Takaisin Tulosta

Oraalisen glukokortikoidin käyttö juurihoidossa

Lisätietoa aiheesta
Olli-Pekka Lappalainen
18.5.2022

Lyhytkestoinen oraalisen glukokortikoidin käyttö juurihoidon tukihoitona

  • Akuutin, puudutukseen reagoimattoman voimakkaasti kipuoireisen hampaan juurihoidon helpottamiseksi potilaalle voidaan kokeilla tukihoitona asianmukaisen kipulääkityksen lisäksi metyyliprednisolonia 24 mg (6 kpl 4 mg:n tabletteja) kerta-annoksena, jonka jälkeen juurihoidon yritys 2–3 tunnin kuluttua. Mikäli toivottua tehoa ei saavuteta, potilas voi toistaa lääkeannoksen seuraavana aamuna, vähintään 2–3 tuntia ennen aiottua juurihoitokäyntiä.
    • Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää prednisolonia 30–40 mg (6–8 kpl 5 mg:n tabletteja) kerta-annoksena 2 tuntia ennen juurihoitoyritystä. Tarvittaessa potilas voi toistaa lääkeannoksen seuraavana aamuna 2 tuntia ennen aiottua juurihoitokäyntiä.
  • Juurihoitoa edeltävän kortikosteroidin käyttö voi mahdollisesti vähentää myös toimenpiteen jälkeisen kivun määrää «Suneelkumar C, Subha A, Gogala D. Effect of Preope...»1.

Perustietoa oraalisista glukokortikoideista

  • Oraalisilla glukokortikoideilla pyritään rauhoittamaan tulehdusreaktiota ja estämään immuunivastetta. Tämä perustuu niiden kykyyn vähentää tulehdusta ja vaimentaa immuunivastetta tulehdusreaktion aiheuttajasta riippumatta «Haynes RC. Adrenocorticotropic hormone; adrenocort...»2.
  • Tavallisimmat käytetyt lääkkeet ovat prednisoni, prednisoloni ja metyyliprednisoloni. Puuttuvan mineralokortikoidivaikutuksen vuoksi metyyliprednisoloni on prednisonia turvallisempi lääke verenpainetautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavalla.
  • Metyyliprednisoloni on voimakas anti-inflammatorinen steroidi. Sen anti-inflammatorinen vaikutus on prednisolonia voimakkaampi ja se aiheuttaa prednisolonia vähemmän natriumin ja veden retentiota. Metyyliprednisolonin suhteellisen vaikutuksen voimakkuus on vähintään 4-kertainen hydrokortisoniin verrattuna.
  • Lyhytkestoinen ja kerta-annostelu on turvallinen terveelle, yksittäisen hampaan akuutin irreversiibelin pulpiitin kivusta kärsivälle potilaalle.
  • Glukokortikoidihoidon haittavaikutukset korostuvat vasta suuriannoksisessa ja pitkäaikaisessa hoidossa «Nagendrababu V, Pulikkotil SJ, Jinatongthai P ym. ...»3.
    • Eksogeeninen glukokortikoidihoito jarruttaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa. HPA-järjestelmän toiminnan vaimeneminen riippuu käytetystä glukokortikoidista, annostelutavasta, annoksesta ja hoidon pituudesta.
    • Yhden aamuannoksen jarruvaikutus on vähäisempi kuin illalla otetun tai kahteen päiväannokseen jaetun. Kortisolintuotanto elpyy yleensä nopeasti, jos glukokortikoidihoito on kestänyt alle 10 päivää. Esimerkiksi metyyliprednisonin biologinen vaikutus (hypofyysin estäminen) kestää noin 1,5 vuorokautta, mitä pidetään lyhyenä.
  • Glukokortikosteroidihoito on vasta-aiheista potilaille, joilla on
    • bakteeri-, virus-, sieni- tai alkueläininfektio ilman asianmukaista antibioottihoitoa
    • akuutti psykoosi
    • maha- tai pohjukaissuolihaava
    • yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai käytettävän lääkevalmisteen apuaineille.
  • Pitkäaikaisessa käytössä varovaisuutta on noudatettava myös, jos potilaalla on jokin seuraavista:
    • kohonnut verenpaine
    • sydämen vajaatoiminta
    • maksasairaus
    • hypotyreoosi
    • diabetes
    • glaukooma
    • gastrointestinaalikanavan sairaus
    • myastenia gravis
    • malaria
    • latentti epilepsia
    • lisäkilpirauhasen liikatoiminta
    • potilas käyttää hypokalemiaa aiheuttavia diureetteja (esim. tiatsidi-diureetit).
  • Pitkäaikainen kortikosteroidien käyttö voi lisätä alttiutta saada infektio. Se peittää tulehduksen oireita, ja uusia infektioita voi ilmetä niiden käytön aikana. Kortikosteroidit saattavat heikentää potilaan vastustuskykyä ja vaikeuttaa infektioiden paikantamista. Minkä tahansa taudinaiheuttajan (viruksen, bakteerin, sienen, alkueläimen tai madon) aiheuttaman infektion esiintyminen missä tahansa kohdassa elimistöä voi olla yhteydessä kortikosteroidien käyttöön. Infektiot voivat olla lieviä, mutta saattavat olla myös vakavia, jopa kuolemaan johtavia.
  • Metyyliprednisoloni imeytyy nopeasti. Oraalisen annon jälkeen enimmäispitoisuus plasmassa saavutetaan kaikilla annoksilla noin 1,5–2,3 tunnissa normaaleilla terveillä aikuisilla.
    • Metyyliprednisolonin absoluuttinen biologinen hyötyosuus normaaleilla terveillä henkilöillä on yleensä suuri (82–89 %) oraalisen annon jälkeen.
    • Metyyliprednisolonin keskimääräinen eliminaation puoliintumisaika vaihtelee 1,8 tunnista 5,2 tuntiin, ja sen kokonaispuhdistuma on noin 5–6 ml/min/kg.
    • Prekliininen tietokanta yhdessä kliinisistä tutkimuksista ja markkinoille tulon jälkeisestä haittavaikutusseurannasta saatujen tietojen kanssa tukevat metyyliprednisolonitablettien käyttöä voimakkaana anti-inflammatorisena aineena lyhytaikaisessa käytössä tulehduksellisten sairauksien hoidossa.
  • Prednisoni muuttuu maksassa biologisesti aktiiviseen muotoon, prednisoloniksi. Maksasairauksissa prednisonin metaboloituminen prednisoloniksi heikkenee. Siksi maksatautia sairastavalle on parasta antaa prednisonin sijasta prednisolonia. Muutoin prednisonin ja prednisolonin ominaisuudet ovat hyvin samankaltaisia.
  • Prednisoloni estää sekä vasta-aineiden että soluvälitteisen immuniteetin vasteita. Prednisoloni estää tulehdusreaktiota riippumatta siitä, mikä tulehduksen on aiheuttanut (säteily, mekaaninen, kemiallinen, immunologinen vaurio, infektio). Prednisoloni vähentää punoitusta, turvotusta, arkuutta, kuumoitusta sekä mikroskooppisella tasolla kapillaaridilataatiota, leukosyyttien tuloa tulehdusalueelle, fagosytoosia, fibroblastien proliferaatiota, kollageenin muodostumista ja arpeutumista. Suuret prednisoloniannokset stabiloivat lysosomimembraaneja estäen kudosvaurioita aiheuttavien entsyymien vapautumista «Duodecim Lääketietokanta. Kustannus Oy Duodecim, 2...»4.
    • Prednisoloni imeytyy hyvin (90–100-prosenttisesti) ruoansulatuskanavasta. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1–2 tuntia oraalisen annon jälkeen, ja puoliintumisaika plasmassa on 2–4 tuntia. Biologisen vaikutuksen puoliintumisaika on sen sijaan 18–36 tuntia. Plasmassa prednisoloni sitoutuu transkortiiniin ja albumiiniin. Prednisoloni tunkeutuu useimpiin kudoksiin hyvin mutta rasvakudokseen, aivostoon ja selkäydinnesteeseen vähäisemmässä määrin. Luurankolihaksiin siirtyy noin 60 % prednisoloniannoksesta. Prednisolonin eliminaatio tapahtuu pääasiallisesti biotransformaatiolla inaktiivisiksi yhdisteiksi, jotka erittyvät virtsaan vapaassa tai konjugoidussa muodossa.
  • Prednisoloni syntetisoitiin vuonna 1955, ja se on näin ollen ollut kliinisessä käytössä kohta 40 vuotta. Koska prednisolonin turvallisuudesta kliinisessä käytössä on karttunut niin runsaasti kokemuksia, ei prekliinisiä tutkimuksia enää referoida oppikirjoissa eikä glukokortikoideja koskevissa yleiskatsauksissa.

Kirjallisuutta

  1. Suneelkumar C, Subha A, Gogala D. Effect of Preoperative Corticosteroids in Patients with Symptomatic Pulpitis on Postoperative Pain after Single-visit Root Canal Treatment: A Systematic Review and Meta-analysis. J Endod 2018;44:1347-1354 «PMID: 30054100»PubMed
  2. Haynes RC. Adrenocorticotropic hormone; adrenocortical steroids and their synthetic analogs; inhibitors of the synthesis and actions of adrenocortical hormones. Kirjassa: The Pharmacological Basis of Therapeutics. Gilman AG, Rall TW, Nies AS, Taylor P (toim.). Pergamon Press, USA 1990, s. 1431-62
  3. Nagendrababu V, Pulikkotil SJ, Jinatongthai P ym. Efficacy and Safety of Oral Premedication on Pain after Nonsurgical Root Canal Treatment: A Systematic Review and Network Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. J Endod 2019;45:364-371 «PMID: 30737050»PubMed
  4. Duodecim Lääketietokanta. Kustannus Oy Duodecim, 2021 «https://www.duodecim.fi/tuotteet-ja-palvelut/terveysportti/laaketieto/»1