Takaisin

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy terveydenhuollossa

Näytönastekatsaukset
Hanna Ollila
19.6.2018

Näytön aste: B

Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.

Peirsonin tutkimusryhmän «Peirson L, Ali MU, Kenny M ym. Interventions for p...»1 systemaattisessa katsauksessa keskityttiin perusterveydenhuollolle relevantteihin lääkkeettömiin tupakoinnin ehkäisyn ja tupakasta vieroituksen interventioihin. Kaikissa 9 katsaukseen hyväksytyssä satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa vuosilta 1999–2014 mitattiin vaikutusta tupakoinnin ehkäisyyn. 5 tutkimuksessa intervention tavoitteena oli pelkästään tupakoinnin ehkäisy. Osallistujat olivat entuudestaan tupakoimattomia tai eivät tupakoineet tutkimushetkellä ja olivat iältään korkeintaan 18-vuotiaita. Preventiotutkimuksissa päävasteena oli tupakoinnin ilmaantuvuus vähintään 6 kuukauden seurannassa. Interventioita oli toteutettu terveyskeskuksissa, hammashoitoloissa ja perheneuvolassa. Postitetuilla materiaaleilla toteutetuissa interventioissa kontekstiksi luokiteltiin koti. Interventioissa kontaktiaika vaihteli 0–70 minuutin välillä, ja osassa interventioon kuului myös puhelinkontakti tai oma-avun materiaalia. 2 tutkimuksessa yhtenä ohjauksen elementtinä oli motivoiva haastattelu. Vertailuryhmät saivat tavanomaista neuvontaa, muuta kuin tupakkaan liittyvää ohjausta, viivästetyn intervention tai ei hoitoa.

Meta-analyysi pystyttiin toteuttamaan 7 preventiovaikutusta mitanneesta tutkimuksesta. Niiden perusteella interventiot ehkäisivät merkitsevästi tupakointia (RR 0,82; 95 % luottamusväli 0,72–0,94; NNT 52).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa Cochrane-katsauksessa «Thomas RE, Baker PR, Thomas BC ym. Family-based pr...»2 tutkittiin sitä, voidaanko erilaisilla perheinterventioilla ehkäistä lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Katsaukseen hyväksyttiin 27 satunnaistettua kontrolloitua koetta, joihin osallistui 5–18-vuotiaita lapsia tai nuoria ja heidän perheensä. Interventiot saivat liittyä muihinkin teemoihin kuin tupakointiin, kunhan osallistuvat lapset ja nuoret olivat entuudestaan tupakoimattomia ja interventioissa mitattiin lasten tai nuorten tupakointia vähintään 6 kuukauden seurannassa. Vertailuryhmät saivat tavallista tai ei lainkaan hoitoa taikka koulupohjaisen ohjelman, johon myös interventioryhmissä osallistuttiin. Interventioiden toteuttajat olivat terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia, ja niiden toteutusympäristö vaihteli. Interventiot luokiteltiin ja analysoitiin myös niiden intensiteetin eli muun muassa työmäärän mukaan.

9 tutkimuksen (4 810 osallistujaa) meta-analyysissa perhe-interventio vähensi tupakoinnin aloittamista (0,76; 95 % luottamusväli 0,68–0,84) tavalliseen hoitoon tai ilman hoitoa olemiseen verrattuna. Näistä 6 tutkimusta oli luokiteltu korkean intensiteetin interventioiksi. Pelkästään ne yhdistämällä preventiotulos oli myös parempi (0,71; 95 % luottamusväli 0,61–0,82). Lisäksi 2 tutkimuksen perusteella pystyttiin tekemään meta-analyysi, jossa verrattiin perheinterventiolla täydennettyä kouluohjelmaa pelkkään kouluohjelmaan. Yhdistelmä ehkäisi tupakoinnin aloittamista (0,85; 95 % luottamusväli 0,75–0,96) paremmin kuin pelkkä kouluohjelma. Keskeisenä yhdistävänä tekijänä tehokkaissa interventioissa oli perheen toiminnallisuuden käsittely ja ohjaavan kasvatustyylin tukeminen (autoritatiivinen kasvatus, lapsilähtöinen kasvatus). Siinä vanhempi osoittaa vahvaa kiinnostusta ja huolenpitoa nuorta kohtaan, mutta usein myös asettaa sääntöjä ja rajoja. Interventiot alkoivat yleensä, kun lapset olivat 11–14-vuotiaita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksia sekä suoraan nuoreen vaikuttamisesta että myös hänen perheeseensä vaikuttamisesta tupakoinnin ehkäisyssä on suhteellisen vähän. Osassa tutkimuksia on laadullisia puutteita. Nuoreen kohdistuvien preventiointerventioiden toteutustapa ja kontaktiaika vaihteli tutkimuksissa huomattavasti. Erityisiä tehokkaita elementtejä aloittamisen ehkäisyyn keskittyvässä ohjauksessa ei ole pystytty eristämään tutkimuksista. Perheinterventioissa intervention toteuttaja oli usein joku muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö. Suomessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset ja oppilas- ja opiskeluhuoltotyö tarjoavat kuitenkin hyvät puitteet perheinterventioille ja eri toimijoiden yhteistyölle myös terveydenhuollon kontekstissa.

Hyvä yhteenveto tähänastisista tutkimuskatsauksista ja hyvistä käytännöistä nuorten tupakoinnin ehkäisyssä sekä tupakoivien vanhempien ohjauksesta on saatavilla Pbertin ym. «Pbert L, Farber H, Horn K ym. State-of-the-art off...»3 katsauksessa Yhdysvaltain lastenlääkärien yhdistykselle.

Kirjallisuutta

  1. Peirson L, Ali MU, Kenny M ym. Interventions for prevention and treatment of tobacco smoking in school-aged children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Prev Med 2016;85:20-31 «PMID: 26743631»PubMed
  2. Thomas RE, Baker PR, Thomas BC ym. Family-based programmes for preventing smoking by children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004493 «PMID: 25720328»PubMed
  3. Pbert L, Farber H, Horn K ym. State-of-the-art office-based interventions to eliminate youth tobacco use: the past decade. Pediatrics 2015;135:734-47 «PMID: 25780075»PubMed