Satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a su...»1 selvitettiin penisilliinilääkityksen vaikutusta juurikanavien avauksen ja laajennuksen jälkeiseen oireiluun äkillisen apikaalisen parodontiitin operatiivisen hoidon tukena. 41 potilaalle, joilla oli äkillinen apikaalinen paise ilman yleisoireita, tehtiin tulehtuneen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus joko kokonaan tai osittain sekä tarvittaessa paiseen kirurginen avaus ja kanavointi (24 tai 48 tunnin ajan). Penisilliiniryhmä sai 1 000 mg V-penisilliiniä välittömästi hoidon jälkeen ja 500 mg 6 tunnin välein 3 vuorokauden ajan; lumeryhmä sai vastaavan annoksen lumelääkettä. Lisäksi mukana oli ryhmä, joka ei saanut lääkitystä. Kaikille potilaille määrättiin myös 600 mg ibuprofeenia välittömästi ennen hoitoa, 6 tunnin välein 24 tunnin ajan ja sen jälkeen tarvittaessa. Paraneminen analysoitiin potilaan itse arvioiman kivun ja turvotuksen (VAS) perusteella. Drop-out oli 7 potilasta (17,5 %); lisäksi 2 lumeryhmän potilasta ja 1 "ei lääkitystä" -ryhmän potilas suljettiin pois lopullisesta analyysistä, koska heille jouduttiin aloittamaan penisilliinilääkitys 6 ja 24 tunnin kuluttua hoidosta. Lopullinen potilasmäärä kaikissa ryhmissä oli 10.
Penisilliinillä ei ollut merkitsevää vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun. Suhteellinen riski (RR) oli 0,5 (luottamusväli 0,05–4,67) ja NNT (hoidettavien potilaiden lukumäärä, jotta yhdellä estetään postoperatiivinen oireilu) 12,29 (luottamusväli -5,75–2,97); jos analyysiin sisällytetään lumeryhmän 2 potilasta, joille määrättiin antibioottilääkitys seurannan aikana, RR oli 0,30 (luottamusväli 0,04–2,27) ja NNT 4,29 (luottamusväli -10,89–1,79). Jos vertailuryhmään sisällytetään myös potilaat, jotka eivät saaneet penisilliiniä tai lumelääkettä, RR oli 0,48 (luottamusväli 0,06–3,61) ja NNT 9,23. Kipulääkityksen käyttöä ei raportoitu.
Vastaavassa tutkimusasetelmassa «Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on...»2 penisilliiniryhmän potilaille määrättiin V-penisilliini (500 mg 6 tunnin välein 7 päivän ajan) tai vastaava lumelääkitys: potilailla oli tarvittaessa käytettävissään myös kipulääkityksenä ibuprofeenia (400 mg 4–6 tunnin välein) ja lisäksi, mikäli ibuprofeenin teho oli riittämätön, asetaminofeenikodeiinia (1–2 tablettia 4 tunnin välein). Potilaat kirjasivat kivun, koputusarkuuden ja turvotuksen (asteikolla 0–3) sekä kipulääkkeiden käytön päivittäin 7 vuorokauden ajan. Molemmissa ryhmissä kipu ja koputusarkuus vähenivät tasaisesti koko seurannan ajan; turvotuksen tunne lisääntyi lievästi kolmanteen päivään asti ja sen jälkeen väheni tasaisesti molemmissa ryhmissä.
Jaettaessa tutkittavat kivun ja turvotuksen mukaan 2 ryhmään (korkeintaan vähäinen; < 2 vs kohtalainen tai voimakas kipu/turvotus; ≥ 2), penisilliinillä ei ollut merkitsevää vaikutusta kivun tai turvotuksen tuntemuksiin seurannan missään vaiheessa: 3. vuorokauden kohdalla RR oli 0,9 (luottamusväli 0,65–1,20) ja NNT 12,3. Kipulääkityksen käytössä ei esiintynyt eroja ryhmien välillä.
Meta-analyysissa «Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency ma...»3, jossa arvioitiin antibioottihoidon vaikutusta akuutin apikaalisen parodontiitin hoidossa, yllä mainitut artikkelit olivat ainoat lumekontrolloidut tutkimukset, jotka oli kelpuutettu analyysiin. Meta-analyysissä oli laskettu painotettu keskiarvoero (weighted mean difference, WMD), joka oli 5,78 (luottamusväli -12,89–24,44) suosien vertailuryhmiä.
Cochrane-katsauksessa «Cope AL, Francis N, Wood F, ym. Systemic antibioti...»4 vuodelta 2024 arvioitiin tutkimukset, joissa selvitettiin antibioottihoidon tehoa potilailla, joiden kliinisenä diagnoosina oli oireileva apikaalinen parodontiitti. Arviointiin sisällytettiin satunnaistetut tutkimukset, joissa antibioottia verrattiin lumelääkkeeseen aikuispotilaiden hoidossa. Samalla pyrittiin selvittämään, onko antibioottihoidolla vaikutusta operatiivisen hoidon (juurikanavien avaus ja/tai inkiisio) kanssa tai ilman sitä. Meta-analyysiin kelpuutettiin kolme tutkimusta, joista kaksi «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a su...»1, «Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on...»2 on kuvattu yllä. Seuranta-aikana kivun intensiteetissä, turvotuksessa, koputusarkuudessa tai raportoiduissa haittavaikutuksissa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Kommentit:
Molemmissa alkuperäistutkimuksissa potilasmateriaali oli pieni. Fouadin ym. tutkimuksessa «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a su...»1 antibioottihoidon lisäksi potilaille määrättiin kipulääkitys 24 tunnin ajaksi ja sen jälkeen tarvittaessa, mutta kipulääkityksen käyttöä ei raportoitu, mikä vaikeuttaa antibiootin vaikutuksen arviointia. Tutkimukset on myös tehty yleisterveillä potilailla, joten niitä ei voida suoraan soveltaa infektioalttiiden potilaiden hoitoon.
European Society of Endodontologyn (ESE) asiantuntijapaneelin laatimissa näyttöön «Segura-Egea JJ, Gould K, Şen BH, ym. Antibiotics i...»5 perustuvissa kliinisissä ohjeissa vuodelta 2018 «Segura-Egea JJ, Gould K, Şen BH, ym. European Soci...»6 antibioottien käyttöä äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa suositeltiin adekvaatin operatiivisen hoidon lisäksi vain potilaille, joilla on suurentunut infektioriski, infektioyleisoireita tai nopeasti leviävä infektio.
American Dental Associationin (ADA) Council on Scientific Affairs'n nimeämän asiantuntijapaneelin laatimissa näyttöön perustuvissa kliinisissä ohjeissa vuodelta 2019 «Lockhart PB, Tampi MP, Abt E, ym. Evidence-based c...»7 käsiteltiin antibioottien käyttöä äkillisten endodonttista perää olevien tilojen hallinnassa. Ohjeistus oli suunnattu terveiden aikuisten hoitotilanteisiin. Äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa annettiin heikosta näytön asteesta huolimatta suositus käyttää harkinnan mukaan amoksisilliinia tai penisilliiniä vain tilanteissa, joissa potilaalla esiintyi abskessi eikä asianmukainen kliininen hoito ollut mahdollista.