Cochrane katsaus «Furlan AD, Imamura M, Dryden T ym. Massage for low...»1 13 satunnaistettua tutkimusta, joista viisi oli alhaisen riskin omaavia (kuusi tai enemmän Cochranen metodologisista laatukriteereistä täyttäviä tutkimuksia) ja kahdeksan korkean riskin (alle kuusi pistettä) tutkimuksia. Näissä tutkimuksissa käsin tai mekaanisesti suoritettu hieronta oli yksi pääinterventioista ja päätulosmuuttujina olivat kipu ja toimintakyky. Koehenkilöitä oli yhteensä1 596, ja heillä oli akuutti (yksi tutkimus) subakuutti tai krooninen epäspesifi selkäkipu.
Tutkimuksissa hierontaa verrattiin lumehoitoihin, hoidotta jättämiseen tai aktiivisiin hoitoihin. Lumehoitoja tarkastelevissa tutkimuksissa hieronta vähensi lyhytaikaisesti tilastollisesti merkitsevästi kipua verrattuna lumehoitoihin (SMD -0,92, 95 % luottamusväli 1,35 – -0,48). Myös toimintakyky lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi hierontaryhmissä (SMD -1,76, 95 % luottamusväli -3,19 – -0,32) verrattuna lumehoitoihin. Tutkimuksissa, jotka vertasivat hierontaa ja erilaisten aktiivisten hoitojen yhdistelmää todettiin, että mikäli hieronta yhdistettiin yksilölliseen tai ryhmämuotoiseen harjoitteluun ja ohjaukseen, tulokset olivat positiivisempia ja pidempikestoisempia.
Systemaattinen katsaus «Brosseau L, Wells GA, Poitras S ym. Ottawa Panel e...»2 käsitteli vuosina 1948–2010 julkaistuja tutkimuksia, joita löytyi yhteensä 359. Näistä 11 otettiin mukaan laadittaessa näyttöön perustuvia suosituksia. Tutkimuksista 4 oli korkeatasoista. Ottawa Panelin johtopäätökset hieronnan vaikutuksista ovat yhtenevät edellä esitetyn Cochrane-katsauksen kanssa.
Myös uusin systemaattinen katsaus «Kumar S, Beaton K, Hughes T. The effectiveness of ...»3 tukee edellä esitettyjä tuloksia.
Kommentit:
Tutkimukset olivat erittäin heterogeenisiä, ja hierontainterventiot vaihtelivat huomattavasti tyypiltään, intensiteetiltään ja kestoltaan.
Akuutissa alaselkäkivussa vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.