Nikotiiniriippuvuus on yleensä suurempi niillä henkilöillä, jotka polttavat itse käärittyjä
savukkeita kuin niillä, jotka polttavat tehdasvalmisteita, koska osa nikotiinista
imeytyy tehdasvalmisteisten savukkeiden filtteriin «Kraft P, Svendsen T, Hauknes A. Intention to stop ...»2.
Yksilöiden välillä on geneettisiä eroja, jotka vaikuttavat nikotiinitoleranssin kehittymiseen
(nopeus ja voimakkuus) ja nikotiinin kinetiikkaan aivoissa ja aineenvaihduntaan maksassa
«Batra V, Patkar AA, Berrettini WH ym. The genetic ...»3.
Keskeisiä tekijöitä nikotiiniriippuvuuden synnyssä ovat
Henkilöt, joilla on hitaaseen CYP2A6-metaboliaan johtava genotyyppi, eivät tupakoi
yhtä usein kuin henkilöt, joilla nikotiini hajoaa elimistössä nopeammin.
Hitaampi aineenvaihdunta johtaa suurempiin pitoisuuksiin, ja siten nikotiinin akuutit
vaikutukset ovat vähemmän miellyttäviä.
Nikotiinireseptoreita on eri elimissä, mutta erityisesti keskushermostossa.
Imeväisen aivoissa ilmentyy 9 α-alayksikköä ja 3 β-alayksikköä, jotka
muodostavat yhdessä eri nikotiinireseptorialatyyppejä. Näistä α4β2-reseptori
on pääasiallinen välittäjä nikotiiniriippuvuuden neurobiologiassa «Benowitz NL. Nicotine addiction. N Engl J Med 2010...»10.
Kun nikotiini aktivoi näitä reseptoreita, aivoissa vapautuu erilaisia välittäjäaineita
(adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, endorfiini, glutamaatti ja kortisolit). Esimerkiksi
sydämen sykkeeseen vaikuttaa juuri adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys «Benowitz NL (toim). Nicotine safety and toxicity. ...»1.
Dopamiinia vapautuu accumbens-tumakkeen alueella, ja se välittää mielihyvän tuntemuksen
ollen kriittinen nikotiinin palkitsevien vaikutusten suhteen.
Pitempiaikaisessa nikotiinialtistuksessa osassa kolinergisistä nikotiinireseptoreista
herkkyys nikotiinille vähenee, mutta ei kaikissa.
Akuutti toleranssi eräille nikotiinin vaikutuksille syntyy eläinkokeiden mukaan muutamassa
minuutissa ja kestää muutamia tunteja.
Ihmiskokeissa nikotiini-injektion vaikutus häviää muutamassa tunnissa, mutta vaikutus
aivojen perusaktiivisuuteen säilyy päiviä.
Pitkäaikainen toleranssi syntyy hitaammin, mutta ihmisillä sitä ei ole tutkittu.
Eläinkokeiden perusteella voidaan sanoa, että osittainen krooninen toleranssi syntyy,
mikä selittää tupakoijan annoksen lisääntymisen tupakoinnin jatkuessa.
Tyypillisen päivittäistupakoijan savukemäärät pitävät yllä lähes täydellistä saturaatiota
(vähentynyttä herkkyyttä nikotiinille) α4 β2 -reseptoreissa. Näin tupakoija
pyrkii välttämään vieroitusoireita «Benowitz NL. Nicotine addiction. N Engl J Med 2010...»10.
Kirjallisuutta
Benowitz NL (toim). Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York
1998
Kraft P, Svendsen T, Hauknes A. Intention to stop smoking among Norwegian smokers:
the role of nicotine dependence, type of cigarettes, and age at onset of daily smoking.
Addict Behav 1998;23:133-7 «PMID: 9468753»PubMed
Batra V, Patkar AA, Berrettini WH ym. The genetic determinants of smoking. Chest 2003;123:1730-9
«PMID: 12740294»PubMed
Munafò M, Johnstone E, Murphy M ym. New directions in the genetic mechanisms underlying
nicotine addiction. Addict Biol 2001;6:109-117 «PMID: 11341850»PubMed
McKinney EF, Walton RT, Yudkin P ym. Association between polymorphisms in dopamine
metabolic enzymes and tobacco consumption in smokers. Pharmacogenetics 2000;10:483-91
«PMID: 10975602»PubMed
Britton J, Bates C, Channer KM ym (toim). Nicotine addiction in Britain, a report
of the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Phycicians. The Royal College
of Phycicians. London, UK 2001
Walton R, Johnstone E, Munafò M ym. Genetic clues to the molecular basis of tobacco
addiction and progress towards personalized therapy. Trends Mol Med 2001;7:70-6 «PMID: 11286758»PubMed
Hellström-Lindahl E, Seiger A, Kjaeldgaard A ym. Nicotine-induced alterations in the
expression of nicotinic receptors in primary cultures from human prenatal brain. Neuroscience
2001;105:527-34 «PMID: 11516820»PubMed
Benwell ME, Balfour DJ, Anderson JM. Evidence that tobacco smoking increases the density
of (-)-[3H]nicotine binding sites in human brain. J Neurochem 1988;50:1243-7 «PMID: 3346676»PubMed
