Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Walton RE, Chiappinelli J. Prophylactic penicillin...»1 selvitettiin profylaktisen V-penisilliinin vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun oireettoman apikaalisen parodontiitin juurikanavien avauksen ja laajennuksen yhteydessä 80 potilaalla. Potilaille annettiin 2 g V-penisilliiniä hoidon alkaessa ja 1 g 6 tuntia hoidon jälkeen American Heart Associationin silloisen profylaksiohjeen mukaisesti; lumeryhmä sai vastaavan annoksen lumelääkettä. Lisäksi mukana oli ryhmä, joka ei saanut mitään lääkitystä. Potilaat kirjasivat postoperatiivisen kivun ja turvotuksen tunteen VAS-asteikolla.
Penisilliinillä ei ollut merkitsevää vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun lumelääkkeeseen verrattuna: suhteellinen riski (RR) oli 0,84 (luottamusväli 0,63–1,10) ja NNT (hoidettavien potilaiden lukumäärä, jotta yhdellä estetään postoperatiivinen oireilu) oli 6,39 (luottamusväli -13,97–2,78). Jos vertailuryhmään sisällytetään myös potilaat, jotka eivät saaneet penisilliiniä tai lumelääkettä, RR oli 0,94 (luottamusväli 0,71–1,24) ja NNT 21,27 (luottamusväli -6,39–3,99).
Vastaavassa tutkimusasetelmassa «Pickenpaugh L, Reader A, Beck M, ym. Effect of pro...»2 selvitettiin profylaktisen amoksisilliinin vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun 70 potilaalla. Potilaille annettiin 3 g amoksisilliinia tai samassa muodossa lumelääkettä 1 tunti ennen juurihoidon aloittamista. Potilaat kirjasivat postoperatiivisen kivun (asteikolla 0–5) ja turvotuksen (asteikolla 0–3) 5,5 vuorokauden ajan kipupäiväkirjaan. Analyysia varten potilaat jaettiin oireettomiin ja oireellisiin ("flare-up": vähintään kohtuullinen kipu, koputusarkuus ja/tai turvotus arvoilla ≥ 2).
Amoksisilliinilla ei ollut merkitsevää vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun lumelääkkeeseen verrattuna: suhteellinen riski (RR) oli 1,41 (0,34–5,85) ja NNT -29,14.
Satunnaistetussa tutkimuksessa «Milani AS, Froughreyhani M, Taghiloo H, ym. The ef...»4 selvitettiin profylaktisen amoksisilliinin vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun oireettoman apikaalisen parodontiitin juurikanavien avauksen ja laajennuksen yhteydessä 100 potilaalla. Potilaille annettiin 2 g amoksisilliinia 1 tunti ennen juurihoidon aloittamista; vertailuryhmä ei saanut mitään lääkitystä. Potilaat kirjasivat erikseen postoperatiivisen kivun ja turvotuksen (molemmat asteikolla 0–3) kolmen vuorokauden ajan. Analyysia varten potilaat jaettiin oireettomiin ja oireellisiin ("flare-up": vähintään kohtuullinen kipu ja/tai turvotus arvoilla ≥ 2).
Amoksisilliinilla ei ollut merkitsevää vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun ilman lääkitystä hoidettuihin verrattuna: suhteellinen riski (RR) oli 0,67 (0,20–2,22) ja NNT 25,00.
Systemaattisessa katsauksessa «Milani AS, Froughreyhani M, Taghiloo H, ym. The ef...»4 vuodelta 2022 arvioitiin tutkimukset, joissa selvitettiin antibioottihoidon tehoa potilailla, joiden kliinisenä diagnoosina oli oireeton apikaalinen parodontiitti. Arviointiin sisällytettiin ainoastaan satunnaistetut tutkimukset, joissa antibioottia verrattiin lumelääkkeeseen aikuispotilaiden hoidossa.
Meta-analyysiin hyväksyttiin neljä tutkimusta, joista kaksi «Walton RE, Chiappinelli J. Prophylactic penicillin...»1, «Akbar I. Efficacy of Prophylactic use of Antibioti...»3 on kuvattu yllä. Analyysissa oli mukana yhteensä 310 osallistujaa. Antibioottihoidolla ei ollut merkitsevää vaikutusta apikaalisen parodontiitin akutisoitumiseen: suhteellinen riski (RR) oli 0,58 (0,22–1,54) ja NNT 7,50.
Kommentit:
Tutkimukset on tehty yleisterveillä potilailla, joten niitä ei voi suoraan soveltaa infektioalttiiden potilaiden hoitoon.
European Society of Endodontologyn (ESE) asiantuntijapaneelin laatimissa näyttöön «Segura-Egea JJ, Gould K, Şen BH, ym. Antibiotics i...»5 perustuvissa kliinisissä ohjeissa vuodelta 2018 «Segura-Egea JJ, Gould K, Şen BH, ym. European Soci...»6 käsiteltiin antibioottien käyttöä juurihoidossa. Oireettoman apikaalisen parodontiitin hoidossa ei suositeltu antibioottien käyttöä.