. alveolaris inferior -hermon vaurio (T81.2) alaviisaudenhampaan poistossa

Kielihermon vaurio (T81.2) alaviisaudenhampaan poistossa

Alaleuan murtuma (T81.8) alaviisaudenhampaan poistossa

Yhteys poskionteloon (T81.8) yläviisaudenhampaan poiston yhteydessä

Työnjako

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

Kuvat

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

B

B

B

C

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Jaa

Aiheeseen liittyviä suosituksia