Systemaattiseen katsausartikkeliin ja meta-analyysiin «Chagas Carvalho Alves N, Raiane Mamede Veloso S, d...»1 on otettu mukaan 12 artikkelia vuosilta 1984–2020. Tutkimuksissa on tutkittu purennan madaltamisen merkitystä juurihoidon jälkeiseen kipuun. Tutkimuksissa juurihoidettavat hampaat oli jaettu koe- ja kontrolliryhmiin. Molemmissa ryhmissä poistettiin purentainterferenssit, jotka oli määritetty purentafolion avulla. Koeryhmässä juurihoidettavia hampaita madallettiin interferenssisen poiston lisäksi 0,5–1 millimetriä. Tutkittavat hampaat olivat molaareja ja premolaareja. Juurihoidettavien hampaiden alkudiagnoosi oli lähes kaikissa tutkimuksissa oireileva irreversiibeli pulpiitti, yhdessä oli mukana myös oireilevaa periapikaaliparodontiittia, ja yhdessä tutkimuksessa alkudiagnoosina oli oireileva periapikaaliparodontiitti. Kahdessa tutkimuksessa alkudiagnoosi ei ollut tiedossa. Instrumentoinnissa on käytetty erilaisia instrumentointitekniikoita. Käytetyn hypokloriittihuuhtelun pitoisuus vaihteli välillä 1,25–3 %. Kipua arvioitiin juurikanavan instrumentoinnin tai juurentäytön jälkeen. Kivun arviointiin on käytetty useimmissa tutkimuksissa VAS-skaalaa.
Meta-analyysin, jossa tutkittiin purennan madaltamisen merkitystä instrumentoinnin jälkeisen kivun vähenemiseen, perusteella madaltamisella ei ole merkitsevää eroa 6 tunnin (p = 0,71; RR 0,96; 95 % luottamusväli 0,77–1,19; I2 = 50 %; p = 0,13), 12 tunnin (p = 0,09; RR 0,86; 95 % luottamusväli 0,72–1,02; I2 = 11 %; p = 0,34), 24 tunnin (p = 0,39; RR 0,91; 95 % luottamusväli 0,73–1,13; I2 = 30 %; p = 0,20) tai 48 tunnin kuluttua (p = 0,57; RR 0,94; 95 % luottamusväli 0,74–1,18; I2 = 0 %; p = 0,98). Meta-analyysin, jossa tutkittiin purennan madaltamisen merkitystä juurentäytön jälkeiseen kipuun, perusteella purennan madaltamisella ei ole merkitsevää eroa 6 tunnin (p = 0,32; RR 0,89; 95 % luottamusväli 0,72–1,11; I2 = 0 %; p = 0,49) tai 12 tunnin kuluttua (p = 0,33; RR 0,80; 95 % luottamusväli 0,51–1,25; I2 = 53 %; p = 0,12).
Kommentit
Systemaattisen katsauksen perusteella purennan madaltamisella ei havaittu merkitsevää eroa juurihoidon jälkeiseen kipuun ensimmäisen 48 tunnin kuluessa hoidosta. Myös kontrolliryhmissä purenta tasapainotettiin poistamalla purentainterferenssit. Osassa tutkimuksista otokset olivat pieniä ja seuranta-aika oli lyhyt. Tutkimuksissa ei kerrottu, miten madaltamisen määrä oli mitattu. Juurihoidon jälkeiseen kipuun vaikuttaa myös moni muu asia, kuten alkudiagnoosi, instrumentointitekniikka, työskentelypituuden määritys, käytetty huuhteluaine, mahdollinen kanavalääkeaine käyntien välillä sekä juurentäyttötekniikka. Myös mahdollinen preoperatiivinen kipu saattaa vaikuttaa juurihoitokäynnin jälkeiseen kipuun. Vaikka kuspien madaltaminen ei vaikutakaan postoperatiiviseen kipuun, hampaan madaltaminen purennasta eli kuspien katkaiseminen on kuitenkin aiheellista hampaan frakturoitumisen ehkäisemiseksi, jos hammas on laajasti restauroitu.