Cochrane-katsaukseen «Zhao T, Wu X, Zhang Q, ym. Oral hygiene care for c...»1 tehtiin sähköinen tiedonhaku Cochrane Oral Health's Trials Register-, the Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL)-, MEDLINE Ovid-, Embase Ovid-, CINAHL EBSCO- ja LILACS BIREME Virtual Health Library (Latin American and Caribbean Health Science Information database) -tietokannoista helmikuuhun 2020 asti. Lisäksi tehtiin tiedonhaku VIP Database -tietokannasta maaliskuuhun 2020 asti. Lisäksi käynnissä olevat tutkimukset selvitettiin ClinicalTrials.gov- ja World Health Organization International Clinical Trials Registry Platform -tietokannoista. Katsaukseen haettiin RCT-tutkimuksia, joissa tutkittiin tehostetun suuhygienian vaikutuksia keuhkokuumeen ilmaantuvuuteen teho-osastolla hengityskonehoidossa olevilla potilailla. Katsaukseen sisällytettiin kokonaisuudessaan 40 tutkimusta (5 675 tutkittavaa), jotka jaettiin viiteen vertailuun, joista tärkeimmät olivat klooriheksidiinisuuhuuhde tai -geeli tavanomaisen suuhygieniakäytännön lisänä verrattuna lumeeseen tai pelkkään tavanomaiseen suuhygieniakäytäntöön sekä hampaiden harjaus (antiseptin kanssa tai ilman) verrattuna harjaamattomuuteen (antiseptin kanssa tai ilman). Ensisijaiset tulosmuuttujat olivat hengityskonehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuus (määriteltiin keuhkokuumeen kehittymisenä potilaille, jotka olivat hengityskonehoidossa vähintään 48 tuntia) sekä kuolleisuus. Tutkimukset hyväksyttiin mukaan vain, jos suuhygieniainterventio tehtiin hengityskonehoidon aikana. Kaikista katsaukseen hyväksytyistä tutkimuksista 31 harhan riski oli suuri, kahdessa pieni ja lopuissa epäselvä. Julkaisuharhaa ei raportoitu.
Klooriheksidiinisuuhuuhde tai -geeli ilmeisesti vähentää hengityskonehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuutta tavanomaisen hoidon lisänä verrattuna lumeeseen tai pelkkään tavanomaiseen hoitoon (13 tutkimusta, 1 206 tutkittavaa, keskimääräinen seuranta-aika yksi kuukausi, RR 0,67; 95 % luottamusväli 0,47–0,97, I2 = 66 %) (näytön aste B; näytön astetta laskee tutkimusten välinen tilastollinen heterogeenisyys). Klooriheksidiini-interventiolla ei kuitenkaan todettu vaikutusta kuolleisuuteen (yhdeksän tutkimusta, 944 tutkittavaa, keskimääräinen seuranta-aika yksi kuukausi, RR 1,03; 95 % luottamusväli 0,80–1,33, I2 = 0 %) (näytön aste B; näytön astetta laskee tulosten epätarkkuus). Hampaiden harjauksen sen sijaan todettiin saattavan vähentävän hengityskonehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuutta vertailuryhmään verrattuna (viisi tutkimusta, 910 tutkittavaa, keskimääräinen seuranta-aika yksi kuukausi, RR 0,61; 95 % luottamusväli 0,41–0,91, I2 = 40 %) (näytön aste C; näytön astetta laskee harhan riski). Hampaiden harjauksella ei todettu vaikutusta kuolleisuuteen (viisi tutkimusta, 910 tutkittavaa, keskimääräinen seuranta-aika yksi kuukausi, RR 0,84; 95 % luottamusväli 0,67–1,05, I2 = 0 %) (näytön aste C; näytön astetta laskee harhan riski). Mahdollisia interventioiden haittavaikutuksia ei pystytty arvioimaan näytön vähyyden vuoksi.
Cochrane-katsaukseen «Cao Y, Liu C, Lin J, ym. Oral care measures for pr...»2 tehtiin sähköinen tiedonhaku Cochrane Oral Health's Trials Register-, the Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL)-, MEDLINE Ovid-, Embase Ovid- ja CINAHL EBSCO -tietokannoista. Lisäksi käynnissä olevat tutkimukset selvitettiin ClinicalTrials.gov- ja World Health Organization International Clinical Trials Registry Platform -tietokannoista. Tiedonhaut tehtiin toukokuuhun 2022 asti. Katsaukseen haettiin RCT-tutkimuksia, joissa selvitettiin tehostetun suuhygienian vaikutuksia hoitokotisyntyisen keuhkokuumeen ehkäisyssä hoitokotien tai muiden pitkäaikaishoitolaitosten asukkailla. Katsaukseen sisällytettiin kokonaisuudessaan kuusi tutkimusta (6 244 tutkittavaa), joissa kaikissa vertailtiin ammattimaista suuhygienian ylläpitoa (esim. hampaiden harjaus, proteesien puhdistus, suuhuuhteet tai näiden yhdistelmät) tavanomaiseen suuhygienian ylläpitoon (asukkaan itse toteuttama ilman ammattilaisen apua). Ensisijaiset tulosmuuttujat olivat laitoshoitosyntyisen keuhkokuumeen ilmaantuvuus, keuhkokuumeeseen liittyvä kuolleisuus ja kaikkiin syihin liittyvä kuolleisuus. Kaikkiin tutkimuksiin liittyi suuri harhan riski. Julkaisuharhaa ei raportoitu.
Ammattimaisen suuhygienian ylläpidon ja tavanomaisen suuhygienian ylläpidon vaikutusten erosta laitoshoitosyntyisen keuhkokuumeen ilmaantuvuuteen ei löydetty selkeää näyttöä (viisi tutkimusta, 5 018 tutkittavaa, 8–30 kuukauden seuranta-aika) (näytön aste C; näytön astetta laskevat harhan riski ja tulosten epätarkkuus). Meta-analyysiä ei tehty, koska tutkimusasetelmissa ja menetelmissä oli suuria eroja. Ammattimaiseen suuhygienian ylläpitoon liittyi pienempi kuolleisuus keuhkokuumeeseen verrattuna tavanomaiseen suuhygienian ylläpitoon (kaksi tutkimusta, 454 tutkittavaa, 24 kuukauden seuranta-aika, RR 0,43; 95 % luottamusväli 0,25–0,76, I2 = 0 %) (näytön aste C; näytön astetta laskevat harhan riski ja tulosten ristiriita). Ammattimaisen suuhygienian ylläpidon ja tavanomaisen suuhygienian ylläpidon vaikutusten erosta kaikkiin syihin liittyvään kuolleisuuteen ei löydetty selkeää näyttöä (kolme tutkimusta, 3 764 tutkittavaa, 12–30 kuukauden seuranta-aika) (näytön aste D; näytön astetta laskevat harhan riski ja huomattava tulosten epätarkkuus). Meta-analyysiä ei tehty, koska vaikutusta mittaavissa muuttujissa ja seuranta-ajan kestossa oli suuria eroja. Vakavia haittavaikutuksia ei raportoitu.
Keuhkokuumeen ja hengitystieinfektioiden esiintymistä laitoksissa asuvilla ja sairaalapotilailla on tarkasteltu systemaattisessa katsauksessa «Sjögren P, Nilsson E, Forsell M, ym. A systematic ...»3, joka perustuu vuosina 1996–2007 julkaistuihin tutkimuksiin. Katsaus sisältää 15 tutkimusta, joista viisi on satunnaistettuja hoitotutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, jotka oli tehty vanhusväestöllä ja julkaistu englannin, saksan tai hollannin kielellä tai jollain pohjoismaisella kielellä. Satunnaistamattomien tutkimusten perusteella on näyttöä, että huono suuhygienia saattaa lisätä keuhkokuumeen ja muiden hengitystieinfektioiden esiintymistä vanhuksilla. Satunnaistettujen tutkimusten koko vaihteli välillä 88–353. Näiden tutkimusten perusteella tutkijat laskivat, että suuhygienian parantamisella voidaan vähentää sairastumista keuhkokuumeeseen ja hengitystieinfektioihin 6,6–11,7 % ja kuolleisuutta keuhkokuumeeseen noin 10 %.
Aikaisemmassa systemaattisessa katsausartikkelissa «Azarpazhooh A, Leake JL. Systematic review of the ...»4 tarkasteltiin suunterveyden yhteyttä hengityselinsairauksiin henkilöillä, jotka asuivat hoitokodeissa tai olivat intensiivisen hoidon yksikössä. Hyväksytyistä 19 tutkimuksesta 10 oli hoitotutkimuksia (n = 1 064). Tutkimuksessa todettiin kohtalainen näyttö huonon suunterveyden yhteydestä keuhkokuumeeseen. Sen sijaan huonon suun terveyden yhteys keuhkoahtaumatautiin oli heikko ja näyttö yhteydestä vähäistä. Hoitotutkimukset osoittivat, että suuhygieniaa parantamalla ja ammattimaisella säännöllisellä suun terveydenhoidolla voidaan vähentää hengityselinten sairauksia 34–88 %.