Lewkowiczin ym. systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Lewkowicz D, Slosarek T, Wernicke S, ym. Digital T...»1 arvioitiin digitaalisen hoidon vaikutusta alaselkäkipuun ja toimintakykyyn verrattuna ilman digitaalista tukea toteutettuun tavanomaiseen hoitoon. Katsauksessa oli mukana 12 tutkimusta, joista 6 oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 3 takautuvia kohorttitutkimuksia, 2 takautuvia arviota ja 1 etenevä yksihaarainen tutkimus. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä 10 275 potilasta, joilla oli akuuttia tai pitkittynyttä alaselkäkipua.
Mukaan otetuissa tutkimuksissa interventiona oli jokin interaktiivinen digitaalinen ja internetissä toimiva sovellus, joka tarjosi hoitoa tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Hoidon tuli sisältää harjoitteluohjeita, ja lisäksi sovelluksen tuli sisältää vähintään yksi interventio, joka kohdentuu alaselkäkivun biopsykososiaalisiin tekijöihin, esimerkiksi digitaalinen opetusmateriaali tai digitaalinen psykologinen interventio kognitiivisbehavioraalisen terapian muodossa, tai mahdollistaa omahoidon esimerkiksi digitaalisen päätöksentuen avulla.
Katsauksen kaikissa tutkimuksissa digitaalisella hoidolla oli positiivinen vaikutus kipuun ja toimintakykyyn lähtötilanteeseen nähden, mutta vertailuhoitoon nähden ero ei ollut merkittävä. Digitaalisesta hoidosta ei todettu haittaa. Katsauksen perusteella ei ollut mahdollista laatia suositusta hoidon kestosta tai harjoitusmoduulien määrästä.
Choin ym. systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin «Choi T, Heo S, Choi W, ym. A Systematic Review and...»2 mukaan virtuaalisesti toteutettu hoito lienee yhtä tehokasta verrattuna muuhun hoitoon tai hoitamatta jättämiseen. Katsauksessa oli mukana 11 tutkimusta ja yhteensä 1 761 potilasta, joista suurimmalla osalla oli pitkittynyt alaselkäkipu. Yhdessä tutkimuksessa oli mukana potilaita, joiden kivun kesto oli määritelty subakuutiksi. Virtuaalisesti toteutettu hoito vähensi kipua, mutta ero vertailuhoitoon ei ollut kliinisesti merkittävä (SMD -0,37; 95 % luottamusväli -0,75–0,00).
Cuin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Cui D, Janela D, Costa F, ym. Randomized-controlle...»3 verrattiin digitaalista hoitoa tavanomaiseen fysioterapiaan pitkittyneessä alaselkäkivussa. Tutkimuksessa oli mukana 140 potilasta, joista puolet arvottiin digitaalisen ja puolet fysioterapeutin antaman hoidon ryhmään. Molemmissa ryhmissä saavutettiin merkittävä haitan (Oswestry) väheneminen, mutta ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa (SMD -0,55; 95 % luottamusväli -2,42–5,81). Vastaavasti kivun lievenemisessä ei ollut eroa ryhmien välillä (SMD 0,30; 95 % luottamusväli -0,71–1,10). Eroa ryhmien välillä ei ollut myöskään työstä poissaolossa. Yhtään vakavaa haittatapahtumaa ei havaittu kummassakaan ryhmässä, eikä lievissä haitoissa ollut eroja ryhmien välillä. Seuranta-aika tutkimuksessa oli 8 viikkoa.