Ahdistuneisuushäiriöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen, lisätietoa
Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
7.1.2019
- Kolme keskeistä reittiä Kelan lääkinnälliseen mielenterveyskuntoutukseen ahdistuneisuushäiriöiden
yhteydessä ovat
- lakisääteinen psykoterapia kuntoutuspsykoterapiana (16–67-vuotiaat), joka on määrällisesti
merkittävin ja edelleen voimakkaassa kasvussa,
- erityisesti vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen lakisääteinen vaativa kuntoutus (lapsuudesta
65 ikävuoteen), ja harkinnanvaraiset mielenterveyskuntoutuskurssit. Vaativaan kuntoutukseen
ohjaus tapahtuu julkiselta sektorilta, jonne kuntoutussuunnitelman toteuttaminen palaa,
ellei Kela myönnä haettua kuntoutusta. Menetelminä voi psykiatrisissa häiriöissä olla
psykoterapian ohella muita terapioita, kuten musiikki- toiminta- tai fysioterapia.
Kuntoutukseen ohjaamisesta löytyy lisätietoa sivustolta www.kela.fi/kuntoutus «http://www.kela.fi/kuntoutus»1 ja vaativan kuntoutuksen osalta myös erillisohjeesta «Laukkala T, Hintikka J, Kiviniemi P ym. Sovellusoh...»2 (Internet «https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2017/04/Psykiatrian_hyvat_kuntoutuskaytannot_20172604.pdf»2).
- Myös harkinnanvaraiset mielenterveyskuntoutuskurssit voidaan tarvittaessa yhdistää
kuntoutuksen kokonaisuuteen. Lisätietoa linkistä https://www.kela.fi/kuntoutus «https://www.kela.fi/kuntoutus»3.
- Lisäksi lääkärin antamasta psykoterapiasta voi saada SV-korvausta.
- Jos henkilö saa vammaisetuutta, voidaan psykoterapiakustannukset ottaa siinä huomioon,
mikäli toimintakykyä heikentävä sairaus on sama, minkä vuoksi psykoterapia toteutuu.
- Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajista suurella osalla on psykiatrisia häiriöitä.
Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään kiinnittymättömien ammatillisesta kuntoutuksesta.
Lisätietoa linkistä www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus «http://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus»4.
- Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti, joka käsittelee koko suomalaisen kuntoutusjärjestelmän
kokonaisuudistusta, julkaistiin 9.11.2017. Sen 55 ehdotuksesta 2 koskee suoraan Kelan
kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa kuntoutusta, joita käytetään myös ahdistuneisuushäiriöiden
kuntoutuksessa «Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntout...»1 (Internet «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273»5).
- Kuntoutuskomitean raportin ehdotuksen 7 mukaan toiminta- ja työkyvyn arvioinnin perustana
tulee käyttää ICF-viitekehystä. Toimintakykyä arvioidaan ICF-viitekehystä hyödyntäen
soveltuvilla mittareilla. Työkyvyn arvioinnissa tulee lisäksi käyttää toimialaan ja
ammattiin, työsuhteeseen ja -uraan, työhön ja työorganisaatioon, terveyteen ja elintapoihin
sekä elämäntilanteeseen ja asenteisiin liittyviä tekijöitä.
- International Classification of Function (ICF) on WHO:n ICD-10-tautiluokituksen rinnalle
laadittu kansainvälinen toimintakyvyn luokittelumenetelmä, jonka strukturoitua toimintakyvyn
arviointia yllä mainitut ehdotukset tukevat. Lisätietoa linkistä https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
«https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»6
- ICF ei ole laajamittaisesti jalkautunut psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
- Toimintakykymittareita arvioi ja niiden käytöstä suosituksia antaa THL:ssä koordinoitu
Toimia-verkosto, lisätietoa linkistä www.toimia.fi «http://www.toimia.fi/»7.
- Kuntoutuskomitean ehdotusten 31 ja 37 mukaan
- Vastuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon kytkeytyvän lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen
järjestämisestä ja rahoituksesta siirretään maakunnille, kun alla mainitut edellytykset
ovat täyttyneet ja alla mainittujen kokeilujen arviointi on toteutettu.
- Kela kuitenkin järjestää KKRL 9 §:n perusteella vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
ja korvaa KKRL 11 a §:n perusteella kuntoutuspsykoterapiaa siihen saakka, kunnes sote-uudistuksesta,
monikanavaisen rahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja
kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun
siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu sekä maakuntien on todettu
järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnällistä kuntoutusta
ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Edellä mainittuja Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen
järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan viivyttelemättä riittävässä laajuudessa
muutamassa erikokoisessa maakunnassa, jotta maakuntien järjestämisvastuulle siirrettävien
tehtävien toteuttaminen voitaisiin varmistaa. Tämä edellyttää kokeilulain säätämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla arvioidaan kuntoutusvastuun siirron yllä
todettujen edellytysten täyttymistä aikaisintaan 2025.
- Kelan kuntoutuspsykoterapian saajista valtaosalla on masennus- tai ahdistuneisuushäiriön
diagnoosi «Kela. Kuntoutuspsykoterapia on kaksinkertaistunut ...»3 (Internet «https://www.epressi.com/tiedotteet/hallitus-ja-valtio/kuntoutuspsykoterapia-on-kaksinkertaistunut-2010-luvulla.html»8). 27 285 henkilöä vuonna 2015 ja 31460 henkilöä vuonna 2016 sai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.
Vuonna 2016 psykoterapiaa sai 1 380 kuntoutujaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Kela korvasi vuonna 2015 kuntoutuspsykoterapiaa 39,8 miljoonaa euroa ja 58 miljoonaa
euroa vuonna 2016. Keskimääräiset kustannukset per saaja olivat 1 457 euroa/vuosi
vuonna 2015 ja 1 848 euroa/vuosi vuonna 2016 (näissä luvuissa on nuoret ja aikuiset
yhdistetty). Sosiaaliturvan muutoksenhauissa 2015 ja 2016 välillä muutosprosentti
on pysynyt samana, 15 %, eli voimakkaasta kasvusta huolimatta ratkaisuprosessi on
toiminut. Vuonna 2017 kuntoutuspsykoterapian saajia oli 36 650 ja mielenterveyskurssilla
2 200 kävijää, ja psykoterapiaa sai vaativana kuntoutuksena 1 780 henkeä.
- Pitkiä psykoterapioita Suomessa on tutkittu satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa
«Knekt P, Virtala E, Härkänen T ym. The outcome of ...»4. Tutkimus selvitti lyhyen ja pitkän psykodynaamisen ja voimavarasuuntautuneen psykoterapian
vaikuttavuutta RCT-asetelmassa (326 satunnaistettu hoitoon) mieliala- ja ahdistuneisuusoireisiin,
lisäksi vertailu psykoanalyysin läpikäyneeseen ryhmää (valintavaiheessa N = 47, 41
aloitti hoidon). Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ollut mukana. Kaikissa 4 hoitoryhmässä,
voimavarasuuntautuneessa terapiassa, lyhyessä ja pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa
ja psykoanalyysissa, oireiden määrä väheni 5 vuoden seurannan aikana.
- 10 vuoden seurannassa kliinisesti oireettomia oli lyhyiden terapioiden jälkeen 68
% ja pitkän psykoterapian jälkeen 81 %. Tutkijoiden mukaan 6 kuukauden pituinen lyhyt
terapia tuotti yhdessä lisähoitojen kanssa lähes yhtä hyvän tuloksen kuin 3 vuoden
pituinen pitkä psykoterapia. Psykoanalyysin seurantaa ei raportoitu tässä julkaisussa.
Kirjallisuutta
- Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali-
ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273
- Laukkala T, Hintikka J, Kiviniemi P ym. Sovellusohje aikuisten mielenterveyden häiriöiden
kuntoutukseen. Kuntoutussäätiön työselosteita 52. Helsinki 2017. https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2017/04/Psykiatrian_hyvat_kuntoutuskaytannot_20172604.pdf
- Kela. Kuntoutuspsykoterapia on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. https://www.epressi.com/tiedotteet/hallitus-ja-valtio/kuntoutuspsykoterapia-on-kaksinkertaistunut-2010-luvulla.html
(Viitattu 24.2.2018)
- Knekt P, Virtala E, Härkänen T ym. The outcome of short- and long-term psychotherapy
10 years after start of treatment. Psychol Med 2016;46:1175-88 «PMID: 26755201»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02630 (050.119)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
