Meta-analyysin «Serrano J, Escribano M, Roldán S, ym. Efficacy of ...»1 aineisto sisältää 87 satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 7 618 henkilöä (3 845 koehenkilöä ja 3 773 verrokkia). Tutkitut suun huuhteluaineet sisälsivät klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyä tai setyylipyridiniumkloridia. Hampaiden harjauksen lisänä vertailuryhmä purskutteli lumehuuhteella. Seuranta-aika oli vähintään 6 kuukautta. Plakin määrä hampaiden pinnoilla väheni arviointiin käytettyjen indeksien mukaan tilastollisesti merkitsevästi (Tureskyn indeksi «Turesky S, Gilmore ND, Glickman I. Reduced plaque ...»2 66 tutkimusta, painotettu keskimääräinen muutos (weighted mean difference WMD) -0,475 (95 % luottamusväli -0,56 – -0,39), Löen ja Silnessin plakki-indeksi PI «Silness J, Loe H. Periodontal disease in pregnancy...»3 26 tutkimusta, WMD -0,109 (95 % luottamusväli -0,19 – -0,02)).
Ientulehdus väheni eri indekseillä mitattuina tilastollisesti merkitsevästi (Löen ja Silnessin gingivaali-indeksi «Silness J, Loe H. Periodontal disease in pregnancy...»3 46 vertailua, WMD -0,217 (95 % luottamusväli -0,25 – -0,18), modified gingival index «Loe H, Silness J. Periodontal disease in pregnancy...»4 23 vertailua, WMD -0,415 (95 % luottamusväli -0,53 – -0,30); gingivitis severity index «Lobene RR, Weatherford T, Ross NM, ym. A modified ...»5 26 vertailua, WMD -14,94 % (95 % luottamusväli -18,53 – -11,34); bleeding index 23 vertailua, WMD -7,63 % (95 % luottamusväli -10,04 – -5,22)).
Meta-analyysin «Langa GPJ, Muniz FWMG, Costa RDSA, ym. The effect ...»6 otettiin mukaan PubMed (MEDLINE)-, Scopus- ja EMBASE-tietokannoista 26.2.2020 mennessä julkaistut kliiniset satunnaistetut tutkimukset, joissa oli verrattu setyylipyridiniumkloridia lumehuuhteeseen tai pelkkään mekaaniseen puhdistukseen. Aineisto sisältää kahdeksan satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 735 tutkittavaa (373 koehenkilö ja 362 verrokkia). Tutkitut suun huuhteluaineet sisälsivät setyylipyridiniumkloridia, jonka pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,05–0,1 %. Vertailuryhmä purskutteli lumehuuhteella. Seuranta-aika oli vähintään 6 viikkoa.
Kuuden viikon tarkastelujakson jälkeen todettu keskimääräinen ero (mean difference) Tureskyn plakki-indeksissä oli -0,70 (95 % luottamusväli -0,83 – -0,57) setyylipyridiniumkloridihuuhteen hyväksi (p < 0,001). Sama tulos oli havaittavissa myös alaryhmäanalyysissä, jossa tutkimukset jaettiin ryhmiin setyylipyridiniumkloridipitoisuuden mukaan eikä tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ollut.
Keskimääräinen ero Löen ja Silnessin gingivaali-indeksissä oli -0,38 (95 % luottamusväli -0,48 – -0,27) setyylipyridiniumkloridihuuhteen hyväksi (p < 0,001). Sama tulos oli havaittavissa myös alaryhmäanalyysissä, jossa tutkimukset jaettiin ryhmiin pitoisuuden mukaan eikä tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ollut.
Seuranta-ajan pituuden mukaan jaotelluissa alaryhmäanalyyseissä oli havaittavissa ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä ero (p = 0,01): 6 viikon seuranta -0,35 (95 % luottamusväli -0,47 – -0,24) ja 3 kuukauden seuranta -0,50 (95 % luottamusväli -0,52 – -0,48).
Meta-analyysin «da Costa LFNP, Amaral CDSF, Barbirato DDS, ym. Chl...»7 otettiin mukaan PubMed (MEDLINE)-, Scopus-, Scientific Electronic Library Online- ja Cochrane-tietokannoista syyskuuhun 2016 mennessä julkaistut kliiniset satunnaistetut tutkimukset, joissa oli verrattu klooriheksidiiniä anti-infektiivisen hoidon tukena pelkkään anti-infektiiviseen hoitoon.
Aineisto sisältää kahdeksan satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 269 tutkittavaa (156 koehenkilöä ja 113 verrokkia). Tutkittavilla oli diagnosoitu parodontiitti, ja heille tehtiin anti-infektiivinen hoito 4–6 käyntikerralla. Tutkitut suun huuhteluaineet sisälsivät klooriheksidiiniä, joka pitoisuus oli joko 0,12 % tai 0,2 %. Vertailuryhmällä ei ollut käytössä lainkaan suuhuuhdetta, tai heillä oli käytössä lumehuuhde. Seuranta-ajat olivat 46–180 päivää.
Seuranta-ajan jälkeen ientaskusyvyys ja kiinnityskato olivat parantuneet enemmän koeryhmissä, kuitenkin ainoastaan ientaskusyvyys oli tilastollisesti merkitsevästi parempi (p < 0,05) 40–60 päivän seuranta-ajalla 0,33 mm (95 % luottamusväli 0,08–0,58 mm) ja 180 päivän seuranta-ajalla 0,24 mm (95 % luottamusväli 0,02–0,47 mm). Vaikka erot olivat tilastollisesti merkitseviä, on niiden kliininen merkitys vähäinen.
Cochrane-katsauksen «James P, Worthington HV, Parnell C, ym. Chlorhexid...»8 aineisto sisältää 51 tutkimusta (5 345 tutkittavaa). Tutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista syyskuuhun 2016 saakka: Cochrane Oral Health's Trials Register, Cochrane Central Register of Controlled Trials, Cochrane Library, MEDLINE Ovid (vuodesta 1946 lähtien) Embase Ovid (vuodesta 1980 lähtien) ja CINAHL EBSCO (vuodesta 1937 lähtien).
Tutkimuksessa tutkittiin klooriheksidiiniä mekaanisen puhdistuksen lisänä verrattuna pelkkään mekaaniseen puhdistukseen tai mekaaniseen puhdistukseen ja lume- tai vertailuhuuhteeseen.
4–6 viikon seuranta-ajan jälkeen klooriheksidiini mekaanisen puhdistuksen lisänä vähensi ientulehdusta (gingivaali-indeksi, asteikko 0–3) 0,21 (95 % luottamusväli 0,11–0,31) verrattuna lumelääkkeeseen, vertailuhuuhteeseen tai pelkkään mekaaniseen puhdistukseen. Sama vaikutus havaittiin edelleen 6 kuukauden kohdalla. Ientulehduksen vähenemisen määrittämiseksi henkilöillä, joilla oli kohtalainen tai vaikea ientulehdus (gingivaali-indeksi 1,1–3), ei ollut riittävästi tietoa.
Plakki mitattiin eri indekseillä. Vakioitu keskimääräinen ero 4–6 viikon kohdalla oli 1,45 (95 % luottamusväli 1,00–1,90) standardipoikkeamaa pienempi klooriheksidiiniryhmässä. Samanlainen vähennys havaittiin 6 kuukauden kohdalla.
Klooriheksidiinin haittavaikutuksina hampaiden värjäytyminen lisääntyi huomattavasti. 4–6 viikon kohdalla vakioitu keskimääräinen ero oli 1,07 (95 % luottamusväli 0,80–1,34) standardipoikkeamaa suurempi klooriheksidiiniryhmässä. Muita raportoituja haittavaikutuksia olivat makuaistin häiriöt (11 tutkimuksessa), limakalvojen arkuus, ärsytys, hilseily tai haavaumat (13 tutkimuksessa) ja polttava tunne (1 tutkimuksessa).
Kommentit:
Myös verkostometa-analyysi «Figuero E, Herrera D, Tobías A, ym. Efficacy of ad...»9 totesi, että suunhuuhteluaineet, jotka sisälsivät eteerisiä öljyjä, triklosaania, klooriheksidiiniä tai setyylipyridiinkloridia, vähensivät ientulehdusta tehokkaimmin. Triklosaanituotteita ei ole saatavilla Suomessa.
Suuhuuhteluaineiden päivittäisestä käytöstä saattaa olla hyötyä potilaan omahoidon tukena silloin, kun tavanomaisilla suuhygienian ylläpitoon käytössä olevilla menetelmillä ei saavuteta toivottua tulosta. Suuhuuhteet on tarkoitettu kuuriluontoiseen käyttöön.
Eteerisiä öljyjä ovat esimerkiksi eukalyptoli, mentoli, tymoli, metyylisalisylaatti «Milleman J, Bosma ML, McGuire JA, ym. Comparative ...»10, teepuuöljy «Singh N, Puzhankara L, Kedlaya MN, ym. Effectivene...»11 ja aloe vera «Al-Maweri SA, Nassani MZ, Alaizari N, ym. Efficacy...»12.