Takaisin

Bakteerilääkkeet viisaudenhammaskirurgiassa

Näytönastekatsaukset
Juha Sane
1.7.2014

Näytön aste: A

Viisaudenhammasleikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2–7 vuorokautta käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkausalueen jälki-infektion ja hammaskuopan tulehduksen riskiä sekä leikkauksen jälkeistä kipua.

Italiassa ja Iso-Britanniassa tehdyssä laajassa katsausartikkelissa ja meta-analyysissä «Lodi G, Figini L, Sardella A ym. Antibiotics to pr...»1 selvitettiin ehkäisevän bakteerilääkehoidon tehoa viisaudenhammaskirurgiassa. Laajassa kirjallisuushaussa läpikäytiin 1 053 artikkelia, joista mukaan katsaukseen valittiin 18 (21 viitettä) lumelääkekontrolloitua kaksoissokkotutkimusta, joissa oli yhteensä 2 456 osallistujaa. Valituista tutkimuksista 15 oli mukana kvantitatiivisessa yhteenvedossa (meta-analyysi) ja kolme kvalitatiivisessa yhteenvedossa. 10 tutkimuksessa bakteerilääkettä annettiin ainoastaan ennen toimenpidettä (30 minuuttia – 2 tuntia), 4 ainoastaan toimenpiteen jälkeen ja 7 sekä ennen toimenpidettä että sen jälkeen. Lääkettä annettiin suun kautta tablettimuotoisena (16 tutkimusta), pistoksena lihakseen (1 tutkimus) tai suonensisäisesti (1 tutkimus). Tässä meta-analyysissä referoiduissa tutkimuksissa käytettiin monia eri antibiootteja, jotka kaikki tuottivat samansuuntaiset tulokset.

Tutkimuksessa todettiin, että kontrolleihin verrattuna bakteerilääkkeen käyttö vähensi jälki-infektion riskiä noin 70 %:lla (suhteellinen riski (RR) 0,29 (95 % luottamusväli 0,16–0,50) p < 0,0001, 1 523 osallistujaa), NNT 12, eli 12 potilasta (vaihteluväli 10–17) pitäisi hoitaa bakteerilääkkeellä, jotta estettäisiin yksi leikkauksen jälki-infektio.

Bakteerilääkkeen käyttö vähensi hammaskuopan tulehduksen riskiä 38 %:lla (RR 0,62 (95 % luottamusväli 0,41–0,95) p = 0,03, 1429 osallistujaa), NNT 38 (vaihteluväli 24–250), eli 38 potilasta pitäisi hoitaa bakteerilääkkeellä, jotta estettäisiin yksi leikkauksen jälkeinen hammaskuopan tulehdus

Lisäksi saatiin viitteitä siitä, että ennaltaehkäisevä bakteerilääkehoito vähensi kipua leikkauksen jälkeisen viikon aikana verrattuna lumelääkkeitä käyttäneisiin (mediaani -8,17 (95 % luottamusväli -11,90–4,45) p < 0,0001, 372 osallistujaa). Bakteerilääkkeiden käytöllä ei voitu todeta mitään vaikutusta leikkauksen jälkeiseen kuumeeseen, turvotukseen tai suunavautumisvaikeuteen.

Bakteerilääkkeen käyttö lisäsi lievien ja ohimenevien haittavaikutusten esiintyvyyttä verrattuna lumelääkkeitä käyttäneisiin potilaisiin (RR 1,98 (95 % luottamusväli 1,10–3,59) p = 0,02), NNT 21 (vaihteluväli 8–200), eli 21 bakteerilääkettä saanutta potilasta kohti ilmenee yksi bakteerilääkkeen aiheuttama haittavaikutus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa tehdyssä meta-analyysissä «Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic ...»2 selvitettiin ehkäisevän bakteerilääkehoidon tehoa viisaudenhammaskirurgiassa. Laajassa kirjallisuushaussa löydettiin 112 artikkelia, joista mukaan kelpuutettiin 20 satunnaistettua kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta. 16 tutkimuksessa olleen 2 932 potilaan kohdalla rekisteröitiin hammaskuopan tulehduksen esiintyvyys leikkauksen jälkeen ja 12 tutkimuksessa olleen 2 396 potilaan kohdalla leikkauksen jälkeisen haavainfektion esiintyvyys. Näiden tutkimuksien pohjalta tehtiin meta-analyysi. Mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa tuli bakteerilääkettä käyttää ehkäisevästi systeemisesti tablettimuotoisena suun kautta annettuna tai pistoksena lihakseen tai suonensisäisesti annettuna. Tutkimuksia, joissa käytettiin paikallisia bakteerilääkkeitä, ei hyväksytty mukaan analyysiin.

Potilailla, jotka käyttivät bakteerilääkettä leikkauksen yhteydessä, esiintyi hammaskuopan tulehduksia 6,2 %:lla (84/1 350), kontrolliryhmien potilailla (ei bakteerilääkitystä tai lumelääkitys) 14,4 %:lla (228/1 582). Tutkimus osoitti, että systeeminen bakteerilääkehoito vähensi tilastollisesti merkitsevästi riskiä saada leikkauksen jälkeinen hammaskuopan tulehdus (odds ratio OD 2,175, 95 % luottamusväli 1,561–3,030). NNT (hoidettavien bakteerilääkettä saavien potilaiden lukumäärä, jotta yhdellä estetään hammaskuopan tulehdus) oli 13 (95 % luottamusväli 9–26).

Jälki-infektioita esiintyi bakteerilääkettä käyttäneillä potilailla 4 %:lla (44/1 110), kontrollipotilailla vastaavasti 6,1 %:lla (78/1 286). Systeeminen bakteerilääkehoito vähensi tilastollisesti merkitsevästi riskiä saada jälki-infektio leikkausten jälkeen (OD 1,794, 95 % luottamusväli 1,199–2,684). NNT oli vastaavasti 25 (95 % luottamusväli 15–73).

Systeeminen bakteerilääkehoito oli tehokasta vain, jos lääkitys aloitettiin ennen leikkausta (30–90 minuuttia), ja sitä jatkettiin 2–7 vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen (OD 2,594, 95 % luottamusväli 1,130–5,952). Leikkausta ennen annettu yksittäinen bakteerilääkeannos oli lähes yhtä tehokas jälki-infektion ja hammaskuopan tulehduksen estossa kuin leikkauksenjälkeinen useamman päivän bakteerilääkekuuri.

Bakteerilääkkeen valinnalla ei ollut merkitystä hammaskuopan tulehduksen estossa, mutta anaerobibakteerilääkkeet tehosivat huonommin jälki-infektion estossa.

Keskimäärin potilailla, jotka saivat leikkauksen yhteydessä systeemistä bakteerilääkehoitoa, oli 2,2 kertaa pienempi todennäköisyys saada leikkauksenjälkeinen hammaskuopan tulehdus ja heille kehittyi 1,8 kertaa pienemmällä todennäköisyydellä jälki-infektio.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Lodi G, Figini L, Sardella A ym. Antibiotics to prevent complications following tooth extractions. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD003811 «PMID: 23152221»PubMed
  2. Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic prophylaxis in third molar surgery: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1909-21 «PMID: 17884515»PubMed