Takaisin

Juurikanavalääkkeen käyttö hoitokäyntien välillä

Näytönastekatsaukset
Eva Siren
2.5.2016

Näytön aste: C

Ca(OH)2 juurikanavalääkkeenä hoitokäyntien välillä näyttää olevan parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi, koska bakteerit lisääntyvät nopeasti tyhjässä kanavassa.

Pohjois-Carolinassa tehdyssä tutkimuksessa «Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical effic...»1 selvitettiin natriumhypokloriittihuuhtelun (NaOCl) avulla tehdyn kemomekaanisen preparoinnin ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) merkitystä kanavalääkkeenä juurihoitokäyntien välillä. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 hammasta, joissa oli apikaaliparodontiitti. Hampaat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään: yhden hoitokäynnin ryhmä (n = 20), toinen ryhmä, jossa kanavissa oli Ca(OH)2-lääkitys viikon ajan (n = 18) tai kolmas ryhmä, jossa kanava jätettiin tyhjäksi (n = 12) käyntien välillä.

Juurikanavien bakteerimääriä mitattiin hoidon aikana mikrobiologisten näytteiden avulla. Periapikaalialueen paranemista arvioitiin röntgenlöydöksen PAI-indeksin perusteella vuoden seurannan jälkeen. Kaikissa kanavissa oli bakteerikasvua hoidon alussa. Ensimmäisellä käynnillä preparoinnin ja NaOCl-huuhtelun jälkeen 20–33 % tapauksista oli bakteerikasvua jäljellä. Toisella käynnillä bakteerikasvua oli Ca(OH)2-ryhmässä 33 %:ssa ja käyntien välillä tyhjillään olleissa kanavissa 67 %:ssa. NaOCl-huuhtelu tehosi hyvin myös toisella hoitokäynnillä, Ca(OH)2-lääkityissä kanavissa ei todettu huuhtelun jälkeen enää lainkaan kasvua ja tyhjänä olleissa kanavissa kasvua todettin17 %:ssa.

Hoitoryhmien välillä havaittiin vain pieniä eroja apikaalisen parodontiitin paranemisessa. Jos kanavassa oli bakteerikasvua toisella hoitokäynnillä, paranemistulos oli tilastollisesti merkitsevästi huonompi (p < 0,01). Tutkimus vahvistaa NaOCl-huuhtelun merkitystä juurikanavainfektion hallinnassa. Sen sijaan Ca(OH)2-lääkityksen merkitys ei osoittautunut kovin suureksi juurikanavasysteemin desinfioinnissa tai paranemistulosta arvioitaessa, mutta se oli hoitokäyntien välillä parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa kliinisessä tutkimussarjassa «Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation o...»2, «Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation o...»3, «Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action o...»4, «Byström A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacter...»5, «Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of p...»6 selvitettiin preparoinnin, NaOCl-huuhtelun avulla tehdyn kemomekaanisen preparoinnin, sekä kamforoidun paramonoklorofenolin, kamforoidun fenolin ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) merkitystä kanavalääkkeenä juurihoitokäyntien välillä. Tutkimuksiin otettiin mukaan 140 yksijuurista hammasta, joissa oli apikaaliparodontiitti. Hampaat hoidettiin seuraavasti: preparointi suoritettiin käsi-instrumentein kokoon ISO 40, pelkkää preparointia arvioitaessa huuhteluna käytettiin keittosuolaliuosta, muuten NaOCl:a. Kaikissa ryhmissä kanava jätettiin tyhjäksi käyntien välillä 2–4 vuorokautta ennen bakteerinäytteen ottoa.

Preparoinnin ja eri huuhtelu- ja kanavalääkeaineiden vaikutus mikrobikasvuun oli seuraava (bakteerikasvua/hampaiden määrä; prosenttiosuus): mekaaninen preparointi keittosuolaliuoksen kanssa (n = 8/17; 47 %), kemomekaaninen preparointi ja huuhtelu NaOCl (n = 3/15; 20 %), kemomekaaninen preparointi ja huuhtelu NaOCl ja EDTA (n = 3/20; 15 %) sekä ryhmät, joissa kemomekaaniseen preparointiin oli yhdistetty lääkitys kamforoidulla paramonoklorofenolilla (n = 5/15; 33 %), kamforoidulla fenolilla (n = 5/15; 33 %) tai Ca(OH)2:lla (n = 1/35; 3 %).

Kaikissa ryhmissä infektoituneiden kanavien lukumäärä ja bakteerimäärät näissä kanavissa lisääntyivät tyhjäksi jättämisen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Tutkimukset vahvistavat NaOCl-huuhtelun merkitystä juurikanavainfektion hallinnassa. Sen sijaan Ca(OH)2-lääkityksen merkitys on juurikanavasysteemin desinfioinnissa tai paranemistulosta arvioitaessa ilmeisesti melko rajallinen, mutta se on hoitokäyntien välillä parempi vaihtoehto kuin kanavan jättäminen tyhjäksi.

Kirjallisuutta

  1. Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical efficacy of treatment procedures in endodontic infection control and one year follow-up of periapical healing. J Endod 2005;31:863-6 «PMID: 16306819»PubMed
  2. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the efficacy of mechanical root canal instrumentation in endodontic therapy. Scand J Dent Res 1981;89:321-8 «PMID: 6947391»PubMed
  3. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the effect of 0.5 percent sodium hypochlorite in endodontic therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1983;55:307-12 «PMID: 6572884»PubMed
  4. Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action of sodium hypochlorite and EDTA in 60 cases of endodontic therapy. Int Endod J 1985;18:35-40 «PMID: 3922900»PubMed
  5. Byström A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacterial effect of camphorated paramonochlorophenol, camphorated phenol and calcium hydroxide in the treatment of infected root canals. Endod Dent Traumatol 1985;1:170-5 «PMID: 3865763»PubMed
  6. Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 «PMID: 3472880»PubMed