Takaisin

Traumaperäinen stressihäiriö ja mirtatsapiini

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala ja Markus Henriksson
15.10.2014

Näytön aste: C

Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.

29 aikuista traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) sairastavaa potilasta «Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtaz...»1 satunnaistettiin saamaan joko mirtatsapiinia 15–45 mg/vrk (17 potilasta) tai lumetta (9 potilasta) kahdeksan viikon ajaksi. 3 potilasta jäi pois tutkimuksesta satunnaistamisen jälkeen, 20 potilasta oli mukana tutkimuksessa kahdeksan viikkoa.

Edeltävät traumat mirtatsapiiniryhmässä olivat raiskaus (rape N = 1), lapsuusiän seksuaalinen hyväksikäyttö (childhood sexual abuse N = 2), fyysinen pahoinpitely (physical abuse N = 2), väkivaltainen kimppuun käyminen (criminal assault N = 3), taistelutilanne (military combat N = 2), onnettomuus (accidental injury N = 2), trauman näkeminen (witnessing a trauma N = 2) ja läheisen yllättävä kuolema (unexpected death of the significant other N = 3).

Lumeryhmässä traumaattiset tapahtumat olivat raiskaus (rape N = 1), taistelutilanne (military combat N = 2), väkivaltainen kimppuun käyminen (criminal assault N = 1), fyysinen pahoinpitely (physical abuse N = 1), trauman näkeminen (witnessing a trauma N = 1), läheisen yllättävä kuolema (unexpected death of a significant other N = 2) ja muu trauma (other trauma N = 1). Traumaattisesta tapahtumasta kulunutta aikaa ei ollut raportoitu. Poissulkukriteereissä oli mukana samanaikainen muu psyykelääkitys ja psykoterapia.

Short PTSD Rating Interview mittarilla (SPRINT, osiot 1–8 ja 10) seurattuna lääkeryhmästä hoitovasteen sai 11 (64,7 %) ja lumeryhmästä 2 (22,2 %) potilasta (p < 0,05). Lähtötilanteen SPRINT-pisteet olivat lääkeryhmässä 21,7 (SD 6,0) ja lumeryhmässä 25,0 (SD 4,2) ja seuranta-ajan lopussa 12,4 (SD 8,8) mirtatsapiiniryhmässä ja 19,4 (SD 8,2) lumeryhmässä. 2 potilasta mirtatsapiiniryhmästä keskeytti tutkimuksen lisääntyneen ahdistuksen vuoksi.

14 PTSD-potilaan, jotka käyttivät mirtatsapiinilääkitystä (keskimääräinen annos 27.2 ± 7.3 mg/vrk, keskimääräinen maksimiannos 35.7 ± 6.2 mg/vrk) seuranta 24 viikon ajan raportoitiin «Kim W, Pae CU, Chae JH ym. The effectiveness of mi...»2 seuraavasti; 12 potilasta (joista 9 miehiä) pysyi seuranta-ajan tutkimuksessa mukana ja kaksi potilasta jäi ilmoittamatta pois seurantakäynneiltä. Traumaattiset tapahtumat olivat liikenneonnettomuus (N = 9), fyysinen väkivalta (N = 2) ja raiskaus (N = 1).

Neljällä mittarilla mitattuna (interviewer-administered structured interview SIP, short PTSD rating interview SPRINT, impact of event scale-revised IES-R, Montgomery-Åsberg depression rating scale MADRS), joista MADRS arvioi masennusoireita seurattiin traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittymistä seuranta-aikana, SPRINT-pisteet laskivat lääkeryhmässä lähtötilanteesta, 21.8 ± 3.8, 10.3 ± 2.5 tasolle 24 viikon kohdalla, muutos oli tilastollisesti merkittävä (p = 0.015).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Australialaisessa avoimessa prospektiivisessa 17 PTSD-miespotilaan tutkimuksessa ilman vertailuryhmää «Alderman CP, Condon JT, Gilbert AL. An open-label ...»3 mirtatsapiinihoito titrattiin 15–45 mg/vrk välille, ja tutkittavia seurattiin 12 viikkoa. Neljä tutkittavaa keskeytti tutkimuksen, yksi väsymyksen vuoksi, yhdessä tapauksessa lääkitys lopetettiin psykiatrikonsultaation yhteydessä tarpeettomana ja kahta tutkittavaa ei tavoitettu seurantaan. Tutkittavat olivat veteraaneja ja heillä oli taistelutilanteeseen liittynyt traumakokemus.

Päätulosmuuttujina olivat Mississippi Scale for Combat-related Posttraumatic Stress Disorder (pisteytys 35–175, yli 107 pistettä viittaa PTSD:hen) ja Clinican administered PTSD Scale (CAPS) pisteiden muutokset (pisteytys 0–136, DSM-kriteerit huomioitu).

CAPS-pisteet laskivat keskimäärin (mean) 87,5 pisteestä ennen interventiota tasolle 64,4; ero oli tilastollisesti merkitsevä. Neljän tutkittavan kohdalla PTSD:n diagnostiset kriteerit eivät enää täyttyneet 12 viikon kohdalla. Mississippi Scale pisteet laskivat keskimäärin 126,6 pisteestä 115,5 pisteeseen, ero oli tilastollisesti merkitsevä. Kahden tutkittavan pisteet laskivat alle diagnostisen rajan.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtaz...»1: Potilaita oli tutkimuksessa vähän ja drop-out 3/17 potilaasta mirtatsapiinilla ja 3/9 potilaasta lumeella. Remissio ei ollut tulosmuuttujana. Seuranta-aika oli lyhyt.

«Kim W, Pae CU, Chae JH ym. The effectiveness of mi...»2 ja «Alderman CP, Condon JT, Gilbert AL. An open-label ...»3: Potilaita oli tutkimuksessa vähän.

Kirjallisuutta

  1. Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtazapine vs. placebo in posttraumatic stress disorder: a pilot trial. Biol Psychiatry 2003;53:188-91 «PMID: 12547477»PubMed
  2. Kim W, Pae CU, Chae JH ym. The effectiveness of mirtazapine in the treatment of post-traumatic stress disorder: a 24-week continuation therapy. Psychiatry Clin Neurosci 2005;59:743-7 «PMID: 16401254»PubMed
  3. Alderman CP, Condon JT, Gilbert AL. An open-label study of mirtazapine as treatment for combat-related PTSD. Ann Pharmacother 2009;43:1220-6 «PMID: 19584388»PubMed