Takaisin

Kielihermon vaurioituminen viisaudenhampaan poistoleikkauksen yhteydessä

Näytönastekatsaukset
Jari Kellokoski
12.3.2020

Näytön aste: A

Toimenpiteet linguaalipuolen kudoksissa alaleuan viisaudenhampaan poistoleikkauksessa lisäävät kielihermon vaurioitumisen riskiä.

Yhdysvalloissa vuonna 2001 julkaistu systemoitu DARE-katsaus «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and...»1 perustui 739 artikkelin hakuun, joista tutkimukseen valittiin 8 artikkelia vuosilta 1983–99. Julkaisuista 5 oli tehty Englannissa. Valintaperusteena oli, että seuranta-aika oli ainakin 6 kuukautta, kliiniset objektiiviset tuntotestit oli tehty (hipaisutunto ja 2 pisteen erotuskyky), eri leikkausmenetelmien lopputulokset eriteltiin ja että artikkelissa kuvattiin enemmän kuin 10 tapausta.

3 vertailtavaa kirurgista menetelmää olivat:

1) avaus posken puolelta ilman kielen puoleisen nostimen käyttöä

2) avaus posken puolelta ja kielen puoleisen läpän suojaus nostimella ja

3) kielen puolisen luun halkaisu ja kielen puoleisen läpän suojaus nostimella.

Kielihermon ohimenevä vaurio tuli useimmin 3. menetelmällä (9,6 %), seuraavaksi useimmin 2. menetelmällä (6,4 %) ja harvimmin 1. menetelmällä (0,6 %). Kielihermon vaurioitumisen vaara oli 8,8 kertaa suurempi posken puoleisessa avauksessa kielen puoleisen nostimen kanssa kuin ilman sitä, 13,3 kertaa suurempi kielen puolisen luun halkaisussa kuin posken puoleisessa avauksessa ilman kielen puoleista nostinta ja 1,5 kertaa suurempi kielen puoleisen luun halkaisussa kuin posken puoleisessa avauksessa nostimen kanssa (kaikki p < 0,001). Pysyväksi kielihermon vaurio jäi 0,2 %:ssa 1. menetelmällä, 0,6 %:ssa 2. menetelmällä ja 0,1 %:ssa 3. menetelmällä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kielihermon vaurioitumisriskiä viisaudenhampaan poistoleikkauksen yhteydessä selvitettiin tekemällä laaja kirjallisuushaku «Pippi R, Spota A, Santoro M. Prevention of Lingual...»2 käyttäen tietokantoja PubMed, Scopus ja Cochrane. Artikkelien piti olla julkaistuina englannin kielellä, ja mukaan otettiin artikkelit, jotka oli julkaistu helmikuuhun 2016 mennessä. Yhteensä analysoitiin 228 artikkelia, joista 9 artikkelia käsitteli kielihermon ja viisaudenhampaan välistä yhteyttä.

Kielihermon anatomia vaihteli paljon: keskimäärin kielihermon ja linguaalisen alveoliseinämän etäisyys oli 3,05 mm (vaihteluväli 0,57–9,3 mm). Vertikaalisesti kielihermon ja alveoliharjanteen yläreunan etäisyys oli keskimäärin 7,24 mm (vaihteluväli 2,28–16,8 mm). Toisaalta hermon raportoitiin olevan suoraan kontaktissa viisaudenhampaan alveolaariseen seinään 0–62 %:ssa ja harjanteen tasolla tai korkeammalla 0–17,6 %:ssa eri artikkeleissa.

Julkaisuista ei löytynyt yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka usein hermo vaurioituu puudutuksen yhteydessä.

Kielihermon vaurioitumisen ja leikkaustekniikan välisestä yhteydestä löytyi 1 028 artikkelia, joista lopulliseen analyysiin valikoitui 28 julkaisua. Pysyvän vaurioitumisen osalta ei todettu merkittävää eroa sillä, oliko avaus tehty bukkaalisesti vai yhdistettynä lisäksi linguaalisen kielekkeen nostoon, vaikkakin jälkimmäinen tilastollisesti liittyi lisääntyneeseen tilapäiseen vaurioon.

Tekniikka, jossa linguaalinen korteksi poistetaan (lingual spit technique), aiheutti tilastollisesti suuremman riskin tilapäiselle kielihermon vauriolle kuin poskenpuoleinen tekniikka. Näiden tekniikoiden välillä ei kuitenkaan ollut eroja pysyvien hermovaurioiden suhteen. Verrattuna hampaan halkaisuun linguaalisen korteksin poisto aiheutti tilastollisesti merkittävän riskin kielihermon pysyvälle vauriolle.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

Näihin kirjallisuuskatsauksessa «Pippi R, Spota A, Santoro M. Prevention of Lingual...»2 saatuihin tuloksiin pitää kuitenkin suhtautua varovasti, koska aineisto oli hyvin heterogeeninen. Tutkimukset, jotka selvittivät kielihermon ja lingvaalisen korteksin välistä yhteyttä, oli suurelta osin tehty kadavereilla, ja referenssipisteet vaihtelivat eri tutkimuksissa. Tulosten perusteella lienee kuitenkin aiheellista välttää kielen puoleisen limakalvoviillon ja kielekkeen nostoa. Hampaan ja juurten separointi sen sijaan saattaa vähentää tarvittavaa luun poistoa ja siten mahdollisesti vähentää kielihermon vaurioitumisriskiä. Vaikkakaan puuduttamisen aiheuttamista hermovaurioista ei ole yksityiskohtaista tietoa, on tämän laajan katsauksen perusteella aiheellista välttää suuria puudutusainemääriä ja useita pistokertoja johtopuudutuksen yhteydessä.

Kirjallisuutta

  1. Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: a systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;91:395-401 «PMID: 11312457»PubMed
  2. Pippi R, Spota A, Santoro M. Prevention of Lingual Nerve Injury in Third Molar Surgery: Literature Review. J Oral Maxillofac Surg 2017;75:890-900 «PMID: 28142010»PubMed