Juurihoidossa hampaan ydinontelo puhdistetaan pulpakudoksesta ja mikrobeista ja kanava(t)
laajennetaan ja täytetään juurentäyteaineella. Hoidon tavoitteena on eliminoida juurikanavasysteemin
infektio. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.
Esiintyvyys ja altistavat tekijät
Kahdella kolmasosalla hampaallisista suomalaisista on vähintään yksi juurihoidettu
hammas, ja hoitamatonta apikaaliparodontiittia todetaan noin 20 %:lla aikuisväestöstä.
Yleisin syy pulpan infektoitumiselle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries).
Diagnostiikka
Pulpan ja periapikaalialueen tila arvioidaan esitietojen sekä kliinisen ja röntgenologisen
tutkimuksen avulla.
On mahdollista, että pulpotomia onnistuu myös, kun pulpa on osittain palautumattomasti
tulehtunut, mutta pulpakuolio ja apikaaliparodontiitti ovat pulpotomian vasta-aiheita.
Hoitopäätös ja hoito
Juurihoidon aiheita ovat muun muassa palautumaton pulpiitti, apikaaliparodontiitti
ja traumat.
Ennen juurihoidon aloitusta arvioidaan kyseisen hampaan ennuste, potilaan yleisterveys
ja hoitomyöntyvyys sekä purentaelimistö kokonaisuutena.
Juurihoidon sijasta voidaan päätyä hampaan poistoon, jos potilaan yleisterveys on
huono, omahoito tai hoitomyöntyvyys on riittämätöntä, hammas on huonokuntoinen tai
jos sen merkitys purennan kokonaisuuden kannalta on vähäinen.
Suurin osa potilaista valitsee oman hampaan säilyttämisen ja juurihoidon mieluummin
kuin hampaan poiston. Elämänlaatu paranee juurihoidon myötä.
Juurihoidon kustannukset aiheuttavat tyytymättömyyttä, mutta ne koetaan kuitenkin
pienemmiksi kuin implanttien tai muun proteettisen hoidon kustannukset.
Juurihoitoon liittyvää kipua pelätään, mutta kipu on kyselytutkimuksen mukaan vähäisempää
kuin potilaat alun perin pelkäsivät, minkä myötä pelko tulevia juurihoitoja kohtaan
vähenee.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama
työryhmä