Systemaattisessa katsauksessa vuodelta 2007 arvioitiin niskakivun lääkehoitoa satunnaistetuissa interventiotutkimuksissa «Peloso P, Gross A, Haines T ym. Medicinal and inje...»1, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/cd000319»1. Näyttö lihasrelaksanttien tehosta jäi epäselväksi.
Kahdessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Malanga GA, Ruoff GE, Weil AJ ym. Cyclobenzaprine ...»2selvitettiin pitkävaikutteisen lihasrelaksantin (syklobentsapriini) tehoa ja siedettävyyttä niska- ja selkäkipuihin liittyvissä lihasspasmeissa. Tutkittavat saivat relaksanttia (syklobentsapriini) pitkävaikutteisena 15 tai 30 mg 1 x /vrk, lyhytvaikutteisena 10 mg syklobentsapriinia x 3 /vrk tai lumetta 14 vrk. Mittareina käytettiin itse raportoitua lääkkeen tuomaa apua, lääkärin arviota päivinä 4, 8 ja 14, paikallisen kivun helpottumista, kokonaistilan muuttumista, päivittäisiä toimia, liikerajoitteita, päiväaikaista uneliaisuutta ja yöunen laatua 4., 8. ja 14. päivänä ja elämänlaatua 8. ja 14. päivänä. Ensimmäisessä tutkimuksessa 156/254 ja toisessa 174/250 tutkittavaa pysyi mukana koko tutkimuksen 14 vuorokauden ajan.
Pitkävaikutteinen relaksantti oli lumetta parempi itseraportoidun hyödyn suhteen 4. päivänä (30 mg, 1. tutkimus, p = 0,007; 15 mg, 2. tutkimus, p = 0,02). Pitkävaikutteinen 30 mg:n annos oli lumetta parempi myös kokonaistilan muuttumisessa (p = 0,008), paikallisessa kivussa (p = 0,004) ja liikerajoitteissa (p = 0,002). Kummassakaan tutkimuksessa lääkärin arviossa ei ollut eroa lume- ja hoitoryhmien välillä. Päiväaikainen uneliaisuus oli hoitoryhmissä lumeryhmää yleisempää, mutta uneliaisuus väheni ajan myötä. Päiväaikainen väsymys oli yleisempää lyhyt- kuin pitkävaikutteisella relaksantilla. Haittavaikutuksia oli hoitoryhmissä lumetta enemmän. Pitkävaikutteinen syklobentsapriini oli hyvin siedetty ja aiheutti vain vähän uneliaisuutta.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: