Sivuontelotulehdus

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä
22.5.2018

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Flunssan yhteydessä esiintyy sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään.
  • Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnoosi vaatii potilaan kliinistä tutkimista erityisesti nenän ja nielun osalta.
    • Sädediagnostisia tutkimuksia ei yleensä tarvita.
    • Poskiontelon kaikututkimuksen perusteella ei voi tehdä erotusdiagnostiikkaa virus- ja bakteeriperäisen sivuontelotulehduksen välillä.
  • Sivuontelo-oireita voidaan helpottaa oireenmukaisella hoidolla (tulehduskipulääke, nenää avaava lääkitys, nenän kostutus). Myös nenään suihkutettavista kortikosteroideista voi olla hyötyä äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa.
  • Mikrobilääkehoitoa käytetään vain, jos oireet ja löydökset sopivat bakteerin aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen
    • Valtaosa sivuontelotulehduspotilaista paranee ilman mikrobilääkehoitoa.
    • Mikrobilääkehoitoa ei tule käyttää lieväoireisen sivuontelotulehduksen hoitoon, koska hoidon haitat ovat todennäköisempiä kuin sen hyödyt.
    • Potilaat, joilla todetaan märkäistä eritettä nenänielussa tai nielun takaseinämässä, saattavat hyötyä mikrobilääkehoidosta muita useammin.
  • Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä konsultoidaan, jos äkillisen sivuontelotulehduksen oireet eivät helpotu konservatiivisella hoidolla tai epäillään komplikaatiota.
  • Pitkittyneen tai usein toistuvan sivuontelotulehduksen diagnostiikka, konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely voidaan toteuttaa avohoidossa.

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suositus koskee nenän sivuontelotulehduksia, ja se on ensisijaisesti tarkoitettu niitä sairastavia potilaita avohoidossa diagnosoiville ja hoitaville lääkäreille.
  • Tavoitteena on
    • välttää turhia mikrobilääkehoitoja
    • välttää turhia radiologisia tutkimuksia
    • tunnistaa tapaukset, jotka saattavat hyötyä mikrobilääkehoidosta tai toimenpiteistä
    • tunnistaa sivuontelotulehdukselle altistavat tekijät ja tuntea mahdollisuudet puuttua niihin
    • tunnistaa pitkittynyt sivuontelotulehdus ja tuntea sen hoitomahdollisuudet sekä hoidon porrastus.

Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia

  • Sivuonteloita ovat poski-, otsa- ja kitaontelot sekä seulalokerostot (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1).
  • Sivuontelotulehdus (sinuiitti) tarkoittaa tulehdusta yhdessä tai useammassa näistä onteloista. Aiemmin oli tavallista erottaa nenäontelotulehdus (riniitti) ja sivuontelotulehdus (sinuiitti). Koska hengitystieinfektiossa oireita ja löydöksiä on usein samanaikaisesti sekä nenäontelon että sivuonteloiden alueella, nykyisin käytetään yleisesti myös termiä rinosinuiitti.
  • Tulehduksen aiheuttajana voivat olla virukset, bakteerit tai virusten ja bakteerien sekainfektio, sienet, allerginen reaktio, trauma, kasvain, vierasesine tai sädehoitoreaktio.
  • Sivuontelotulehdus määritetään kestonsa perusteella äkilliseksi tai pitkittyneeksi. Äkillisen sivuontelotulehduksen kesto on alle 12 viikkoa ja pitkittyneen sivuontelotulehduksen yli 12 viikkoa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Positio...»1.
  • Usein toistuva sivuontelotulehdus tarkoittaa, että äkillinen märkäinen sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3–4 kertaa vuodessa.
  • Flunssan yhteydessä aikuisilla esiintyy nenän tukkoisuutta, eritystä ja sivuonteloiden paine- ja kipuoireita, jotka useimmiten paranevat itsestään eivätkä yleensä vaadi aktiivista hoitoa «Flunssaan liittyvää rinosinuiittia sairastavat potilaat paranevat ilman mikrobilääkehoitoa 3 viikossa.»B.
    • Seulalokerosto tulehtuu todennäköisesti jokseenkin aina flunssan yhteydessä, ja sen spontaani paranemistaipumus on suuri.
    • Poskiontelon yhdistää nenäonteloon kapea aukko, ostium (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1). Sen ahtautuminen turvotuksen vuoksi voi aiheuttaa paineoiretta ja hidastaa poskiontelotulehduksen paranemista. Spontaani paraneminen on kuitenkin tavallista, olipa aiheuttajana virus tai bakteeri.
  • Pitkittyneen sivuontelotulehduksen taustalla on useimmiten limakalvon jatkuva ei-märkäinen tulehdus, inflammaatio, johon voi liittyä äkillisiä märkäisen tulehduksen jaksoja.
Kuva 1.

Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne.

a) sivukuva, b) etukuva, c) eri sivuonteloleikkausten jälkeisiä rakenteellisia muutoksia

Äkillisen sivuontelotulehduksen epidemiologia

  • Flunssaa esiintyy aikuisilla keskimäärin 2–3 kertaa vuodessa ja alle kouluikäisillä lapsilla 6–8 kertaa vuodessa «Wald ER, Guerra N, Byers C. Frequency and severity...»2. Koska tutkimusten sisäänottokriteerit ja sivuontelotulehduksen määritelmät vaihtelevat, ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka usein tavanomainen ylähengitystieinfektio kehittyy bakteerien aiheuttamaksi sivuontelotulehdukseksi.
  • Vuonna 2016 kaikista perusterveydenhuollon avosairaanhoitokäynneistä 1,3 %:ssa potilaalle oli tehty diagnoosi ryhmästä "J01 Nenän sivuonteloiden äkilliset tulehdukset" ja 4,5 %:ssa diagnoosi ryhmästä "J06 Useissa tai määrittämättömissä ylähengitysteiden kohdissa esiintyvä akuutti infektio", minkä diagnooseja käytetään tavanomaisessa flunssassa (Avohilmo, THL) «https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/perusterveydenhuollon-avohoidon-hoitoilmoitus-avohilmo»4.

Altistavat tekijät ja ehkäisy

Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka

Diagnostiikan periaatteet

  • Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa ja pyrkiä erottamaan ilman mikrobilääkehoitoa paranevat, todennäköisesti virusperäiset sivuontelo-oireet mikrobilääkehoitoa tai toimenpiteitä vaativista sivuontelotulehduksista.
  • Virusflunssassa ja äkillisessä bakteerien aiheuttamassa sivuontelotulehduksessa oireet ja löydökset ovat alkuvaiheessa hyvin samankaltaisia.
  • Oireilun luonne, voimakkuus ja kesto sekä löydökset on tärkeä selvittää. Myös potilaan yleisvoinnin arviointi on keskeistä.
  • Ultraäänitutkimuksesta voidaan saada lisäapua diagnostiikkaan, mutta sen merkitys on toissijainen.
  • Radiologinen kuvantaminen on aiheellista vain silloin, jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, äkilliset sivuontelotulehdukset toistuvat tai potilaalla epäillään komplikaatiota.
    • Komplikaatiot (infektion leviäminen kallon sisään tai silmäkuoppaan) ovat aikuisilla hyvin harvinaisia.

Oireet

Kliininen tutkimus

Kuva 2.

Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite. © Olli Tahkokallio

Kuvantamistutkimukset

Kaiku- eli ultraäänitutkimus

  • Kaikututkimuksen etuja ovat helppo saatavuus, nopeus ja säderasituksen puuttuminen.
  • Kaikututkimuksen osuvuus äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa on verrattavissa natiiviröntgentutkimukseen «Sinus ultrasound has similar accuracy as sinus X-ray in the diagnosis of acute maxillary sinusitis.»A.
    • Suomalaisessa tutkimuksessa kaikututkimuksen sensitiivisyys poskiontelon punktiolöydökseen verrattuna oli 87 %, spesifisyys 72 %, positiivinen ennustearvo 75 % ja negatiivinen ennustearvo 85 % «Teppo H, Revonta M. Ultrasound device helps in rul...»35. Kaikututkimuksen virhelähteitä ovat muun muassa kystat, aiemmat sivuonteloiden leikkaukset ja limakalvoturvotus.
  • Löydös on aina suhteutettava potilaan oireisiin.
  • Takaseinämäkaiku noin 4 cm:n kohdalla viittaa nestekertymään poskiontelossa, mutta sen perusteella ei voi tehdä erotusdiagnoosia virus- ja bakteeriperäisen sivuontelotulehduksen välillä.
    • Nestekertymät poskionteloissa ovat tavanomaisia myös flunssan aikana.
  • Takaseinämäkaiun puuttuminen auttaa sulkemaan pois poskiontelotulehduksen.
  • Kaikututkimus on epävarma pitkittyneen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa «Vento SI, Ertama LO, Hytönen ML ym. A-mode ultraso...»36.
  • Ks. Lääkärin tietokantojen video Takaseinäkaiku poskiontelon kaikututkimuksessa «»1 (vaatii käyttöoikeuden).

Muut kuvantavat tutkimukset

Kuva 3.

Nenän sivuonteloiden anatomisia rakenteita tietokonetomografiakuvissa: koronaali- (A), aksiaali- (B) ja sagittaalileike (C) sekä ostiometaaliyksikkö (D). Otsaonteloiden luonnollinen tyhjentymisreitti kulkee recessus frontonasalisten kautta (A, kaareva nuoli). Kitaontelo tyhjentyy recessus spheno-ethmoidaliksiin (B, paksut nuolet). Poskiontelo tyhjentyy infundibulum ethmoidalen kautta (D, nuolenkärjet).

Lähde: Ilkko E, Raappana A, Kristo A, Niinimäki J, Pirilä T. Nenän sivuonteloiden kuvantaminen. Duodecim 2007;123:1831-9

Laboratoriotutkimukset

  • Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa ei yleensä tarvita laboratoriotutkimuksia. Voimakasoireisella potilaalla tutkimukset (PVK, CRP) voivat kuitenkin olla tarpeen bakteeritulehdusten (myös muiden kuin sivuontelotulehduksen) toteamiseksi.

Mikrobiologia

Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito

Kuva 4.

Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa. Kaavion tulostettava versio: «hoi38050b.pdf»

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tulehduskipulääkkeet, suolavesihuuhtelut ja nenän tukkoisuusoiretta helpottavat valmisteet

Antihistamiinit

Kortikosteroidi

Mikrobilääkehoito

Taulukko 1. Mikrobilääkehoito, suositellut annokset ja lääkkeen valinnassa huomioitavat tekijät
Annos
Lääke Aikuiset Lapset Huomioitavaa
Ensisijaiset
Amoksisilliini 500 mg x 3 tai 750 mg x 2–3 40 mg/kg/vrk jaettuna 2 tai 3 annokseen 25 % H. influenzae- ja lähes 100 % M. catarrhalis -kannoista resistenttejä
Doksisykliini Alkuannos 150–200 mg, sen jälkeen 100–150 mg × 1 Ei ensisijainen lapsilla
Amoksisilliini-klavulaanihappo 500/125 mg x 3 ja 875/125 mg x 2–3 40/5,7 mg/kg/vrk jaettuna 2 tai 3 annokseen Suolistohaittavaikutukset, 5–6 % H. influenzae -kannoista resistenttejä
Erityistapauksissa
Sulfa-trimetopriimi 160/500 mg x 2 8 mg/kg/vrk trimetopriimia ja 25 mg/kg/vrk sulfadiatsiinia jaettuna 2 annokseen 10 % pneumokokeista ja yli 20 % H. influenzae -kannoista resistenttejä
Toisen polven kefalosporiinit, makrolidit (atsitromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini) Ks. Pharmaca Fennica 30 % pneumokokeista ja 100 % H. influenzae -kannoista resistenttejä makrolideille

Poskiontelopunktio

Äkillinen otsaontelotulehdus

  • Äkillisen otsaontelotulehduksen tyypillisenä oireena on aiemmin mainittujen sivuontelo-oireiden lisäksi kipu (usein voimakas) otsaontelon kohdalla kulmakarvan mediaaliosan seudussa. Yli puolessa tapauksista tulehdukseen liittyy märkäinen poskiontelotulehdus «Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinus...»71.
  • Hoidossa noudatetaan äkillisen poskiontelotulehduksen hoitolinjoja. Otsaontelokanavan limakalvoturvotusta alentamaan voidaan käyttää lisäksi paikallisesti tippoina kortikosteroidihoitoa.
  • Potilaan lähettämistä päivystyksellisesti erikoissairaanhoitoon tulee harkita, jos kipu jatkuu voimakkaana, potilaan yleisvointi on heikentynyt ja erityisesti jos yläluomessa tai otsalla esiintyy kudosturvotusta «Bayonne E, Kania R, Tran P ym. Intracranial compli...»72.

Lasten sivuontelotulehdus

Periaatteet

  • Tämä suositus koskee yli 1-vuotiaita muuten terveitä lapsia.
    • Jos äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta epäillään alle 1-vuotiaalla tai lapsella, jolla on vaikea perussairaus (esim. immuunivajaus) tai immunosuppressiivinen lääkitys, hänet ohjataan suoraan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin hoitoon.
  • Selkeää määritelmää lasten sivuontelotulehduksesta ei ole. Tärkeintä on ymmärtää, milloin lapsen oireet ja löydöksen poikkeavat normaalista flunssasta.
  • Poskionteloiden rakenteen vuoksi lapsilla erite ei pääse kerääntymään onteloihin ja äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta esiintyy harvoin.
    • Syntymähetkellä poskiontelot ovat hyvin pienet ja väljästi auki nenäkäytävään. Lapsen kasvaessa poskiontelot kasvavat alaspäin ja poskiontelon aukko, ostium, pienenee suhteessa ontelon kokoon (kuva «Nenän poski- ja otsaonteloiden kehitys»5). Vasta teini-ikäisellä poskionteloiden rakenne alkaa vastata aikuisten poskionteloiden rakennetta.
  • Lapsilla on flunssan aikana eritettä nenäkäytävän lisäksi lähes aina sivuonteloissa (ns. rinosinuiitti), eikä se vaadi mikrobilääkehoitoa.
  • Kuvantamistutkimuksia ei tarvita.
  • Turhia mikrobilääkehoitoja tulee välttää.
  • Pitkittyneen märkäisen nuhan taustalla voi olla kookas tulehtunut kitarisa. Tyypillisiä oireita nuhan lisäksi ovat suuhengitys ja kuorsaaminen.
  • Lapsilla sivuontelotulehduksen komplikaatio voi kehittyä nopeasti. Lapsi, jolla esiintyy silmäluomen, otsan pehmytkudoksen tai posken turvotusta ylähengitystieinfektion yhteydessä, on lähetettävä viipymättä päivystyspotilaana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin hoitoon.
Kuva 5.

Nenän poski- ja otsaonteloiden kehitys.

Kuvan lähde: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Nuutinen Juhani (toim.). Korvatieto Oy 2011, s.116

© Korvatieto Oy

Diagnostiikka

Hoito

Komplikaatiot

  • Äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen vakavat komplikaatiot ovat lapsilla harvinaisia, mutta niiden mahdollisuus on pidettävä mielessä, koska ne voivat kehittyä nopeasti ja vaatia välitöntä sairaalahoitoa «Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontel...»85.
  • Komplikaatioita ovat silmäluomen turvotus (preseptaalinen selluliitti) ja silmäkuopan selluliitti tai märkäpesäke (kuva «Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa»6). Silmäkuopan komplikaatio voi olla näköä uhkaava ja vaatia päivystysleikkaushoitoa. Kallonsisäisiä komplikaatioita ovat epiduraali- ja subduraaliabsessi sekä sinus cavernosuksen tai sagittaliksen tromboosi.
  • Vakavan komplikaation mahdollisuuteen viittaavia oireita ovat nuhaisen lapsen toispuoleinen luomiturvotus, voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus, värinäön heikkenemä, näön heikkenemä, kaksoiskuvat ja heikentynyt yleistila.
Kuva 6.

Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa. © Maija Hytönen

Pitkittynyt tai usein toistuva sivuontelotulehdus

  • Pitkittynyt sivuontelotulehdus jaetaan kahteen muotoon: tulehdukseen, jossa todetaan nenäpolyyppeja, ja muotoon, jossa polyyppeja ei ole «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Positio...»1.
  • Usein toistuva sivuontelotulehdus tarkoittaa, että äkillinen märkäinen sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3–4 kertaa vuodessa.
  • Pitkittyneen tai usein toistuvan sivuontelotulehduksen diagnostiikka, konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely voidaan toteuttaa avohoidossa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Positio...»1, «Kaplan A. Canadian guidelines for chronic rhinosin...»86.
  • Erikoislääkäriä konsultoidaan, jos hoidosta huolimatta tulehdusoireet tai löydökset pitkittyvät tai potilaalla on ollut vähintään 3 erillistä sivuontelotulehdusta vuoden aikana.
  • Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon tulee tehdä, jos oireilu on selvästi toispuoleista ja potilaalla esiintyy nenäverenvuotoa, nenän karstoittumista tai jatkuvaa tukkoisuutta, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita.

Etiologia

  • Pitkittynyttä sivuontelotulehdusta ylläpitäviksi tekijöiksi on arveltu bakteereita, bakteerien muodostamia biofilmejä, sieniä, viruksia, allergiaa tai ympäristötoksiineja «Ramakrishnan Y, Shields RC, Elbadawey MR ym. Biofi...»87. Erityisesti toispuoleisissa sivuontelotulehduksissa etiologisena tekijänä on usein hammasinfektio «Matsumoto Y, Ikeda T, Yokoi H ym. Association betw...»88.
  • Pitkittyneissä sivuontelotulehduksissa todetaan samoja bakteereja kuin äkillisissä, mutta myös niistä poikkeavia bakteereja, kuten Pseudomonas aeruginosaa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Positio...»1, «Jervis Bardy J, Psaltis AJ. Next Generation Sequen...»89.
  • Usein toistuvat sivuontelotulehdukset liittyvät toistuviin ylähengitystieinfektioihin, tartuntakuormaan ja huonosti tunnettuihin vaihteluihin paikallisessa ja yleisessä vastustuskyvyssä infektioille.
  • Polyypit ovat hyvänlaatuisia nenän limakalvon pullistumia, joiden aiheuttajaa ei tiedetä. Ne tukkivat nenäkäytävää ja aiheuttavat hajuaistin heikkenemistä. Polypoottisessa limakalvossa todetaan usein eosinofiilinen inflammaatio, joka aiheuttaa limakalvoturvotusta ja huonontaa limakalvon värekarvatoimintaa, jolloin nenäkäytäviin ja sivuonteloihin kerääntyy paksua, sitkeää limaa. Astmaatikoista nenäpolyyppeja todetaan noin 10–15 %:lla «Larsen K. The clinical relationship of nasal polyp...»90, «Stevens WW, Schleimer RP, Kern RC. Chronic Rhinosi...»91.
  • Pitkittyneen tai usein toistuvan sivuontelotulehduksen diagnostiikka perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen, kuvantamistutkimuksiin ja märkäeritteen mikrobiviljelyihin.
    • Oireet ja löydökset ovat pääosin samoja kuin äkillisessä tulehduksessa, mutta voimakas paikallinen kipu ja kuume ovat epätyypillisiä oireita.
    • Diagnoosiin saadaan lisävarmuutta kuvantamistutkimuksilla tai poskiontelopunktiolla.
  • Jos tulehdusoireilua on toistuvasti myös alemmissa hengitysteissä, harkitaan mahdollisten immuunipuutostilojen selvittämistä «Schwitzguébel AJ, Jandus P, Lacroix JS ym. Immunog...»92.

Hoito

Nenäpolyyppipotilaan hoidon erikoispiirteitä

Usein toistuva sivuontelotulehdus

  • Tutkimusnäyttöä toistuvan äkillisen sivuontelotulehduksen ehkäisystä on hyvin vähän «van Loon JW, van Harn RP, Venekamp RP ym. Limited ...»97.
  • Osalla potilaista saattaa olla taustalla hoitamaton allerginen tai ei-allerginen nuha tai tupakointi. Infektiokuorman merkityksen ymmärtäminen saattaa helpottaa pienten lasten vanhempia.
  • Kokemusperäisesti jotkut potilaat näyttävät hyötyvän 2–3 viikon nenän kortikosteroidikuurista, joka aloitetaan ylähengitystieoireiden alkaessa, ja nenäontelon kostutuksesta tai huuhtelusta.

Leikkaushoito

Erityisongelmat

Hammasperäinen poskiontelotulehdus

  • Poskiontelotulehdus voi syntyä yläleuan poski- tai välihampaan tulehduksen seurauksena. Yleisin hammasperäinen syy on juuren kärjen tulehdus eli apikaalinen parodontiitti. Muita syitä voivat olla pitkälle edennyt hampaan kiinnityskudoskato eli parodontiitti, hampaan poiston yhteydessä syntynyt yhteys poskiontelon ja suuontelon välille, hammastrauma, hammasimplanttiin liittyvä tulehdus, poskiontelon pohjan nosto ja luusiirteiden käyttö implanttihoitojen yhteydessä «Vidal F, Coutinho TM, Carvalho Ferreira D ym. Odon...»99.
  • Tyypillisessä tapauksessa poskiontelotulehdus on pitkittynyt ja toispuoleinen, erite on pahanhajuista ja bakteeriviljelyssä esiintyy anaerobeja. Infektion aiheuttanut hammas voi olla kipeä, mutta myös oireeton.
  • Märkäeritteen viljelynäyte on aiheellinen mikrobiologian selvitystä varten «Puglisi S, Privitera S, Maiolino L ym. Bacteriolog...»100.
  • Jos äkillisen poskiontelotulehduksen syyksi epäillään hammastulehdusta, otetaan ortopantomografia tai hampaan kartiokeilatutkimus, aloitetaan anaerobit huomioon ottaen mikrobilääkitys ja potilas ohjataan hammaslääkärin hoitoon.

Astma ja sivuontelotulehdus

Raskaus ja sivuontelotulehdus

  • Raskauden aikana elimistössä esiintyy turvotusta. Myös nenän limakalvoturvotus on yleistä, ja se voi tukkia sivuonteloiden aukot nenäonteloon. Tällöin sivuontelotulehduksen riski suurenee ja infektiot voivat olla oireiltaan tavallista hankalampia «Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rh...»103, «Lal D, Jategaonkar AA, Borish L ym. Management of ...»104.
  • Raskaana olevan potilaan sivuontelotulehduksen paikallishoito voidaan toteuttaa samalla tavoin kuin muilla potilailla mutta mahdollinen mikrobilääke valitaan niin, että huomioidaan lääkkeen sopivuus raskauden aikana (esim. amoksisilliini ja kefaleksiini).

Leikatun poskiontelon äkilliset tulehdukset

  • Leikatussa ontelossa esiintyy usein vähäistä nestekertymää «Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison o...»105.
  • Leikattujen potilaiden poskionteloeritteen viljelyssä löydetään useammin Pseudomonas aeruginosaa ja gramnegatiivisia aerobisia bakteereja mutta vähemmän anaerobeja kuin leikkaamattomilla potilailla. Myös beetalaktamaasia tuottavat bakteerikannat ovat leikatuissa onteloissa yleisiä «Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiol...»106, «Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of re...»107.
  • Jos potilaalla on voimakkaita äkillisen poskiontelotulehduksen oireita, FESS-leikkauksessa olleilla ontelo voidaan huuhdella tylpällä lavaatiokärjellä keskikuorikon alta tai vaihtoehtoisesti punktoida normaaliin tapaan alakuorikon alta. Terveysportissa on video lavaatiosta «»3 (vaatii käyttöoikeuden). Muutoin hoito toteutetaan kuten äkillisessä sivuontelotulehduksessa.
  • Jos potilaalle on tehty poskiontelon radikaalileikkaus (Caldwell–Lucin leikkaus), hänellä on alakuorikon alla aukko (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1), jonka kautta erite voidaan huuhdella lavaatiokärjellä. Poskiontelopunktiota ei voi tehdä.
    • Caldwell-Lucin leikkauksella leikattu poskiontelo arpeutuu, joten tavallisesta NSO-kuvasta tai ultraäänitutkimuksesta ei ole diagnostiikassa hyötyä.

Seuranta

  • Äkillisissä tai pitkittyneissä sivuontelotulehduksissa seuranta ei ole tarpeen, jos oireet häviävät.
  • Seurantakäyntejä tarvitaan, jos tauti pitkittyy tai uusii toistuvasti. Seurantakäyntien määrään ja paikkaan vaikuttaa potilaan oireiden voimakkuus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä

Sivuontelotulehdus-suosituksen historiatiedot «Sivuontelotulehdus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Maija Hytönen, dosentti, osastonylilääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Kokoava kirjoittaja:

Johanna Nokso-Koivisto, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Jäsenet:

Eero Ilkko, dosentti, neuroradiologi

Jukkapekka Jousimaa, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, päätoimittaja; Lääkärin Tietokannat, Kustannus Oy Duodecim

Helena Liira, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri; Helsingin yliopisto

Jura Numminen, dosentti, ylilääkäri; TAYS:n korva- ja suusairauksien vastuualue

Tapio Pirilä, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Marjo Renko, dosentti, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri; Tampereen yliopisto

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri, toimituspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jaana Vuopio, professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Turun yliopisto

Asiantuntija:

Marja Pöllänen, HLT, EHL, kliininen hammashoito, parodontologia; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Maija Hytönen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Medtronic FESS-kongressin osallistumismaksu lokakuu 2016)

Eero Ilkko: Ei sidonnaisuuksia

Jukkapekka Jousimaa: Ei sidonnaisuuksia

Helena Liira: Aiempi työsuhde Attendo Terveyspalvelut Oy. Ei ole osallistunut päätöksentekoon palvelujen järjestämistä koskevien kysymysten osalta.

Johanna Nokso-Koivisto: Ei sidonnaisuuksia

Jura Numminen: Luentopalkkio (Medtronic, Olympus), Osakeomistus (Orion)

Tapio Pirilä: Luentopalkkio (Useat lääkealan yritykset), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Useat lääkealan yritykset )

Marjo Renko: Ei sidonnaisuuksia

Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia

Jaana Vuopio: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), konsultaatiopalkkio Thermo Fisher Scientific Oy

Kirjallisuusviite

Sivuontelotulehdus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;23:3 p preceding table of contents, 1-298 «PMID: 22764607»PubMed
  2. Wald ER, Guerra N, Byers C. Frequency and severity of infections in day care: three-year follow-up. J Pediatr 1991;118:509-14 «PMID: 2007922»PubMed
  3. Puhakka T, Mäkelä MJ, Alanen A ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998;102:403-8 «PMID: 9768580»PubMed
  4. de Vries E, Clinical Working Party of the European Society for Immunodeficiencies (ESID).. Patient-centred screening for primary immunodeficiency: a multi-stage diagnostic protocol designed for non-immunologists. Clin Exp Immunol 2006;145:204-14 «PMID: 16879238»PubMed
  5. Porter JP, Patel AA, Dewey CM ym. Prevalence of sinonasal symptoms in patients with HIV infection. Am J Rhinol 1999;13:203-8 «PMID: 10392239»PubMed
  6. Alkire BC, Bhattacharyya N. An assessment of sinonasal anatomic variants potentially associated with recurrent acute rhinosinusitis. Laryngoscope 2010;120:631-4 «PMID: 20131360»PubMed
  7. Bomeli SR, Branstetter BF 4th, Ferguson BJ. Frequency of a dental source for acute maxillary sinusitis. Laryngoscope 2009;119:580-4 «PMID: 19160401»PubMed
  8. Mathew AL, Pai KM, Sholapurkar AA. Maxillary sinus findings in the elderly: a panoramic radiographic study. J Contemp Dent Pract 2009;10:E041-8 «PMID: 20020080»PubMed
  9. Stanley PJ, Wilson R, Greenstone MA ym. Effect of cigarette smoking on nasal mucociliary clearance and ciliary beat frequency. Thorax 1986;41:519-23 «PMID: 3787531»PubMed
  10. Bonham GS, Wilson RW. Children's health in families with cigarette smokers. Am J Public Health 1981;71:290-3 «PMID: 7468862»PubMed
  11. Zuskin E, Mustajbegovic J, Schachter EN ym. Respiratory findings in mail carriers. Int Arch Occup Environ Health 2000;73:136-43 «PMID: 10741512»PubMed
  12. Lin SY, Reh DD, Clipp S ym. Allergic rhinitis and secondhand tobacco smoke: a population-based study. Am J Rhinol Allergy 2011;25:e66-71 «PMID: 21679502»PubMed
  13. Brook I. Effects of exposure to smoking on the microbial flora of children and their parents. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2010;74:447-50 «PMID: 20129680»PubMed
  14. Rosenfeld RM, Piccirillo JF, Chandrasekhar SS ym. Clinical practice guideline (update): adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2015;152:S1-S39 «PMID: 25832968»PubMed
  15. Davis KS, Casey SE, Mulligan JK ym. Murine complement deficiency ameliorates acute cigarette smoke-induced nasal damage. Otolaryngol Head Neck Surg 2010;143:152-8 «PMID: 20620635»PubMed
  16. Tomassen P, Newson RB, Hoffmans R ym. Reliability of EP3OS symptom criteria and nasal endoscopy in the assessment of chronic rhinosinusitis--a GA² LEN study. Allergy 2011;66:556-61 «PMID: 21083566»PubMed
  17. Hur K, Liang J, Lin SY. The role of secondhand smoke in sinusitis: a systematic review. Int Forum Allergy Rhinol 2014;4:22-8 «PMID: 24574074»PubMed
  18. Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 «PMID: 10624768»PubMed
  19. Committee on Damp indoor spaces and health. Board of health promotion and Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National diseases prevention. Academies Press. Washington D.C. 2004
  20. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 7.12.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  21. Patel NA, Ferguson BJ. Odontogenic sinusitis: an ancient but under-appreciated cause of maxillary sinusitis. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2012;20:24-8 «PMID: 22157162»PubMed
  22. Brook I. Sinusitis of odontogenic origin. Otolaryngol Head Neck Surg 2006;135:349-55 «PMID: 16949963»PubMed
  23. Adams TB, Wharton CM, Quilter L ym. The association between mental health and acute infectious illness among a national sample of 18- to 24-year-old college students. J Am Coll Health 2008;56:657-63 «PMID: 18477521»PubMed
  24. Jefferson T, Del Mar CB, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2011;7:CD006207 «PMID: 21735402»PubMed
  25. Pittet D, Allegranzi B, Sax H ym. Evidence-based model for hand transmission during patient care and the role of improved practices. Lancet Infect Dis 2006;6:641-52 «PMID: 17008173»PubMed
  26. Puhakka T, Mäkelä MJ, Malmström K ym. The common cold: effects of intranasal fluticasone propionate treatment. J Allergy Clin Immunol 1998;101:726-31 «PMID: 9648698»PubMed
  27. Hauer AJ, Luiten EL, van Erp NF ym. No evidence for distinguishing bacterial from viral acute rhinosinusitis using fever and facial/dental pain: a systematic review of the evidence base. Otolaryngol Head Neck Surg 2014;150:28-33 «PMID: 24357394»PubMed
  28. Chow AW, Benninger MS, Brook I ym. IDSA clinical practice guideline for acute bacterial rhinosinusitis in children and adults. Clin Infect Dis 2012;54:e72-e112 «PMID: 22438350»PubMed
  29. Autio T. Development and diagnostics of bacterial acute rhinosinusitis in young adults. Acta Univ. Oul. D 1404, 2017 Juvenes Print, Tampere
  30. Hansen JG, Højbjerg T, Rosborg J. Symptoms and signs in culture-proven acute maxillary sinusitis in a general practice population. APMIS 2009;117:724-9 «PMID: 19775340»PubMed
  31. De Sutter AI, De Meyere MJ, Christiaens TC ym. Does amoxicillin improve outcomes in patients with purulent rhinorrhea? A pragmatic randomized double-blind controlled trial in family practice. J Fam Pract 2002;51:317-23 «PMID: 11978253»PubMed
  32. Meltzer EO, Bachert C, Staudinger H. Treating acute rhinosinusitis: comparing efficacy and safety of mometasone furoate nasal spray, amoxicillin, and placebo. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1289-95 «PMID: 16337461»PubMed
  33. Autio TJ, Koskenkorva T, Närkiö M ym. Diagnostic accuracy of history and physical examination in bacterial acute rhinosinusitis. Laryngoscope 2015;125:1541-6 «PMID: 25782075»PubMed
  34. Pitkäranta A, Hytönen M. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006;122:827-31 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo95643»8
  35. Teppo H, Revonta M. Ultrasound device helps in ruling out maxillary sinus fluid in acute rhinosinusitis: how we do it. Clin Otolaryngol 2011;36:491-4 «PMID: 22032449»PubMed
  36. Vento SI, Ertama LO, Hytönen ML ym. A-mode ultrasound in the diagnosis of chronic polypous sinusitis. Acta Otolaryngol 1999;119:916-20 «PMID: 10728934»PubMed
  37. Thomas M, Yawn BP, Price D ym. EPOS Primary Care Guidelines: European Position Paper on the Primary Care Diagnosis and Management of Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2007 - a summary. Prim Care Respir J 2008;17:79-89 «PMID: 18438594»PubMed
  38. Cornelius RS, Martin J, Wippold FJ 2nd ym. ACR appropriateness criteria sinonasal disease. J Am Coll Radiol 2013;10:241-6 «PMID: 23420025»PubMed
  39. Autio TJ, Koskenkorva T, Närkiö M ym. Imaging follow-up study of acute rhinosinusitis. Laryngoscope 2016;126:1965-70 «PMID: 27557439»PubMed
  40. Leo G, Triulzi F, Consonni D ym. Reappraising the role of radiography in the diagnosis of chronic rhinosinusitis. Rhinology 2009;47:271-4 «PMID: 19839249»PubMed
  41. De Sutter A, Spee R, Peersman W ym. Study on the reproducibility of the Waters' views of the maxillary sinuses. Rhinology 2005;43:55-60 «PMID: 15844503»PubMed
  42. Williams JW Jr, Roberts L Jr, Distell B ym. Diagnosing sinusitis by X-ray: is a single Waters view adequate? J Gen Intern Med 1992;7:481-5 «PMID: 1403202»PubMed
  43. Ebell MH, McKay B, Guilbault R ym. Diagnosis of acute rhinosinusitis in primary care: a systematic review of test accuracy. Br J Gen Pract 2016;66:e612-32 «PMID: 27481857»PubMed
  44. Timmenga N, Stegenga B, Raghoebar G ym. The value of Waters' projection for assessing maxillary sinus inflammatory disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:103-9 «PMID: 11805785»PubMed
  45. Konen E, Faibel M, Kleinbaum Y ym. The value of the occipitomental (Waters') view in diagnosis of sinusitis: a comparative study with computed tomography. Clin Radiol 2000;55:856-60 «PMID: 11069741»PubMed
  46. Autio TJ, Tapiainen T, Koskenkorva T ym. The role of microbes in the pathogenesis of acute rhinosinusitis in young adults. Laryngoscope 2015;125:E1-7 «PMID: 25093843»PubMed
  47. Pitkäranta A, Starck M, Savolainen S ym. Rhinovirus RNA in the maxillary sinus epithelium of adult patients with acute sinusitis. Clin Infect Dis 2001;33:909-11 «PMID: 11512099»PubMed
  48. Pitkäranta A, Arruda E, Malmberg H ym. Detection of rhinovirus in sinus brushings of patients with acute community-acquired sinusitis by reverse transcription-PCR. J Clin Microbiol 1997;35:1791-3 «PMID: 9196195»PubMed
  49. Low DE, Desrosiers M, McSherry J ym. A practical guide for the diagnosis and treatment of acute sinusitis. CMAJ 1997;156 Suppl 6:S1-14 «PMID: 9347786»PubMed
  50. Evans FO Jr, Sydnor JB, Moore WE ym. Sinusitis of the maxillary antrum. N Engl J Med 1975;293:735-9 «PMID: 169466»PubMed
  51. Gwaltney JM Jr, Scheld WM, Sande MA ym. The microbial etiology and antimicrobial therapy of adults with acute community-acquired sinusitis: a fifteen-year experience at the University of Virginia and review of other selected studies. J Allergy Clin Immunol 1992;90:457-61; discussion 462 «PMID: 1527337»PubMed
  52. Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Bacteriological findings of acute maxillary sinusitis in young adults. J Clin Microbiol 1988;26:1919-25 «PMID: 3182986»PubMed
  53. Wald ER. Microbiology of acute and chronic sinusitis in children. J Allergy Clin Immunol 1992;90:452-6 «PMID: 1527336»PubMed
  54. Smith SS, Ference EH, Evans CT ym. The prevalence of bacterial infection in acute rhinosinusitis: a Systematic review and meta-analysis. Laryngoscope 2015;125:57-69 «PMID: 24723427»PubMed
  55. Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Macroscopic purulence, leukocyte counts, and bacterial morphotypes in relation to culture findings for sinus secretions in acute maxillary sinusitis. J Clin Microbiol 1988;26:1926-33 «PMID: 3182987»PubMed
  56. Savolainen S, Ylikoski J, Jousimes-Somer H. Predictive value of nasal bacterial culture for etiological agents in acute maxillary sinusitis. Rhinology 1987;25:49-55 «PMID: 3554464»PubMed
  57. Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 «PMID: 8953061»PubMed
  58. Savolainen S, Ylikoski J, Jousimies-Somer H. Differential diagnosis of purulent and non-purulent acute maxillary sinusitis in young adults. Rhinology 1989;27:53-61 «PMID: 2787046»PubMed
  59. Payne SC, Benninger MS. Staphylococcus aureus is a major pathogen in acute bacterial rhinosinusitis: a meta-analysis. Clin Infect Dis 2007;45:e121-7 «PMID: 17968816»PubMed
  60. Benninger MS, Payne SC, Ferguson BJ ym. Endoscopically directed middle meatal cultures versus maxillary sinus taps in acute bacterial maxillary rhinosinusitis: a meta-analysis. Otolaryngol Head Neck Surg 2006;134:3-9 «PMID: 16399172»PubMed
  61. Williamson IG, Rumsby K, Benge S ym. Antibiotics and topical nasal steroid for treatment of acute maxillary sinusitis: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:2487-96 «PMID: 18056902»PubMed
  62. Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41
  63. Venekamp RP, Thompson MJ, Hayward G ym. Systemic corticosteroids for acute sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2014;3:CD008115 «PMID: 24664368»PubMed
  64. Venekamp RP, Thompson MJ, Rovers MM. Systemic corticosteroid therapy for acute sinusitis. JAMA 2015;313:1258-9 «PMID: 25803348»PubMed
  65. Falagas ME, Karageorgopoulos DE, Grammatikos AP ym. Effectiveness and safety of short vs. long duration of antibiotic therapy for acute bacterial sinusitis: a meta-analysis of randomized trials. Br J Clin Pharmacol 2009;67:161-71 «PMID: 19154447»PubMed
  66. de Ferranti SD, Ioannidis JP, Lau J ym. Are amoxycillin and folate inhibitors as effective as other antibiotics for acute sinusitis? A meta-analysis. BMJ 1998;317:632-7 «PMID: 9727991»PubMed
  67. van Buchem FL, Knottnerus JA, Schrijnemaekers VJ ym. Primary-care-based randomised placebo-controlled trial of antibiotic treatment in acute maxillary sinusitis. Lancet 1997;349:683-7 «PMID: 9078199»PubMed
  68. von Sydow C, Axelsson A, Jensen C. Acute maxillary sinusitis--a comparison between 27 different treatment modes. Rhinology 1982;20:223-9 «PMID: 6187058»PubMed
  69. Axelsson A, Grebelius N, Jensen C ym. Treatment of acute maxillary sinusitis. IV. Ampicillin, cephradine and erythromycinestolate with and without irrigation. Acta Otolaryngol 1975;79:466-72 «PMID: 1155056»PubMed
  70. Blomgren K, Eliander L, Hytönen M ym. How patients experience antral irrigation. Clin Med Insights Ear Nose Throat 2015;8:13-7 «PMID: 26005362»PubMed
  71. Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinusitis: etiological factors and treatment outcome. Acta Otolaryngol 1993;113:201-5 «PMID: 8475737»PubMed
  72. Bayonne E, Kania R, Tran P ym. Intracranial complications of rhinosinusitis. A review, typical imaging data and algorithm of management. Rhinology 2009;47:59-65 «PMID: 19382497»PubMed
  73. Pappas DE, Hendley JO, Hayden FG ym. Symptom profile of common colds in school-aged children. Pediatr Infect Dis J 2008;27:8-11 «PMID: 18162930»PubMed
  74. Troullos E, Baird L, Jayawardena S. Common cold symptoms in children: results of an Internet-based surveillance program. J Med Internet Res 2014;16:e144 «PMID: 24945090»PubMed
  75. Thompson M, Vodicka TA, Blair PS ym. Duration of symptoms of respiratory tract infections in children: systematic review. BMJ 2013;347:f7027 «PMID: 24335668»PubMed
  76. Wald ER, Applegate KE, Bordley C ym. Clinical practice guideline for the diagnosis and management of acute bacterial sinusitis in children aged 1 to 18 years. Pediatrics 2013;132:e262-80 «PMID: 23796742»PubMed
  77. Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 «PMID: 12728114»PubMed
  78. Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;94:1208-13 «PMID: 16278986»PubMed
  79. Kristo A, Uhari M, Kontiokari T ym. Nasal middle meatal specimen bacteriology as a predictor of the course of acute respiratory infection in children. Pediatr Infect Dis J 2006;25:108-12 «PMID: 16462285»PubMed
  80. Shaikh N, Wald ER, Jeong JH ym. Predicting response to antimicrobial therapy in children with acute sinusitis. J Pediatr 2014;164:536-41 «PMID: 24367985»PubMed
  81. Jeffe JS, Bhushan B, Schroeder JW Jr. Nasal saline irrigation in children: a study of compliance and tolerance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2012;76:409-13 «PMID: 22266167»PubMed
  82. Ramadan HH. Surgical management of chronic sinusitis in children. Laryngoscope 2004;114:2103-9 «PMID: 15564828»PubMed
  83. Lieser JD, Derkay CS. Pediatric sinusitis: when do we operate? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2005;13:60-6 «PMID: 15654218»PubMed
  84. Brietzke SE, Brigger MT. Adenoidectomy outcomes in pediatric rhinosinusitis: a meta-analysis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2008;72:1541-5 «PMID: 18723228»PubMed
  85. Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot. Duodecim 1999;115:1306-10 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo90320»9
  86. Kaplan A. Canadian guidelines for chronic rhinosinusitis: Clinical summary. Can Fam Physician 2013;59:1275-81, e528-34 «PMID: 24336538»PubMed
  87. Ramakrishnan Y, Shields RC, Elbadawey MR ym. Biofilms in chronic rhinosinusitis: what is new and where next? J Laryngol Otol 2015;129:744-51 «PMID: 26120023»PubMed
  88. Matsumoto Y, Ikeda T, Yokoi H ym. Association between odontogenic infections and unilateral sinus opacification. Auris Nasus Larynx 2015;42:288-93 «PMID: 25638394»PubMed
  89. Jervis Bardy J, Psaltis AJ. Next Generation Sequencing and the Microbiome of Chronic Rhinosinusitis: A Primer for Clinicians and Review of Current Research, Its Limitations, and Future Directions. Ann Otol Rhinol Laryngol 2016;125:613-21 «PMID: 27056556»PubMed
  90. Larsen K. The clinical relationship of nasal polyps to asthma. Allergy Asthma Proc 1996;17:243-9 «PMID: 8922143»PubMed
  91. Stevens WW, Schleimer RP, Kern RC. Chronic Rhinosinusitis with Nasal Polyps. J Allergy Clin Immunol Pract 2016;4:565-72 «PMID: 27393770»PubMed
  92. Schwitzguébel AJ, Jandus P, Lacroix JS ym. Immunoglobulin deficiency in patients with chronic rhinosinusitis: Systematic review of the literature and meta-analysis. J Allergy Clin Immunol 2015;136:1523-1531 «PMID: 26329513»PubMed
  93. Vento S, Virkkula P. Nenän polyypit. Duodecim 2012;128:219-24 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10029»10
  94. Hytönen M. Tukkoinen nenä. Duodecim 2003;119:1431-5 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93705»11
  95. Rudmik L, Soler ZM. Medical Therapies for Adult Chronic Sinusitis: A Systematic Review. JAMA 2015;314:926-39 «PMID: 26325561»PubMed
  96. Van Zele T, Gevaert P, Holtappels G ym. Oral steroids and doxycycline: two different approaches to treat nasal polyps. J Allergy Clin Immunol 2010;125:1069-1076.e4 «PMID: 20451040»PubMed
  97. van Loon JW, van Harn RP, Venekamp RP ym. Limited evidence for effects of intranasal corticosteroids on symptom relief for recurrent acute rhinosinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2013;149:668-73 «PMID: 24013138»PubMed
  98. Patel ZM, Thamboo A, Rudmik L ym. Surgical therapy vs continued medical therapy for medically refractory chronic rhinosinusitis: a systematic review and meta-analysis. Int Forum Allergy Rhinol 2017;7:119-127 «PMID: 27863163»PubMed
  99. Vidal F, Coutinho TM, Carvalho Ferreira D ym. Odontogenic sinusitis: a comprehensive review. Acta Odontol Scand 2017;75:623-633 «PMID: 28877613»PubMed
  100. Puglisi S, Privitera S, Maiolino L ym. Bacteriological findings and antimicrobial resistance in odontogenic and non-odontogenic chronic maxillary sinusitis. J Med Microbiol 2011;60:1353-9 «PMID: 21498651»PubMed
  101. Huang CC, Wang CH, Fu CH ym. The link between chronic rhinosinusitis and asthma: A questionnaire-based study. Medicine (Baltimore) 2016;95:e4294 «PMID: 27495032»PubMed
  102. Rix I, Håkansson K, Larsen CG ym. Management of chronic rhinosinusitis with nasal polyps and coexisting asthma: A systematic review. Am J Rhinol Allergy 2015;29:193-201 «PMID: 25975250»PubMed
  103. Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rhinitis and sinusitis during pregnancy and lactation. Clin Rev Allergy Immunol 2004;27:159-77 «PMID: 15576899»PubMed
  104. Lal D, Jategaonkar AA, Borish L ym. Management of rhinosinusitis during pregnancy: systematic review and expert panel recommendations. Rhinology 2016;54:99-104 «PMID: 26800862»PubMed
  105. Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison of immunologic tests in the diagnosis of occupational asthma and rhinitis. Allergy 1994;49:342-7 «PMID: 8092431»PubMed
  106. Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiology and previous sinus surgery in patients with chronic maxillary sinusitis. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:148-51 «PMID: 11219522»PubMed
  107. Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of recurrent rhinosinusitis after endoscopic sinus surgery. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:1117-20 «PMID: 10522504»PubMed
  108. Belic B, Erdevicki L, Stojanovic J ym. [A-mode ultrasonography and roentgenography in diagnosing chronic nonpolypoid maxillary rhinosinusitis]. Acta Chir Iugosl 2009;56:139-44 «PMID: 20218119»PubMed
  109. Chong LY, Head K, Hopkins C ym. Different types of intranasal steroids for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD011993 «PMID: 27115215»PubMed
  110. Chong LY, Head K, Hopkins C ym. Intranasal steroids versus placebo or no intervention for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD011996 «PMID: 27115217»PubMed
  111. Chong LY, Head K, Hopkins C ym. Saline irrigation for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD011995 «PMID: 27115216»PubMed
  112. Cronin MJ, Khan S, Saeed S. The role of antibiotics in the treatment of acute rhinosinusitis in children: a systematic review. Arch Dis Child 2013;98:299-303 «PMID: 23418037»PubMed
  113. De Sutter AI, van Driel ML, Kumar AA ym. Oral antihistamine-decongestant-analgesic combinations for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD004976 «PMID: 22336807»PubMed
  114. Fufezan O, Asavoaie C, Chereches Panta P ym. The role of ultrasonography in the evaluation of maxillary sinusitis in pediatrics. Med Ultrason 2010;12:4-11 «PMID: 21165447»PubMed
  115. Garbutt JM, Goldstein M, Gellman E ym. A randomized, placebo-controlled trial of antimicrobial treatment for children with clinically diagnosed acute sinusitis. Pediatrics 2001;107:619-25 «PMID: 11335733»PubMed
  116. Joki-Erkkilä VP, Penttilä M, Kääriäinen J ym. Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111:80-2 «PMID: 11800375»PubMed
  117. King D, Mitchell B, Williams CP ym. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2015;4:CD006821 «PMID: 25892369»PubMed
  118. Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;94:1208-13 «PMID: 16278986»PubMed
  119. Kuusela T, Kurri J, Sirola R. Ultraschall in der Sinusitis-Diagnostik bei Rekruten - Vergleich der Befunde der Punktion, Ultraschall- und Röntgenuntersuchung. Wehrmed Mschr Heft 1983;11:461-4
  120. Laine K, Määttä T, Varonen H ym. Diagnosing acute maxillary sinusitis in primary care: a comparison of ultrasound, clinical examination and radiography. Rhinology 1998;36:2-6 «PMID: 9569433»PubMed
  121. McNeill RA. Comparison of the findings on transillumination, x-ray and lavage of the maxillary sinus. J Laryngol Otol 1962:1009-13
  122. Puhakka T, Mäkelä MJ, Alanen A ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998;102:403-8 «PMID: 9768580»PubMed
  123. Ragab A, Farahat T, Al-Hendawy G ym. Nasal saline irrigation with or without systemic antibiotics in treatment of children with acute rhinosinusitis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2015;79:2178-86 «PMID: 26514931»PubMed
  124. Revonta M, Suonpää J, Luukkala M, Meriläinen P. Diagnostic ultrasound of maxillary and frontal sinusitis - a new simple echoscope and method. Acta Otolaryngol Suppl 1982; 386:265-7.
  125. Savolainen S, Pietola M, Kiukaanniemi H ym. An ultrasound device in the diagnosis of acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:148-52 «PMID: 9288296»PubMed
  126. Snidvongs K, Kalish L, Sacks R ym. WITHDRAWN: Topical steroid for chronic rhinosinusitis without polyps. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD009274 «PMID: 27111710»PubMed
  127. Tugrul S, Dogan R, Eren SB ym. The use of large volume low pressure nasal saline with fluticasone propionate for the treatment of pediatric acute rhinosinusitis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2014;78:1393-9 «PMID: 24972936»PubMed
  128. Wald ER, Chiponis D, Ledesma-Medina J. Comparative effectiveness of amoxicillin and amoxicillin-clavulanate potassium in acute paranasal sinus infections in children: a double-blind, placebo-controlled trial. Pediatrics 1986;77:795-800 «PMID: 3520469»PubMed
  129. Wald ER, Nash D, Eickhoff J. Effectiveness of amoxicillin/clavulanate potassium in the treatment of acute bacterial sinusitis in children. Pediatrics 2009;124:9-15 «PMID: 19564277»PubMed
  130. van Buchem L, Peeters M, Beaumont J, Knottnerus JA. Acute maxillary sinusitis in general practice: the relation between clinical picture and objective findings. Eur J Gen Pract 1995;1:155-60
  131. Varonen H, Mäkelä M, Savolainen S ym. Comparison of ultrasound, radiography, and clinical examination in the diagnosis of acute maxillary sinusitis: a systematic review. J Clin Epidemiol 2000;53:940-8 «PMID: 11004420»PubMed
  132. Young J, De Sutter A, Merenstein D ym. Antibiotics for adults with clinically diagnosed acute rhinosinusitis: a meta-analysis of individual patient data. Lancet 2008;371:908-14 «PMID: 18342685»PubMed
  133. Zalmanovici Trestioreanu A, Yaphe J. Intranasal steroids for acute sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD005149 «PMID: 24293353»PubMed
Jatka lukemista

A

Antimicrobial therapy for acute maxillary sinusitis

The potential benefit of antibiotics to treat acute rhinosinusitis diagnosed either clinically or confirmed by imaging is marginal and needs to be seen in the context of the risk of adverse effects. Only 5 to 11 more people per 100 will be cured faster if they receive antibiotics instead of placebo or no treatment.

A

Intranasal steroids for acute sinusitis

Intranasal corticosteroids as a monotherapy or adjunct therapy are effective in acute sinusitis.

A

Lasten tavanomaisen flunssan taudinkulku

Lasten tavanomaisessa flunssassa esiintyy yleensä nenän tukkoisuutta, nuhaa, kuivaa yskää ja aivastelua. Oireet ovat pahimmillaan 1–3 päivää flunssan alusta ja lievittyvät 1–2 viikon aikana. Kuumetta on useimmiten 1–3 ensimmäisenä flunssapäivänä.

A

Sinus ultrasound and radiography in the diagnosis of sinusitis

Sinus ultrasound has similar accuracy as sinus X-ray in the diagnosis of acute maxillary sinusitis.

B

Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet ylähengitystieinfektioissa

Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.

B

Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture

EMLA cream instilled with a suction needle and syringe appears to produce similar anesthesia as lidocain-adrenaline solution and be better tolerated by patients.

B

Rinosinuiitin luonnollinen paranemistaipumus

Flunssaan liittyvää rinosinuiittia sairastavat potilaat paranevat ilman mikrobilääkehoitoa 3 viikossa.

B

The prognostic value of symptoms and clinical signs of acute maxillary sinusitis

Symptoms such as pain in bending, pain in teeth, unilateral pain, purulent nasal discharge, appear not to be prognostic factors for treatment effect of antibiotics in acute maxillary sinusitis. However, treatment effect is slightly better in patients with purulent nasal discharge (NNT=8 vs NNT=15 in general).

C

Mikrobilääkehoito lasten sinuiitin hoidossa

Mikrobilääkehoito saattaa olla tehokas lasten sivuontelotulehduksen hoidossa.

C

Saline irrigation for chronic rhinosinusitis

Nasal saline irrigation may relief symptoms in chronic rhinosinusitis.

C

Topical steroids for chronic rhinosinusitis

Topical steroid may have beneficial effects on symptom control of chronic rhinosinusitis with or without polyps. For disease severity, there may be improvement for all symptoms. There are probably no differences between intranasal steroids.

D

Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections

Nasal saline irrigation might possibly have benefits for relieving the symptoms of acute upper respiratory tract infections (URTIs), but the evidence is insufficient.

Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa
Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa
Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite
Nenän poski- ja otsaonteloiden kehitys
Nenän sivuonteloiden anatomisia rakenteita tietokonetomografiakuvissa
Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne