Furlongin ym. systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin «Furlong B, Etchegary H, Aubrey-Bassler K, ym. Pati...»1 mukaan potilasohjausmateriaalit vähensivät sairauspoissaoloja lyhyellä aikavälillä (13 viikkoa) (SMD -0,35; 95 % % luottamusväli -0,63 – -0,08, n = 612), keskipitkällä aikavälillä (26 viikkoa) (RR 0,33; 95 % luottamusväli 0,10–1,16, n = 244) ja pitkällä aikavälillä (52 viikkoa) (SMD -0,10; 95 % % luottamusväli -0,32–0,12, n = 1 535). Potilasohjausmateriaalit vähensivät lääkärin vastaanottokäyntien määrää pitkällä aikavälillä (SMD -0,16; 95 % luottamusväli -0,26 – -0,05, p = 0,003, n = 1 721) sekä kuvantamista pitkällä aikavälillä (52 viikkoa) (RR 0,60; 95 % luottamusväli 0,41–0,89, n = 364). Vaikutus kipuun (NRS -0,11; 95 % luottamusväli -0,24–0,02, n = 892) ja toimintakykyyn (RMDQ/ALBDS/ODI -0,09; 95 % luottamusväli -0,27–0,08, n = 938) oli vähäistä, eikä se ollut kliinisesti merkittävää verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Katsauksessa oli mukana 27 tutkimusta. Katsauksessa oli mukana yksi ryvässatunnaistettu suomalainen työ (Simula ym. 2021, n = 418), jonka mukaan potilasopas vähensi kuvantamista (OR 0,50; 95 % luottamusväli 0,30–0,83) ja sairauspoissaoloja (RR 0,36; 95 % luottamusväli 0,18–0,72) 12 kuukauden kohdalla, mutta ei vaikuttanut kipuun tai toimintakykyyn pitkällä aikavälillä verrattuna tavanomaisen alaselkäkipupotilaan hoitoon perusterveydenhuollossa.
Traegerin ym. systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin «Traeger AC, Hübscher M, Henschke N, ym. Effect of ...»2 mukaan potilasohjaus (yksilöllinen ammattilaisen antama ohjaus sekä materiaali) vähensi alaselkäkipuun liittyvää huolta, pelkoa ja ahdistusta (SMD -0,15; 95 % luottamusväli -0,27 – -0,03) sekä vastaanottokäyntejä (SMD -0,14; 95 % luottamusväli -0,28–0,00). Katsauksessa oli mukana 14 kriteerit täyttävää tutkimusta, joissa oli yhteensä 4 872 potilasta.
Parreiran ym. systemaattisessa katsauksessa «Parreira P, Heymans MW, van Tulder MW, ym. Back Sc...»3 tutkittiin potilasohjauksen (Back school) vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna hoidotta jättämiseen, lääkehoitoon, harjoitteluun ja passiiviseen fysioterapiaan. Katsauksen mukaan potilasohjaus ei vähennä kipua kliinisesti merkittävästi verrattuna hoidotta jättämiseen (MD -6,10; 95 % luottamusväli -10,18 – -2,01, n = 647) tai lääkehoitoon (MD -10,16; 95 % luottamusväli -19,11 – -1,22, n = 249) lyhyellä aikavälillä. Potilasohjaus ei myöskään vähennä kipua tai toimintakykyä pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna muihin hoitoihin (harjoittelu MD -2,06; 95 % luottamusväli -14,58–10,45, n = 416; passiivinen fysioterapia MD 1,96; 95 % luottamusväli -9,51–13,43).