Tutkimuksia sairauspoissaoloihin liittyen
Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
19.8.2019
- 20 havainnoivan tutkimuksen meta-analyysiin «Duijts SF, Kant I, Swaen GM ym. A meta-analysis of...»1 psykososiaalisista syistä haettiin kaikki prospektiiviset tutkimukset 8/2006 mennessä
Medlinestä, PsychINFOsta ja Embasesta ilman kielirajausta, jotka koskivat mahdollisesti
sairauspoissaoloa ennustavia tekijöitä, kuten sosiodemografiset tekijät, terveyskäyttäytyminen,
mielenterveys, psykososiaaliset työhön liittyvät tekijät, henkilökohtaiset tekijät
ja organisaatiotekijät. Tutkimukset, jotka koskivat yksittäistä sairautta, kuten tuki-
ja liikuntaelinsairaudet, kardiovaskulaariset ja hengityselimistön sairaudet, sairauspoissaolon
syynä, suljettiin pois. Tämän vuoksi kirjoittajat käyttävät ilmaisua psykososiaaliset
sairausloman syyt. Tavoitteena oli selvittää yli 3 päivän sairauspoissaoloon assosioituvia
tekijöitä. Näitä olivat naimattomuus, psykosomaattiset oireet, lääkehoito, työuupumus,
psykologiset ongelmat, huono työnhallinta, huono mahdollisuus vaikuttaa (decision
latitude high/low) ja kokemus epäreiluudesta työssä.
- Espanjalaisessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Vargas-Prada S, Demou E, Lalloo D ym. Effectivenes...»2 3 RCT-tutkimukseen (2 hollantilaista, 1 suomalainen) perustuen varhaiset työpaikkainterventiot
(sisältäen osasairauspäivärahan) edistivät työhön paluuta tavanomaiseen hoitoon verrattuna
alle 15 sairauspoissaolopäivän kohdalla tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.
- 5 kohorttitutkimukseen perustuvan systemaattisen katsauksen «Dekkers-Sánchez PM, Hoving JL, Sluiter JK ym. Fact...»3 mukaan yli 6 viikon sairauspoissaoloon 2 samansuuntaisen tutkimuksen perusteella
assosioituvia yksilökohtaisia tekijöitä olivat vanhempi ikä ja aiemmat sairauspoissaolot.
- Suomalaistutkimuksen «Virtanen M, Vahtera J, Head J ym. Work Disability ...»4 (N = 2 445) mukaan diabeetikkojen työkyvyttömyyteen vaikuttavat myös muut tekijät
kuin perussairaus. Korkean riskin ryhmässä (N = 1 086; 44,4 %) verrattuna matalan
riskin ryhmään on diabeteksen ohella kroonisia sairauksia, vähäinen liikunta, runsas
alkoholinkäyttö ja psyykkisiä sairauksia. Matalan riskin ryhmässä (N = 1 359; 55,6
%) on vähän sairauksia ja elämäntapariskitekijöitä iästä, ammatista ja sukupuolesta
riippumatta. Korkean riskin ja matalan riskin ryhmien ero sairauspoissaoloissa on
merkittävä (pooled rate ratio = 1,66, 95 % luottamusväli 1,38–1,99).
- Katsausartikkeliin «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation...»7oli haettu diagnoosikohtaisia suosituksia sairauspoissaolojen kestosta antavat hoitosuositukset,
4 sosiaalivakuutuslaitoksista (Ranska, Serbia, Espanja, Ruotsi) ja 4 yksityisistä
organisaatioista (Hollanti, Yhdysvallat). Suositetut sairauspoissaoloajat erosivat
toisistaan, taustalla oleva tutkimusnäyttö oli osin epäselvä ja suositusten vaikuttavuudesta
oli kirjoittajien mukaan riittämättömästi tietoa.
- Työterveyshuoltoon suunnattuja hoitosuosituksia mielenterveyshäiriöissä arvioitiin
katsausartikkelissa «Joosen MC, Brouwers EP, van Beurden KM ym. An inte...»5 AGREE-kriteerien mukaan. Suomalaiset "Depression. Good Practices in Occupational
Health" ja "Work-related stress. Good Practices in Occupational Health" -suositukset
vuosilta 2009 ja 2010 arvioitiin laadultaan kohtalaisiksi (moderate), kuten puolet
14 arvioidusta suosituksesta.
- Hollantilaisen RCT-tutkimuksen mukaan «van Beurden KM, Brouwers EPM, Joosen MCW ym. Effec...»6 työntekijöiden sairauspoissaoloja ei voitu vähentää työterveyshuolto-interventiolla,
jolla pyrittiin parantamaan työterveyshuollon mielenterveysongelmiin kohdistuvien
suositusten noudattamista.
- 17 artikkeliin (8 kohdistui tules-ongelmiin, 3 mielenterveysongelmiin ja 6 useaan
tai muuhun terveysongelmaan) pohjautuvan systemaattisen katsauksen «Odeen M, Magnussen LH, Maeland S ym. Systematic re...»8 perusteella asteittaisesta liikunnan lisäämisestä oli kohtalaista, ja kokonaisvaltaisen
Sheerbroken mallin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä oli niukkaan näyttöä
sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Kaikki liikuntainterventiot eivät katsauksen mukaan
ehkäisseet sairauspoissaoloja.
- Alaselkäkivuissa 23 artikkelin, jotka perustuivat 21 tutkimukseen, pohjalta on niukka
näyttö siitä, että liikunta vähentää sairauspoissaoloja (RR 0,22; 95 % luottamusväli
0,06–0,76). Tämä ei ollut tutkimuksen päätulosmuuttuja «Steffens D, Maher CG, Pereira LS ym. Prevention of...»9.
Kirjallisuutta
- Duijts SF, Kant I, Swaen GM ym. A meta-analysis of observational studies identifies
predictors of sickness absence. J Clin Epidemiol 2007;60:1105-15 «PMID: 17938051»PubMed
- Vargas-Prada S, Demou E, Lalloo D ym. Effectiveness of very early workplace interventions
to reduce sickness absence: a systematic review of the literature and meta-analysis.
Scand J Work Environ Health 2016;42:261-72 «PMID: 27271024»PubMed
- Dekkers-Sánchez PM, Hoving JL, Sluiter JK ym. Factors associated with long-term sick
leave in sick-listed employees: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:153-7
«PMID: 17881466»PubMed
- Virtanen M, Vahtera J, Head J ym. Work Disability among Employees with Diabetes: Latent
Class Analysis of Risk Factors in Three Prospective Cohort Studies. PLoS One 2015;10:e0143184
«PMID: 26569491»PubMed
- Joosen MC, Brouwers EP, van Beurden KM ym. An international comparison of occupational
health guidelines for the management of mental disorders and stress-related psychological
symptoms. Occup Environ Med 2015;72:313-22 «PMID: 25406476»PubMed
- van Beurden KM, Brouwers EPM, Joosen MCW ym. Effectiveness of an Intervention to Enhance
Occupational Physicians' Guideline Adherence on Sickness Absence Duration in Workers
with Common Mental Disorders: A Cluster-Randomized Controlled Trial. J Occup Rehabil
2017;27:559-567 «PMID: 27904985»PubMed
- de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a
review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur
J Public Health 2016;26:306-11 «PMID: 26705569»PubMed
- Odeen M, Magnussen LH, Maeland S ym. Systematic review of active workplace interventions
to reduce sickness absence. Occup Med (Lond) 2013;63:7-16 «PMID: 23223750»PubMed
- Steffens D, Maher CG, Pereira LS ym. Prevention of Low Back Pain: A Systematic Review
and Meta-analysis. JAMA Intern Med 2016;176:199-208 «PMID: 26752509»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02653
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim