Näytön astetta on alennettu harhan riskin sekä tulosten ristiriidan ja osittaisen epätarkkuuden vuoksi.
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä «Manrique-Corredor EJ, Orozco-Beltran D, Lopez-Pine...»1 varten tehtiin sähköinen kirjallisuushaku Medline-, Pubmed-, Embase-, ScienceDirect-, SciELO-, Redalyc-, ClinicalTrials.gov- ja Google Scholar -tietokannoista. Lisäksi tehtiin käsin haku aiheeseen liittyvien kirjallisuuskatsauksien ja meta-analyysien lähdeluetteloista. Haut tehtiin englannin- ja espanjankielisistä julkaisuista lokakuuhun 2016 asti. Tarkoituksena oli selvittää raskaana olevien parodontiitin yhteyttä ennenaikaiseen synnytykseen joko yhdessä lapsen pienen syntymäpainon kanssa tai ilman. Sisällyttämiskriteereinä oli tapaus-verrokkitutkimus- tai etenevä kohorttitutkimusasetelma. Lisäksi tutkimuksissa tuli olla esitettynä vakioitu OR-luku. Ennenaikainen synnytys määritetiin WHO:n kriteereiden mukaan: synnytys ennen raskausviikkoa 37 ja lapsen syntymäpaino < 2 500 g. Parodontiitin tuli olla yksiselitteisesti määritetty. Sisällytettyjen artikkeleiden tuli läpäistä Critical Appraisal Skills Programme Español -järjestelmän arviointikriteerit sekä saavuttaa vähintään viisi pistettä Newcastle–Ottawa-asteikolla. Muussa tapauksessa tutkimukset katsottiin heikkolaatuisiksi ja suljettiin pois. Julkaisuharhaa ei todettu.
Meta-analyysiin sisällytetyistä tutkimuksista 16 oli tapaus-verrokkitutkimuksia ja 4 eteneviä kohorttitutkimuksia. Tilastollisesti merkitsevä yhteys parodontiitin ja ennenaikaisen synnytyksen välille löytyi 12 tutkimuksessa. Meta-analyysin perusteella raskaudenaikainen parodontiitti ennusti ennenaikaista synnytystä (OR 2,01; 95 % luottamusväli 1,71–2,36, I2 = 21,6 %).
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen väestöön.
Kommentti: Parodontiitin määritelmä vaihteli suuresti tutkimusten välillä.
Systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä «Le QA, Akhter R, Coulton KM, ym. Periodontitis and...»2 varten tehtiin kirjallisuushaku Medline-, Pubmed-, Embase-, Lilacs-, Cochrane Controlled Clinical Trials Register-, CINAHL-, ClinicalTrials.gov- ja Google Scholar -tietokannoista ilman vuosiluku- tai kielirajoitteita. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 30 tutkimusta (etenevät kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset, yhteensä 9 302 tutkittavaa), joissa analysoitiin parodontiitin ja pre-eklampsian yhteyttä raskaana olevilla naisilla, joilla ei ollut mitään sairauksia. Näistä meta-analyysiin sisällytettiin 28 tutkimusta. Tulosmuuttujan, pre-eklampsian, määritelmänä oli verenpaine ≥ 140/90 mmHg 20 raskausviikon jälkeen yhdistettynä proteinuriaan vähintään yhdessä virtsanäytteessä. Parodontiitin esiintyminen arvioitiin ientaskusyvyyden, kliinisen kiinnitystason (CAL) ja ientaskumittauksen jälkeisen verenvuodon perusteella (ennalta asetettu parodontiitin määritelmä oli taskusyvyys ≥ 4 mm ja CAL ≥ 3 mm vähintään kahdella pinnalla eri hampaissa tai taskusyvyys ≥ 5 mm). Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten harhan riskin suuruutta (pieni, kohtalainen, suuri) arvioitiin Newcastle–Ottawa-asteikolla. Tutkimuksista yhden harhan riski oli pieni, 19:n kohtalainen ja loppujen suuri.
Raskaana olevan sairastaman parodontiitin todettiin lisäävän pre-eklampsian todennäköisyyttä. Kaikki tutkimukset sisältävässä meta-analyysissä yhteyden OR oli 3,18 (95 % luottamusväli 2,26–4,48, I2 = 81 %). Analysoitaessa tutkimustyypin mukaan etenevässä kohorttitutkimuksissa (6 tutkimusta, 2 840 tutkittavaa) yhteyden OR oli vastaavasti 4,19 (95 % luottamusväli 2,23–7,87, I2 = 55 %) ja tapaus-verrokkitutkimuksissa (22 tutkimusta, 6 462 tutkittavaa) OR oli 2,96 (95 % luottamusväli 2,00–4,39, I2 = 83 %). Myös muissa alaryhmäanalyyseissä (asuinmaan tulotaso, parodontiitin määritelmä) löydökset olivat samansuuntaisia. Pre-eklampsiaan sairastuneilla oli keskimäärin 0,62 mm suurempi CAL kuin terveillä (95 % luottamusväli 0,27–0,98, I2 = 98 %) (11 tutkimusta, 2 750 tutkittavaa) ja keskimäärin 0,79 mm suuremmat ientaskusyvyydet (95 % luottamusväli 0,47–1,11, I2 = 98 %) (10 tutkimusta, 2 699 tutkittavaa). Julkaisuharhaa ei todettu.
Tuloksiin aiheuttavat epävarmuutta harhan riski, tulosten merkittävä tilastollinen heterogeenisyys sekä tulosten osittainen epätarkkuus.
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen väestöön.
Kommentti: Parodontiitin määritelmä vaihteli suuresti tutkimusten välillä. Raskaana olevien parodontologisen tutkimuksen ajankohta vaihteli toisesta raskauskolmanneksesta kolmeen kuukauteen synnytyksen jälkeen. Julkaisemattomia tutkimustuloksia ei haettu.
Systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä «Corbella S, Taschieri S, Del Fabbro M, ym. Adverse...»3 varten tehtiin kirjallisuushaku Medline-, Scopus- ja Embase-tietokantoihin sekä hammaslääketieteellisen kirjallisuuden Cochrane-kirjastoon vuodesta 1965 tammikuuhun 2015 ilman kielirajoitteita. Lisäksi tehtiin käsin haku valittujen artikkelien lähdeluetteloista sekä 14 lehden vuosikerroista vuosilta 1965–2015. Tutkimusten harhan riskiä (pieni, kohtalainen, suuri) arvioitiin Cochrane Bias Method -ryhmän kehittämällä mekanismilla, ja tutkimukset, joiden harhan riski arvioitiin suureksi, suljettiin pois. Katsaukseen sisällytettiin 22 tutkimusta (etenevät kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset, kaiken kaikkiaan 17 053 tutkittavaa), joissa tutkittiin parodontiitin yhteyttä raskauskomplikaatioiden esiintymiseen. Tulosmuuttujina olivat ennenaikainen synnytys, lapsen pieni syntymäpaino tai näiden yhdistelmä, jotka poimittiin kaikista tutkimuksista yksitellen. Parodontiitille ei asetettu ennalta muuta kriteeriä kuin se, että sen tuli olla selkeästi määritelty tutkimuksissa. Etenevissä tutkimuksissa tapausten (raskauskomplikaatio) ja verrokkien (normaali raskaus) tuli olla selkeästi määritettävissä. Katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista 10 harhan riski oli pieni ja loppujen kohtalainen.
Raskaana olevan sairastaman parodontiitin todettiin lisäävän ennenaikaisen synnytyksen riskiä (16 tutkimusta, 8 594 tutkittavaa, RR 1,61; 95 % luottamusväli 1,33–1,95, I2 = 79 %). Alaryhmäanalyysit tehtiin tutkimusten harhan riskin mukaan. Pienen harhan riskin tutkimuksissa (8 tutkimusta, 4 867 tutkittavaa) RR oli 1,68 (95 % luottamusväli 1,30–2,18, I2 = 86 %), ja kohtalaisen harhan riskin tutkimuksissa (9 tutkimusta, 3 727 tutkittavaa) RR oli 1,52 (95 % luottamusväli 1,10–2,12, I2 = 70 %). Parodontiitin todettiin lisäävän myös lapsen pienen syntymäpainon riskiä (10 tutkimusta, 5 963 tutkittavaa, RR 1,65; 95 % luottamusväli 1,27–2,14, I2 = 79 %). Pienen harhan riskin tutkimuksissa (6 tutkimusta, 4 750 tutkittavaa) RR oli 1,82 (95 % luottamusväli 1,26–2,61, I2 = 87 %), ja kohtalaisen harhan riskin tutkimuksissa (4 tutkimusta, 943 tutkittavaa) RR oli 1,39 (95 % luottamusväli 1,12–1,73, I2 = 0 %). Ennenaikaisen synnytyksen ja lapsen pienen syntypainon yhdistelmän riski oli myös suurempi parodontiittia sairastavilla (4 tutkimusta, 2 263 tutkittavaa, RR 3,44; 95 % luottamusväli 1,34–8,80, I2 = 90 %). Pienen harhan riskin tutkimuksissa (2 tutkimusta, 1 454 tutkittavaa) RR oli 6,23 (95 % luottamusväli 0,33–117,87, I2 = 96 %), ja kohtalaisen harhan riskin tutkimuksissa (2 tutkimusta, 809 tutkittavaa) RR oli 1,91 (95 % luottamusväli 1,45–2,51, I2 = 0 %).
Tuloksiin aiheuttavat epävarmuutta harhan riski, tulosten merkittävä tilastollinen heterogeenisyys sekä tulosten osittainen epätarkkuus.
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen väestöön.
Kommentti: Parodontiitin määritelmä vaihteli suuresti tutkimusten välillä. Julkaisuharhan riskiä ei raportoitu.