Takaisin Tulosta

Tutkimuksia sairauspoissaoloihin liittyen

Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
19.8.2019
  • 20 havainnoivan tutkimuksen meta-analyysiin «Duijts SF, Kant I, Swaen GM ym. A meta-analysis of...»1 psykososiaalisista syistä haettiin kaikki prospektiiviset tutkimukset 8/2006 mennessä Medlinestä, PsychINFOsta ja Embasesta ilman kielirajausta, jotka koskivat mahdollisesti sairauspoissaoloa ennustavia tekijöitä, kuten sosiodemografiset tekijät, terveyskäyttäytyminen, mielenterveys, psykososiaaliset työhön liittyvät tekijät, henkilökohtaiset tekijät ja organisaatiotekijät. Tutkimukset, jotka koskivat yksittäistä sairautta, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kardiovaskulaariset ja hengityselimistön sairaudet, sairauspoissaolon syynä, suljettiin pois. Tämän vuoksi kirjoittajat käyttävät ilmaisua psykososiaaliset sairausloman syyt. Tavoitteena oli selvittää yli 3 päivän sairauspoissaoloon assosioituvia tekijöitä. Näitä olivat naimattomuus, psykosomaattiset oireet, lääkehoito, työuupumus, psykologiset ongelmat, huono työnhallinta, huono mahdollisuus vaikuttaa (decision latitude high/low) ja kokemus epäreiluudesta työssä.
  • Espanjalaisessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Vargas-Prada S, Demou E, Lalloo D ym. Effectivenes...»2 3 RCT-tutkimukseen (2 hollantilaista, 1 suomalainen) perustuen varhaiset työpaikkainterventiot (sisältäen osasairauspäivärahan) edistivät työhön paluuta tavanomaiseen hoitoon verrattuna alle 15 sairauspoissaolopäivän kohdalla tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.
  • 5 kohorttitutkimukseen perustuvan systemaattisen katsauksen «Dekkers-Sánchez PM, Hoving JL, Sluiter JK ym. Fact...»3 mukaan yli 6 viikon sairauspoissaoloon 2 samansuuntaisen tutkimuksen perusteella assosioituvia yksilökohtaisia tekijöitä olivat vanhempi ikä ja aiemmat sairauspoissaolot.
  • Suomalaistutkimuksen «Virtanen M, Vahtera J, Head J ym. Work Disability ...»4 (N = 2 445) mukaan diabeetikkojen työkyvyttömyyteen vaikuttavat myös muut tekijät kuin perussairaus. Korkean riskin ryhmässä (N = 1 086; 44,4 %) verrattuna matalan riskin ryhmään on diabeteksen ohella kroonisia sairauksia, vähäinen liikunta, runsas alkoholinkäyttö ja psyykkisiä sairauksia. Matalan riskin ryhmässä (N = 1 359; 55,6 %) on vähän sairauksia ja elämäntapariskitekijöitä iästä, ammatista ja sukupuolesta riippumatta. Korkean riskin ja matalan riskin ryhmien ero sairauspoissaoloissa on merkittävä (pooled rate ratio = 1,66, 95 % luottamusväli 1,38–1,99).
  • Katsausartikkeliin «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation...»7oli haettu diagnoosikohtaisia suosituksia sairauspoissaolojen kestosta antavat hoitosuositukset, 4 sosiaalivakuutuslaitoksista (Ranska, Serbia, Espanja, Ruotsi) ja 4 yksityisistä organisaatioista (Hollanti, Yhdysvallat). Suositetut sairauspoissaoloajat erosivat toisistaan, taustalla oleva tutkimusnäyttö oli osin epäselvä ja suositusten vaikuttavuudesta oli kirjoittajien mukaan riittämättömästi tietoa.
  • Työterveyshuoltoon suunnattuja hoitosuosituksia mielenterveyshäiriöissä arvioitiin katsausartikkelissa «Joosen MC, Brouwers EP, van Beurden KM ym. An inte...»5 AGREE-kriteerien mukaan. Suomalaiset "Depression. Good Practices in Occupational Health" ja "Work-related stress. Good Practices in Occupational Health" -suositukset vuosilta 2009 ja 2010 arvioitiin laadultaan kohtalaisiksi (moderate), kuten puolet 14 arvioidusta suosituksesta.
  • Hollantilaisen RCT-tutkimuksen mukaan «van Beurden KM, Brouwers EPM, Joosen MCW ym. Effec...»6 työntekijöiden sairauspoissaoloja ei voitu vähentää työterveyshuolto-interventiolla, jolla pyrittiin parantamaan työterveyshuollon mielenterveysongelmiin kohdistuvien suositusten noudattamista.
  • 17 artikkeliin (8 kohdistui tules-ongelmiin, 3 mielenterveysongelmiin ja 6 useaan tai muuhun terveysongelmaan) pohjautuvan systemaattisen katsauksen «Odeen M, Magnussen LH, Maeland S ym. Systematic re...»8 perusteella asteittaisesta liikunnan lisäämisestä oli kohtalaista, ja kokonaisvaltaisen Sheerbroken mallin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä oli niukkaan näyttöä sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Kaikki liikuntainterventiot eivät katsauksen mukaan ehkäisseet sairauspoissaoloja.
  • Alaselkäkivuissa 23 artikkelin, jotka perustuivat 21 tutkimukseen, pohjalta on niukka näyttö siitä, että liikunta vähentää sairauspoissaoloja (RR 0,22; 95 % luottamusväli 0,06–0,76). Tämä ei ollut tutkimuksen päätulosmuuttuja «Steffens D, Maher CG, Pereira LS ym. Prevention of...»9.

Kirjallisuutta

  1. Duijts SF, Kant I, Swaen GM ym. A meta-analysis of observational studies identifies predictors of sickness absence. J Clin Epidemiol 2007;60:1105-15 «PMID: 17938051»PubMed
  2. Vargas-Prada S, Demou E, Lalloo D ym. Effectiveness of very early workplace interventions to reduce sickness absence: a systematic review of the literature and meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2016;42:261-72 «PMID: 27271024»PubMed
  3. Dekkers-Sánchez PM, Hoving JL, Sluiter JK ym. Factors associated with long-term sick leave in sick-listed employees: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:153-7 «PMID: 17881466»PubMed
  4. Virtanen M, Vahtera J, Head J ym. Work Disability among Employees with Diabetes: Latent Class Analysis of Risk Factors in Three Prospective Cohort Studies. PLoS One 2015;10:e0143184 «PMID: 26569491»PubMed
  5. Joosen MC, Brouwers EP, van Beurden KM ym. An international comparison of occupational health guidelines for the management of mental disorders and stress-related psychological symptoms. Occup Environ Med 2015;72:313-22 «PMID: 25406476»PubMed
  6. van Beurden KM, Brouwers EPM, Joosen MCW ym. Effectiveness of an Intervention to Enhance Occupational Physicians' Guideline Adherence on Sickness Absence Duration in Workers with Common Mental Disorders: A Cluster-Randomized Controlled Trial. J Occup Rehabil 2017;27:559-567 «PMID: 27904985»PubMed
  7. de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur J Public Health 2016;26:306-11 «PMID: 26705569»PubMed
  8. Odeen M, Magnussen LH, Maeland S ym. Systematic review of active workplace interventions to reduce sickness absence. Occup Med (Lond) 2013;63:7-16 «PMID: 23223750»PubMed
  9. Steffens D, Maher CG, Pereira LS ym. Prevention of Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med 2016;176:199-208 «PMID: 26752509»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02653
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit