Systemaattisessa katsauksessa «Lemieux J, Abdollah V, Powelske B, ym. Comparing t...»1 verrattiin alaselkäkivusta kärsivien potilaiden ryhmämuotoista kuntoutusta muuhun hoitoon. Katsaukseen otettiin mukaan yhteensä 11 tutkimusta. Mukaan otetuista tutkimuksista verrokkiryhmän interventio sisälsi yksilöllistä harjoittelua 7 tutkimuksessa, edukaatiota 2 tutkimuksessa, kognitiivista funktionaalista terapiaa 1 tutkimuksessa ja 1 tutkimuksessa verrokkiryhmälle ei toteutettu mitään interventiota. 11 tutkimuksesta 5 todettiin laadukkaaksi.
Toimintakyvyssä ei todettu merkitsevää eroa ryhmäkuntoutuksen ja muun hoidon (pääasiassa yksilöllinen kuntoutus) välillä (Roland-Morris, Oswestry, Quebeck Back Pain Scale; 10 tutkimusta) 3, 6 tai 12 kuukauden seurannassa. Tutkijat arvioivat tulosten näytön vahvaksi 3 kuukauden seurannan osalta. Myöskään kivussa ryhmäkuntoutuksen ja muun hoidon (pääasiassa yksilöllinen kuntoutus) välillä ei todettu merkittävää eroa 3, 6 tai 12 kuukauden seurannassa. Tutkijat arvioivat tulosten näytön kohtalaiseksi 6 ja 12 kuukauden seurannan osalta.
Systemaattisessa katsauksessa «O'Keeffe M, Hayes A, McCreesh K, ym. Are group-bas...»2 verrattiin fysioterapeutin vetämää ryhmä- ja yksilökuntoutusta keskenään. Kuntoutus sisälsi harjoittelua sekä osin lisäksi edukaatiota, rentoutusta tai passiivisia hoitomuotoja. Katsaukseen otettiin mukaan yhteensä 14 satunnaistettua tutkimusta, joista puolessa oli mukana alaselkäkipupotilaita. Alaselkäkipuun liittyvistä artikkeleista 6 todettiin laadukkaaksi.
Alaselkäkivussa ei ollut eroa ryhmä- ja yksilökuntoutuksen välillä (0–100) lyhyellä aikavälillä (seuranta < 3 kk, 12 tutkimusta, 480 tutkittavaa, mean difference (MD) -0,4; 95 % luottamusväli -3,1–2,3) tai keskipitkällä aikavälillä (seuranta 3–12 kk, 7 tutkimusta, 361 tutkittavaa, MD -1,4; 95 % luottamusväli -4,5–1,7). Pitkällä aikavälillä (seuranta ≥ 12 kk) ryhmäkuntoutus oli merkitsevästi tehokkaampaa (7 tutkimusta, 307 tutkittavaa, MD -3,5; 95 % luottamusväli -6,1 – -0,9), mutta ero ei ole kliinisesti merkittävä.
Toimintakyvyssä ryhmä- ja yksilökuntoutuksen välillä ei ollut eroa (Roland-Morris, Oswestry) lyhyellä aikavälillä (seuranta < 3 kk, 12 tutkimusta, 480 tutkittavaa, standardized mean difference (SMD) 0,0; 95 % luottamusväli -0,2–0,2). Keskipitkällä (seuranta 3–12 kk, 8 tutkimusta, 414 tutkittavaa, SMD -0,2; 95 % luottamusväli -0,4–0,0) ja pitkällä aikavälillä (seuranta ≥ 12 kk, 7 tutkimusta, 343 tutkittavaa, SMD -0,1; 95 % luottamusväli -0,3–0,0) ryhmäkuntoutus oli merkitsevästi tehokkaampaa, mutta löydökset eivät ole kliinisesti merkittäviä.
Alaselkätutkimuksia verrattiin muihin tutkimuksiin, jotka arvioivat muita tuki- ja liikuntaelinvaivoja, eikä näiden tutkimusten välillä löydetty tilastollisia eroja vastemuuttujien tai seuranta-aikojen välillä.
Systemaattisessa katsauksessa «Robertson B, Harding KE. Outcomes with individual ...»3 verrattiin ryhmäkuntoutusta yksilökuntoutukseen. Katsaus sisälsi 6 tutkimusta pitkittyneestä alaselkäkivusta. Valtaosan interventioista toteutti fysioterapeutti. Tutkimukset sisälsivät vähintään harjoittelua, ja osa sisälsi lisäksi muun muassa edukaatiota tai rentoutusharjoittelua. Valtaosa tutkimuksista todettiin laadultaan vähintään kohtalaiseksi.
Ryhmä- ja yksilökuntoutuksen välillä ei todettu merkittävää eroa kivun (3 tutkimusta, 563 tutkittavaa, SMD 0,2; 95 % luottamusväli 0,0–0,4), toimintakyvyn (5 tutkimusta, 803 tutkittavaa; Oswestry, Roland-Morris tai Quebeck Back Pain Scale, MD 0,1; 95 % luottamusväli -0,2–0,4) tai elämänlaadun osalta (4 tutkimusta, 723 tutkittavaa; EQ-5D, SF-12 tai SF-36, SMD 0,0; 95 % luottamusväli -0,2–0,1). Meta-analyyseihin sisältymättömiä tutkimuksia arvioitaessa tulokset todettiin yleisesti meta-analyysien tuloksia vastaaviksi.
Katsauksessa «Toomey E, Currie-Murphy L, Matthews J, ym. The eff...»4 verrattiin ryhmäkuntoutusta yksilökuntoutukseen sekä muuhun tavanomaiseen hoitoon. Tutkimusten täytyi sisältää joko edukaatiota tai harjoittelua. Intervention toteutti pääasiassa fysioterapeutti, osin myös lääkäri. Tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 22 satunnaistettua tutkimusta, joista 12 tutkimuksessa oli mukana pitkittyneestä alaselkäkivusta kärsiviä potilaita.
Ryhmä- ja yksilökuntoutuksen tai muun tavanomaisen hoidon välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää tai kliinisesti merkittävää eroa kivun tai toimintakyvyn osalta.