Takaisin

Tupakasta vieroitus työpaikoilla

Näytönastekatsaukset
Tiina Kortteisto
19.6.2018

Näytön aste: A

Työpaikoilla toteutetut yksilöihin kohdistetut tupakasta vieroituksen interventiot ovat tehokkaita.

Cochrane-katsauksessa «Cahill K, Lancaster T. Workplace interventions for...»1 arvioitiin työpaikoilla toteutettuja tupakasta vieroituksen interventioita. Tutkimuksia etsittiin seuraavista lähteistä: Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteri 7/2013, MEDLINE (1966–7/2013), EMBASE (1985–6/2013), PsycINFO (6/2013) ja aiheeseen liittyvät abstraktit.

Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaistetut ja kvasirandomoidut kontrolloidut tutkimukset liittyen yksilöiden, työpaikkojen tai yhtiöiden tupakasta vieroitukseen. 57 tutkimusta kattoi 61 interventiota. 31 tutkimusta työpaikan interventioista oli kohdistettu yksilöihin ja sisälsi ryhmäohjausta (8 tutkimusta, 1 309 osallistujaa), yksilöohjausta (8 tutkimusta, 3 516 osallistujaa), itsehoitomateriaalia (6 tutkimusta, 1 906 osallistujaa), nikotiinikorvaushoitoa (5 tutkimusta, 1 092 osallistujaa) ja sosiaalista tukea (2 tutkimusta, 53 osallistujaa). 30 tutkimusta sisälsi koko työpaikkaan kohdistuvia interventioita, kuten ympäristöön kohdistuva interventio (4 tutkimusta, 3 851 osallistujaa), rahallinen kannustus (5 tutkimusta, 1 928 osallistujaa) tai monipuolinen, useaan riskitekijään kohdistuva vieroitusohjelma (6 tutkimusta, 5 018 osallistujaa).

Meta-analyysien tuloksena yksilöihin kohdistunut ryhmäohjaus (OR 1,71; 95 % luottamusväli 1,05–2,80), yksilöohjaus (OR 1,96; 95 % luottamusväli 1,51–2,54), nikotiinikorvaushoito (OR 1,98; 95 % luottamusväli 1,26–3,11) ja monipuolinen ohjelma kohdistuen useisiin terveyden riskitekijöihin (OR 1,55; 95 % luottamusväli 1,13–2,13) lisäsivät merkittävästi tupakan polton lopettamista verrattuna kontrolliryhmään ilman interventiota tai minimaalisella interventiolla. Itsehoitomateriaali (OR 1,16; 95 % luottamusväli 0,74–1,82), rahallinen kannustus (OR 1,60; 95 % luottamusväli 1,12–2,3), sosiaalinen tuki (OR 0,69; 95 % luottamusväli 0,18–2,62) ja työympäristöön kohdistuva interventio (OR 1,00; 95 % luottamusväli 0,60–1,65) aikaansaivat vain vähäistä tai ei olleenkaan muutosta tupakoinnin lopettamiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Suomessa tällaista toimintaa toteuttaa yleensä työterveyshuolto.

Kirjallisuutta

  1. Cahill K, Lancaster T. Workplace interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD003440 «PMID: 24570145»PubMed