Takaisin

Tupakasta vieroitus vaikeissa mielenterveyden häiriöissä

Näytönastekatsaukset
Klas Winell ja Heikki Ekroos
5.3.2024

Näytön aste: A

Varenikliini, bupropioni ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita ja turvallisia psykiatristen potilaiden tupakasta vieroituksessa.

Tutkijat ottivat systemaattiseen katsaukseen «Peckham E, Brabyn S, Cook L, ym. Smoking cessation...»1 satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset mukaan lukien ryvästetysti satunnaistetut tutkimukset, joissa vaikeita mielenterveydenhäiriöitä (skitsofrenia, psykoosit, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoottistasoinen masennus) sairastavia aikuisia vieroitettiin tupakasta (päätulos, ilmoitettu ja laboratorio varmistettu) tai pyrittiin tupakoinnin vähentämiseen (toissijainen tulos). Muita toissijaisia tuloksia olivat painonmuutos, psyykkisten oireiden muutos ja haittatapahtumat. Vertailuryhmät saivat tavanomaista hoitoa, lumehoitoa tai eri hoitomuotoja verrattiin keskenään. Tutkimus on aikaisemman katsauksen päivitys, johon on haettu uudet tutkimukset. Katsauksesta suljettiin pois tutkimukset, joissa oli mukana päihteiden käyttäjiä, potilaita, joilla oli kognitiivisia ongelmia tai terminaalisairaus.

Analyysiin hyväksyttiin 26 tutkimusta, jotka käsittelivät lääkehoitoja tai psykologisia interventioita. 8 tutkimusta vertasi bupropionihoidon lisäämistä mihin tahansa muuhun vieroitukseen lumelääkityksen lisäämiseen. Siinä ei lyhyellä tähtäimellä saatu merkittävää tulosta, mutta tupakoimattomuudessa oli ero bupropioniryhmän hyväksi 6 kuukauden (RR = 2,93, 95 % luottamusväli 1,61–5,34) ja vuoden kohdalla (RR = 3,04, 95 % luottamusväli 1,10–8,42, I2 = 0 %, 159 potilasta). Eli bupropioni lisäsi tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä noin 3-kertaiseksi. 5 tutkimusta, joissa oli 200 osallistujaa, vertasi varenikliini- ja lumelääkityksen lisäämistä muuhun vieroitushoitoon. Seuranta-aika oli tässä 6 kuukautta. Lopettaminen onnistui paremmin varenikliiniryhmässä (RR = 4,13, 95 % luottamusväli 1,36–12,53). Eli varenikliini lisäsi tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä noin 4-kertaiseksi.

Tutkimuksissa, jotka vertasivat lääkkeetöntä ja lääkkeillä tapahtuvaa vieroitusta, tulokset vaihteleviin niin, ettei kokonaisanalyysiä saatu. 5 tutkimuksista koski yhdistelmähoitoa, johon kuului bupropionihoito, jota verrattiin lumehoitoon. Niiden yhteenlaskettu vaikutus oli merkittävä bupropionia sisältävän hoidon eduksi hoidon loputtua, RR 2,77 (95 % luottamusväli 1,48–5,16), mutta ei enää seuranta-ajan lopussa. Tupakoinnin vähentämistä koskeva data ei ollut riittävän homogeenista analyysia varten. Tutkimuksissa tuli esiin vain vähän haittavaikutuksia. Psyykkisten oireiden muutokset olivat lähinnä bupropionia suosivia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsaus «Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for s...»2 tarkasteli tupakasta vieroitusta ja tupakoinnin vähentämistä skitsofreniaa sairastavilla potilailla. Tarkastelussa olivat eri hoitomenetelmien hyödyt ja haitat. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista MEDLINE, EMBASE ja PsycINFO lokakuuhun 2012 ja tietokannasta Cochrane Tobacco Addiction Group Specialized Register marraskuuhun 2012. Tarkasteluun otettiin kaikki satunnaistetut vertailututkimukset, jotka koskivat lääkkeellistä tai muuta vieroitusta. Analyysiin tuli hyväksytyksi 34 tutkimusta, joista 16 koski tupakoinnin lopettamista, 9 tupakoinnin vähentämistä, 1 relapsin estoa ja 8 vaikutuksia tupakointiin tutkimuksissa, joiden päätavoite oli muu kuin vieroitus.

5 tutkimusta (N = 214) vertasi bupropionia lumelääkitykseen. Näissä bupropioni osoittautui 6 kuukauden tarkastelussa tehokkaammaksi, RR 2,78 (95 % luottamusväli 1,02–7,58). Ryhmien välillä ei ollut eroa haittavaikutuksissa, masennuksessa tai muissa oireissa. Vain 1 tutkimus (N = 128) raportoi varenikliinin 6 kuukauden tulokset. Niissä ei ollut tilastollista eroa hoito- ja lumeryhmän välillä. Myöskään nikotiinikorvaushoidon tai psykososiaalisten intervention hyödystä ei saatu näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattisessa katsauksessa «Siskind DJ, Wu BT, Wong TT, ym. Pharmacological in...»3 arvioitiin tupakasta vieroituksen lääkehoitoa skitsofreniapotilailla. 18 tutkimusta täytti valintakriteerit. Varenikliinin (n = 394) teho lumeeseen verrattuna oli 6 kuukauden kohdalla RR 3,75 (95 % luottamusväli 1,96–7,19). Bupropionin (n = 292) teho lumeeseen verrattuna oli 6 kuukauden kohdalla RR 3,40 (95 % luottamusväli 1,58–7,34). NRT-hoidon (n = 561) teho lumeeseen verrattuna oli 6 kuukauden kohdalla RR 4,27 (95 % luottamusväli 1,71–10,65). Kun verrattiin tupakasta vieroituslääkkeitä toisiinsa, todettiin varenikliinin olevan 2 kertaa tehokkaampaa. Muissa vertailuissa ei todettu eroja. Mikään vieroituksessa käytetyistä lääkkeistä ei lisännyt psykiatrisia oireita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Lääkehoito tupakasta vieroituksessa on tehokasta psykoosipotilailla.

Osana laajaa Cochrane-katsausta «Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH, ym. Nicotin...»4, joka käsitteli nikotiinireseptori agonisteja tupakasta vieroituksessa, arvioitiin varenikliinin tehoa ja turvallisuutta psykiatrisilla potilailla ja vaaraa sairastua mielenterveydenhäiriöihin.

Arvioinnin kohteena olivat aikuiset tupakoitsijat, joilla oli diagnosoitu skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muu vakava psykiatrinen häiriö. Tutkimuksessa verrattiin varenikliinin tehoa vieroituksessa lumelääkkeeseen. Analyysiin hyväksyttiin 3 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 332 potilasta, joista 1 187 sai varenikliinia ja 1 145 lumelääkettä vähintään 26 viikon ajan. Varenikliini oli lumelääkettä merkittävästi tehokkaampi vieroituksessa, RR 2,28 (95 % luottamusväli 1,82–2,87), I² = 0 %.

Meta-analyysi arvioi masennusriskin koko aineistossa varenikliinillä lumelääkettä vastaavaksi (RR 0,94, 95 % luottamusväli 0,77–1,14, I² = 0 %, 36 tutkimusta, joissa 16 189 osallistujaa). Myös suisidaaliset ajatukset esiintyivät yhtä lailla 0,68 (95 % luottamusväli 0,43–1,07, I² = 0 %, 24 tutkimusta, joissa 11 193 osallistujaa).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkijat selvittivät Bayes-menetelmillä EAGLES-aineiston (N = 4 116) jatkoanalyysissä «Beard E, Jackson SE, Anthenelli RM, ym. Estimation...»5, olivatko neuropsykiatriset haittavaikutukset jääneet piiloon johtuen käytetyistä tilastollisista menetelmistä. Tutkijat eivät pystyneet täysin sulkemaan pois mahdollisuutta, etteikö neuropsykiatrisia haittoja olisi, vaikka tulokset siihen viittasivatkin: varenikliini (Bayes-tekijä 0,51) ja bupropioni (Bayes-tekijä 0,72), kun hypoteesina ettei eroa lumeesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissä «Roberts E, Eden Evins A, McNeill A, ym. Efficacy a...»6 verrattiin vieroituslääkehoitojen vaikuttavuutta lumelääkkeeseen tai keskenään vakavissa mielenterveydenhäiriöissä. Tutkijat hakivat vertailevat satunnaistetut englanninkieliset tutkimukset tietokannoista Embase, Medline, PsychINFO ja Cochrane Central Register of Controlled Trials joulukuuhun 2014. Tupakoimattomuus tuli varmistaa biokemiallisin testein. Haku tuotti 1 155 artikkelia, joista 62 soveltuvuus arvioitiin. 17 julkaisua (N = 356 tehokkuusvertailussa ja 423 turvallisuusvertailussa) hyväksyttiin jatkoanalyysiin. 6 tutkimusta vertasi bupropionia lumelääkkeeseen, 5 varenikliinia lumelääkkeeseen ja 1 bupropionia varenikliiniin ja lumelääkkeeseen.

Bupropioni oli lumelääkettä (N = 154) tehokkaampi 6 kuukauden seurannassa, OR 4,51 (95 % luottamusväli 1,45–14,04). Samoin varenikliini oli lumelääkettä (N = 202) tehokkaampi, OR 5,17 (95 % luottamusväli 1,78–15,06). Varenikliinin ja bupropionin keskinäisessä vertailussa eivät tutkijat löytäneet eroa, OR 1,15 (95 % luottamusväli 0,24–5,45).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Lääkehoito on tehokasta psykiatristen potilaiden tupakasta vieroituksessa. Mahdollisten haittojen toteamiseksi on potilaita syytä seurata toistuvasti.

Kirjallisuutta

  1. Peckham E, Brabyn S, Cook L, ym. Smoking cessation in severe mental ill health: what works? an updated systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2017;17(1):252 «PMID: 28705244»PubMed
  2. Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(2):CD007253 «PMID: 23450574»PubMed
  3. Siskind DJ, Wu BT, Wong TT, ym. Pharmacological interventions for smoking cessation among people with schizophrenia spectrum disorders: a systematic review, meta-analysis, and network meta-analysis. Lancet Psychiatry 2020;7(9):762-774 «PMID: 32828166»PubMed
  4. Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH, ym. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;2016(5):CD006103 «PMID: 27158893»PubMed
  5. Beard E, Jackson SE, Anthenelli RM, ym. Estimation of risk of neuropsychiatric adverse events from varenicline, bupropion and nicotine patch versus placebo: secondary analysis of results from the EAGLES trial using Bayes factors. Addiction 2021;116(10):2816-2824 «PMID: 33885203»PubMed
  6. Roberts E, Eden Evins A, McNeill A, ym. Efficacy and tolerability of pharmacotherapy for smoking cessation in adults with serious mental illness: a systematic review and network meta-analysis. Addiction 2016;111(4):599-612 «PMID: 26594837»PubMed