Takaisin

Masennuslääkkeet (agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini) yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
7.1.2019

Näytön aste: A

Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissaan Offidani ja työtoverit «Offidani E, Guidi J, Tomba E ym. Efficacy and tole...»1 vertasivat bentsodiatsepiinien tehoa masennuslääkitykseen. Tutkimus perustui 22 lääketutkimukseen, joissa masennuslääke oli 18 tutkimuksessa trisyklinen masennuslääke.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä tehtyjä tutkimuksia oli 6 kpl, joissa verrattiin

  1. alpratsolaamia (0,5–6 mg/vrk) imipramiiniin (25–200 mg/vrk)
  2. diatsepaamia (26 mg/vrk) imipramiiniin (143 mg/vrk) ja tratsodoniin (225 mg/vrk)
  3. alpratsolamia (2 mg/vrk) opipramoliin (200 mg/vrk)
  4. diatsepaamia (15 mg/vrk) pitkävaikutteiseen venlafaksiiniin (75 tai 150 mg/vrk)
  5. loratsepaamia (4,5 mg/vrk) paroksetiiniin (20 mg/vrk) tai
  6. diatsepaamia (enimmillään 30 mg/vrk) dotiepiiniin (25 mg/vrk).

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tutkimuksiin osallistuneiden potilaiden ikä vaihteli välillä 17–76 vuotta, ja tutkimusten koko välillä 60–540 potilasta.

Bentsodiatsepiinit lievittivät enemmän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön somaattisia oireita ja masennuslääkkeet enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita sekä interpersoonallista herkkyyttä. Tutkijoiden tulosten mukaan bentsodiatsepiinien teho ei poikennut masennuslääkkeiden tehosta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai muiden ahdistuneisuushäiriöiden, kuten fobioiden tai sekamuotoisen masennus-ahdistuneisuustilan hoidossa. Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyi vähemmän haittaoireita ja keskeytyksiä niiden vuoksi (RR = 0,40; 95 % luottamusväli 0,20–0,57).

Kirjoittajien mukaan osa bentsodiatsepiineja selvittäneistä tutkimuksista oli vanhoja, ja niihin liittyi julkaisuharhan mahdollisuus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa Baldwin ja työtoverit «Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug ...»2 selvittivät 9 eri lääkkeen (duloksetiini, essitalopraami, fluoksetiini, loratsepaami, paroksetiini, pregabaliini, sertraliini, tiagabiini ja venlafaksiini) tehoa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Katsaus perustuu tietohakuun, joka kattoi ajanjakson tammikuusta 1980 helmikuuhun 2009. Katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tai niihin perustuvia systemoituja katsauksia ja meta-analyyseja. Tutkimuksiin osallistuneet potilaat olivat iältään 18-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tutkijat löysivät 46 kriteerit täyttävää tutkimusta, joista 27 sisälsi riittävästi tietoja, jotta ne voitiin ottaa mukaan tähän katsaukseen. Tutkittavana lääkeinterventiona oli 8 tutkimuksessa venlafaksiini, 5:ssä essitalopraami, 5:ssä pregabaliini, 5:ssä paroksetiini, 5:ssä duloksetiini, 3:ssa sertraliini, 2:ssa loratsepaami, 2:ssa tiagabiini ja 1:ssä fluoksetiini. Tutkimuksista 26 oli julkaistu vuonna 2001 ja yksi vuonna 1999. Suurin osa tutkimuksista oli tehty EU:ssa tai Yhdysvalloissa. Begg'in testissä ei todettu julkaisuharhaa.

Tutkimuksen muuttujina olivat yli 50 % oirelievittymän Hamiltonin ahdistuneisuusasteikolla (HAM-A) saaneiden osuus, remission saavuttaneiden osuus (HAM-A 7 pistettä tai vähemmän) ja haittaoireiden vuoksi keskeyttäneiden osuus.

Aktiivilääkehoidon ja lumeen välinen tehoero vasteessa (= 50 %:n vähenemä HAM-A-pisteissä) edellä mainituilla lääkkeillä oli lumetta tehokkaampi lukuun ottamatta essitalopraamia ja tiagabiinia. OR duloksetiinille oli 0,45 (95 % luottamusväli 0,38–0,54), essitalopraamille 0,67 (95 % luottamusväli 0,39–1,14), fluoksetiinille 0,27 (95 % luottamusväli 0,09–0,81), loratsepaamille 0,40 (95 % luottamusväli 0,24–0,66), paroksetiinille 0,48 (95 % luottamusväli 0,30–0,77), pregabaliinille 0,52 (95 % luottamusväli 0,39–0,68), sertraliinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,33–0,62), tiagabiinille 0,81 (95 % luottamusväli 0,64–1,08) ja venlafaksiinille 0,53 (95 % luottamusväli 0,45–0,61).

Remission saavuttamisen suhteen kaikki edellä mainitut lääkkeet tiagabiinia lukuun ottamatta olivat lumetta tehokkaampia. OR duloksetiinille oli 0,53 (95 % luottamusväli 0,47–0,65), essitalopraamille 0,34 (95 % luottamusväli 0,20–0,57), fluoksetiinille 0,24 (0,06–0,97), paroksetiinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,33–0,63), sertraliinille 0,78 (95 % luottamusväli 0,29–0,78), tiagabiinille 0,76 (95 % luottamusväli 0,57–1,01) ja venlafaksiinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,37–0,55).

Haittaoireiden vuoksi keskeyttäneiden määrä oli merkittävästi lumetta suurempi kaikilla muilla edellä mainituilla lääkkeillä paitsi fluoksetiinilla ja sertraliinilla. Lääke-lume-eron OR oli duloksetiinille 3,57 (95 % luottamusväli 2,50–5,26), essitalopraamille 2,86 (95 % luottamusväli 1,64–4,76), fluoksetiinille 1,54 (95 % luottamusväli 0,13–16,67), loratsepaamille 2,26 (95 % luottamusväli 2,5–11,11), paroksetiinille 5,26 (95 % luottamusväli 2,50–11,11), pregabaliinille 1,79 (95 % luottamusväli 1,15–2,78), sertraliinille 1,12 (95 % luottamusväli 0,61–2,04), tiagabiinille 2,56 (95 % luottamusväli 1,64–4,0) ja venlafaksiinille 2,70 (95 % luottamusväli 1,79–4,0).

Katsaukseen sisältyneistä lääkkeistä hoitovasteen ja remission pääsemisen todennäköisyys oli suurin fluoksetiinilla. Haittaoireiden vuoksi keskeyttämisen todennäköisyys oli pienin sertraliinilla.

Tutkijoiden mukaan SSRI:t ovat tehokkain yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pae ja työtoverit käsittelivät vortioksetiinilla yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä tehtyjä tutkimuksia «Pae CU, Wang SM, Han C ym. Vortioxetine, a multimo...»3, joita meta-analyysia varten löytyi 4 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Kirjallisuushaku ulottui lokakuun 2014 loppuun. Tutkimuksista 3 oli tehty Yhdysvalloissa, ja kaikki olivat valmistajan tukemia tutkimuksia. Tutkimusten kesto oli 8 viikkoa. Edellä mainituissa 4 tutkimuksessa potilaita oli yhteensä 1 831. Heistä 1 068 sai vortioksetiinia, 609 lumetta ja 154 duloksetiinia. Vortioksetiiniannokset olivat kussakin hoitohaarassa kiinteitä, mutta vaihtelivat välillä 2,5–10 mg/vrk. Potilaiden HAM-A-pisteet tutkimuksen alussa olivat 24,7–26,8 eli yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireet olivat merkittäviä. Tutkimuksista oli suljettu pois potilaat, jotka eivät aiemmin hyötyneet SSRI- tai kaksoisvaikutteisista masennuslääkkeistä GAD-oireiston suhteen. Meta-analyysissa ei todettu julkaisuharhaa.

Pääasiallinen tulosmuuttuja oli HAM-A-asteikkopisteiden muutos, jossa vortioksetiini osoittautui lumetta tehokkaammaksi (SMD -0,118; 95 % luottamusväli -0,203 – -0,033; p = 0,007). Sekundaarisista tulosmuuttujista vortioksetiini osoittautui lumetta tehokkaammaksi vasteen (HAM-A-lasku 50 % tai enemmän) (OR 1,221; 95 % luottamusväli 1,027–1,452; p = 0,024), mutta ei remission saavuttamisen suhteen (HAM-A-pisteet tutkimuksen lopussa 7 tai alle) (OR 1,052; 95 % luottamusväli 0,853–1,296; p = 0,637). HAM-A-pisteet 25 tai yli omanneiden ryhmässä SMD oli -0,338; 95 % luottamusväli -0,552 – -0,124; p = 0,002. Tutkimuksen keskeyttäminen haittaoireiden vuoksi oli yleisempää vortioksetiinilla (OR 1,56; 95 % luottamusväli 1,006–2,419; p = 0,047). Keskeyttäminen minkä tahansa syyn vuoksi ei poikennut lumeesta (OR 0,971; 95 % luottamusväli 0,794–1,187; p = 0,771), ei myöskään keskeyttäminen tehon puutteen vuoksi (OR 0,687; 95 % luottamusväli 0,380–1,243; p = 0,215). Tavallisimmat raportoidut haittaoireet olivat pahoinvointi, päänsärky, huimaus ja suun kuivuminen. Yksittäisistä tutkimuksista 3 Yhdysvalloissa suoritettua tutkimusta ei todennut eroa pääasiallisessa tulosmuuttujassa vortioksetiinin ja lumeen välillä. Vaste oli parempi niillä potilailla, joiden HAM-A-pisteet olivat yli 25. Tutkijoiden mukaan se voi olla käyttökelpoinen erityisesti vaikea-asteisten oireistojen hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: kohtalainen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Fu ja työtoverit tarkastelivat meta-analyysissaan vortioksetiinin ja sen eri annosten tehoa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Fu J, Peng L, Li X. The efficacy and safety of mul...»4. Meta-analyysi perustui kirjallisuushakuun vuosien 2000 ja 2015 väliseltä ajalta. Haku oli rajoitettu kontrolloituihin satunnaistettuihin tutkimuksiin. RCT-tutkimuksia löytyi 4, joihin osallistui yhteensä 1 843 potilasta. Nämä 4 tutkimusta olivat samat kuin aiemmassa meta-analyysissa «Fu J, Peng L, Li X. The efficacy and safety of mul...»4, mutta tutkijat käyttivät ITT-populaatiota ja LOCF-tuloksia ja määrittelivät vasteen 50 % laskuksi HAM-A-pisteissä. Tutkimuspopulaatiosta 1 230 potilasta kuului vortioksetiiniryhmään ja 613 lumeryhmään. Tutkimuksessa analysoidut potilaat olivat käyttäneet vähintään 1 annoksen tutkimuslääkettä ja heillä oli vähintään 1 baseline-vaiheen jälkeinen käynti.

Tutkijoiden tulosten mukaan vortioksetiinin teho ei poikennut millään annostasolla (2,5; 5 tai 10 mg/vrk) lumeesta. Vortioksetiinin tavallisimmat haittaoireet olivat pahoinvointi ja päänsärky.

Tutkijoiden mukaan erilainen tulosten analyysi selittää erot edelliseen meta-analyysiin. Tutkijoiden mukaan suuri lumevaste on tavallinen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääketutkimuksissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Lumevaste on yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä vaihteleva ja voi osin selittää eroa tutkimusten välillä. Tutkimusten 8 viikon kesto voi olla lyhyt kokonaisvasteen esilletuloon.

Galen ja Millichampin systemaattinen katsaus «Gale CK, Millichamp J. Generalised anxiety disorde...»5 perustuu yhteensä 74 yleistynyttä ahdistuneisuutta käsittelevään systemoituun katsaukseen tai havainnoivan tai satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen, joiden perusteella he esittävät teho- ja turvallisuustuloksia masennuslääkkeistä, bentsodiatsepiineista, hydroksitsiinista, pregabaliinista ja psykoosilääkkeistä. Katsaus perustui eri tietokannoissa suoritettuihin tietohakuihin vuosien 1966 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Tutkimusten piti olla satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tai havainnoivien tutkimusten osalta vähintään single blind -tutkimuksia, ja osallistujamäärän piti olla vähintään 20. Katsausten piti olla RCT-tutkimuksiin perustuvia systemoituja katsauksia. Yleistyneen ahdistuneisuuden masennuslääkehoitotutkimuksiin osallistui 2 628 potilasta.

Masennuslääkkeiden osalta tutkijat toteavat imipramiinin, duloksetiinin, paroksetiinin, sertraliinin, essitalopraamin, venlafaksiinin ja opipramolin osoittautuneen lumetta tehokkaimmiksi satunnaistetuissa tutkimuksissa. Yksittäisistä lääkeaineista essitalopraami 5–20 mg/vrk oli viidessä 8–12 viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa lumetta tehokkaampi hoitovasteen ja remission saavuttamisessa. Tutkimuksissa tavallisimmat haittaoireet olivat päänsärky, suun kuivuminen, pahoinvointi ja orgasmivaikeudet.

Paroksetiini osoittautui yhdessä systemoidussa katsauksessa ja 8 satunnaistetussa lumekontrolloidussa 4–10 viikon tutkimuksessa lumetta tehokkaammaksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireiden hoidossa (RR 1,36–1,49). Tavallisimmat haittaoireet olivat unihäiriöt ja orgasmivaikeudet.

Sertraliini 50–150 mg/vrk osoittautui 3 lumekontrolloidussa satunnaistetussa 12 viikon tutkimuksessa lumetta tehokkaammaksi HAM-A-asteikkopisteiden laskun ollessa 10–12 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa 8 pistettä suurempi kuin lumeella (p < 0,0001). Tavallisimmat haittaoireet olivat painonlasku ja seksuaaliset toimintahäiriöt.

Venlafaksiini 75–150 mg/vrk osoittautui 2 systemoidussa katsauksessa ja 7 satunnaistetussa lumekontrolloidussa 8–28 viikon tutkimuksessa lumetta tehokkaammaksi (paljon tai hyvin paljon toipuneita 65 % venlafaksiiniryhmässä ja 46 lumeryhmässä; p = 0,003; HAM-A-pistevähenemä 19,2 venlafaksiinilla ja 10,8 lumeella; p < 0,001). Tavallisimmat haittaoireet olivat pahoinvointi, hikoilu, suun kuivuminen ja seksuaaliset toimintahäiriöt.

Essitalopraamin (5–20 mg), paroksetiinin (20 mg) ja sertraliinin keskinäisissä vertailuissa ei tullut esille tehoeroja. Myöskään imipramiinin, paroksetiinin, loratsepaamin tai klopoksidin keskinäisissä vertailuissa ei tullut esille tehoeroa masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Zhang ja työtoverit «Zhang Y, Huang G, Yang S ym. Duloxetine in treatin...»6 tarkastelivat meta-analyysissaan duloksetiinin tehoa ja siedettävyyttä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa 10/2014 mennessä julkaistujen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten perusteella. Tutkijat löysivät 7 tutkimusta (N = 2 674), joihin osallistuneet potilaat olivat 18-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tutkimuksessa käytetyt duloksetiiniannokset olivat 30–120 mg/vrk, ja tutkimusten kesto oli 9–15 viikkoa (yksi oli 26 viikkoa). Potilaista 67 % tai enemmän oli naisia.

Duloksetiini oli lumetta tehokkaampi hoitovasteen (= yli 50 % lasku Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteissä) saavuttamisessa (N = 1 975; RR = 1,48; 95 % luottamusväli 1,34–1,63). Remission (Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteet 7 tai vähemmän) saavuttamisen suhteen duloksetiini osoittautui myös lumetta paremmaksi (N = 2 399; RR = 1,60; 95 % luottamusväli 1,43–1,80). Myös Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteet vähenivät merkittävästi duloksetiinihoidon aikana (N = 1135; keskimääräinen pistevähenemä 3,34; 95 % luottamusväli 2,37–4,32) ja Sheehan Disability Scale -pisteet korjautuivat (N = 1652; keskimääräinen muutos 2,84; 95 % luottamusväli 2,08–3,60). Duloksetiinihoidon keskeyttäneiden kokonaismäärä ei poikennut lumeesta: keskeyttäneiden määrät olivat 32 % duloksetiiniryhmässä ja 36 % lumeryhmässä (N = 1 908; RR = 0,90; 95 % luottamusväli 0,79–1,02). Haittaoireiden vuoksi keskeyttäneiden määrä oli suurempi duloksetiiniryhmässä (N = 2 421; RR = 2,44; 95 % luottamusväli 1,80–3,31). Tehon puutteen vuoksi tapahtuneet keskeytykset olivat puolestaan yleisempiä lumeryhmässä (N = 2 421; RR 0,28; 95 % luottamusväli 0,20–0,38). Duloksetiiniryhmässä tehon puutteen vuoksi keskeyttäneitä oli 3,4 % ja lumeryhmässä 12,5 %.

Tutkijoiden mukaan duloksetiini on siedetty ja kohtalaisen tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitomuoto.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sugarmanin ja työtovereiden meta-analyysi «Sugarman MA, Loree AM, Baltes BB ym. The efficacy ...»7 tarkasteli paroksetiinilääkityksen tehoa suhteessa lumeeseen masennuksen ja eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Meta-analyysiin sisältyneistä 27 tutkimuksesta 5 käsitteli yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä käsittelevät tutkimukset oli suoritettu vuosien 1998–2003 välillä. Tutkimuksista vain 2 on julkaistu, tutkimusten N = 890. Tutkimukset olivat satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa ero (Cohenin d) paroksetiinin ja lumeen välillä oli 0,20 (95 % luottamusväli 0,11–0,29), hoitovasteella ei ollut yhteyttä alkutilanteen oireiden vaikeusasteeseen. Tutkijoiden mukaan paroksetiinin teho masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin oli kohtalainen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

De Vriesin ja työtovereiden meta-analyysi «de Vries YA, de Jonge P, van den Heuvel E ym. Infl...»8 tarkasteli hoidon aloitusvaiheen ahdistuneisuusoireiden vaikeusasteen vaikutusta hoitovasteeseen. Meta-analyysi perustui 59 kaksoissokkoutettuun kontrolloituun tutkimukseen. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä käsitelleitä tutkimuksia oli 11. Niiden perusteella hoidon aloitusvaiheen oireiden vaikeusasteella ei ollut vaikutusta aktiivihoito-lume-eroon (Hedges'in g = 0,32; 95 % luottamusväli 0,16–0,47) eikä oirevaikeusaste-tulosinteraktiota ollut todettavissa (SMD 0,04; 95 % luottamusväli -0,13–0,20; p = 0,65).

Tutkijoiden mukaan masennuslääkkeitä voi käyttää yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja muiden ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa oireiston vaikeusasteesta riippumatta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Gambi ja työtoverit selvittivät avoimessa, 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa mirtatsapiinin tehoa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Gambi F, De Berardis D, Campanella D ym. Mirtazapi...»9. Tutkimukseen osallistui 44 potilasta, ja käytetty mirtatsapiiniannos oli 30 mg/vrk. Tutkimuksen lopussa hoitovasteen (oireiden 50 %:n vähenemä Hamiltonin ahdistuneisuusasteikolla saavutti 79 % ja remission (HAM-A-pisteet 7 tai vähemmän) 36 % potilaista.

Tutkijoiden mukaan mirtatsapiini oli tehokas ja siedetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Bystritsky ja työtoverit selvittivät satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Bystritsky A, Kerwin L, Feusner JD ym. A pilot con...»10 bupropionin (150–300 mg/vrk) tehoa ja turvallisuutta verrattuna essitalopraamiin (10–20 mg/vrk). Tutkimukseen osallistui 24 potilasta, tutkimus kesti 12 viikkoa ja potilaat olivat iältään 18–64-vuotiaita. Kumpikin valmiste oli yhtä tehokas ja hyvin siedetty.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Stein ja työtoverit selvittivät satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Stein DJ, Ahokas AA, de Bodinat C. Efficacy of ago...»11 agomelatiinin (25 tai 50 mg/vrk) tehoa ja siedettävyyttä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Tutkimukseen osallistui 121 iältään 18–65-vuotiasta potilasta. Tutkimus kesti 12 viikkoa ja agomelatiinia sai 63 potilasta.

Tutkimuksen aikana Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteet vähenivät agomelatiinia saaneilla potilailla lumeeseen verrattuna -3,28 pistettä (95 % luottamusväli -6,41 – -0,15; p = 0,0040). Hoitoon liittyneiden haittaoireiden välillä ei ollut eroa hoitoryhmien välillä (agomelatiiniryhmässä 25 mg/vrk haittaoireita 36 %:lla, 50 mg:n ryhmässä 38 %:lla ja lumeryhmässä 34 %:lla).

Tutkijoiden mukaan agomelatiini oli tehokas ja siedetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Stein ja työtoverit selvittivät 2. tutkimuksessaan «Stein DJ, Ahokas A, Albarran C ym. Agomelatine pre...»12 agomelatiinin tehoa ja siedettävyyttä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön uusiutumisvaiheiden estossa. Potilaat saivat alkuun avoimesti agomelatiinia 25–50 mg/vrk, jonka jälkeen remission saavuttaneet potilaat (Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteet 7 tai alle; 227 potilasta koko avoimen vaiheen läpikäyneistä 329 potilaasta) satunnaistettiin joko jatkamaan agomelatiinia (N = 113) tai lumetta (N = 114).

Tutkimuksen kaksoissokkoutetun, 26 viikkoa kestäneen vaiheen aikana 19,5 % agomelatiiniryhmästä ja 30 % lumeryhmästä sai relapsin (p = 0,046). Relapsi määriteltiin tilanteeksi, jossa Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteet olivat 15 tai enemmän tai tutkijan arvion mukaan hoito oli tehoton. Tutkimuksen kaksoissokkoutetun vaiheen aikana haittaoireita esiintyi agomelatiiniryhmässä 40 %:lla ja lumeryhmässä 27 %:lla (p = 0,032). Agomelatiinin lopetukseen ei liittynyt lopetusvaiheoireistoa.

Tutkijoiden mukaan agomelatiini oli tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön uusiutumisvaiheiden estossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Stein ja työtoverit selvittivät 3. tutkimuksessaan «Stein DJ, Ahokas A, Márquez MS ym. Agomelatine in ...»13 agomelatiinin tehoa ja siedettävyyttä verrattuna lumeeseen ja essitalopraamiin 12 viikkoa kestäneessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 412 iältään 18–65-vuotiasta potilasta, joista 139 sai agomelatiinia 25–50 mg/vrk, 131 sai lumetta ja 142 essitalopraamia 10–20 mg/vrk. Agomelatiini osoittautui lumetta tehokkaammaksi Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon pisteiden vähenemisen suhteen (HAMA-piste-ero tutkimuksen lopussa 4,71 ± 1,03 pistettä; p < 0,0001) että remission saavuttamisen suhteen (16,8 ± 5,4 % enemmän agomelatiinipotilaista saavutti remission; p < 0,002). Essitalopraami oli yhtä tehokas kuin agomelatiini (essitalopraamilume-ero tutkimuksen lopussa 4,77 ± 1,03 HAMA-pistettä). Haittaoireita tutkimuksen aikana ilmeni 47 %:lla agomelatiini-, 48 %:lla essitalopraami- ja 44 %:lla lumeryhmässä. Tutkimuksen keskeytymiseen johtaneita haittaoireita oli 2,2 %:lla agomelatiinia saaneista, 3,1 %:lla lumeryhmässä ja 7,1 %:lla essitalopraamiryhmässä.

Tutkijoiden mukaan agomelatiini oli tehokas ja siedetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito.

Stein ja työtoverit selvittivät 4. tutkimuksessaan «Stein DJ, Ahokas A, Jarema M ym. Efficacy and safe...»14 2 kiinteästi annostellun agomelatiiniannoksen (10 mg/vrk ja 25 mg/vrk) tehoa ja siedettävyyttä 12 viikkoa kestäneessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 412 iältään 18-vuotiasta tai sitä vanhempaa avohoitopotilasta, joista 131 sai agomelatiinia 10 mg/vrk, 139 agomelatiinia 25 mg/vrk ja 142 sai lumetta.

Tutkimuksen lopussa Hamiltonin ahdistuneisuusasteikon piste-ero 10 mg:aa ja lumetta saaneiden välillä oli 7,16 ± 1,00 ja 11,08 ± 0,98 25 mg agomelatiinia saaneiden ja lumeen välillä; p < 0,0001. Hoitovasteen saavuttaneiden määrä oli 50 % agomelatiini 10 mg -ryhmässä, 70,8 % 25 mg:n ryhmässä ja 15 % lumeryhmässä; p < 0,0001. Remission saavuttaneiden määrät olivat vastaavasti 20 % (10 mg agomelatiinia vrk:ssa), 45 % (25 mg agomelatiinia/vrk) ja 7 % (lume); p < 0,0001). Vastaavissa ryhmissä tutkimuksen aikaisia haittaoireita esiintyi 29 %:lla, 34 %:lla ja 25 %:lla.

Tutkijoiden mukaan agomelatiini ja sen annos 25 mg/vrk ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

Osassa tutkimuksista tutkimuksen kesto oli 12 viikkoa tai vähemmän, joka voi olla lyhyt aika hoidon pitkäaikaistehon tulemiseksi esille. Osalla yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaiksi osoittautuneista masennuslääkkeistä se ei ole niiden virallinen käyttöaihe.

Paen ja työtovereiden meta-analyysissa vortioksetiinitutkimusten poissulkukriteerit on kuvattu väärin.

Agomelatiinitutkimukset ovat samasta tutkimusryhmästä.

Baldwinin ja työtovereiden «Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug ...»2 meta-analyysin ilmestymisen jälkeen on ilmestynyt Lin ja työtovereiden «Li X, Zhu L, Su Y ym. Short-term efficacy and tole...»15 meta-analyysi, jossa venlafaksiini osoittautui 14 tutkimuksessa lumetta tehokkaammaksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.

Yleiskommentti:

Fluoksetiinista yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on julkaistu myös 15 tutkimukseen perustuva katsaus kiinalaisista hoitotutkimuksista «Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy a...»16.

Kirjallisuutta

  1. Offidani E, Guidi J, Tomba E ym. Efficacy and tolerability of benzodiazepines versus antidepressants in anxiety disorders: a systematic review and meta-analysis. Psychother Psychosom 2013;82:355-62 «PMID: 24061211»PubMed
  2. Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug treatments for generalised anxiety disorder: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d1199 «PMID: 21398351»PubMed
  3. Pae CU, Wang SM, Han C ym. Vortioxetine, a multimodal antidepressant for generalized anxiety disorder: a systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2015;64:88-98 «PMID: 25851751»PubMed
  4. Fu J, Peng L, Li X. The efficacy and safety of multiple doses of vortioxetine for generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:951-9 «PMID: 27143896»PubMed
  5. Gale CK, Millichamp J. Generalised anxiety disorder. BMJ Clin Evid 2011;2011 «PMID: 22030083»PubMed
  6. Zhang Y, Huang G, Yang S ym. Duloxetine in treating generalized anxiety disorder in adults: A meta-analysis of published randomized, double-blind, placebo-controlled trials. Asia Pac Psychiatry 2016;8:215-25 «PMID: 26238298»PubMed
  7. Sugarman MA, Loree AM, Baltes BB ym. The efficacy of paroxetine and placebo in treating anxiety and depression: a meta-analysis of change on the Hamilton Rating Scales. PLoS One 2014;9:e106337 «PMID: 25162656»PubMed
  8. de Vries YA, de Jonge P, van den Heuvel E ym. Influence of baseline severity on antidepressant efficacy for anxiety disorders: meta-analysis and meta-regression. Br J Psychiatry 2016;208:515-21 «PMID: 26989093»PubMed
  9. Gambi F, De Berardis D, Campanella D ym. Mirtazapine treatment of generalized anxiety disorder: a fixed dose, open label study. J Psychopharmacol 2005;19:483-7 «PMID: 16166185»PubMed
  10. Bystritsky A, Kerwin L, Feusner JD ym. A pilot controlled trial of bupropion XL versus escitalopram in generalized anxiety disorder. Psychopharmacol Bull 2008;41:46-51 «PMID: 18362870»PubMed
  11. Stein DJ, Ahokas AA, de Bodinat C. Efficacy of agomelatine in generalized anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2008;28:561-6 «PMID: 18794654»PubMed
  12. Stein DJ, Ahokas A, Albarran C ym. Agomelatine prevents relapse in generalized anxiety disorder: a 6-month randomized, double-blind, placebo-controlled discontinuation study. J Clin Psychiatry 2012;73:1002-8 «PMID: 22901350»PubMed
  13. Stein DJ, Ahokas A, Márquez MS ym. Agomelatine in generalized anxiety disorder: an active comparator and placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2014;75:362-8 «PMID: 24569045»PubMed
  14. Stein DJ, Ahokas A, Jarema M ym. Efficacy and safety of agomelatine (10 or 25 mg/day) in non-depressed out-patients with generalized anxiety disorder: A 12-week, double-blind, placebo-controlled study. Eur Neuropsychopharmacol 2017;27:526-37 «PMID: 28298261»PubMed
  15. Li X, Zhu L, Su Y ym. Short-term efficacy and tolerability of venlafaxine extended release in adults with generalized anxiety disorder without depression: A meta-analysis. PLoS One 2017;12:e0185865 «PMID: 28982121»PubMed
  16. Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy and safety of fluoxetine in generalized anxiety disorder in Chinese patients. Neuropsychiatr Dis Treat 2013;9:1661-70 «PMID: 24204151»PubMed