Hampaan juurihoito
Opi ja ota käyttöön
- Hoitokaavio «hoi50110b.pdf»1
- Taulukko: Juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet «Yleisimmät hampaan juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet...»2
- Video: Kofferdamin laitto «Kofferdamin laitto (video)»1
- Video: Kavumavaus «Kavumavaus (video)»2
- Video: Kofferdam alamolaari «Kofferdam alamolaari (video)»3
Koosteet
- Suosituksen tulostettava versio (PDF) «hoi50110.pdf»2
- Tiivistelmä suomeksi «Hampaan juurihoito»1 ja englanniksi «Endodontic treatment»2
Potilaalle
- Potilasversio suomeksi «Juurihoitoa ei kannata pelätä»3
- Patientinformation på svenska «Rotfyllning – ingenting att vara rädd för»4
Muut suositukset
- Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet»5
- Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6
- Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) «Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)»7
- Viisaudenhammas «Viisaudenhammas»8
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Juurihoidon tarvetta on noin 25 %:lla suomalaisista hampaallisista aikuisista. Usein oireettomien hampaiden juurihoidon tarve todetaan sattumalöydöksenä. Juurihoidon tarvetta diagnosoitaessa yhdistetään potilaan kertomiin esitietoihin kliininen tutkimus, pulpan herkkyysmittaukset ja periapikaaliröntgenkuvaus.
- Tärkein syy juurihoidolle on hampaan karioituminen.
- Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä karieksen hallinnan (ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6) «Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus....»11 avulla ja tekemällä syviin kariesvaurioihin vaurion osittainen tai vaiheittainen poisto.
- Juurihoitopäätöksen tekoon vaikuttavat yksittäisen hampaan ennusteen lisäksi koko suun tilanne, omahoito ja potilaan yleisterveys.
- Juurihoidettujen hampaiden ennuste (survival rate) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista.
- Juurihoito voidaan tehdä joko yhdellä tai 2–3 hoitokäynnillä. Ellei vastetta hoitoon saada, on diagnoosi tarkennettava, tehtyä hoitoa arvioitava tai hoitosuunnitelma tarkistettava.
- Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin (suojakumi, jolla juurihoidettava hammas eristetään suuontelosta) käyttö.
- Työskentelypituuden määrittäminen, huolellinen kanavajärjestelmän desinfiointi ja tiivis juurentäyte ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä.
- Juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttaa juurihoidon laadun lisäksi merkittävästi myös hampaan restauraation laatu.
- Tilanteissa, jossa hammaskudosta puuttuu kolmelta tai useammalta hampaan pinnalta, on hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttamiseksi suositeltavaa tehdä onlay-tyyppinen paikka tai kruunuttaa hammas.
Aiheen rajaus
- Suositus käsittelee
- pulpaalista ja periapikaalista diagnostiikkaa
- juurihoitojen ehkäisyä
- hoidon vaikeusasteen arviointia
- hoitopäätöksen tekoa
- hoidon suoritusta
- juurihoidetun hampaan restaurointia
- hoitotuloksen seurantaa.
- Suosituksessa ei käsitellä
- juurihoitotoimenpiteitä, jotka edellyttävät erikoishammaslääkäritasoista hoitoa
- juurihoitoon liittyvää systeemistä lääkehoitoa (mikrobilääkityksen osalta ks. Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet»5) «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkk...»1
- juurihoidon kirurgisia hoitomuotoja
- akuuttien tilanteiden ensiapuhoitoa
- traumahampaita
- maitohampaiden juurihoitoja
- uusintajuurihoitoja.
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota erityisesti pulpan ja periapikaalialueen diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen, kuvata laadukkaita ja toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon sekä lisätä ihmisten tietoisuutta sellaisista hampaan sairauksista, jotka voivat johtaa juurihoidon tarpeeseen.
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhmänä ovat hammaslääkärit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.
Määritelmät
- Hoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin uudelleen infektoituminen. Hampaan ydinontelo puhdistetaan pulpakudoksesta ja mikrobeista ja kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.
- Suositukseen liittyvä alan termistö, ks. «Suositukseen Hampaan juurihoito liittyvää alan termistöä»4.
Esiintyvyys
- Kahdella kolmasosalla hampaallisista suomalaisista on vähintään yksi juurihoidettu
hammas «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2 (Internet «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf?sequence=1&isAllowed=y»1).
- Osuus on hiukan suurempi kuin tanskalaisilla (53–59 %) mutta selvästi pienempi kuin ruotsalaisilla (85 %) «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2, «Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Long...»3, «Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Risk...»4, «Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-u...»5, «Hugoson A, Koch G, Göthberg C ym. Oral health of i...»6.
- Juurihoidettuja hampaita on hieman enemmän naisilla kuin miehillä.
- Suomalaisista 30 vuotta täyttäneistä apikaaliparodontiittia esiintyy noin joka neljännellä
hampaallisella (aikuisväestöstä noin 20 %:lla) «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2.
- Se on yleisempää miehillä kuin naisilla.
- Osuus on pienempi kuin tanskalaisilla (41–51 %) «Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Long...»3.
- Vanhemmissa ikäluokissa apikaaliparodontiittia esiintyy vähintään yhdessä hampaassa lähes joka toisella 60–78-vuotiaista hampaallisista suomalaisista (ikäryhmästä noin 30 %:lla) «Haikola B. Oral health among Finns aged 60 years a...»7.
- Apikaaliparodontiittia esiintyy yleisemmin juurihoidetuissa kuin juurihoitamattomissa
hampaissa «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2.
- Havainnot muista pohjoismaista ovat samansuuntaisia «Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-u...»5, «Frisk F, Hakeberg M. A 24-year follow-up of rootfi...»8.
- Juurihoitojen tekninen laatu on suomalaisillapotilailla arvioitu moitteettomaksi vain noin puolessa juurihoidoista «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2, «Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality e...»9, «Huumonen S, Vehkalahti MM, Nordblad. Radiographic ...»118. Ongelmat ilmenevät yleensä juurikanavan alitäyttönä «Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality e...»9.
- Suomalaisten hampaattomuus vähenee huomattavan nopeasti «Koskinen S, Lundqvist AM, Ristiluoma N (toim). Ter...»10 (Internet «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1»2) mutta toistaiseksi ei tiedetä, lisääntyvätkö apikaaliparodontiitin esiintyvyys ja juurihoitojen määrä hampaallisen väestönosan suurentuessa ja ikääntyessä.
Altistavat tekijät
- Tärkein syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries). Lähelle hammaspulpaa edenneen kariesvaurion mikrobit voivat aiheuttaa pulpan irreversiibelin (palautumattoman) tulehduksen tai nekroosin, jolloin hammas on juurihoidettava.
- Karieksen hallinnan keinojen osalta ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6, «Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus....»11.
- Hammas voidaan joutua juurihoitamaan hiushalkeamien, trauman, kulumisen tai saumavuodon aiheuttaman pulpavaurion tai trauman myöhäiskomplikaatioiden vuoksi.
- Korjaavan hoidon toimenpiteet ja materiaalit voivat myötävaikuttaa hammaspulpan tulehdukseen etenkin syvissä kariesleesioissa. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan voida kliinisesti erottaa mikrobien aiheuttamista pulpavaurioista.
- Myös laaja restauraatio voi vaatia juurihoidon, jos hampaan kruunuosassa ei ole riittävästi materiaalia jäljellä täytteen kiinnittämiseksi.
Diagnostiikka
- Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa juurihoidon tarve ja ohjata hoitolinjan valinnassa.
- Hammaspulpan kliinistä tilaa on vaikea arvioida, koska pulpa ei yleensä ole paljaana. Arviointi perustuu potilaan kertomaan, tarkkaan anamneesiin ja huolelliseen kliiniseen tutkimukseen.
- Hampaan lisäksi tutkitaan kiinnityskudokset ja muu hampaiston ja suun tilanne.
- Alue palpoidaan suun ulko- ja sisäpuolelta ja tarkastetaan purenta, hampaiden liikkuvuudet, ientaskut, pehmytkudokset, koputus- ja palpaatioarkuudet, mahdolliset hampaan (hius)halkeamat ja värinmuutokset.
- Hammas ja sen kiinnityskudokset tutkitaan myös radiologisesti ennen hoitopäätöksen tekoa (ks. kohta Radiologiset tutkimukset).
Tutkimukset, joiden avulla pyritään selvittämään hammaspulpan tila
Hampaan oireilu
- Esitiedoissa ja kliinisessä tutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota aiempaan hammashoitoon.
- Juurihoitoa vaativassa oireilevassa hampaassa on usein ollut oireita aiemminkin, tai siihen on voinut kohdistua trauma. Siinä voi myös olla syvä karies tai laaja restauraatio, tai se voi olla voimakkaasti kulunut.
- Vitaalin pulpan kliinisen diagnoosin ja histologisten löydösten välillä näyttää olevan yhteys «SELTZER S, BENDER IB, ZIONTZ M. The dynamics of pu...»12, «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation b...»13.
- Terveen pulpan ja reversiibelin pulpiitin löydökset ovat samanlaiset, mutta ne poikkeavat
irreversiibelistä pulpiitista «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation b...»13.
- Terveen hampaan tai reversiibelin pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
- Spontaania kipua ei ole.
- Vaste kylmä- ja makeaärsytykseen on lievä.
- Vaste pulpan herkkyystesteihin on normaalin rajoissa tai hieman korostunut.
- Vaste hiipuu heti tai muutaman sekunnin sisällä siitä, kun ärsyke poistetaan.
- Koputus- tai palpaatioarkuutta ei ole.
- Röntgenkuvissa ei havaita poikkeavaa.
- Irreversiibelin pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
- Kipu on spontaania ja usein jatkuvaa ja kovaa.
- Potilaalla on saattanut olla toistuvia kipujaksoja.
- Kipu on saattanut herättää öisin.
- Kipu on provosoitavissa lämpötilan muutoksilla, asentomuutoksilla tai pureskelulla.
- Pulpan vaste lämpötilan muutoksiin on voimakkaasti korostunut, eikä kipu lakkaa ärsykkeen poistamisen jälkeen.
- Lievää koputusarkuutta saattaa ilmetä.
- Potilas kuvaa kipua muun muassa teräväksi ja tykyttäväksi.
- Potilaan voi olla vaikea paikallistaa kipua.
- Myös heijastekipua voi esiintyä (ylä- tai alaleuka, korva, ohimon- ja silmänalue, niska).
- Röntgenkuvissa ei ole havaittavissa poikkeavaa, tai parodontaalirako voi olla apikaalisesti lievästi laajentunut.
- Potilas on usein käyttänyt kipulääkkeitä oireiden lievittämiseksi.
- Terveen hampaan tai reversiibelin pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
- Kroonisen apikaaliparodontiitin oireet ovat usein vähäisiä (esim. puru- tai koputusarkuutta), ja radiologinen muutos apikaalialueella voi olla ainoa löydös.
Pulpan herkkyystestit
- Hammas on vitaali, kun pulpan verenkierto toimii normaalisti.
- Hampaan vitaliteettia pyritään epäsuorasti arvioimaan pulpan herkkyystesteillä, joihin
kuuluvat kylmä- ja kuumatestaus ja elektroninen pulpan herkkyystestaus (EPT, "vitalometri").
- Nämä testit mittaavat pelkästään pulpahermojen toimintaa, eivät pulpan verenkiertoa.
- Yksilöt reagoivat eri tavalla testeihin, ja virhelähteitä on paljon (esim. pulpan obliteraatio, laajat restauraatiot).
- Kylmätestiä ja EPT:tä suositellaan käytettäväksi pulpan tilan arvioinnissa ja hoitopäätöksen
tekemisessä.
- Kylmätestaus tehdään kylmäspraylla (kuva «Kylmäsprayn käyttö»1) .
- Kuumatesti ei ole yhtä luotettava kuin kylmätesti tai EPT «Mejàre IA, Axelsson S, Davidson T ym. Diagnosis of...»14, eikä sen käyttöä suositella.
- Pulpan tilan arviointia ei suositella tehtävän pelkästään yksittäisen testin perusteella, mutta testejä voidaan käyttää muun diagnostiikan apuna hoitopäätöstä tehtäessä «Kylmä-, kuuma- tai elektroninen pulpan testaus (EPT) eivät ilmeisesti ole yksinään riittäviä arvioimaan pulpan tilaa.»B.
- Potilas saattaa joskus kokea kipua tai ärsytystä, vaikka pulpa olisi nekroottinen.
Radiologiset tutkimukset
- Suuri osa juurikanavainfektioista on oireettomia ja todetaan sattumalöydöksinä.
- Hammasperäisen oireilun syytä etsittäessä hampaasta tulee olla käytettävissä tuore
ja tarkka röntgenkuva, jonka tulkinta kirjataan potilasasiakirjoihin. Kuvassa tulee
näkyä kruunu ja juuret kokonaan sekä 2–3 mm periapikaalialuetta (kuva «Apikaaliröntgenkuva»2) , «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15 (Internet «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2591.2006.01180.x/epdf»3). Myös raskaana olevilta voidaan ottaa tarvittavat röntgenkuvat «STUK. Hammasröntgenkuvausta ei pidä välttää raskau...»16, (Internet «https://www.stuk.fi/-/hammasrontgenkuvausta-ei-pida-valttaa-raskauden-vuoksi»4).
- Ennen juurihoidon aloittamista hampaasta tulee olla käytettävissä periapikaalikuva.
- Jos alueella on fisteli, tulee ottaa fistulografiaröntgenkuva (kuva «Fistulografia»3).
- Jos hampaasta on äskettäin otettu periapikaalikuva, arvioidaan uuden kuvauksen tarve.
- Kartiokeilatietokonetomografiatutkimus (KKTT) ei ole ensisijainen radiologinen tutkimus,
vaan se on lisätutkimus tilanteisiin, joissa tarvitaan periapikaalikuvausta tarkempaa
ja monipuolisempaa radiologista tutkimusta «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15, «A report prepared by the SEDENTEXCT project. Radia...»17, (Internet «http://www.sedentexct.eu/files/radiation_protection_172.pdf»5), «STUK. STUK opastaa KKTT-laitteen käyttöön. https:/...»18, (Internet «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124962/stuk-opastaa-kktt-laitteen-kaytto-10-2011.pdf?sequence=1»6), «European Society of Endodontology, Patel S, Durack...»19, «AAE and AAOMR Joint Position Statement. Use of Con...»20 (Internet «http://www.aae.org/uploadedfiles/clinical_resources/guidelines_and_position_statements/conebeamstatement.pdf»7).
- Toimenpidevastuussa oleva hammaslääkäri harkitsee, soveltuuko KKTT-tutkimus kuvatun ongelman ratkaisuun ja saadaanko sillä uutta tietoa «STUK. Hampaiston ja leukojen kartiokeilatietokonet...»21, (Internet «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124962/stuk-opastaa-kktt-laitteen-kaytto-10-2011.pdf?sequence=1»6).
- KKTT-tutkimusta voidaan harkita poikkeustapauksissa esimerkiksi uusintajuurihoitojen, resorptioiden ja traumojen yhteydessä.
- Esitietojen, kliinisten ja radiologisten löydösten perusteella tehdään hampaan endodonttinen diagnoosi (ks. taulukko «Yleisimmät hammaspulpan ja hampaan juuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet...»1). Diagnoosia tehtäessä huomioidaan myös muiden kuin pulpaperäisten sairauksien mahdollisuus (ks. kohta Erotusdiagnostiikka).
Kliininen diagnoosi
(ICD-10-luokitus) |
Tyypillisimmät oireet ja löydökset | Hoito |
---|---|---|
Pulpaalinen diagnoosi | ||
Palautuva (reversiibeli) pulpiitti
(alkava pulpatulehdus, hyperemia) (K04.00) |
|
pulpanhoito (pulpa pyritään säilyttämään vitaalina) |
Palautumaton (irreversiibeli) pulpiitti (K04.0) |
alkuvaiheessa
|
juurihoito |
myöhemmässä vaiheessa
|
||
|
||
Pulpakuolio (K04.1) |
|
juurihoito |
Periapikaalinen diagnoosi | ||
Pulpasta lähtöisin oleva akuutti periapikaalinen parodontiitti (K04.4) |
primaarinen
|
juurihoito |
sekundaarinen
|
||
Pitkäaikainen apikaalinen parodontiitti (K04.5) |
|
juurihoito |
Periapikaalinen absessi ilman avannetta (K04.7) |
|
juurihoito |
Periapikaalinen absessi ja avanne (fisteli) (K04.6) |
|
juurihoito |
Erotusdiagnostiikka
- Erotusdiagnostisesti on tärkeää tuntea normaalianatomia, ettei esimerkiksi mentalisaukon tai foramen incisivumin kuvautumista apikaalialueelle tulkita virheellisesti apikaaliparodontiitiksi.
- Elleivät oireet ja paikalliset kliiniset ja radiologiset löydökset täsmää, tulee pitää mielessä muut kuin pulpasairauksista johtuvat hammasperäiset ja ei-hammasperäiset kiputilat.
- Hammasperäinen kipu voi olla
- hampaasta johtuvaa kipua, esimerkiksi
- hypersensitiivinen dentiini
- karies
- fraktuura
- kiinnityskudoksiin ja pehmytkudoksiin liittyvää kipua, esimerkiksi
- akuutti ientulehdus
- parodontaaliabsessi
- perikoroniitti
- endo-paroleesio (kuva «Endo-paroleesio»4)
- trauman aiheuttama kipu parodontaaliligamentin vaurioituessa.
- hampaasta johtuvaa kipua, esimerkiksi
- Ei-hammasperäisiä hammaskipua muistuttavia kipuja ovat esimerkiksi
- neuropaattinen kipu
- esimerkiksi trigeminusneuralgia ja epätyypillinen hammaskipu
- neurovaskulaarinen kipu
- esimerkiksi migreeni ja sarjoittainen päänsärky
- myofaskiaalinen kipu (ks. Käypä hoito -suositus Purentaelimistön toimintahäiriöt,
TMD «Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)»7) «Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) (online). K...»22
- esimerkiksi purentaelimistön toimintahäiriöt
- poskionteloperäinen kipu
- sydänperäinen kipu
- psykogeeninen kipu
- syöpäkipu.
- neuropaattinen kipu
- Heijastekipua voi esiintyä hampaiston alueella. Kipu voi myös heijastua poski- ja otsaonteloon, leukakulmaan, mentalis- ja temporaalialueelle, hampaan kiinnityskudoksiin, puremalihaksiin ja korvan alueelle.
- Lisäksi on syytä pitää mielessä, että radiologinen muutos vitaalin hampaan periapikaalialueella saattaa johtua esimerkiksi periapikaalisesta sementtidysplasiasta, ei-hammasperäisestä kystasta tai kasvaimesta.
Juurihoidon tarvetta ehkäisevät toimet
- Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä tai vähentää karieksen hallinnalla. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6, «Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus....»11.
- Jos syvä kariesleesio on jo muodostunut, oireettomissa leesioissa voidaan pyrkiä säilyttämään hampaan vitaliteetti poistamalla karioitunut dentiini kahdessa vaiheessa (vaiheittainen poisto) tai jättämällä vähäinen määrä karioitunutta kudosta pulpan puoleiselle seinämälle (osittainen poisto). Lisätietoa aiheesta, ks. «Syvän karieksen hoidossa käytettävät materiaalit»5.
- Pulpaperforaatiossa myös välitöntä kattamista tai osittaista pulpotomiaa voidaan käyttää, etenkin nuorilla ja kehittyvissä hampaissa. Tällöin on tärkeää tehdä lopullinen paikka mahdollisimman pian.
- Jos on riski pulpan paljastumisesta toimenpiteen aikana, toimenpidealue tulee eristää huolellisesti syljestä, mielellään kofferdamin avulla.
- Riippumatta siitä, miten syvä kariesvaurio hoidetaan, hampaan vitaliteettia ja oireita on seurattava muiden hoitokäyntien yhteydessä. Hampaasta on syytä ottaa periapikaaliröntgenkuva viimeistään vuoden kuluttua siinäkin tapauksessa, että hammas on oireeton. Diagnoosi sekä valittu hoitomuoto ja löydökset alkutilanteessa ja seurantakerroilla kirjataan hoitokertomukseen.
Täydellinen, vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto
- Karieskudos voidaan poistaa täydellisesti yhdellä hoitokäynnillä, jos ei ole riskiä
pulpan paljastumisesta.
- Jos vaurio on syvä, mutta kaviteetti saadaan puhdistetuksi ilman pulpaperforaatiota, kaviteetti korjataan lopullisella, tiiviillä täytteellä. Kaviteetin pohjalle voidaan laittaa kalsiumhydroksia (Ca(OH)2) sisältävä eriste.
- Jos hampaassa on syvä vaurio ja pulpan paljastumisen riski on suuri, suositellaan karioituneen kudoksen vaiheittaista tai osittaista poistoa hampaan vitaliteetin säilyttämiseksi «Syvässä vauriossa karieskudoksen vaiheittainen tai osittainen poisto ilman perforaatiota ilmeisesti pienentää hampaan vitaliteetin menetyksen riskiä 1–3 vuoden seurannassa verrattuna vaurion täydelliseen poistoon yhdellä kerralla.»B. Ks. kuva «Vaiheittainen karieksen ekskavointi»5.
- Jotta vaiheittainen karieskudoksen poisto onnistuisi eli pulpa ei paljastuisi ja hammas
säilyisi elävänä ja oireettomana, hampaan tulee alkutilanteessa olla vitaali ja oireeton
tai siinä saa olla korkeintaan reversiibeli pulpiitti. Lähtötilanteessa hammas ei
myöskään saa olla koputus- tai puruarka eikä parodontaaliligamentin laajentumista
tai muuta normaalista poikkeavaa saa olla periapikaalialueella nähtävissä.
- Vaiheittaisen karieskudoksen poiston onnistumisprosentti oli 94–100, kun epäonnistumista on kuvattu radiologisilla muutoksilla hampaan periapikaalialueella ja kipuoireilla «Hayashi M, Fujitani M, Yamaki C ym. Ways of enhanc...»23. Kun epäonnistumisen indikaattorina on käytetty muun muassa pulpan paljastumista, vaiheittaisen karieksen poiston on todettu pienentävän sen riskiä verrattuna täydelliseen karieksen poistoon «Ricketts DN, Kidd EA, Innes N ym. Complete or ultr...»24, «Schwendicke F, Dörfer CE, Paris S. Incomplete cari...»25.
- Vaiheittaisessa ja osittaisessa karieskudoksen poistossa (kuva «Vaiheittainen karieksen ekskavointi»5)
- kaviteetin sivuseinämät ja reuna-alueet puhdistetaan huolellisesti
- karioitunutta kudosta jätetään vain pulpaaliseinämälle perforaation välttämiseksi
- pulpan puoleiselle seinämälle voidaan laittaa kemiallisesti kovettuvaa Ca(OH)2:a väliaikaisen täytteen alle
- väliaikaiseksi täytteeksi sopii esimerkiksi lasi-ionomeeri
- loppu karioituneesta kudoksesta voidaan poistaa 3–6 kuukauden kuluttua, jolloin reparatiivista dentiiniä on ehtinyt muodostua pulpan suojaksi
- lopullinen paikka tehdään esimerkiksi yhdistelmämuovista.
- Jos karieskudosta jätetään pysyvän, tiiviin paikan alle (osittainen kariesvaurion poisto), sen eteneminen hidastuu ja bakteerit kuolevat tai muuttuvat inaktiiveiksi. Näin mahdollisuus pulpan säilymiseen vitaalina kasvaa eikä loppua karioituneesta kudoksesta ilmeisesti ole tarpeen poistaa. Tällaisella menettelyllä on todettu olevan parempi ennuste kuin pulpan välittömällä kattamisella syvän kariesvaurion yhteydessä «Maltz M, Garcia R, Jardim JJ ym. Randomized trial ...»26, «Maltz M, Jardim JJ, Mestrinho HD ym. Partial remov...»27.
Välitön kattaminen
- Välitön kattaminen voidaan tehdä pulpan paljastuessa kariesvaurion puhdistuksen yhteydessä. Välitön kattaminen edellyttää, että hammas on korkeintaan reversiibelisti tulehtunut ja pulpaperforaatio on pieni (< 2 mm) «Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retro...»28. Tulehduksen määrää voidaan kliinisesti arvioida pulpahaavan verenvuodon runsauden perusteella. Perforaatiokohdan runsas vuoto, joka ei tyrehdy, viittaa irreversiibeliin pulpiittiin. Vitaalissa, ei-infektoituneessa hampaassa verenvuoto saadaan tyrehtymään noin 5 minuutin sisällä.
- Välittömän kattamisen jälkeen hammas säilyy tutkimusten mukaan elävänä ja oireettomana
hyvin. Välittömän kattamisen hoitotuloksen ennustetta huonontavia tekijöitä ovat
- hampaan oireilu alkutilanteessa ja potilaan korkea ikä «Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retro...»28, «Dammaschke T, Leidinger J, Schäfer E. Long-term ev...»29
- kaviteetin ulottuminen kattamistilanteessa usealle pinnalle (onnistuminen 56 %) «Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retro...»28, «Al-Hiyasat AS, Barrieshi-Nusair KM, Al-Omari MA. T...»30
- lasi-ionomeerin käyttö lopullisena paikkamateriaalina «Dammaschke T, Leidinger J, Schäfer E. Long-term ev...»29.
- Välittömän kattamisen vaiheet esitetään kuvassa «Välitön kattaminen»6 .
- Verenvuoto voidaan tyrehdyttää steriilillä natriumhypokloriittiin (NaOCl) kostutetulla
vanupallolla.
- NaOCl:n etu on, että se samalla puhdistaa ja desinfioi aluetta sekä estää hyytymän syntymisen haavakohtaan, mikä taas mahdollistaa dentiinisillan synnyn.
- Kattamiseen voidaan käyttää mineraalitrioksidiaggregaattia (MTA:ta), bioaggregaattia
tai kemiallisesti kovettuvaa Ca(OH)2:ta.
- MTA:ta käytettäessä onnistuneiden hoitojen osuus on Ca(OH)2:iin verrattuna suurempi, minkä vuoksi nykyisin suositellaan ensisijaisesti MTA:n käyttöä «Välitön kattaminen onnistuu ilmeisesti parhaiten kehittyvissä hampaissa ja nuorilla (alle 40-vuotiailla), kun hammas on alkutilanteessa oireeton, kariesvaurio ja perforaatiokohta ovat pieniä ja kattamiseen käytetään MTA:ta.»B. Molempien materiaalien alle syntyy perforaatiokohtaan dentiinisilta, joka on MTA:ta käytettäessä yhtenäisempi ja tiiviimpi. MTA:n alla perforaatiokohdassa on todettu vähemmän tulehdussolukkoa verrattuna Ca(OH)2:een «Nair PN, Duncan HF, Pitt Ford TR ym. Histological,...»31, «Li Z, Cao L, Fan M ym. Direct Pulp Capping with Ca...»32.
- Perforaatiokohtaan ja sen ympärille laitetaan MTA:ta noin 2 mm kerros. MTA:n päälle laitetaan kovettumisen varmistamiseksi steriilillä vedellä kostutettu vanupallo ja sen päälle väliaikainen paikka, mielellään lasi-ionomeerista. Lopullinen paikka pyritään tekemään mahdollisimman pian.
- Valmisteesta riippuen voi olla mahdollista odottaa MTA:n kovettumista ja tehdä samassa istunnossa lopullinen paikka (tutustuttava materiaalin valmistajan käyttöohjeisiin).
- Jos lopullinen paikka tehdään samalla hoitokäynnillä, kattamismateriaali peitetään resiinivahvisteisella valokovetteisella eristysaineella tai lasi-ionomeerilla, minkä jälkeen tehdään lopullinen paikka.
- Pulpan välitöntä kattamista yhdistelmämuovisidosaineella ei suositella. Sidosaine ei sidostu perforaatiokohtaan, ja perforaatiokohdassa on todettu tulehdussolukkoa «Silva GA, Lanza LD, Lopes-Júnior N ym. Direct pulp...»33, «Silva GA, Gava E, Lanza LD ym. Subclinical failure...»34.
Osittainen pulpotomia (partiaalipulpotomia)
- Osittainen pulpotomia on lapsilla ja nuorilla aiheellinen pysyvissä hampaissa, kun kariesperforaation alla osa pulpasta on tulehtunut niin, ettei verenvuotoa saada hallituksi eikä välitön kattaminen ole siten aiheellista.
- Toimenpiteellä pyritään estämään rajoittuneen pulpatulehduksen leviäminen koko pulpan alueelle. Toimenpiteen onnistumisen edellytyksenä on, että poistettavan pulpan alue on pieni (< 5 mm) «Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisak...»35 ja että osittaisen pulpan poiston jälkeen verenvuoto on vähäistä ja se saadaan hallintaan.
- Osittaisessa pulpotomiassa poistetaan perforaatiokohdasta tulehtunutta pulpakudosta noin 1–1,5 mm:n syvyydeltä steriilillä turbiiniporan fissuuraterällä, jota jäähdytetään steriilillä vedellä tai steriilillä keittosuolaliuoksella. Tämän jälkeen alue desinfioidaan (esim. NaOCl:lla) ja katetaan kuten välittömän kattamisen yhteydessä.
Hoito
Hoitopäätös ja ennuste
- Kun yksittäisen hampaan endodontinen diagnoosi on tehty, arvioidaan hoitopäätöksen
tekoa varten kyseisen hampaan ennuste, potilaan yleisterveys ja purentaelimistö kokonaisuutena
(ks. hoitokaavio «hoi50110b.pdf»1). Arvioinnissa otetaan huomioon
- nykyiset restauraatiot ja onko hammas adekvaatisti restauroitavissa
- omahoidon taso
- hampaan tai hampaiden parodontologinen tilanne, jäljellä olevan luutuen määrä «Hoidetun tupakoimattoman parodontiittipotilaan hampaat, joissa on pitkälle edennyt luukato (jopa 70 %), ovat ilmeisesti säilytettävissä säännöllisellä ylläpitohoidolla yli 10 vuoden ajan.»B ja furkaatioleesiot «Juurihoidolla ja juuren tai juurten radektomialla voidaan poskihampaiden furkaatioleesiot saada hoidettua ja hammas säilytettyä 70–90 %:ssa 10 vuoden ajan, mikäli potilas ei tupakoi ja sitoutuu säännölliseen ylläpitohoitoon.»B. Parodontiittipotilaan hoitosuunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä parodontologian erikoishammaslääkärin kanssa.
- syljenerityksen määrä
- kariestilanne, -aktiivisuus ja -riski
- fraktuurat
- radiologisessa tutkimuksessa hampaan morfologia, mahdolliset pulpakavumin ja kanavien obliteraatiot ja resorptiot sekä kanavien haarautumiset
- muu hoidon tarve ja hampaan merkitys purentatoiminnan kokonaisuuden kannalta esimerkiksi hampaistossa, jossa on proteettinen purennan kuntoutuksen tarve
- juurihoidosta ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista tulevat kustannukset sekä potilaan toiveet ja odotukset.
- Kun juurihoidon aiheet täyttyvät, arvioidaan juurihoidon vaikeusaste (ks. taulukko Juurihoidon vaativuuden arviointilomake «hoi50110a.pdf»3 pdf-muodossa). Vaikeusasteen arviointi ennen juurihoidon aloittamista auttaa hoidon suunnittelussa ja oikean hoitopaikan valinnassa ja pienentää komplikaatioriskiä.
- Juurihoidon aiheita ovat (taulukko «Yleisimmät hammaspulpan ja hampaan juuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet...»1)
- irreversiibeli pulpiitti
- apikaalinen parodontiitti
- proteettiset tai parodontologiset syyt (furkaatioleesion hoito)
- trauman aiheuttamat kovakudos- ja pulpavauriot.
- Hampaanpoistoa puoltavat
- potilaan huono yleisterveys
- riittämätön omahoito
- hampaan vähäinen merkitys purennan kokonaisuuden kannalta
- hampaan ja hampaiston tai parodontiumin huono kunto.
- Huonoennusteisten ensimmäisten poskihampaiden poistoa tulee nuorilla potilailla harkita juurihoidon vaihtoehtona, jos toisen poskihampaan juuren kehitys ja puhkeaminen ovat siinä vaiheessa, että on oletettavaa, että se vaeltaa poistetun hampaan paikalle.
- Toisaalta hoidetulla ja säännöllisessä ylläpitohoidossa olevalla parodontiittipotilaalla
menetetty parodontologinen luutuki «Hoidetun tupakoimattoman parodontiittipotilaan hampaat, joissa on pitkälle edennyt luukato (jopa 70 %), ovat ilmeisesti säilytettävissä säännöllisellä ylläpitohoidolla yli 10 vuoden ajan.»B tai furkaatioleesio «Juurihoidolla ja juuren tai juurten radektomialla voidaan poskihampaiden furkaatioleesiot saada hoidettua ja hammas säilytettyä 70–90 %:ssa 10 vuoden ajan, mikäli potilas ei tupakoi ja sitoutuu säännölliseen ylläpitohoitoon.»B eivät ole juurihoidon vasta-aiheita.
- Parodontaalisesti heikentyneen, hoidetun ja ylläpitohoidossa olevan hampaiston säilymisen ennuste on 92–93 % «Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the l...»36.
- Juurihoidon vasta-aiheita (eli aiheita hampaan poistolle):
- Potilas kieltäytyy juurihoidosta. Kieltäytyminen tulee kirjata potilasasiakirjoihin.
- Juurihoitoa ei voida suorittaa adekvaatisti esimerkiksi potilaan pelon tai suun avaamisvaikeuden vuoksi.
- Hampaassa on vertikaalinen juurifraktuura (kuva «Hampaan vertikaalifraktuura»7) .
- Kofferdamsuojaus ei ole mahdollista.
- Hampaan kruunuosasta tai juuresta on menetetty niin paljon kovakudosta, että restaurointi ei ole mahdollinen tai sen ennuste on huono.
- Päivystystilanteessa annettu pulpan ensiapuhoito voi harkinnan mukaan jatkua juurihoidolla tai hampaan poistolla.
- Päätöksen hampaan poistosta tulee aina perustua yksittäisen hampaan ja koko purennan hoitoennusteeseen, yksilölliseen kokonaishoitosuunnitelmaan ja potilaan suostumukseen.
- Ennen kuin päädytään juurihoidon asemasta hampaan poistoon, tulee pohtia myös, onko poistettava hammas tarpeen korvata, ja miten se on mahdollista korvata.
Ennuste
- Primaarijuurihoidetun hampaan täydellisen paranemisen ennuste on 73–90 % «Apikaalisen parodontiitin vuoksi primaarijuurihoidettujen hampaiden pitkän ajan ennuste (vähintään kolme vuotta paranemisen jälkeen) on ilmeisesti hyvä, ja hoidetut hampaat säilyvät vuosia oireettomina ja ilman periapikaalimuutoksia.»B.
- Apikaaliparodontiitin vuoksi juurihoidetun hampaan paranemisennuste on kuitenkin noin 10 % heikompi kuin pulpiittisen hampaan «Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on käytetystä kriteeristöstä riippuen 70–81 % silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti ja 83–90 % silloin, kun apikaalista muutosta ei ole, hoitomenetelmästä ja toteuttajan koulutuksen tasosta riippumatta.»A, «Setzer FC, Kim S. Comparison of long-term survival...»37.
- Juurihoidon tekijän hammaslääketieteellisen koulutuksen tasolla ei ole vaikutusta juurihoidon paranemisennusteeseen «Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on käytetystä kriteeristöstä riippuen 70–81 % silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti ja 83–90 % silloin, kun apikaalista muutosta ei ole, hoitomenetelmästä ja toteuttajan koulutuksen tasosta riippumatta.»A.
- Juurihoidon laatu ja hampaan restaurointi juurihoidon jälkeen ovat tärkeimmät hoitotulokseen vaikuttavat tekijät «Adekvaatisti juurihoidettu hammas on periapikaalialueeltaan terve vähintään 1 vuoden seurannassa todennäköisimmin silloin, kun hampaan restauraatio on hyväkuntoinen.»B. Ks. kohta Juurihoidetun hampaan restaurointi.
- Diabeetikoilla todetaan enemmän periapikaalitulehduksia, ja heillä paranemistulos saattaa olla terveitä huonompi «Segura-Egea JJ, Jiménez-Pinzón A, Ríos-Santos JV y...»38, «López-López J, Jané-Salas E, Estrugo-Devesa A ym. ...»39.
- Juurihoidettujen hampaiden pitkäaikaisennuste (6 vuoden survival rate 94 %) on yhtä
hyvä kuin yksittäisten implanttien (6 vuoden survival rate 95 %) «Setzer FC, Kim S. Comparison of long-term survival...»37, «Iqbal MK, Kim S. A review of factors influencing t...»40. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidon avulla
mahdollista.
- Komplikaatioista vapaa onnistumisennuste (success rate) 7–9 vuoden aikana on implanteilla huonompi (74 %) kuin juurihoidetuilla hampailla (82 %) «Doyle SL, Hodges JS, Pesun IJ ym. Retrospective cr...»41.
- Paranemista heikentävät merkittävästi ali- tai ylitäyttö, harva juurentäyte ja heikkolaatuinen restauraatio «Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-u...»5, «Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary r...»42.
Hoitokäyntien suunnittelu (juurihoidon toteutus yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä)
- Juurihoito pyritään tekemään tiiviillä aikataululla osana hampaiston kokonaishoitoa.
- Oireilevalle hampaalle annetaan ensiapu, minkä jälkeen tehdään kokonaishoitosuunnitelma.
- Juurihoito suositellaan tehtävän yhdellä «Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä terveille aikuisille.»B tai 2–3 hoitokäynnillä.
- Kun muut juurihoitotoimenpiteet suoritetaan adekvaatisti, Ca(OH)2-lääkityksen merkitys on vähäinen «Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä terveille aikuisille.»B. Hoito voidaan useimmissa tapauksissa viedä loppuun yhdelläkin hoitokäynnillä.
- Yhden hoitokäynnin etuja:
- Useita hoitokäyntejä ei tarvita.
- Vältetään vuotavan tai irronneen väliaikaisen täytteen aiheuttama juurikanavan uudelleen infektoitumisen riski.
- Päätöksen käyntien määrästä tulee perustua tekijän taitoihin ja kokemukseen, hampaan
kuntoon, käytettävissä olevaan hoitoaikaan ja potilaan aikatauluun ja toiveisiin «Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multip...»43.
- Alkutilanteen diagnoosilla ei ole merkitystä hoitokäyntien suunnittelun kannalta «Paredes-Vieyra J, Enriquez FJ. Success rate of sin...»44.
- Jos hammas on oireeton, kanavaan ei tule tulehduseritettä apikaalialueelta ja aikataulu
sallii kaikkien vaiheiden asianmukaisen toteuttamisen, juurihoito voidaan viedä loppuun
yhdellä hoitokäynnillä «Gesi A, Hakeberg M, Warfvinge J ym. Incidence of p...»45.
- Ellei tämä ole mahdollista, kanava lääkitään Ca(OH)2:lla «Ca(OH)2 juurikanavalääkkeenä hoitokäyntien välillä näyttää olevan parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi, koska bakteerit lisääntyvät nopeasti tyhjässä kanavassa.»C ja juurentäyte tehdään seuraavalla hoitokäynnillä, mielellään 1–2 viikon kuluttua.
- Vaste hoitoon (hampaan oireettomuus, ei tulehduseritettä kanavaan ja mahdollisen
fistelin sulkeutuminen) olisi saatava viimeistään kuukauden kuluessa.
- Periapikaalimuutoksen paranemista ei tule odottaa ennen juuritäyttöä «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15.
- Ellei hoitovastetta saada, on arvioitava mahdollisia puutteita hoidossa (esim. työskentelypituus, hoitamattomat kanavat), tarkennettava diagnoosi (esim. juuren fraktuuran mahdollisuus) ja tarvittaessa tarkistettava hoitosuunnitelmaa.
Aseptiikka ja potilasturvallisuus
- Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin käyttö «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15.
- Kofferdamin asianmukainen käyttö estää syljen mikrobien pääsyn/joutumisen juurikanaviin, juurikanavaneulojen putoamisen suuhun, nieluun ja hengitysteihin ja juurihoidossa käytettyjen voimakkaiden ja pahanmakuisten huuhteluaineiden kulkeutumisen suuonteloon ja nieluun.
- Kofferdamin käyttö ilmeisesti parantaa juurihoidon ennustetta «Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.»B.
- Jotta kofferdam saadaan asetelluksi tiiviisti ja sen laittaminen on helppoa, hampaassa on oltava 4 seinämää. Jos seinämiä on menetetty karieksen tai lohkeaman takia, hammas tulee kunnostaa esimerkiksi muovipaikka-aineella niin, että juurihoito on mahdollista tehdä aseptisesti (kuva «Hampaan restaurointi juurihoitoa varten»8).
Hoidon toteutus
- Hoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin uudelleen infektoituminen.
- Hoito perustuu juurikanavasysteemin kemomekaaniseen desinfiointiin ja täyttöön. Preparoinnin ja huuhtelun tavoitteena on poistaa pulpakudos ja mikrobit koko juurikanavasysteemistä ja mahdollistaa tiivis ja oikeaan mittaan (0–2 mm radiologisesta apeksista) ulottuva juurentäyte «Juuritäytteen ulottuminen 0–2 mm radiologisesta apeksista ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista.»B.
- Hoidon kulkuun kuuluvat potilaan hyväksyntä juurihoidolle ja restoratiiviselle hoidolle kustannusarvioineen, kemomekaaninen preparointi, desinfiointiaineiden adekvaatti käyttö (taulukko «Yleisimmät hampaan juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet...»2), kanavalääkitys «Ca(OH)2 juurikanavalääkkeenä hoitokäyntien välillä näyttää olevan parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi, koska bakteerit lisääntyvät nopeasti tyhjässä kanavassa.»C mahdollisten hoitokertojen välillä «Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä terveille aikuisille.»B, tiivis väliaikainen paikka, juurikanavien täyttö ja restoratiivinen hoito.
- Ennen juurihoidon aloitusta hampaasta tulee olla käytettävissä tuore ja tarkka periapikaalikuva, jonka tulkinta tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Kuvassa tulee näkyä kruunu ja juuret kokonaan sekä 2–3 mm periapikaalialuetta (kuva «Apikaaliröntgenkuva»2), «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15.
- Kliinisen tarkastuksen ja röntgenkuvan perusteella tulee arvioida restauraation saumatiiviys ja jäljellä olevan hammaskudoksen kestävyys (kuspien katkaisu). Jos epäillään saumavuotoa tai sekundaarikariesta, paikka tai kruunu on syytä poistaa osittain tai kokonaan «Abbott PV. Assessing restored teeth with pulp and ...»46 ja tämän jälkeen valmistaa tiivis paikka tai pilari, jotta kofferdam saadaan asetettua paikoilleen.
- Pulpakavumin avausta varten hammas eristetään syljenimurilla, vanurullilla ja tarvittaessa poskisuojalla. Perusavaus tulee suorittaa pulpakavumin ja juurikanavien morfologiaa noudattaen niin, että kaikkiin kanaviin on mahdollista päästä juuren suunnassa aksiaalisesti, kuitenkin niin, että vältetään tarpeetonta terveen hammaskudoksen poistoa (ks. video Kavumavaus «Kavumavaus (video)»2).
- Hammas eristetään suuontelosta kofferdamsuojauksella «Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.»B juurikanavan tai kanavien paikallistamisen jälkeen (ks. videot Kofferdamin laitto «Kofferdamin laitto (video)»1 ja Kofferdam alamolaari «Kofferdam alamolaari (video)»3).
- Hoidon aluksi määritetään alustava työskentelypituus apeksimittarilla tai arvioimalla alkukuvasta.
- Preparoinnin aluksi tehdään liukupolku (glide path) käsiviiloilla tai koneellisesti
ISO-kokoon 10–15 saakka. Sen jälkeen juurikanavia laajennetaan koronaalisesta
kolmanneksestaan, jotta päästään määrittämään K-viilan ja apeksimittarin avulla lopullinen
työskentelypituus.
- Kanavan koronaalinen avaus ja liukupolun teko edistävät kanavan luonnollisen muodon säilyttämistä ja ehkäisevät preparointivirheitä ja neulan katkeamisia.
- Apeksimittarilla varmistetaan työskentelypituus liukupolun tekemisen jälkeen ja hoidon aikana. Työskentelymitan tulee olla 0,5–1 mm apikaaliaukosta «Martins JN, Marques D, Mata A ym. Clinical efficac...»47.
- Apeksimittari vähentää potilaan sädeannosta ja on luotettavampi työskentelymitan määrittämisessä kuin neularöntgenkuva «Martins JN, Marques D, Mata A ym. Clinical efficac...»47, (kuva «Neulamitan määritys röntgenkuvalla ja apeksimittarilla»9) .
- Jos apeksimittaria ei ole käytettävissä tai se ei anna luotettavaa tulosta, työskentelypituus määritetään neulakuvan avulla.
- Kanavan preparoinnin tulisi olla kärjestään vähintään kokoa ISO 35 «Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study o...»48. Pienempikin laajuus voi olla riittävä, jos preparoinnin kartiokulma on yli 2 %. Koneellisen preparoinnin paremmuudesta hoidon ennusteen kannalta ei ole näyttöä.
- Preparoinnin aikana huuhteluaineena käytetään NaOCl:a (taulukko «Yleisimmät hampaan juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet...»2) «Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation o...»49, «Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action o...»50.
- Huuhtelun on oltava runsasta, jotta antimikrobiteho pysyy hyvänä eikä preparointijäte tuki kanavaa.
- Huuhteluneulan täytyy ulottua juuren kärjen tuntumaan (2–3 mm:n päähän työskentelypituudesta), joten huuhteluneulan on oltava tarpeeksi ohut ja taipuisa (kuva «Huuhteluaineen vaikutusetäisyys»10) .
- Huuhteluaineen kulkeutumista periapikaalialueelle estetään asettamalla huuhteluneulaan stoppari määritettyyn pituuteen ja käyttämällä sivusta aukeavia huuhteluneuloja kärjestä aukeavien sijaan.
- Preparoinnin aikana instrumentit puhdistetaan säännöllisesti.
- Oikean täyttöpituuden varmistamiseksi otetaan päänasta-röntgenkuva preparointikokoa ja -pituutta vastaavalla täyttönastalla.
- Ennen juurentäyttöä kanavat huuhdellaan runsaalla EDTA-liuoksella.
- Lisäksi voidaan huuhdella klooriheksidiinillä.
- Juuritäyte tehdään kuivattuihin kanaviin.
- Juuritäyttömateriaalina käytetään guttaperkkaa ja tiivistysainetta (sealer).
- On tärkeää, että juuritäyte on tiivis «Periapikaalimuutoksen puuttuminen hoidon alkaessa, tiivis juurentäyttö, joka ulottuu 0–2 mm radiologisesta apeksista, ja juurihoidetun hampaan laadukas korjaava hoito lisäävät merkittävästi hoidon onnistumisen todennäköisyyttä.»A.
- Tiivistysaineen valinnalla ei ilmeisesti ole merkitystä apikaaliparodontiitin paranemisen kannalta «Juurentäytössä käytetyllä tiivistysainemateriaalilla ei näyttäisi olevan merkitystä apikaalisen parodontiitin paranemisen kannalta.»B.
- Erilaisilla juurentäyttömenetelmillä ei ilmeisesti ole merkittävää eroa juurihoidon onnistumisen kannalta «Lateraalikondensaatio- ja lämminguttaperkkatekniikka ovat ilmeisesti yhtä hyviä täyttömenetelmiä juurihoidon onnistumisen kannalta.»B.
- Lopuksi otetaan täyttöröntgenkuva. Juuritäyte on suositeltavaa ulottaa 0–2 mm radiologisesta apeksista, sillä se ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista «Juuritäytteen ulottuminen 0–2 mm radiologisesta apeksista ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista.»B.
- Jos täyttöä ei tehdä samalla hoitokäynnillä, kanava tulee täyttää lääkeaineella (Ca(OH)2) «Ca(OH)2 juurikanavalääkkeenä hoitokäyntien välillä näyttää olevan parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi, koska bakteerit lisääntyvät nopeasti tyhjässä kanavassa.»C.
- Ca(OH)2 viedään koko kanavan pituuteen.
- Jos käytetään suoraan kanavaan ruiskutettavaa Ca(OH)2-valmistetta, tulee varmistaa, ettei lääkeaine pääse ajautumaan apeksin yli.
- Ennen juurentäyttöä poistetaan Ca(OH)2 instrumentoimalla ja lopuksi runsaalla EDTA-huuhtelulla. EDTA poistaa epäorgaanisen Ca(OH)2:n paremmin kuin NaOCl.
Kehittyvien hampaiden juurihoito
- Kehittyvän hampaan juurihoidon aiheena on juurikanavan infektoituminen. Tällöin osittainen pulpotomia ei ole enää aiheellinen.
- Tavoitteena kehittyvien pysyvien hampaiden juurihoidossa on, että juuren kärki sulkeutuu (apeksifikaatio) ja parhaassa tapauksessa juuren kehitys jatkuu loppuun saakka (apeksogenesis).
- Kehittyvän hampaan juurikanavan mekaaninen preparointi on tehtävä käsi-instrumenteilla varovasti ohentamatta seinämiä. Preparointi ulotetaan röntgentutkimuksen perusteella lähelle kehittyvän juuren kärkeä. Koneellisia juurikanavan preparointimenetelmiä ei tule käyttää.
- Kanavan huuhteluun käytetään NaOCl:a, jolloin on vältettävä liuoksen joutumista periapikaalitilaan, koska se nekrotisoi kudosta.
- Steriili hammasväliharja sopii hyvin tehostamaan kanavan puhdistusta (kuva «Steriili hammasväliharja kanavassa»11) . Harjaa käytetään NaOCl:lla täytetyssä kanavassa hitaasti ja kevyellä paineella, jotta NaOCl pääsee virtaamaan vapaasti kanavassa.
- Apeksifikaation aikaansaamiseksi voidaan käyttää MTA:ta tai Ca(OH)2:ta «MTA ja Ca(OH)2 saattavat olla yhtä tehokkaita kehittyvän pysyvän hampaan juuren hoidossa, jonka tavoitteena on juuren kärjen sulkeutuminen.»C.
- Ca(OH)2:ta käytettäessä kanava "pakataan" Ca(OH)2:lla ja tehdään tiivis väliaikainen paikka. Kanavan suuaukko suljetaan väliaikaisella
paikkamateriaalilla ja päälle laitetaan esimerkiksi lasi-ionomeeri tai resiinivahvisteinen
lasi-ionomeeri. Tilannetta arvioidaan 3 kuukauden välein sekä kliinisesti että röntgenkuvan
avulla.
- Jos apeksi on radiologisesti sulkeutunut, kanava täytetään normaalisti.
- Jos apeksi ei ole sulkeutunut ja Ca(OH)2 näkyy kanavassa, seurantaa jatketaan toiset 3 kuukautta.
- Jos Ca(OH)2 on liuennut, kanava voidaan täyttää uudelleen Ca(OH)2:lla.
- MTA:ta käytettäessä suljetaan desinfioitu kanava apikaalisesti 3–4 mm:n matkalta
MTA-tulpalla. MTA:n asettuminen apikaalialueelle ja tiiviys varmistetaan röntgenkuvalla.
- MTA:n päälle laitetaan täyttämiskerralla steriiliin veteen kostutettu vanupallo MTA:n kovettumisen varmistamiseksi. Juurikanava täytetään Ca(OH)2:lla ja koronaalinen avaus suljetaan tiiviisti väliaikaisella täytteellä.
- Seuraavalla käyntikerralla kanava huuhdellaan NaOCl:lla ja EDTA:lla, varmistetaan MTA:n kovettuminen ja valmistetaan juuritäyte ja lopullinen restauraatio.
- Vaihtoehtoisesti juurikanava voidaan täyttää samalla käyntikerralla, jos MTA-valmisteen käyttöohjeet sallivat sen.
- MTA:n käytöstä on saatu lupaavia tuloksia, ja se saattaa osoittautua jopa Ca(OH)2:ta tehokkaammaksi apeksifikaation aikaansaamisessa. Sen hyötynä on myös vähäisempi hoitokäyntien määrä. MTA:n käyttöön näyttää myös liittyvän Ca(OH)2:n käyttöa pienempi juuren frakturoitumisriski kehittyvissä hampaissa «Bonte E, Beslot A, Boukpessi T ym. MTA versus Ca(O...»51.
Huuhtelu/ lääkeaine ja pitoisuus | Vaikutus | Käyttöaihe | Suositus | Huomioitavaa |
---|---|---|---|---|
NaOCl (natriumhypokloriitti), 1–6-prosenttinen |
|
|
|
|
EDTA-liuos,
15–17-prosenttinen (suositellaan käytettäväksi geelin sijaan) |
|
|
|
|
Klooriheksidiini,
0,5–2-prosenttinen |
|
|
|
|
Steriili keittosuolaliuos, 0,9-prosenttinen |
|
|
|
|
Ca(OH)2
(kalsiumhydroksidi) |
|
|
|
|
Dokumentaatio
- Hampaaseen liittyvät esitiedot, kaikkien otettujen röntgenkuvien lausunnot ja alkudiagnoosi kirjataan potilasasiakirjoihin. Mahdollinen diagnoosin muutos hoidon aikana tulee myös kirjata.
- Myös hoitopäätös ja sen perustelut kirjataan asetuksen edellyttämällä tavalla. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»8.
- Hoitosuunnitelma ja sen mahdolliset muutokset hoidon kuluessa kirjataan.
- Ennen juurihoidon aloitusta kirjataan ylös hoidon ennuste, kustannusarvio ja mahdolliset muut hoitovaihtoehdot sekä potilaan suostumus.
- Kaikki hoidossa käytetyt materiaalit ja liuosten pitoisuudet tulee merkitä potilasasiakirjoihin
kauppanimillä tai geneerisillä nimillä «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»8:
- puudutusaineen käyttö
- ennen hoitoa käytetyt lääkkeet (antibioottiprofylaksia, esilääke, särkylääke)
- kofferdamsuojauksen käyttö
- mahdolliset hoidon aikana tehdyt lisälöydökset (esim. halkeamat) avauksen jälkeen
- kanavien työskentelymitat ja mittauspisteet
- mittojen määritystapa (apeksimittarin käyttö (toistuvasti ja luotettavasti), neularöntgenkuvaus)
- avaus- ja laajennustekniikka ja käytetty neulajärjestelmä
- apikaalisen preparoinnin laajuus hoitokerralla (kartiokulma ja neulan koko)
- käytetyt huuhteluaineet käytetyssä järjestyksessä (konsentraatio)
- mahdollinen kanavalääkitys
- väliaikaiset paikkamateriaalit
- määrätyt särkylääkkeet ja antibiootit
- juurentäyttömateriaalit ja -tekniikka
- hoidon aikana otetut röntgenkuvat ja niiden lausunnot
- mahdolliset komplikaatiot (kuva «Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio»12) .
- Tarkat merkinnät ovat tarpeen muun muassa siksi, että toinen hammaslääkäri saattaa jatkaa juurihoitoa aloituskerran jälkeen. Hoitokokonaisuuteen saatetaan joutua palaamaan myöhemmin esimerkiksi uusintajuurihoidon tarpeen takia tai hoitovahinkotapauksissa.
- Lisäksi kirjataan jatkohoitosuunnitelma: seuraavan käynnin ajankohta (juurentäyttö, paikkaus) ja suositus tulevasta restauraatiosta sekä suunnitelma hoidon seurannasta. Ks. kohta Seuranta.
Juurihoidetun hampaan restaurointi
- Olennaisena osana juurihoitoa on myös adekvaatti restauraatio, jolloin tulee huomioida korjaavan hoidon vaatimukset tai kruunutustarve jo ennen hoidon aloittamista.
- Korjaavan hoidon tavoitteena tulee olla jäljellä olevan hammaskudoksen suojaaminen sekä purentafunktion ja estetiikan palauttaminen.
Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan infektion paranemiseen tai hampaan infektoitumiseen uudelleen
- Hoidetun juurikanavainfektion paranemiseen ja juurihoidetun hampaan terveenä säilymiseen
vaikuttaa hyvin suoritetun juurihoidon lisäksi merkittävästi myös hampaan adekvaatti
restauraatio «Adekvaatisti juurihoidettu hammas on periapikaalialueeltaan terve vähintään 1 vuoden seurannassa todennäköisimmin silloin, kun hampaan restauraatio on hyväkuntoinen.»B.
- Kunnollinen restauraatio on saumoiltaan tiivis ja estää siten mikrobien pääsyn takaisin juurikanaviin.
- Juurihoidetun hampaan restauraation tiiviyttä on pidetty vähintään yhtä tärkeänä tekijänä hampaan periapikaalialueen terveydelle kuin teknisesti hyvälaatuista juuritäytettä «Ray HA, Trope M. Periapical status of endodontical...»52, «Tickle M, Milsom K, Qualtrough A ym. The failure r...»53, «Gillen BM, Looney SW, Gu LS ym. Impact of the qual...»54. Proteettinen kruunu juurihoidetussa hampaassa toimii hampaan periapikaalialueen terveyttä edistävänä restauraatiomenetelmänä paremmin kuin laajat, 4–5 hammaspinnalle ulottuvat suoran tekniikan yhdistelmämuovitäytteet tai yhdistelmämuovista ja amalgaamista koostuvat restauraatiot «Tickle M, Milsom K, Qualtrough A ym. The failure r...»53, «Frisk F, Hugosson A, Kvist T. Is apical periodonti...»55.
- Jos hammas on oireeton ja juurihoito on adekvaatisti tehty, hammas voidaan restauroida lopullisesti juurihoidon valmistuttua.
- Laajojen apikaalileesioiden paranemisen alkamista voidaan tapauskohtaisesti seurata ennen hampaan proteettista restaurointia.
Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan kestävyyteen
- Lopullinen restoratiivinen hoito tulee tehdä niin pian kuin mahdollista. Jos halutaan seurata apikaalista paranemista, tulee valmistaa esimerkiksi yhdistelmämuovista tai lasi-ionomeerista hyvä, tiivis väliaikainen paikka «Stavropoulou AF, Koidis PT. A systematic review of...»56, joka suojaa hammaskudosta.
- Juurihoidetun hampaan mekaaninen kestävyys heikkenee pääasiassa kudosmenetyksen vuoksi «Reeh ES, Messer HH, Douglas WH. Reduction in tooth...»57, «Fokkinga WA, Kreulen CM, Bronkhorst EM ym. Up to 1...»58, «Dietschi D, Duc O, Krejci I ym. Biomechanical cons...»59.
- Juurihoidetun poski- ja välihampaan kruunuttaminen ilmeisesti pidentää hampaan elinikää pitkällä aikavälillä «Juurihoidetun hampaan kruunuttaminen ilmeisesti pidentää hampaan elinikää.»B.
- Kruunutuksella restauroidun, juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttavat myös seuraavat
seikat:
- Yksittäinen juurihoidettu ja kruunutettu hammas selviää paremmin kuin sillan tukipilarina tai osaproteesin tukena toimiva kruunuhammas «Ploumaki A, Bilkhair A, Tuna T ym. Success rates o...»60.
- Juurihoidetun ja kruunutetun hampaan ennuste paranee, kun hampaalla on kontaktit naapurihampaisiin molemmilla puolilla «Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study o...»48.
- Suoralla tekniikalla (yhdistelmämuovilla tai amalgaamilla) restauroidut juurihoitohampaat
selviytyvät kruunutettuja hampaita huonommin 10 vuoden pitkäaikaisseurannassa «Stavropoulou AF, Koidis PT. A systematic review of...»56.
- Tilanteissa, joissa hampaan kovakudosta on menetetty korkeintaan kahdelta hammaspinnalta, juurihoidetun välihampaan kruunuttaminen ei lyhyellä aikavälillä (3 vuotta) lisää hampaan kestävyyttä suoralla yhdistelmämuovitekniikalla restauroituun hampaaseen nähden «Mannocci F, Bertelli E, Sherriff M ym. Three-year ...»61.
Juurikanava-ankkuroinnin käyttö juurihoidetuissa hampaissa
- Juurihoidetut väli- ja poskihampaat, joissa hammaskudosta on menetetty vain vähän, voidaan restauroida ilman juurikanava-ankkurointia, kun suunnitteilla on hampaan kruunuttaminen «Aurélio IL, Fraga S, Rippe MP ym. Are posts necess...»62, «Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement ...»63.
- Yhdenkin hampaan kruunuosan seinämän säilyminen tai säilyttäminen edistää juurihoidetun välihampaan restauraation kestävyyttä ja hampaan pitkäikäisyyttä «Ferrari M, Cagidiaco MC, Grandini S ym. Post place...»64, «Ferrari M, Vichi A, Fadda GM ym. A randomized cont...»65.
- Juurihoidetuissa hampaissa kudoksen määrä onkin tärkeämpi hampaan kestävyyteen vaikuttava
tekijä kuin juurikanava-ankkurointi tai käytetyn juurikanavanastan tai pilarin materiaali
ja valmistustekniikka «Fokkinga WA, Kreulen CM, Vallittu PK ym. A structu...»66, «Creugers NH, Mentink AG, Fokkinga WA ym. 5-year fo...»67.
- Kun hammaskudosta on jo menetetty paljon, juurikanavanasta-ankkurointi edistää juurihoidetun hampaan pitkäikäisyyttä «Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement ...»63.
- Toisaalta myös juurikanavanastan upotusvaiheessa menetetään hammaskudosta, mikä osaltaan heikentää rakennetta ja altistaa juuritäytteen sylkikontaminaatiolle «Tang W, Wu Y, Smales RJ. Identifying and reducing ...»68.
- Juurikanavanastan käyttö ei paranna hampaan kestävyyttä silloin, kun hampaassa on jäljellä vähintään kolme seinämää «Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement ...»63.
- Vaikka kuitunastojen on osoitettu parantavan hampaan kestävyyttä välihampaissa «Ferrari M, Vichi A, Fadda GM ym. A randomized cont...»65 ja aiheuttavan vähemmän vakavia, korjauksen ulottumattomissa olevia hampaan juurimurtumia
kuin metallinastojen «Fokkinga WA, Kreulen CM, Bronkhorst EM ym. Up to 1...»58, «Dietschi D, Duc O, Krejci I ym. Biomechanical cons...»59, juurifraktuuroiden esiintymisessä ei ole todettu merkittävää eroa kuitu- ja metallinastojen
välillä «Figueiredo FE, Martins-Filho PR, Faria-E-Silva AL....»69.
- Kuitunasta-yhdistelmämuovipilarirakenteen ennuste saattaa kuitenkin huonontua tilanteissa, joissa kruunun alueelta puuttuu hampaan seinämät «Yang A, Lamichhane A, Xu C. Remaining coronal dent...»70.
- Valetut metallinastat ovat murtumalujuudeltaan kestävämpiä kuin kuitunastat «Zhou L, Wang Q. Comparison of fracture resistance ...»71.
Seuranta
- Eurooppalaisen suosituksen «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15 mukaan juurihoidetun hampaan paranemista tulee seurata ja ensimmäinen seuranta suorittaa
viimeistään 1 vuoden kuluttua juurihoidosta. Juurihoidon voidaan katsoa onnistuneen,
kun
- juurihoidettu hammas on oireeton
- alueella ei ole turvotusta tai muita infektioon viittaavia löydöksiä
- hammas on purennallisesti toimiva
- röntgenologisesti on nähtävissä juuren ympärillä normaali parodontaalirako ja lamina dura.
- Hampaan periapikaalialueen paranemista on havaittavissa yleensä jo 3–12 kuukauden jälkeen onnistuneesta juurihoidosta «Orstavik D. Time-course and risk analyses of the d...»72, «Huumonen S, Ørstavik D. Radiographic follow-up of ...»73.
- Paranemista voidaan seurata 4 vuoteen asti. Juurihoidettua hammasta ei voida pitää
terveenä, jos 4 vuoden jälkeen todetaan yksi tai useampia seuraavista «European Society of Endodontology. Quality guideli...»15:
- Kliinisessä tutkimuksessa on havaittavissa merkkejä infektiosta tai potilaalla on hampaassa infektio-oireita.
- Hampaan periapikaalialueen muutos on röntgenologisesti tarkasteltuna suurentunut, tai alueelle on ilmestynyt uusi muutos.
- Periapikaalialueen muutos on pysynyt laajuudeltaan muuttumattomana, tai leesion koon pieneneminen on pysähtynyt 4 vuoden seurannan aikana.
- Hampaassa on havaittavissa merkkejä juuren resorptiosta.
- Oireettomien hampaiden paranemista voidaan seurata yli 4 vuotta muun muassa seuraavissa
tilanteissa:
- Juurihoito on teknisesti hyvälaatuinen, hammas on restauroitu adekvaatisti «Tsesis I, Goldberger T, Taschieri S ym. The dynami...»74 ja periapikaalialueen muutos on pienentynyt jatkuvasti seurannan aikana «Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of p...»75.
- Oireettomassa hampaassa on juurihoitomateriaalia juurikanavan ulkopuolella, ja apikaalinen muutos on enää pieni «Fristad I, Molven O, Halse A. Nonsurgically retrea...»76.
Juurihoidon kustannus-hyötysuhde
- Apikaalisen parodontiitin hoitovaihtoehtojen kustannus-hyötysuhteista ei ole tutkimustietoa,
jossa tutkimusasetelma olisi rakennettu nimenomaan vertailua varten.
- Hammasta säilyttävien ja korvaavien hoitojen kustannukset näyttävät olevan pienimmät juurihoidolla ja siihen liittyvällä restoratiivisellä hoidolla «Torabinejad M, Anderson P, Bader J ym. Outcomes of...»77. Juurihoidon ja kruunutuksen kustannukset ovat 38–48 % pienemmät kuin yksittäisen implantin kruunuineen «Morris MF, Kirkpatrick TC, Rutledge RE ym. Compari...»78. Lisäksi implantin on todettu vaativan keskimäärin 5 kertaa enemmän jälkihoitotoimenpiteitä kuin oikeilla aiheilla onnistuneesti juurihoidetun hampaan «Doyle SL, Hodges JS, Pesun IJ ym. Retrospective cr...»41, joten se lisää kustannuksia.
- Ei ole näyttöä siitä, että mikään poistetun hampaan korvaava hoito olisi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampaa kuin adekvaatisti suoritettu juurihoito ja restoratiivinen hoito «Torabinejad M, Anderson P, Bader J ym. Outcomes of...»77.
Hoidon porrastus
- Hoitopaikkaa ja hoidon suorittajaa valittaessa otetaan huomioon
- juurihoidon vaikeusaste
- hoitavan hammaslääkärin osaaminen ja
- potilaan toivomukset.
- Vaativien juurihoitojen osalta voidaan tarvittaessa konsultoida
- erikoishammaslääkäriä
- erikoissairaanhoitoa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Hampaan juurihoito -suosituksen historiatiedot «Hampaan juurihoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6
Puheenjohtaja:
Leo Tjäderhane, dosentti, EHL (kariologia ja endodontia), kariologian ja endodontian professori; Helsingin yliopisto, HUS
Jäsenet:
Marja Pöllänen, HLT, EHL (parodontologia), Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Vuokko Anttonen, dosentti, EHL (kariologia, endodontia, pedodontia), kariologian, endodontian ja pedodontian professori (ma); Oulun yliopiston suunterveyden tutkimusyksikkö ja OYS
Anja Kotiranta, HLT, EHL, kariologian ja endodontian yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki
Merja Laine, dosentti, EHL (kariologia), yliopistonlehtori; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos
Nina Mandelin, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Tampere
Kirsi Mikkola, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Sauvo
Tuija Palin-Palokas, dosentti, EHL (kariologia), MPH, ylihammaslääkäri; Kouvolan kaupunki
Eva Sirén, EHL (kariologia ja endodontia), vastaava lääketieteellinen johtaja; Oral Hammaslääkärit Oy
Päivi Siukosaari, HLT, EHL (kariologia ja endodontia); Helsingin kaupunki
Asiantuntijat:
Kristiina Oikarinen-Juusola, EHL, kliininen hammashoito (endodontia ja kariologia), yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto ja OYS
Kaija Hiltunen, HLT, EHL (protetiikka ja purennankuntoutus), yliopistolehtori; Helsingin yliopisto
Kiitokset videoiden tekijöille: HLL Kimmo Kero, HLL Arvo Kortesuo ja Evahl Laura Ruohola (Kavumavaus-video), Antti Salmi (Kofferdamin laitto -video) sekä EHL Nina Mandelin ja Tomi Mandelin (Kofferdam alamolaari -video)
Sidonnaisuudet
Vuokko Anttonen: Ei sidonnaisuuksia
Anja Kotiranta: Luentopalkkio (Porvoon terveyspalvelut/hammashoito, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Turun yliopisto)
Merja Laine: Ei sidonnaisuuksia
Nina Mandelin: Luentopalkkio (KerrDental)
Kirsi Mikkola: Ei sidonnaisuuksia
Tuija Palin-Palokas: Ei sidonnaisuuksia
Marja Pöllänen: Ei sidonnaisuuksia
Eva Siren: Asiantuntijapalkkio (AVI, potilasvakuutusyhdistys, VALVIRA, Konsultoivat hammaslääkärit), johtokunnan tms. jäsenyys (ORAL hammaslääkärit), työsuhde (ORAL hammaslääkärit Plusterveys oy), luentopalkkio (Suomen hammaslääkäriseura Vantaan kaupunki, SybronEndo Kerr), osakeomistus (ORAL hammaslääkärit Plusterveys oy), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (SybronEndo/Kerr)
Päivi Siukosaari: Ei sidonnaisuuksia
Leo Tjäderhane: Ei sidonnaisuuksia
Kirjallisuusviite
Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu 27.5.2011). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Longitudinal study of periapical and endodontic status in a Danish population. Int Endod J 2006;39:100-7 «PMID: 16454789»PubMed
- Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Risk factors for developing apical periodontitis in a general population. Int Endod J 2007;40:290-9 «PMID: 17284267»PubMed
- Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-up of root filled teeth: a radiographic study of a Danish population. Int Endod J 2014;47:980-8 «PMID: 24392750»PubMed
- Hugoson A, Koch G, Göthberg C ym. Oral health of individuals aged 3-80 years in Jönköping, Sweden during 30 years (1973-2003). II. Review of clinical and radiographic findings. Swed Dent J 2005;29:139-55 «PMID: 16463570»PubMed
- Haikola B. Oral health among Finns aged 60 years and older. Edentulousness, fixed prostheses, dental infections detected from radiographs and their associating factors. Acta Universitatis Ouluensis 2014;D1264
- Frisk F, Hakeberg M. A 24-year follow-up of rootfilled teeth and periapical health amongst middle aged and elderly women in Göteborg, Sweden. Int Endod J 2005;38:246-54
- Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality evaluation of process of root canal treatments performed on young adults in Finnish public oral health service. J Dent 2000;28:227-32 «PMID: 10722895»PubMed
- Koskinen S, Lundqvist AM, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1
- Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 22.9.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- SELTZER S, BENDER IB, ZIONTZ M. The dynamics of pulp inflammation: correlations between diagnostic data and actual histologic findings in the pulp. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1963;16:846-71 contd «PMID: 13987830»PubMed
- Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation between clinical and histologic pulp diagnoses. J Endod 2014;40:1932-9 «PMID: 25312886»PubMed
- Mejàre IA, Axelsson S, Davidson T ym. Diagnosis of the condition of the dental pulp: a systematic review. Int Endod J 2012;45:597-613 «PMID: 22329525»PubMed
- European Society of Endodontology. Quality guidelines for endodontic treatment: consensus report of the European Society of Endodontology. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2591.2006.01180.x/epdf
- STUK. Hammasröntgenkuvausta ei pidä välttää raskauden vuoksi. Tiedote 21.9.2015. https://www.stuk.fi/-/hammasrontgenkuvausta-ei-pida-valttaa-raskauden-vuoksi
- A report prepared by the SEDENTEXCT project. Radiation No 172. Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology. http://www.sedentexct.eu/files/radiation_protection_172.pdf
- STUK. STUK opastaa KKTT-laitteen käyttöön. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124962/stuk-opastaa-kktt-laitteen-kaytto-10-2011.pdf?sequence=1
- European Society of Endodontology, Patel S, Durack C ym. European Society of Endodontology position statement: the use of CBCT in endodontics. Int Endod J 2014;47:502-4 «PMID: 24815882»PubMed
- AAE and AAOMR Joint Position Statement. Use of Cone-Beam-Computed Tomography in Endodontics. http://www.aae.org/uploadedfiles/clinical_resources/guidelines_and_position_statements/conebeamstatement.pdf
- STUK. Hampaiston ja leukojen kartiokeilatietokonetomografiakuvaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73098/Hampaiston%20ja%20leukojen%20kartiokeilatietokonetomografiakuvaus
- Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 25.11.2013). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Hayashi M, Fujitani M, Yamaki C ym. Ways of enhancing pulp preservation by stepwise excavation--a systematic review. J Dent 2011;39:95-107 «PMID: 20971154»PubMed
- Ricketts DN, Kidd EA, Innes N ym. Complete or ultraconservative removal of decayed tissue in unfilled teeth. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD003808 «PMID: 16856019»PubMed
- Schwendicke F, Dörfer CE, Paris S. Incomplete caries removal: a systematic review and meta-analysis. J Dent Res 2013;92:306-14 «PMID: 23396521»PubMed
- Maltz M, Garcia R, Jardim JJ ym. Randomized trial of partial vs. stepwise caries removal: 3-year follow-up. J Dent Res 2012;91:1026-31 «PMID: 22983407»PubMed
- Maltz M, Jardim JJ, Mestrinho HD ym. Partial removal of carious dentine: a multicenter randomized controlled trial and 18-month follow-up results. Caries Res 2013;47:103-9 «PMID: 23207420»PubMed
- Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retrospective study on direct pulp capping with calcium hydroxide. Quintessence Int 2011;42:165-71 «PMID: 21359251»PubMed
- Dammaschke T, Leidinger J, Schäfer E. Long-term evaluation of direct pulp capping--treatment outcomes over an average period of 6.1 years. Clin Oral Investig 2010;14:559-67 «PMID: 19685086»PubMed
- Al-Hiyasat AS, Barrieshi-Nusair KM, Al-Omari MA. The radiographic outcomes of direct pulp-capping procedures performed by dental students: a retrospective study. J Am Dent Assoc 2006;137:1699-705 «PMID: 17138715»PubMed
- Nair PN, Duncan HF, Pitt Ford TR ym. Histological, ultrastructural and quantitative investigations on the response of healthy human pulps to experimental capping with Mineral Trioxide Aggregate: a randomized controlled trial. 2008. Int Endod J 2009;42:422-44 «PMID: 19356180»PubMed
- Li Z, Cao L, Fan M ym. Direct Pulp Capping with Calcium Hydroxide or Mineral Trioxide Aggregate: A Meta-analysis. J Endod 2015;41:1412-7 «PMID: 25990198»PubMed
- Silva GA, Lanza LD, Lopes-Júnior N ym. Direct pulp capping with a dentin bonding system in human teeth: a clinical and histological evaluation. Oper Dent 2006;31:297-307 «PMID: 16802637»PubMed
- Silva GA, Gava E, Lanza LD ym. Subclinical failures of direct pulp capping of human teeth by using a dentin bonding system. J Endod 2013;39:182-9 «PMID: 23321228»PubMed
- Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisakoonchai N ym. Randomized control trial comparing calcium hydroxide and mineral trioxide aggregate for partial pulpotomies in cariously exposed pulps of permanent molars. Int Endod J 2014;47:835-42 «PMID: 24299006»PubMed
- Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18(Suppl 3):15-9 «PMID: 17594366»PubMed
- Setzer FC, Kim S. Comparison of long-term survival of implants and endodontically treated teeth. J Dent Res 2014;93:19-26 «PMID: 24065635»PubMed
- Segura-Egea JJ, Jiménez-Pinzón A, Ríos-Santos JV ym. High prevalence of apical periodontitis amongst type 2 diabetic patients. Int Endod J 2005;38:564-9 «PMID: 16011776»PubMed
- López-López J, Jané-Salas E, Estrugo-Devesa A ym. Periapical and endodontic status of type 2 diabetic patients in Catalonia, Spain: a cross-sectional study. J Endod 2011;37:598-601 «PMID: 21496655»PubMed
- Iqbal MK, Kim S. A review of factors influencing treatment planning decisions of single-tooth implants versus preserving natural teeth with nonsurgical endodontic therapy. J Endod 2008;34:519-29 «PMID: 18436028»PubMed
- Doyle SL, Hodges JS, Pesun IJ ym. Retrospective cross sectional comparison of initial nonsurgical endodontic treatment and single-tooth implants. J Endod 2006;32:822-7 «PMID: 16934623»PubMed
- Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature -- Part 2. Influence of clinical factors. Int Endod J 2008;41:6-31 «PMID: 17931388»PubMed
- Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth: a Cochrane systematic review. J Endod 2008;34:1041-7 «PMID: 18718362»PubMed
- Paredes-Vieyra J, Enriquez FJ. Success rate of single- versus two-visit root canal treatment of teeth with apical periodontitis: a randomized controlled trial. J Endod 2012;38:1164-9 «PMID: 22892729»PubMed
- Gesi A, Hakeberg M, Warfvinge J ym. Incidence of periapical lesions and clinical symptoms after pulpectomy--a clinical and radiographic evaluation of 1- versus 2-session treatment. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2006;101:379-88 «PMID: 16504873»PubMed
- Abbott PV. Assessing restored teeth with pulp and periapical diseases for the presence of cracks, caries and marginal breakdown. Aust Dent J 2004;49:33-9; quiz 45 «PMID: 15104132»PubMed
- Martins JN, Marques D, Mata A ym. Clinical efficacy of electronic apex locators: systematic review. J Endod 2014;40:759-77 «PMID: 24862702»PubMed
- Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study of the factors affecting outcomes of nonsurgical root canal treatment: part 1: periapical health. Int Endod J 2011;44:583-609 «PMID: 21366626»PubMed
- Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the effect of 0.5 percent sodium hypochlorite in endodontic therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1983;55:307-12 «PMID: 6572884»PubMed
- Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action of sodium hypochlorite and EDTA in 60 cases of endodontic therapy. Int Endod J 1985;18:35-40 «PMID: 3922900»PubMed
- Bonte E, Beslot A, Boukpessi T ym. MTA versus Ca(OH)2 in apexification of non-vital immature permanent teeth: a randomized clinical trial comparison. Clin Oral Investig 2015;19:1381-8 «PMID: 25467231»PubMed
- Ray HA, Trope M. Periapical status of endodontically treated teeth in relation to the technical quality of the root filling and the coronal restoration. Int Endod J 1995;28:12-8 «PMID: 7642323»PubMed
- Tickle M, Milsom K, Qualtrough A ym. The failure rate of NHS funded molar endodontic treatment delivered in general dental practice. Br Dent J 2008;204:E8; discussion 254-5 «PMID: 18297051»PubMed
- Gillen BM, Looney SW, Gu LS ym. Impact of the quality of coronal restoration versus the quality of root canal fillings on success of root canal treatment: a systematic review and meta-analysis. J Endod 2011;37:895-902 «PMID: 21689541»PubMed
- Frisk F, Hugosson A, Kvist T. Is apical periodontitis in root filled teeth associated with the type of restoration? Acta Odontol Scand 2015;73:169-75 «PMID: 25598235»PubMed
- Stavropoulou AF, Koidis PT. A systematic review of single crowns on endodontically treated teeth. J Dent 2007;35:761-7 «PMID: 17822823»PubMed
- Reeh ES, Messer HH, Douglas WH. Reduction in tooth stiffness as a result of endodontic and restorative procedures. J Endod 1989;15:512-6 «PMID: 2639947»PubMed
- Fokkinga WA, Kreulen CM, Bronkhorst EM ym. Up to 17-year controlled clinical study on post-and-cores and covering crowns. J Dent 2007;35:778-86 «PMID: 17716800»PubMed
- Dietschi D, Duc O, Krejci I ym. Biomechanical considerations for the restoration of endodontically treated teeth: a systematic review of the literature, Part II (Evaluation of fatigue behavior, interfaces, and in vivo studies). Quintessence Int 2008;39:117-29 «PMID: 18560650»PubMed
- Ploumaki A, Bilkhair A, Tuna T ym. Success rates of prosthetic restorations on endodontically treated teeth; a systematic review after 6 years. J Oral Rehabil 2013;40:618-30 «PMID: 23663088»PubMed
- Mannocci F, Bertelli E, Sherriff M ym. Three-year clinical comparison of survival of endodontically treated teeth restored with either full cast coverage or with direct composite restoration. J Prosthet Dent 2002;88:297-301 «PMID: 12426500»PubMed
- Aurélio IL, Fraga S, Rippe MP ym. Are posts necessary for the restoration of root filled teeth with limited tissue loss? A structured review of laboratory and clinical studies. Int Endod J 2015 Sep 1. doi: 10.1111/iej.12538 «PMID: 26331486»PubMed
- Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement on the Restoration of Endodontically Treated Teeth: A Systematic Review. Int J Prosthodont 2015;28:475-83 «PMID: 26340006»PubMed
- Ferrari M, Cagidiaco MC, Grandini S ym. Post placement affects survival of endodontically treated premolars. J Dent Res 2007;86:729-34 «PMID: 17652200»PubMed
- Ferrari M, Vichi A, Fadda GM ym. A randomized controlled trial of endodontically treated and restored premolars. J Dent Res 2012;91:72S-78S «PMID: 22699672»PubMed
- Fokkinga WA, Kreulen CM, Vallittu PK ym. A structured analysis of in vitro failure loads and failure modes of fiber, metal, and ceramic post-and-core systems. Int J Prosthodont 2004;17:476-82 «PMID: 15382786»PubMed
- Creugers NH, Mentink AG, Fokkinga WA ym. 5-year follow-up of a prospective clinical study on various types of core restorations. Int J Prosthodont 2005;18:34-9 «PMID: 15754890»PubMed
- Tang W, Wu Y, Smales RJ. Identifying and reducing risks for potential fractures in endodontically treated teeth. J Endod 2010;36:609-17 «PMID: 20307732»PubMed
- Figueiredo FE, Martins-Filho PR, Faria-E-Silva AL. Do metal post-retained restorations result in more root fractures than fiber post-retained restorations? A systematic review and meta-analysis. J Endod 2015;41:309-16 «PMID: 25459568»PubMed
- Yang A, Lamichhane A, Xu C. Remaining coronal dentin and risk of fiber-reinforced composite post-core restoration failure: a meta-analysis. Int J Prosthodont 2015;28:258-64 «PMID: 25965640»PubMed
- Zhou L, Wang Q. Comparison of fracture resistance between cast posts and fiber posts: a meta-analysis of literature. J Endod 2013;39:11-5 «PMID: 23228250»PubMed
- Orstavik D. Time-course and risk analyses of the development and healing of chronic apical periodontitis in man. Int Endod J 1996;29:150-5 «PMID: 9206419»PubMed
- Huumonen S, Ørstavik D. Radiographic follow-up of periapical status after endodontic treatment of teeth with and without apical periodontitis. Clin Oral Investig 2013;17:2099-104 «PMID: 23385425»PubMed
- Tsesis I, Goldberger T, Taschieri S ym. The dynamics of periapical lesions in endodontically treated teeth that are left without intervention: a longitudinal study. J Endod 2013;39:1510-5 «PMID: 24238438»PubMed
- Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 «PMID: 3472880»PubMed
- Fristad I, Molven O, Halse A. Nonsurgically retreated root filled teeth--radiographic findings after 20-27 years. Int Endod J 2004;37:12-8 «PMID: 14718052»PubMed
- Torabinejad M, Anderson P, Bader J ym. Outcomes of root canal treatment and restoration, implant-supported single crowns, fixed partial dentures, and extraction without replacement: a systematic review. J Prosthet Dent 2007;98:285-311 «PMID: 17936128»PubMed
- Morris MF, Kirkpatrick TC, Rutledge RE ym. Comparison of nonsurgical root canal treatment and single-tooth implants. J Endod 2009;35:1325-30 «PMID: 19801224»PubMed
- Bjørndal L, Reit C, Bruun G ym. Treatment of deep caries lesions in adults: randomized clinical trials comparing stepwise vs. direct complete excavation, and direct pulp capping vs. partial pulpotomy. Eur J Oral Sci 2010;118:290-7 «PMID: 20572864»PubMed
- Bogen G, Kim JS, Bakland LK. Direct pulp capping with mineral trioxide aggregate: an observational study. J Am Dent Assoc 2008;139:305-15; quiz 305-15 «PMID: 18310735»PubMed
- Byström A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacterial effect of camphorated paramonochlorophenol, camphorated phenol and calcium hydroxide in the treatment of infected root canals. Endod Dent Traumatol 1985;1:170-5 «PMID: 3865763»PubMed
- Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the efficacy of mechanical root canal instrumentation in endodontic therapy. Scand J Dent Res 1981;89:321-8 «PMID: 6947391»PubMed
- Carnevale G, Pontoriero R, di Febo G. Long-term effects of root-resective therapy in furcation-involved molars. A 10-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1998;25:209-14 «PMID: 9543191»PubMed
- Chala S, Abouqal R, Rida S. Apexification of immature teeth with calcium hydroxide or mineral trioxide aggregate: systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2011;112:e36-42 «PMID: 21778090»PubMed
- Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
- Chen E, Abbott PV. Evaluation of accuracy, reliability, and repeatability of five dental pulp tests. J Endod 2011;37:1619-23 «PMID: 22099893»PubMed
- Chu CH, Lo EC, Cheung GS. Outcome of root canal treatment using Thermafil and cold lateral condensation filling techniques. Int Endod J 2005;38:179-85 «PMID: 15743421»PubMed
- Dammaschke T, Nykiel K, Sagheri D ym. Influence of coronal restorations on the fracture resistance of root canal-treated premolar and molar teeth: a retrospective study. Aust Endod J 2013;39:48-56 «PMID: 23890259»PubMed
- Farsi N, Alamoudi N, Balto K ym. Clinical assessment of mineral trioxide aggregate (MTA) as direct pulp capping in young permanent teeth. J Clin Pediatr Dent 2006;31:72-6 «PMID: 17315797»PubMed
- Fedorowicz Z, Carter B, de Souza RF ym. Single crowns versus conventional fillings for the restoration of root filled teeth. Cochrane Database Syst Rev 2012;(5):CD009109 «PMID: 22592736»PubMed
- Friedman S. Prognosis of initial endodontic therapy. Endod Topic 2002;2:59-88
- Graetz C, Dörfer CE, Kahl M ym. Retention of questionable and hopeless teeth in compliant patients treated for aggressive periodontitis. J Clin Periodontol 2011;38:707-14 «PMID: 21627675»PubMed
- Gündüz K, Avsever H, Orhan K ym. Cross-sectional evaluation of the periapical status as related to quality of root canal fillings and coronal restorations in a rural adult male population of Turkey. BMC Oral Health 2011;11:20 «PMID: 21689415»PubMed
- Hirschfeld L, Wasserman B. A long-term survey of tooth loss in 600 treated periodontal patients. J Periodontol 1978;49:225-37 «PMID: 277674»PubMed
- Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2003;36:296-301 «PMID: 12702125»PubMed
- Huynh-Ba G, Kuonen P, Hofer D ym. The effect of periodontal therapy on the survival rate and incidence of complications of multirooted teeth with furcation involvement after an observation period of at least 5 years: a systematic review. J Clin Periodontol 2009;36:164-76 «PMID: 19207893»PubMed
- Jespersen JJ, Hellstein J, Williamson A ym. Evaluation of dental pulp sensibility tests in a clinical setting. J Endod 2014;40:351-4 «PMID: 24565651»PubMed
- Kojima K, Inamoto K, Nagamatsu K ym. Success rate of endodontic treatment of teeth with vital and nonvital pulps. A meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97:95-9 «PMID: 14716263»PubMed
- Langer B, Stein SD, Wagenberg B. An evaluation of root resections. A ten-year study. J Periodontol 1981;52:719-22 «PMID: 6948102»PubMed
- Lin PY, Huang SH, Chang HJ ym. The effect of rubber dam usage on the survival rate of teeth receiving initial root canal treatment: a nationwide population-based study. J Endod 2014;40:1733-7 «PMID: 25175849»PubMed
- Lindhe J, Nyman S. Long-term maintenance of patients treated for advanced periodontal disease. J Clin Periodontol 1984;11:504-14 «PMID: 6384275»PubMed
- Lindhe J, Nyman S. The effect of plaque control and surgical pocket elimination on the establishment and maintenance of periodontal health. A longitudinal study of periodontal therapy in cases of advanced disease. J Clin Periodontol 1975;2:67-79 «PMID: 1055729»PubMed
- Marshall-Day CD, Stephens RG, Qingley LF Jr. Periodontal disease: prevalence and incidence. J Periodontol 1955;26:185
- Ng YL, Mann V, Gulabivala K. Tooth survival following non-surgical root canal treatment: a systematic review of the literature. Int Endod J 2010;43:171-89 «PMID: 20158529»PubMed
- Ng YL, Mann V, Rahbaran S, Lewsey J, Gulabivala K. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature - part 1. Effects of study characteristics on probability of success. Int Endod J 2007;40:921-39 «PMID: 17931389»PubMed
- Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 «PMID: 3457698»PubMed
- Orstavik D. Reliability of the periapical index scoring system. Scand J Dent Res 1988;96:108-11 «PMID: 3162597»PubMed
- Park SY, Shin SY, Yang SM ym. Factors influencing the outcome of root-resection therapy in molars: a 10-year retrospective study. J Periodontol 2009;80:32-40 «PMID: 19228087»PubMed
- Peng L, Ye L, Tan H ym. Outcome of root canal obturation by warm gutta-percha versus cold lateral condensation: a meta-analysis. J Endod 2007;33:106-9 «PMID: 17258624»PubMed
- Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factors associated with the longevity of multi-rooted teeth. Long-term outcomes after active and supportive periodontal therapy. J Clin Periodontol 2014;41:701-7 «PMID: 24766602»PubMed
- Schaeffer MA, White RR, Walton RE. Determining the optimal obturation length: a meta-analysis of literature. J Endod 2005;31:271-4 «PMID: 15793382»PubMed
- Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical efficacy of treatment procedures in endodontic infection control and one year follow-up of periapical healing. J Endod 2005;31:863-6 «PMID: 16306819»PubMed
- Waltimo TM, Boiesen J, Eriksen HM ym. Clinical performance of 3 endodontic sealers. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;92:89-92 «PMID: 11458251»PubMed
- Whiting P, Rutjes AW, Reitsma JB ym. The development of QUADAS: a tool for the quality assessment of studies of diagnostic accuracy included in systematic reviews. BMC Med Res Methodol 2003;3:25 «PMID: 14606960»PubMed
- Villa-Chávez CE, Patiño-Marín N, Loyola-Rodríguez JP ym. Predictive values of thermal and electrical dental pulp tests: a clinical study. J Endod 2013;39:965-9 «PMID: 23880259»PubMed
- Wong AW, Zhang C, Chu CH. A systematic review of nonsurgical single-visit versus multiple-visit endodontic treatment. Clin Cosmet Investig Dent 2014;6:45-56 «PMID: 24855389»PubMed
- Ørstavik D, Pitt Ford T. Essential Endodontology – Prevention and Treatment of Apical Periodontitis. 2. painos. Blackwell Munksgaard, 2008, s. 436-7
- Huumonen S, Vehkalahti MM, Nordblad. Radiographic assessments on prevalence and technical quality of endodontically-treated teeth in the Finnish population, aged 30 years and older. Acta Odontol Scand 2012;70:234-40; PMID: 22364221
Kuvat

Kylmätestiä ja EPT:tä suositellaan käytettäväksi pulpan tilan arvioinnissa ja hoitopäätöksen tekemisessä. Kylmätestaus tehdään kylmäspraylla.

Ennen juurihoidon aloitusta hampaasta tulee olla käytettävissä tuore ja tarkka periapikaalikuva, jonka tulkinta tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Kuvassa tulee näkyä kruunu ja juuret kokonaisuudessaan sekä 2–3 mm periapikaalialuetta.

Ennen juurihoidon aloittamista hampaasta tulee olla käytettävissä periapikaalikuva. Jos alueella on fisteli, tulee ottaa fistulografiaröntgenkuva. Jos hampaasta on äskettäin otettu periapikaalikuva, arvioidaan uuden kuvauksen tarve.

Hammasperäinen kipu voi olla kiinnitys- ja pehmytkudoksiin liittyvää kipua, esimerkiksi endo-paroleesio.

Vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto.


Juurihoidon vasta-aiheita (eli aiheita hampaan poistolle) on muun muassa hampaassa oleva vertikaalinen juurifraktuura.

Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin käyttö. Jotta kofferdam saadaan asetelluksi tiiviisti ja sen laittaminen on helppoa, on hampaassa on oltava 4 seinämää. Jos seinämiä on menetetty karieksen tai lohkeaman takia, hammas tulee kunnostaa esimerkiksi muovipaikka-aineella niin, että juurihoito on mahdollista tehdä aseptisesti.

Röntgenkuva on kaksiulotteinen projektio kolmiulotteisesta todellisuudesta eikä paljasta kuvaussuunnassa olevaa apikaalista kanavan käyryyttä. Tällaisessa kanavassa neulakuvassa jopa apeksista vajaa neula voi todellisuudessa olla jo runsaasti yli apeksin. Jos taas projektio ei ole paralleelinen, kuvaan tulee vertikaalista vääristymää. Pelkän röntgenkuvan perusteella ei siis voi tarkasti määritellä apikaalisen kurouman sijaintia.
A. Kaavakuva hampaan juuren apikaalialueen anatomisesta variaatiosta. Anatominen apeksiaukko sijaitsee eri paikassa kuin röntgenologinen apeksi, ja se voi sijaita millä tahansa hampaan sivupinnalla.
B. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan alle apexin, vaikka se onkin anatomisessa apexissa. Apeksimittari kuitenkin ilmoittaa, että apeksi (apikaalinen kurouma) on saavutettu.
C. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan apexissa, vaikka se onkin todellisuudessa jo yli anatomisen apeksin. Apeksimittari ilmoittaa, että instrumentin kärki on apeksin ulkopuolella.
D. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan vähän yli apeksin, vaikka se onkin jo 3−4 mm yli.
Muokattu artikkelista Juusela R, Tjäderhane L. Hoitoresistentti apikaaliparodontiitti I. Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Suomen Hammaslääkärilehti 2004;10-11:584-91

Juurikanavahuuhtelussa NaOCl:n vaikutus ulottuu vain noin 2−3 mm huuhteluneulan kärkeä syvemmälle kanavassa. Hyvän huuhteluvaikutuksen varmistamiseksi myös kanavan apikaalisimmassa osassa neulan kärjen tulisi ulottua 2−3 mm päähän preparointipituudesta. Suositeltava neulan paksuus on 27−30 gaugea. Preparoinnin kartiokulman laajentaminen (tässä tapauksessa 2 %:sta 6 %:iin) helpottaa neulan vientiä riittävään syvyyteen. Sivulta aukeavan neulan ja kevyen huuhtelupaineen käytöllä pienennetään sen riskiä, että NaOCl tunkeutuu apeksin ulkopuolelle. Lisäksi neulan kärjen tulee päästä vapaasti liikkumaan kanavassa, jotta NaOCl-takaisinvirtaus suuntautuisi koronaalisesti kohti pulpaonteloa.

Pienimmän koon hammasväliharja yläkulmahampaan laajassa juurikanavassa. Kevyellä voimalla ja hitaasti käytettynä hammasväliharja tehostaa NaOCl:n puhdistustehoa laajoissa kanavissa esimerkiksi apeksifikaatiohampaissa mutta joskus myös esimerkiksi yläposkihampaiden palatinaalisissa ja alaposkihampaiden laajoissa distaalikanavissa. Harjaussyvyys kannattaa pitää vähintään 2−3 mm preparointipituutta lyhyempänä, jotta vältetään NaOCl:n tunkeutuminen apeksin ulkopuolelle.

Kaikki hoidossa käytetyt materiaalit ja liuosten pitoisuudet tulee merkitä potilasasiakirjoihin kauppanimillä tai geneerisillä nimillä – myös mahdolliset komplikaatiot, kuten esimerkiksi NaOCl:n aiheuttama limakalvovaurio.