Takaisin

Kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käyttö alaviisaudenhampaan juurten ja hermokanavan suhteen selvittämisessä

Näytönastekatsaukset
Mika Mattila
1.7.2014

Näytön aste: A

Kartiokeilatietokonetomografia pystyy selvittämään mandibulaarikanavan ja alaviisaudenhampaan juurten suhteen silloin, kun panoraamatomografiakuvan perusteella rakenteet kuvautuvat päällekkäin tai ovat toistensa välittömässä läheisyydessä.

Japanilaisessa tutkimuksessa «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comp...»1 vuodelta 2007 vertailtiin panoraamatomografia- ja KKTT-kuvausta arvioitaessa hermokanavan ja alaviisaudenhampaan juurten läheisyyttä. Tutkimuksessa oli 135 potilasta (85 naista, 50 miestä, keski-ikä 33 vuotta, vaihteluväli 18–74 vuotta), joilta leikattiin 161 alaviisaudenhammasta. Leikkauksen aikana ei pystytty varmistamaan juuren ja hermokanavan suhdetta 19 hampaan kohdalla runsaan verenvuodon takia, joten lopulliseksi otoskooksi tuli 142 alaviisaudenhammasta (120 potilasta). Kaikista potilaista otettiin panoraamatomografia ja KKTT. Hermon kulku varmistettiin leikkauksessa. Tuntohäiriöt selvitettiin jälkitarkastuksessa viikon kuluttua.

Panoraamatomografiakuvasta määritettiin juuren ja hermokanavan suhde seuraavasti: 1) juuret tummuivat kanavan päällä (30 tapausta), 2) kanavan valkoinen reuna hävisi juurten päälle kuvautuessa (62 tapausta), 3) kanavan kulku taipui juurten kohdalla (15 tapausta), 4) juurten kärjet ohentuivat kanavan päälle kuvautuessa (5 tapausta). Puhkeamattomista alaviisaudenhampaista 16 % oli pystyasennossa, 30 % eteenpäin kallistuneena, 3 % taaksepäin kallistuneena ja 52 % vaaka-asennossa. KKTT-kuvauksen perusteella hermokanava kulki juurten posken puolella 25 %:ssa (36/142), kielen puolella 26 %:ssa (37/142), alapuolella 45 %:ssa (64/142) ja juurten välistä 4 %:ssa (5/142).

Leikkausten yhteydessä syntyi 10 hermovauriota. Hermovaurio tuli tilastollisesti merkitsevästi useammin silloin, kun hermo oli näkyvissä leikkauksen aikana verrattuna tilanteeseen, jolloin hermo ei ollut näkyvissä (22 vs 3 %, P < 0,005).

Multivarianssianalyysissä selvisi, että panoraamatomografiakuvasta havaittu hermokanavan valkoisten rajojen häviäminen oli selkeä ennustava tekijä hermokanavan paljastumiselle leikkauksen aikana.

KKTT-kuvauksella pystyttiin ennustamaan 25 tapausta, jossa hermokanava tuli näkyviin leikkauksen aikana (25/27, sensiviteetti 93 %), sen sijaan pelkän panoraamatomografiakuvan perusteella pystyttiin ennakoimaan 19 tapausta (19/27, sensitiviteetti 70 %). KKTT-kuvauksen spesifiteetti oli 77 % (89/115), panoraamatomografiakuvauksen spesifiteetti 63 % (72/115).

Tutkimuksen loppupäätelmä oli, että KKTT-kuvaus on panoraamatomografiakuvausta huomattavasti parempi ennustettaessa hermokanavan paljastumista leikkauksen aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saksalaisessa tutkimuksessa «Heurich T, Ziegler C, Steveling H ym. [Digital vol...»2 vuodelta 2002 oli 62 potilasta (33 naista, 29 miestä), joilla oli 81 alaviisaudenhammasta. Potilaista otettiin panoraamatomografia, jota täydennettiin PA-kallokuvauksella ja KKTT:llä. Lisäkuvauksiin päädyttiin, koska panoraamatomografiakuvissa alaviisaudenhampaiden juurten suhde hermokanavaan ei ollut varmuudella määritettävissä (71 hammasta), kruunun ympärillä oli laaja kysta (15 hammasta) tai oli ilmeinen leukamurtumavaara joko leikkauksessa tai sen jälkeen.

Hermokanavan kulku varmistettiin leikkauksessa, jotka tehtiin paikallispuudutuksessa tai yleisanestesiassa. Kuvauksissa todettujen riskien takia 7 potilasta jätettiin leikkaamatta.

KKTT-menetelmällä pystyttiin 93 %:ssa (75/81) tapauksista varmistamaan hermokimpun ja juurten välinen suhde. Hermokanava kulki posken puolella juuriin nähden 57 %:ssa, kielen puolella 21 %:ssa ja juurten välistä 15 %:ssa. Ohimenevä hermovaurio tuli 8 potilaalle (14 %:lle leikatuista), joilla kaikilla hermokanava kulki juurten välissä.

Artikkelin mukaan KKTT-kuvaus antaa huomattavasti lisäinformaatiota alaviisaudenhampaan ja hermokanavan keskinäisen suhteen selvittämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Belgialaisessa tutkimuksessa «Guerrero ME, Nackaerts O, Beinsberger J ym. Inferi...»3 vuodelta 2012 vertailtiin panoraamatomografiakuvausta ja KKTT-kuvausta ennustettaessa tuntohäiriön syntyä ja hermokanavan paljastumista alaviisaudenhampaan leikkauksen aikana. Tutkimuksessa oli 79 potilasta, joilta leikattiin 86 viisaudenhammasta.

Aluksi jokaisesta potilaasta otettiin panoraamatomografiakuva ja heille suoritettiin alahuulen sekä posken neurosensitiivinen tutkimus. Panoraamatomografiakuvauksen perusteella 43 hammasta jatkokuvattiin KKTT-laitteella, jos juuret olivat hermokanavan läheisyydessä ja oli epäily hermokanavan paljastumisesta leikkauksen aikana. Hampaiden poistojen jälkeen oli sekä panoraamatomografiaryhmässä (43 hammasta) että KKTT-ryhmässä (43 hammasta) kummassakin yksi ohimenevä alahuulen tunnon alenema. Hermokanavan paljastuminen leikkauksen aikana tulkittiin oikein KKTT-ryhmässä 56 %:ssa (24/43) ja panoraamatomografiaryhmässä 35 %:ssa (15/43) tapauksista.

Artikkelin mukaan KKTT-tutkimus oli ylivoimainen panoraamatomografiakuvaukseen verrattuna ennustettaessa hermokanavan paljastumista leikkauksen aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular canal and impacted third molars. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103:253-9 «PMID: 17234544»PubMed
  2. Heurich T, Ziegler C, Steveling H ym. [Digital volume tomography--an extension to the diagnostic procedures available for application before surgical removal of third molars]. Mund Kiefer Gesichtschir 2002;6:427-32 «PMID: 12447656»PubMed
  3. Guerrero ME, Nackaerts O, Beinsberger J ym. Inferior alveolar nerve sensory disturbance after impacted mandibular third molar evaluation using cone beam computed tomography and panoramic radiography: a pilot study. J Oral Maxillofac Surg 2012;70:2264-70 «PMID: 22705219»PubMed