Takaisin

Juurihoidon hoitokäyntien suunnittelu

Näytönastekatsaukset
Kirsi Mikkola
18.5.2022

Näytön aste: B

Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito terveille aikuisille yhdellä vai useammalla hoitokäynnillä.

Systemoidussa Cochrane-katsausartikkelissa «Manfredi M, Figini L, Gagliani M ym. Single versus...»1 tutkittiin kliinisiä kontrolloituja hoitotutkimuksia (RCT), joissa oli verrattu yhdellä tai useammalla käynnillä tehtyjä juurihoitoja. Kirjallisuushaku tehtiin käyttäen Cochrane Oral Health Group's Trials Register-, Central-, Medline- ja Embase-tietokantoja. Artikkeli on päivitys vuonna 2007 tehtyyn Cochrane-katsausartikkeliin «Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multip...»2. Mukaan otettiin aiemmassa katsausartikkelissa olleet 12 tutkimusta. Haun perusteella löydetyistä vuosina 2007–2015 julkaistuista 493 tutkimuksesta mukaan otettiin lisäksi 13 tutkimusta, joten yhteensä katsausartikkelissa on 25 tutkimusta. Mukana oli yhteensä 3 780 osallistujaa, joille oli tehty juurihoito yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä. Näistä analysoitiin 3 571 osallistujan juurihoidot. Osallistujat olivat vähintään 10-vuotiaita, tutkittavien hampaiden juurenkärki oli sulkeutunut ja hampaissa ei ollut sisäistä resorptiota.

Suurimmassa osassa tutkimuksista tutkittavana oli yksi hammas per potilas, ja suurimmassa osassa tutkimuksista (14) hammas oli alkutilanteessa nekroosissa. Yhdessä tutkimuksessa oli mukana myös uusintajuurihoito. Kahdessa tutkimuksessa oli mukana vain vitaaleja hampaita. Seitsemässä tutkimuksessa oli mukana sekä nekroottisia että vitaaleja hampaita. Yhdessä tutkimuksessa hampaan juurihoitoa edeltävä tila ei ollut tiedossa.

Useimmissa tutkimuksissa käyntejä oli kaksi, jos juurihoitoon käytettiin useampi käynti. Yhdessä tutkimuksessa käyntejä oli kolme, yhdessä tutkimuksessa käyntejä oli vaativuudesta riippuen kahdesta kolmeen, ja yhdessä tutkimuksessa käyntien määrää ei ilmoitettu. Osassa tutkimuksista kanava oli käyntien välillä tyhjä (9), osassa kanavissa oli kalsiumhydroksidia (12), osassa kalsiumhydroksidia ja klooriheksidiinia (2), ja kahdessa tutkimuksessa lääkeaineesta ei mainittu mitään. 11 tutkimuksessa raportoitiin kofferdam-kumin käytöstä juurihoidon aikana. Vain kolmessa tutkimuksessa raportoitiin suurennoksen käytöstä hoidon aikana.

Työskentelypituus oli määritetty apeksimittarin ja röntgenkuvien avulla (7 tutkimusta), vain apeksimittarin avulla (4 tutkimusta) tai vain röntgenkuvien avulla (9 tutkimusta). Viidessä tutkimuksessa työskentelypituuden määrittämistavasta ei ollut tietoa.

Kanavat instrumentoitiin käsin (10 tutkimusta), käsin ja koneellisesti (7 tutkimusta) tai pelkästään koneellisesti (4 tutkimusta). Neljässä tutkimuksessa instrumentointimenetelmää ei raportoitu. Juurentäytöt tehtiin 24 tutkimuksessa lateraalikondensaatiotekniikalla ja yhdessä vertikaalikondensaatiotekniikalla. Huuhteluun käytettiin natriumhypokloriittia, jonka konsentraatio vaihteli välillä 0,5–5,25 % (21 tutkimusta), fysiologista keittosuolaliuosta (2 tutkimuksessa) tai natriumhypokloriitin, sitruunahapon ja natriumtiosulfaatin yhdistelmää (1 tutkimuksessa). Yhdessä tutkimuksessa huuhteluun käytetty liuos ei ollut tiedossa.

Vain yhdessä tutkimuksessa raportoitiin hampaanpoistosta juurihoidon epäonnistumisen seurauksena, mutta ei ollut merkitsevää eroa, tehtiinkö hoito yhdellä vai useammalla käynnillä (OR 0,44; 95 % luottamusväli 0,04–4,78, 220 osallistujaa).

Yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä tehtyjen juurihoitojen välillä ei havaittu eroa onnistumisessa radiologisten löydösten (RR 0,91; 95 % luottamusväli 0,68–1,21, 1493 osallistujaa), välittömän juurihoidon jälkeisen kivun (RR 0,99; 95 % luottamusväli 0,84–1,17, 1560 osallistujaa), turvotuksen (RR 1,36; 95 % luottamusväli 0,66–2,81, 281 osallistujaa), fistelinmuodostuksen (RR 0,98; 95 % luottamusväli 0,15–6,48, 345 osallistujaa) tai muun komplikaation (RR 0,92; 95 % luottamusväli 0,77–1,11, 1686 osallistujaa) suhteen.

Yhdellä hoitokäynnillä tehdyn juurihoidon jälkeen potilas saattaa useammin tuntea kipua ensimmäisen viikon aikana kuin useammalla käynnillä tehdyn juurihoidon jälkeen (RR 1,50; 95 % luottamusväli 0,99–2,28, 1383 osallistujaa). On mahdollista, että yhdellä hoitokäynnillä tehdyn juurihoidon jälkeen potilas tarvitsee useammin kipulääkettä (RR 2,35; 95 % luottamusväli 1,60–3,45, 648 osallistujaa).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Soveltuvuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hoitomenetelmän valinnasta on tehty Pohjois-Carolinassa kliininen tutkimus «Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical effic...»3. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää NaOCl-huuhtelun avulla tehdyn kemomekaanisen preparoinnin ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) merkitystä kanavalääkkeenä juurihoitokäyntien välillä. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 hammasta, joissa oli apikaaliparodontiitti. Hampaat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään: yhden hoitokäynnin ryhmä (n = 20), ryhmä, jossa kanavissa oli Ca(OH)2-lääkitys viikon ajan (n = 18), ja ryhmä, jossa kanava jätettiin tyhjäksi käyntien välillä (n = 12). Hampaat juurihoidettiin muuten samalla tavalla. Juurikanavan mikrobi-infektion astetta arvioitiin hoidon aikana mikrobinäytteiden avulla. Näytteet otettiin sekä ensimmäisellä kerralla että toisella kerralla heti työalueen eristämisen ja kavumin avaamisen sekä huuhtelun jälkeen. Periapikaalialueen paranemista arvioitiin röntgenlöydöksen PAI-indeksin perusteella vuoden seurannan kuluttua.

Kaikissa kanavissa oli bakteerikasvua hoidon alussa. Ensimmäisellä käynnillä mekaanisen preparoinnin ja NaOCl-huuhtelun jälkeen ryhmissä oli havaittavissa bakteerikasvua seuraavasti: yhden käynnin ryhmässä 20 %, Ca(OH)2-ryhmässä 22 % ja tyhjän kanavan ryhmässä 33 %. Toisen käynnin alussa otetussa näytteessä Ca(OH)2-ryhmässä oli bakteerikasvua 33 %:ssa tapauksista. Käyntien välillä tyhjillään olleissa kanavissa alkunäytteessä kasvua oli useammin (67 %). Toisella hoitokäynnillä tehdyn NaOCl-huuhtelun jälkeen kahdesta hampaasta (17 %) löytyi bakteereja. Käyntien määrä ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi periapikaalitulehduksen paranemiseen. Toisella hoitokäynnillä todettu bakteerikasvu huononsi periapikaalitulehduksen paranemista merkitsevästi (p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Manfredi M, Figini L, Gagliani M ym. Single versus...»1: Tutkimusten hoitokäytännöt vaihtelivat muidenkin tekijöiden kuin käyntikertojen osalta (esimerkiksi kanavalääkityksen ja huuhteluaineiden suhteen), joten tulokset saattavat johtua muistakin tekijöistä kuin käyntien lukumäärästä.

«Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical effic...»3: Tutkimus vahvistaa NaOCl-huuhtelun merkitystä juurikanavainfektion hallinnassa. Sen sijaan Ca(OH)2-lääkityksen merkitys ei osoittautunut kovin suureksi juurikanavasysteemin desinfioinnissa eikä paranemistulosta arvioitaessa, mutta se kuitenkin vähensi kanavan mikrobimääriä verrattuna tyhjäksi jätettyyn kanavaan.

Kirjallisuutta

  1. Manfredi M, Figini L, Gagliani M ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth. Cochrane Database Syst Rev 2016;12:CD005296 «PMID: 27905673»PubMed
  2. Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth: a Cochrane systematic review. J Endod 2008;34:1041-7 «PMID: 18718362»PubMed
  3. Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical efficacy of treatment procedures in endodontic infection control and one year follow-up of periapical healing. J Endod 2005;31:863-6 «PMID: 16306819»PubMed
  4. Orstavik D. Reliability of the periapical index scoring system. Scand J Dent Res 1988;96:108-11 «PMID: 3162597»PubMed