Fysioterapeutin suoravastaanotolla tarkoitetaan sitä, että tuki- ja liikuntaelinoireinen (TULE-oireinen) potilas ohjataan fysioterapeutin vastaanotolle ajanvarauksesta tai että hän itse varaa ajan fysioterapeutin vastaanotolle suoraan ilman lääkärin lähetettä.
Gallottin ym. systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Gallotti M, Campagnola B, Cocchieri A, ym. Effecti...»1 löydettiin 28 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 42 642 potilasta (32 742 kävi fysioterapeutin suoravastaanotolla ja 9 900 lääkärivastaanotolla). 50 %:lla potilaista käyntisyy oli alaselkäkipu.
Katsauksessa mukana olevista tutkimuksista 9 oli satunnaistettuja vertailututkimuksia (Ruotsi 5, Iso-Britannia 3, Yhdysvallat 1), 9 eteneviä kohorttitutkimuksia, 4 case-control-tutkimuksia, 3 takautuvia havainnoivia tutkimuksia ja 2 eteneviä havainnoivia tutkimusta.
Tutkimuksista 16 arvioi fysioterapeutin suoravastaanoton kustannusvaikuttavuutta. Suoravastaanotolla käyneet potilaat päätyivät kuvantamiseen 28 % harvemmin, saivat 41,2 % vähemmän kipulääkitystä ja 20,7 % vähemmän erikoissairaanhoidon lähetteitä kuin lääkärin vastaanotolla käyneet. Suoravastaanotolla käyneillä potilailla oli keskimäärin 13,5 sairauspoissaolopäivää, kun taas lääkärin vastaanotolla käyneillä oli 50,5 sairauspoissaolopäivää. Keskimääräinen ero sairauspoissaolopäivissä fysioterapeutin suoravastaanotolla ja lääkärin vastaanotolla käyneiden välillä oli 37 päivää.
Viisi tutkimusta arvioi fysioterapeutin suoravastaanoton turvallisuutta. Vain yhdessä tutkimuksessa raportoitiin haittatapahtumia (2 fysioterapeutin suoravastaanotto- ja 2 lääkärin vastaanotto -ryhmässä), ja nämäkin olivat lieviä, joten suoravastaanottotoiminta todettiin turvalliseksi.
Katsauksessa ei havaittu eroa kivun ja toimintakyvyn suhteen fysioterapeutin suoravastaanotolla ja lääkärin vastaanotolla käyneiden välillä.
Demontin ym. systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Demont A, Bourmaud A, Kechichian A, ym. The impact...»2 löydettiin 18 tutkimusta (n = 588 145), joissa tutkittiin sekä perusterveydenhuollon että päivystyksen kontekstissa, onko fysioterapeutin suoravastaanotto kustannustehokasta, parantaako se toimintakykyä ja elämänlaatua ja onko se turvallista verrattuna lääkärin vastaanottoon tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa.
Katsauksessa mukana olleista tutkimuksista 2 oli satunnaistettuja vertailututkimuksia, 1 satunnaistamaton tutkimus, 5 havainnoivia eteneviä kohorttitutkimuksia ja 10 havainnoivia takautuvia kohorttitutkimuksia. Suurin osa katsauksen n-määrästä muodostuu kahdesta viimeisestä tutkimusryhmästä. Tutkimuksista 17 oli toteutettu perusterveydenhuollossa ja 1 armeijan terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa (5), Alankomaissa (2), Isossa-Britanniassa (7), Italiassa (1) ja Ruotsissa (3).
Katsauksen perusteella arvioitiin olevan kohtalaista näyttöä siitä, että fysioterapeutin suoravastaanotto on kustannuksia säästävää ja turvallista verrattuna lääkärin vastaanottoon. Tutkimuksissa, joissa arvioitiin fysioterapeutin suoravastaanoton kustannuksia hoitojaksoa kohden, säästöt vaihtelivat välillä 36,42–538,01 £ hoitojaksoa kohden verrattuna lääkärin vastaanottoon. Kuudessa tutkimuksessa (n = 64 351) arvioitiin haittatapahtumia ja todettiin, että fysioterapeutin suoravastaanotto ei ollut yhteydessä haittatapahtumiin. Fysioterapeutin suoravastaanotolla käyneet potilaat olivat mahdollisesti tyytyväisempiä ja sitoutuivat hoitoon paremmin.
Garrityn ym. takautuvassa kohorttitutkimuksessa «Garrity BM, McDonough CM, Ameli O, ym. Unrestricte...»3 oli mukana 59 670 potilasta, joilla oli uusi alaselkäkipu (edeltävien 12 kuukauden aikana ei alaselkäkipudiagnoosia tai siihen liittyviä hoitoja). Tutkimuksessa verrattiin perusterveydenhuollon lääkärin vastaanoton kustannusvaikuttavuutta fysioterapeutin suoravastaanottoon ja lääkärin lähetteellä tapahtuvaan fysioterapeutin vastaanottoon. Fysioterapeutin suoravastaanotolla käyneillä potilailla oli 30 päivän kohdalla 13 % pienemmät ja 90 päivän kohdalla 32 % pienemmät alaselkäkipuun liittyvät terveyspalveluiden käytöstä (käynnit, kuvantaminen, tutkimukset, toimenpiteet) aiheutuvat kustannukset.
Bornhöftin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Bornhöft L, Thorn J, Svensson M, ym. More cost-eff...»4 arvioitiin fysioterapeutin suoravastaanoton kustannusvaikuttavuutta tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa verrattuna yleislääkärin aloittamaan hoitoon. Tutkimuksessa oli mukana kolme ruotsalaista perusterveydenhuollon yksikköä, joista osallistui tutkimukseen yhteensä 55 potilasta, jotka satunnaistettiin fysioterapeutin suoravastaanotolle tai yleislääkärin vastaanotolle. Seuranta-aika oli yksi vuosi. Seurattavina muuttujina oli terveyteen liittyvä elämänlaatu, terveyspalvelujen käyttö sekä työstä poissaolo tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.
Fysioterapeutin suoravastaanotto -ryhmässä olleet saavuttivat paremman elämänlaadun pienemmillä kustannuksilla. Jos (maksuhalukkuuden) kynnysarvoksi on valittu 20 000 euroa/QALY, niin fysioterapeutin suoravastaanotto on 85 %:n todennäköisyydellä kustannusvaikuttavaa.
Tutkimuksessa «Frogner BK, Harwood K, Andrilla CHA, ym. Physical ...»5 hyödynnettiin useiden yksityisten terveysvakuutusyhtiöiden yhteisdataa, joka koostui yli 50 miljoonan ihmisen vuosittaisista terveysvakuutustiedoista. Tietoja kerättiin Yhdysvaltojen koillisosasta useiden osavaltioiden alueelta vuodesta 2009 vuoteen 2013. Mukana oli 148 866 potilasta, joilla oli vähintään kuusi kuukautta edeltävä tarkastelu huomioiden uusi alaselkäkipujakso. Potilaat ryhmiteltiin kolmeen ryhmään toteutuneen hoidon mukaan: 1) fysioterapeutin suoravastaanotto (11,5 %), 2) fysioterapia myöhemmin (8,7 %) ja 3) ei lainkaan fysioterapiaa (80 %). Fysioterapeutin suoravastaanotto -ryhmän potilailla oli merkittävästi vähemmän opioidireseptejä, kuvantamista ja päivystyskäyntejä verrattuna muihin ryhmiin. Terveyspalveluiden kokonaiskustannuksissa ei ollut merkittävää eroa ryhmien välillä. Tutkimuksessa ei arvioitu työstä poissaolon kustannuksia.