Näytön astetta on alennettu harhan riskin sekä tulosten ristiriidan ja epätarkkuuden vuoksi.
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä «Molina A, Huck O, Herrera D, ym. The association b...»1 varten tehtiin sähköinen tiedonhaku PubMed-, Cochrane Database for Systematic Reviews-, Cochrane CENTRAL Register for Clinical Trials- ja Scopus-tietokannoista lokakuuhun 2021 asti. Kirjallisuuskatsausta varten haettiin poikittais-, kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksia, joissa oli vähintään 10 tutkittavaa kummassakin ryhmässä ja joissa tutkittiin parodontiitin yhteyttä hengityselinsairauksien (keuhkoahtaumatauti (COPD), astma, obstruktiivinen uniapnea (OSA), kotisyntyinen keuhkokuume ja COVID-19) esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen. Lisäksi haettiin RCT- ja CCT-tutkimuksia, joissa oli vähintään 12 kuukauden seuranta-aika ja vähintään 5 tutkittavaa kummassakin ryhmässä ja joissa tutkittiin parodontologisen hoidon vaikutusta hengityselinsairauksien syntyyn tai etenemiseen. Ensisijaiset tulosmuuttujat olivat hengityselinsairauksien esiintyvyys tai ilmaantuvuus (ilmaistuna OR-, RR- tai HR-luvuilla 95 % luottamusväleineen) sekä muutokset hengityselinsairauksien esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa parodontologisen hoidon jälkeen. Yksittäisten tutkimusten harhan riskiä arvioitiin RoB 2.0 -työkalulla (RCT-tutkimukset), ROBINS-I-työkalulla (CCT-tutkimukset), Newcastle–Ottawa-asteikolla (tapaus-verrokkitutkimukset ja kohorttitutkimukset) sekä Joanna Briggs Institute critical appraisal tool -työkalulla (poikkileikkaustutkimukset). Meta-analyysiin sisällyttämisen ehtona oli OR-, RR- ja HR-lukujen ilmoittaminen luottamusväleineen.
Parodontiitin ja COPD:n yhteyttä tutkivia tutkimuksia hyväksyttiin katsaukseen 34, joista 22 harhan riski oli pieni ja loppujen kohtalainen tai suuri. Lisäksi todettiin merkittävää julkaisuharhaa. Parodontiitin ja COPD:n välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys 1 kohorttitutkimuksessa ja 13 poikkileikkaus- tai tapaus-verrokkitutkimuksessa ja lopuissa vain tietyissä osajoukoissa (esim. tupakoitsijoiden joukossa) tai ei ollenkaan. 8 tutkimuksessa ei todettu yhteyttä. Vakioitujen estimaattien meta-analyysissä parodontiitin ja COPD:n välisen yhteyden OR oli 1,33 (11 tutkimusta; 95 % luottamusväli 1,20–1,47, I2 = 15,2 %). Parodontiitin ja astman välistä yhteyttä tutkivia tutkimuksia hyväksyttiin katsaukseen 19, joista 7 harhan riski oli pieni ja loppujen kohtalainen tai suuri. Lisäksi todettiin merkittävää julkaisuharhaa. Parodontiitin ja astman välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys 6 poikkileikkaus- tai tapausverrokkitutkimuksessa ja lopuissa vain tietyissä osajoukoissa tai ei ollenkaan. Meta-analyysin perusteella ei todettu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Parodontiitin ja OSA:n yhteyttä tutkivia tutkimuksia hyväksyttiin katsaukseen 12, joista 10 harhan riskin oli pieni ja loppujen kohtalainen tai suuri. Julkaisuharhaa ei todettu. Parodontiitin ja OSA:n välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys 10 tutkimuksessa ja kahdessa ei. Vakioitujen estimaattien meta-analyysissä parodontiitin ja OSA:n välisen yhteyden OR oli 1,65 (95 % luottamusväli 1,21–2,25, I2 = 86,5 %).
Parodontiitin ja kotisyntyisen keuhkokuumeen yhteyttä tutkivia tutkimuksia hyväksyttiin katsaukseen 2; 1 tapaus-verrokkitutkimus ja 1 kohorttitutkimus, joista kummankin harhan riski oli pieni. Tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin altistusvasteinen yhteys parodontiitin ja keuhkokuumeen välillä. Kohorttitutkimuksessa ientaskuhampaiden lukumäärä oli yhteydessä vanhusten keuhkokuumekuolleisuuteen verrattuna taskuttomuuteen. Katsaukseen hyväksyttiin 5 parodontiitin ja COVID-19:n yhteyttä tutkivaa tutkimusta, joiden harhan riski oli pieni. Parodontiitin ja COVID-19:n tai sen komplikaatioriskin välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys 3 tutkimuksessa. 1 tutkimuksessa yhteys löytyi vain lihavien osajoukossa ja 1:ssä yhteyttä ei todettu. Vakioitujen estimaattien meta-analyysissä yhteys todettiin parodontiitin ja hengityskonehoidon tarpeen (2 tutkimusta, OR 6,24; 95 % luottamusväli 2,78–13,99, I2 = 0 %) sekä parodontiitin ja COVID-kuolleisuuden (3 tutkimusta, OR 2,26; 95 % luottamusväli 1,36–3,77, I2 = 59,2 %) välillä. Parodontologisen hoidon vaikutusta tutkittiin 4 tutkimuksessa, joissa todettiin viitteitä parodontologisen hoidon positiivisista vaikutuksista. Luotettava näyttö kuitenkin puuttuu.
Tuloksiin aiheuttavat epävarmuutta harhan riski sekä tulosten merkittävä tilastollinen heterogeenisyys ja epätarkkuus.
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen väestöön.
Kommentti: Parodontiitin ja OSA:n välisen yhteyden biologinen selitysmalli on epäselvä.