Viisaudenhammaskirurgiaa edeltävää antibioottiprofylaksiaa koskevaan Cochrane-katsaukseen «Lodi G, ym. Antibiotics to prevent complications f...»1 valittiin 23 lumelääkekontrolloitua kaksoissokkotutkimusta, joissa oli yhteensä 3 206 osallistujaa (2 583 analysoitiin). 14 tutkimuksessa viisaudenhampaat olivat impaktoituneita, ja 4 tutkimuksessa ne vaativat kirurgisen poiston. 10 tutkimuksessa bakteerilääkettä annettiin ainoastaan ennen toimenpidettä (30 minuuttia – 2 tuntia), 4:ssä ainoastaan toimenpiteen jälkeen ja 7:ssä sekä ennen toimenpidettä että sen jälkeen. Lääkettä annettiin pääasiassa suun kautta (16 tutkimusta), pistoksena lihakseen (1 tutkimus) tai suonensisäisesti (1 tutkimus). Kaikki käytetyt antibiootit tuottivat samansuuntaisen tuloksen.
Tutkimuksen mukaan bakteerilääkkeen käyttö vähensi jälki-infektion riskiä noin 70 %:lla (suhteellinen riski (RR) 0,29 (95 % luottamusväli 0,16–0,50) p < 0,0001, 1 523 osallistujaa). NNT = 12, eli 12 potilasta (vaihteluväli 10–17) pitäisi hoitaa, jotta estettäisiin yksi jälki-infektio. Bakteerilääkkeen anto vähensi poistokuopan tulehduksen (alveoliitti) riskiä 38 %:lla (RR = 0,62 (95 % luottamusväli 0,41–0,95) p = 0,003, 1 429 osallistujaa), NNT = 38 (vaihteluväli 24–250). Katsauksessa käsitellyt potilaat olivat terveitä, eikä heillä esiintynyt immuniteettia heikentäviä sairauksia tai lääkityksiä. Poistetuissa hampaissa ei myöskään esiintynyt kariesta tai parodontiittia. Kirjoittajat kommentoivat, että NNT todennäköisesti pienenisi, mikäli potilailla olisi immuunipuutos tai poistettavassa hampaassa tulehdus.
Bakteerilääkkeen käyttö lisäsi lievien ja ohimenevien haittavaikutusten (esim. gastrointestinaaliärsytys, ihottuma) esiintyvyyttä verrattuna lumelääkkeitä käyttäneisiin potilaisiin (RR = 1,98 (luottamusväli 1,10–3,59) p = 0,02), NNT = 21 (vaihteluväli 8–200)).
Samansuuntaisia havaintoja tehtiin kahdessa muussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, jotka sisälsivät meta-analyysin. Viisaudenhammaskirurgian jälkeistä infektiota käsittelevään kirjallisuuskatsaukseen «Camps-Font O., Sabado-Bundo H., Toledano-Serrabona...»2 hyväksyttiin 16 sokkoutettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 158 tutkittavaa henkilöä. Käytettävät antibiootit olivat amoksisilliini, metronidatsoli, asitromysiini ja klindamysiini. Alveoliitin hoidossa piti hoitaa 25 henkilöä antibiootilla, jotta yksi alveoliitti voitiin ehkäistä. Toimenpiteen jälkeisen infektion kohdalla luku oli 18. Ainoastaan 2 katsauksen sisältämän tutkimuksen kohdalla tutkimusharha tulkittiin vähäiseksi. Kolmas kirjallisuuskatsaus «Torof E., Morrissey H, Ball, P. The role of Antibi...»3 raportoi toimenpiteen jälkeisen infektion vähentyneen 69 %, mutta katsaus ei suositellut rutiinimaista antibiootin käyttöä vaan odottaa tulevien tutkimusten mahdollisesti vahvistavan antibiootin käytön viisaudenhammaskirurgian yhteydessä, jos potilaalla on muita sairauksia tai immuunipuutos.