Mikrobilääkeprofylaksin tehosta estää implantin asettamiseen liittyviä varhaisia komplikaatioita on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi «Momand P, Naimi-Akbar A, Hultin M, ym. Is routine ...»1, joka perustuu 7 satunnaistettuun vertailevaan kaksoissokkotutkimukseen, joissa oli yhteensä 1 859 potilasta ja 3 014 implanttia. Katsaukseen valituissa tutkimuksissa potilailla ei ollut merkittäviä terveysongelmia. Varhaisena komplikaationa pidettiin implantin menettämistä ennen proteettista kuormittamista. Tutkimuksista 5:ssä verrattiin tuntia ennen toimenpidettä annettavan amoksisilliinin (2 g p.o.) tehoa lumeeseen. Yhdessä tutkimuksessa potilaille annettiin sama amoksisilliinin aloitusannos (2 g p.o.) tuntia ennen toimenpidettä ja lisäksi 500 mg amoksisilliinia kolmesti vuorokaudessa kolmen päivän ajan toimenpiteen jälkeen ja lääkitystä verrattiin lumeeseen. Yhdessä tutkimuksessa verrattiin tuntia ennen toimenpidettä annetun klindamysiinin (600 mg) vaikutusta lumeeseen.
Valituissa 7 tutkimuksessa harhan riskin arvioitiin olevan kohtalainen tai pieni. Katsauksessa ei löydetty tilastollisesti merkittävää eroa (RR 0,66, 95 % luottamusväli 0,30–1,47) edellä mainitun antibioottiprofylaksian ja lumelääkkeen vaikutusten välillä. Ryhmien riskiero (risk difference) oli -0,007 (95 % luottamusväli -0,035–0,020) ja NNT-arvo 143.
Kommentit:
Tutkimusnäytön perusteella kerta-annosprofylaksi amoksisilliinia ennen implantin asettamista ei vähennä terveiden potilaiden varhaisia infektiokomplikaatioita. Kasvavan resistenssiongelman ja yleensä ohimenevien haittavaikutusten vuoksi antibioottihoitoa tulisi harkita yksilökohtaisesti ja se tulisi suhteuttaa potilaan mahdolliseen immuunipuutokseen tai toimenpiteen vaativuuteen. Lyhyen jatketun profylaksin tarve tulee harkita potilaan immuunivasteen ja toimenpiteeseen liittyvien tekijöiden perusteella.