Takaisin

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (rTMS) yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
Maija Purhonen
7.1.2019

Näytön aste: D

Tutkimusnäyttö transkraniaalisen magneettistimulaatiohoidosta (rTMS) yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on niukkaa, eikä luotettavia päätelmiä sen tehosta ole mahdollista tehdä.

Diefenbach ja työtoverit «Diefenbach GJ, Bragdon LB, Zertuche L ym. Repetiti...»1 vertasivat pilottitutkimuksessaan transkraniaalisen magneettistimulaation (rTMS) tehoa lume-rTMS:ään (sham rTMS) yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Diagnoosi varmennettiin diagnostisella haastattelulla (MINI), ja vaikeusasteen tuli olla Clinical Global Impression (CGI) -skaalalla ≥ 4, minkä lisäksi Hamiltonin ahdistusasteikon (HAMA) tuli olla ≥ 18 ja Hamiltonin masennusasteikon (HAMD) ≤ 17. Tutkittaville tehtiin myös aivojen toiminnallinen magneettikuvantaimenen (fMRI). Tutkimus oli satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu. Tutkimukseen otettiin mukaan vähintään keskivaikeaksi arvioitua yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastavia henkilöitä, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta. Lääkehoito oli tutkimuksen aikana mahdollinen, mutta sen tuli säilyä muuttumattomana. Tutkimuksen päävastemuuttujana oli Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko (HAMA), vasten määreenä oli vähintään 50 % lasku alun HAMA-pisteisiin verrattuna ja elpymän määreenä alle 8 olevat HAMA-pisteet.

1 Hz:n rTMS-stimulaatio kohdennettiin oikeanpuoleiseen dorsolateraaliseen prefrontaaliseen korteksiin (DLPFC). Stimulaation voimakkuus oli 90 % motorisesta kynnyksestä. Kukin hoitokerta kesti 15 minuuttia (900 pulssia/kerta). Hoitokertoja oli 5 viikossa, ja hoitosarjan kokonaiskesto oli 6 viikkoa (yhteensä 27 000 pulssia). Lisäksi fMRI-kuvantamisella selvitettiin hoidon mahdollisesti aiheuttamaa muutosta DLPFC:n aktivaatioon ahdistusta aiheuttavassa tilanteessa (uhkapeli, jonka tarkoituksena oli synnyttää päätöksenteon epävarmuuteen liittyvää ahdistusta).

Tutkimukseen osallistujat seulottiin alun pitäen 198 henkilön joukosta, joista vetäytymisen tai poissulkukriteerien vuoksi satunnaistamiseen jäi 25 henkilöä. Näistä 13 sai aktiivihoitoa ja 12 lumetta. Tutkimuksen keskeytti aktiivihoitoa saavista 4 ja lumetta saaneista 2. Tutkimuksen loppuun asti mukana oli 19 henkilöä. Satunnaistamiseen osallistuneiden keski-ikä oli (fTMS vs. sham TMS) 44,00 vs. 44,58 vuotta, naisia 84,6 vs. 66,7 %, valkoihoisia 92,3 vs. 100 %. Satunnaistamisen jälkeen aktiivihoidon ryhmässä ahdistuneisuus ja huolestuneisuuspisteet olivat kontrolliryhmää suuremmat, muilta osin eroja ei ryhmien välillä ollut.

Tutkimuksen loppuun asti mukana olleista hoitoryhmässä 7/9 (77,8 %) ja lumeryhmässä 2/10 (20,0 %) sai vasteen (p = 0,0012) ja vastaavasti elpymän 3/9 (33,3 %) vs. 1/10 (10,0 %), (p = 0,213). 3 kuukauden seurannassa vasteen saaneita oli hoitoryhmässä 7/9 (77,8 %) ja lumeryhmässä 0/10 (0 %), (p = 0,001) ja elpymän saaneita 6/9 (67,7 %) vs. 0/9 (0 %), (p = 0,003).

ITT-analyysissa (mukana kaikki tutkimuksessa aloittaneet) hoitoryhmässä 8/13 (61,5 %) ja lumeryhmässä 2/12 (16,7 %) sai vasteen (p = 0,022). Vastaavasti elpymän saaneita oli hoitoryhmässä 4/13 (30,8 %) ja lumeryhmässä 1/12 (8,3 %), (p = 0,161). 3 kuukauden seurannassa hoitoryhmässä vasteen saaneita oli 8/13 (61,5 %) ja lumeryhmässä 0/12 (0,0 %), (p = 0,001) ja elpymän saaneita vastaavasti 7/13 (53,8 %) vs. 0/12 (0,0 %), (p = 0,003).

Yleisin haitta kummassakin ryhmässä oli stimulointipaikan pistely tai kipu. Kasvojen alueen nykimistä oli enemmän aktiivihoidon ryhmässä (p < 0,001).

fMRI kuvantamisessa oikean DLPFC:n aktivaatio lisääntyi aktiivisen hoidon myötä ja väheni lumeella (p = 0,006). Oikean DLPFC:n aktivaation muutokset korreloivat merkittävästi huolestuneisuusoireiden kanssa (mittarina PSWQ-kysely, r = -0,55, p = 0,027).

Tutkijat totesivat, että tämä pilottitutkimus antaa alustavaa näyttöä rTMS hoidon tehosta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Hoidon optimaaliset säädöt eivät ole vielä tiedossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Diefenbach GJ, Bragdon LB, Zertuche L ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation for generalised anxiety disorder: a pilot randomised, double-blind, sham-controlled trial. Br J Psychiatry 2016;209:222-8 «PMID: 27198484»PubMed