Takaisin

Tupakasta vieroitus vaikeissa mielenterveyden häiriöissä

Näytönastekatsaukset
Klas Winell ja Heikki Ekroos
19.6.2018

Näytön aste: A

Varenikliini ja bupropioni ovat tehokkaita ja turvallisia psykiatristen potilaiden tupakasta vieroituksessa.

Tutkijat ottivat meta-analyysiin «Banham L, Gilbody S. Smoking cessation in severe m...»1 satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa vaikeita mielenterveydenhäiriöitä (psyykkinen sairaus, joka aiheutti merkittävän toiminnan rajoituksen) sairastavia aikuisia vieroitettiin tupakasta (päätulos) tai pyrittiin tupakoinnin vähentämiseen (toissijainen tulos). Muita toissijaisia tuloksia olivat painonmuutos, psyykkisten oireiden muutos ja haittatapahtumat. Vertailuryhmät saivat tavanomaista hoitoa tai lumehoitoa.

Analyysiin hyväksyttiin 8 tutkimusta (N = 565), jotka käsittelivät lääkehoitoja tai psykologisia interventioita. 5 tutkimuksista koski yhdistelmähoitoa, johon kuului bupropionihoito, jota verrattiin lumehoitoon. Niiden yhteenlaskettu vaikutus oli merkittävä bupropionia sisältävän hoidon eduksi hoidon loputtua, RR 2,77 (95 % luottamusväli 1,48–5,16), mutta ei enää seuranta-ajan lopussa. Tupakoinnin vähentämistä koskeva data ei ollut riittävän homogeenista analyysia varten. Tutkimuksissa tuli esiin vain vähän haittavaikutuksia. Psyykkisten oireiden muutokset olivat lähinnä bupropionia suosivia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Cochrane-katsaus «Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for s...»2 tarkasteli tupakasta vieroitusta ja tupakoinnin vähentämistä skitsofreniaa sairastavilla potilailla. Tarkastelussa olivat eri hoitomenetelmien hyödyt ja haitat. Kirjallisuus haku tehtiin tietokannoista MEDLINE, EMBASE ja PsycINFO lokakuuhun 2012 ja tietokannasta Cochrane Tobacco Addiction Group Specialized Register marraskuuhun 2012. Tarkasteluun otettiin kaikki satunnaistetut vertailututkimukset, jotka koskivat lääkkeellistä tai muuta vieroitusta. Analyysiin tuli hyväksytyksi 34 tutkimusta, joista 16 koski tupakoinnin lopettamista, 9 tupakoinnin vähentämistä, 1 relapsin estoa ja 8 vaikutuksia tupakointiin tutkimuksissa, joiden päätavoite oli muu kuin vieroitus.

5 tutkimusta (N = 214) vertasi bupropionia lumelääkitykseen. Näissä bupropioni osoittautui 6 kuukauden tarkastelussa tehokkaammaksi, RR 2,78 (95 % luottamusväli 1,02–7,58). Ryhmien välillä ei ollut eroa haittavaikutuksissa, masennuksessa tai muissa oireissa. Vain 1 tutkimus (N = 128) raportoi varenikliinin 6 kuukauden tulokset. Niissä ei ollut tilastollista eroa hoito- ja lumeryhmän välillä. Myöskään nikotiinikorvaushoidon tai psykososiaalisten intervention hyödystä ei saatu näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksessa «Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH ym. Nicotine...»3 arvioitiin varenikliinin tehoa ja turvallisuutta psykiatrisilla potilailla ja vaaraa sairastua mielenterveydenhäiriöihin.

Cochrane-katsauksessa arvioitiin aikuisia tupakoijia, joilla oli diagnosoitu skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muu psykiatrinen häiriö. Varenikliinia koskevaan analyysiin hyväksyttiin 3 tutkimusta, joissa 1 187 sai varenikliinia ja 1 145 sai lumelääkettä vähintään 26 viikon ajan. Varenikliini oli lumelääkettä merkittävästi tehokkaampi, RR 2,28 (95 % luottamusväli 1,82–2,87).

Aikuisilla tupakoijilla, joilla oli diagnosoitu skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muu vakava psykiatrinen häiriö, verrattiin varenikliinin tehoa vieroituksessa lumelääkkeeseen. Analyysiin hyväksyttiin 3 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 332 potilasta, joista 1 187 sai varenikliinia ja 1 145 lumelääkettä vähintään 26 viikon ajan. Varenikliini oli lumelääkettä merkittävästi tehokkaampi vieroituksessa, RR 2,28 (95 % luottamusväli 1,82–2,87).

Yhdessä tutkimuksessa «Anthenelli RM, Morris C, Ramey TS ym. Effects of v...»4 oli ainoastaan aikuisia masennuspotilaita (N = 523), joista 254 sai varenikliinia ja 269 lumelääkettä 12 viikon ajan. Varenikliini oli lumelääkettä merkittävästi tehokkaampi vieroituksessa vuoden seuranta-ajankohdassa, RR 1,97 (95 % luottamusväli 1,28–3,01).

Meta-analyysi arvioi myös vakavien neuropsykiatristen haittojen riskiä varenikliinihoidossa. Analyysiin otettiin 23 tutkimusta, joissa oli 8 955 tutkittavaa. Varenikliini ei lisännyt riskiä saada vakavia neuropsykiatrisia haittoja verrattuna lumelääkkeeseen, RR 0,82 (95 % luottamusväli 0,57–1,19). Varenikliinin käytön aiheuttama masennusriski arviointiin 36 tutkimuksen perusteella, joissa oli mukana 16 189 henkilöä (8 537 sai varenikliinia ja 7 652 lumelääkettä). Varenikliini ei lisännyt riskiä masennukseen, RR 0,94 (95 % luottamusväli 0,77–1,14). Varenikliinin aiheuttamia itsemurha-ajatuksia arvioitiin 24 tutkimuksen perusteella, joissa oli 11 193 osallistujaa (joista 5 905 sai varenikliinia ja 5 288 lumelääkettä). Varenikliini ei eronnut vertailuryhmästä itsemurha-ajatusten suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

EAGLES-tutkimuksessa «Anthenelli RM, Benowitz NL, West R ym. Neuropsychi...»5 verrattiin varenikliinin, bupropionin, nikotiinilaastarin ja lumelääkkeen vaikutusta psyykkisesti sairaiden vieroituksessa (N = 4 116). 24 viikon seurannassa varenikliiniryhmässä lopetti 18,3 % potilaista, bupropioniryhmässä 13,7 %, nikotiinilaastariryhmässä 13,0 % ja lumelääkeryhmässä 8,3 %. Varenikliini oli lumelääkettä tehokkaampi, RR 2,50 (95 % luottamusväli 1,90–3,29), p < 0,0001. Samoin olivat bupropioni, RR 1,77 (95 % luottamusväli 1,33–2,36), p < 0,0001 ja nikotiinilaastari, RR 1,65 (95 % luottamusväli 1,24–2,20), p = 0,0007. Käytettyjen vieroituslääkkeiden keskinäisessä vertailussa psyykkisesti sairailla oli varenikliini bupropionia tehokkaampi, RR 1,28 (95 % luottamusväli 1,05–1,57), p = 0,0047 ja nikotiinilaastaria tehokkaampi, RR 1,51 (95 % luottamusväli 1,19–1,93), p = 0,0008. Bupropionin ja nikotiinilaastarin välillä ei ollut eroa, RR 1,07 (95 % luottamusväli 0,83–1,39), p = 0,5824.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissä «Roberts E, Eden Evins A, McNeill A ym. Efficacy an...»6 verrattiin vieroituslääkehoitojen vaikuttavuutta lumelääkkeeseen tai keskenään vakavissa mielenterveydenhäiriöissä. Tutkijat hakivat vertailevat satunnaistetut englanninkieliset tutkimukset tietokannoista Embase, Medline, PsychINFO ja Cochrane Central Register of Controlled Trials joulukuuhun 2014. Tupakoimattomuus tuli varmistaa biokemiallisin testein. Haku tuotti 1 155 artikkelia, joista 62 soveltuvuus arvioitiin. 17 julkaisua (N = 356 tehokkuusvertailussa ja 423 turvallisuusvertailussa) hyväksyttiin jatkoanalyysiin. 6 tutkimusta vertasi bupropionia lumelääkkeeseen, 5 varenikliinia lumelääkkeeseen ja 1 bupropionia varenikliiniin ja lumelääkkeeseen.

Bupropioni oli lumelääkettä (N = 154) tehokkaampi 6 kuukauden seurannassa, OR 4,51 (95 % luottamusväli 1,45–14,04). Samoin varenikliini oli lumelääkettä (N = 202) tehokkaampi, OR 5,17 (95 % luottamusväli 1,78–15,06). Varenikliinin ja bupropionin keskinäisessä vertailussa eivät tutkijat löytäneet eroa, OR 1,15 (95 % luottamusväli 0,24–5,45).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Banham L, Gilbody S. Smoking cessation in severe mental illness: what works? Addiction 2010;105:1176-89 «PMID: 20491721»PubMed
  2. Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD007253 «PMID: 23450574»PubMed
  3. Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH ym. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD006103 «PMID: 27158893»PubMed
  4. Anthenelli RM, Morris C, Ramey TS ym. Effects of varenicline on smoking cessation in adults with stably treated current or past major depression: a randomized trial. Ann Intern Med 2013;159:390-400 «PMID: 24042367»PubMed
  5. Anthenelli RM, Benowitz NL, West R ym. Neuropsychiatric safety and efficacy of varenicline, bupropion, and nicotine patch in smokers with and without psychiatric disorders (EAGLES): a double-blind, randomised, placebo-controlled clinical trial. Lancet 2016;387:2507-20 «PMID: 27116918»PubMed
  6. Roberts E, Eden Evins A, McNeill A ym. Efficacy and tolerability of pharmacotherapy for smoking cessation in adults with serious mental illness: a systematic review and network meta-analysis. Addiction 2016;111:599-612 «PMID: 26594837»PubMed